Perustietoa Suomesta Suomi on tasavalta ja EU:n jäsen Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Asukkaita on n. 5 300 000 Helsingissä, maan pääkaupungissa, asuu n. 590 000 ihmistä Suomen pinta-ala on 338 127 km2, josta vettä on 33 522 km2 Suomi on 1160 km pitkä pohjois-etelä-suunnassa Kuntia on 336 (2011 alussa) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä) Lifeinfinland.fi Internet-sivulla on maahanmuuttajille tarkoitettu opas, jossa on tietoa asumisesta ja työnteosta Suomessa, viranomaisten yhteistietoja sekä perustietoa kulttuurista ja yhteiskunnasta.opas on saatavilla seuraavilla kielillä: suomi ruotsi englanti ranska espanja kiina venäjä arabia Pikku-koto kurssi
Kotoutuminen Kotoutuminen uuteen yhteiskuntaan tarkoittaa asettumista uuteen maahan ja kulttuuriin sekä uusien toimintatapojen omaksumista. Asettuminen vie oman aikansa, jopa saman perheen jäsenet kotoutuvat eri tahtiin. Maahanmuuttajien kotouttamisasioiden valmistelu siirtyi sisäasianministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle vuoden 2012 alusta lukien. Kotouttamisasioista vastaa työministeri Lauri Ihalainen. Kotouttaminen ja kotoutuminen Kotouttaminen tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaksuu uusia tietoja, taitoja ja toimintatapoja, jotka auttavat häntä osallistumaan aktiivisesti uuden kotimaansa elämänmenoon. Toiset maahanmuuttajista kotoutuvat helposti, toiset tarvitsevat sopeutumiseen enemmän aikaa ja tukipalveluita eli kotouttamistoimia. Suomen tai ruotsin kielen taito ja tieto suomalaisesta yhteiskunnasta ovat kotouttamisen tärkeitä edellytyksiä. Kotouttaminen on osa monen viranomaisen työtä valtiolla ja kunnissa. Viranomaisten kotouttamistoimien tavoite on, että Suomeen muuttanut henkilö tuntee yhteiskunnalliset oikeutensa ja velvollisuutensa ja tuntee olevansa suomalaisen yhteiskunnan tervetullut jäsen. Kotouttamista ohjaa laki kotoutumisen edistämisestä.
Suomalainen tapakulttuuri Jos tietää jotain suomalaisesta tapakulttuurista, on helpompi ymmärtää suomalaisia. Samalla voi ymmärtää paremmin myös itseen kohdistettuja odotuksia. Suomessa tapakulttuuri on vielä aika yhdenmukaista. Siksi suomalaiset joskus vierastavat uusia asioita ja erilaisia tapoja toimia. Toisaalta suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikkia on kohdeltava yhtä oikeudenmukaisesti. Naisten ja miesten tasavertaisuutta pidetään Suomessa tärkeänä. Suomalaiset saattavat tuntua alussa töykeiltä ja hiljaisilta. He sanovat asiat suoraan ja rehellisesti. Keskustelu on epämuodollista ja sinuttelu tavallista. Suomalainen keskittyy omiin asioihinsa ja kunnioittaa toisten yksityisyyttä. Sanotaankin, että suomalaiseen voi olla vaikea tutustua, mutta ystävyydestä tulee elinikäistä. Nyky-Suomessa yhteiskunnan perusta on yksilö, ei perhe. Kulttuuri on yksilökeskeistä, kuten monessa muussakin länsimaassa. Ahkeraa ja sisukasta ihmistä arvostetaan. Suomalainen haluaa käyttää aikansa järkevästi. Hän suunnittelee asiat etukäteen ja noudattaa sovittuja aikatauluja. Hän pitää lupauksensa ja odottaa samaa muiltakin. Ristiriidat suomalainen ratkaisee mieluiten keskustelemalla. Hän ei halua asettaa ketään hankalaan tilanteeseen. Suomalainen ei mielellään näytä tunteitaan julkisesti. Suomalaiselle tärkeitä asioita ovat esimerkiksi luonto, hiljaisuus ja sauna. Saunassa käydään niin perheenjäsenten, ystävien kuin liikekumppaneiden kanssa. Tärkeitä poliittisia keskusteluja käydään joskus saunassa! On hyvä muistaa, että jokaisella on oma kulttuurinen taustansa, joka vaikuttaa tapaan nähdä asiat. On helpompi ymmärtää toista ja toisen kulttuuria, kun yrittää ajatella asioita hänen kannaltaan. Kysy rohkeasti, jos et ymmärrä jotakin. Väärinkäsityksiä syntyy vähemmän, kun puhuu avoimesti ja rehellisesti.
Yleistietoa suomalaisuudesta Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikkia on kohdeltava yhtä oikeudenmukaisesti. Naisten ja miesten tasavertaisuutta pidetään Suomessa tärkeänä. - Suomalaiset saattavat tuntua töykeiltä ja hiljaisilta. He sanovat asiat suoraan ja rehellisesti. Keskustelu on epämuodollista ja sinuttelu tavallista. Suomalainen keskittyy omiin asioihinsa ja kunnioittaa toisten yksityisyyttä. - Yhteiskunnan perusta on yksilö, ei perhe. Kulttuuri on yksilökeskeistä, kuten monessa muussakin länsimaassa. - Ahkeraa ja sisukasta ihmistä arvostetaan. - Suomalainen suunnittelee asiat etukäteen ja noudattaa sovittuja aikatauluja. - Hän pitää lupauksensa ja odottaa samaa muiltakin. - Suomalainen ei mielellään näytä tunteitaan julkisesti. - Suomalaiselle tärkeitä asioita ovat esimerkiksi luonto, hiljaisuus ja sauna. - Saunassa käydään niin perheenjäsenten, ystävien kuin liikekumppaneidenkin kanssa. Tärkeitä poliittisia keskustelujakin käydään joskus saunassa! Neuvoja suomalaisten kanssa toimiville Älä korota ääntäsi, kun puhut suomalaiselle, varsinkaan julkisilla paikoilla! Liian kova äänenkäyttö katsotaan epäkohteliaaksi, koska suomalainen itse on rauhallinen. Muista katsoa häntä suoraan silmiin. Se, että katsoo alaspäin tai sivuille, tulkitaan Suomessa epärehellisyydeksi. Jos vierailet suomalaisten ystävien luona, ilmoita siitä etukäteen. Yksityisyys on suomalaiselle tärkeää. Kun käyt suomalaisessa kodissa, ota kengät pois jalasta tai tuo erikseen sisäkengät. Älä unohda kiittää pöydästä noustessasi, jos olet ruokavieraana. Suomessa on normaalia, että ravintolassa molemmat maksavat itse oman ruokansa. Silti voi kohteliaasti sanoa, että maksaa mielellään toisen ruuan. Suomessa kahvia juodaan yleensä paljon ja joka paikassa. Esim. kokoukset alkavat aina kahvinjuonnilla. Älä ihmettele, jos bussissa ei kukaan tule istumaan viereesi. Muista taas yksityisyys! Epärehellisyys on suomalaiselle paheista pahin. Suomalaisella saunaan menolla, vaikkakin ilman vaatteita, ei ole mitään tekemistä seksin kanssa sauna on suomalaiselle pyhä paikka. Muista kunnioittaa luontoa, kun liikut siellä. Luonto on lähellä suomalaisen sydäntä. Suomalainen yhteiskunta on hyvin järjestäytynyt. Muista järjestys myös jonoissa! Kerrostaloissa on yöllä hiljaisuus, joka voi alkaa esim. kello 22:00.
Poliittinen järjestelmä Suomi on demokraattinen tasavalta. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla joka kuudes vuosi. Nykyinen tasavallan presidentti on Sauli Niinistö (2012-2018). Suomessa on eduskunta, jossa on 200 jäsentä. Eduskunta valitaan neljän vuoden välein. Eduskunnan valitsema pääministeri ja muut ministerit muodostavat valtioneuvoston, joka käyttää hallitusvaltaa yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Suomi on Euroopan Unionin jäsenmaa. Suomen edustajat Euroopan parlamenttiin valitaan viiden vuoden välein. Valtiohallinto ja kunnallishallinto Valtionhallinto jakautuu Suomessa keskushallintoon sekä paikallis- ja aluehallintoon. Keskushallintoon kuuluvat valtioneuvosto ja valtakunnalliset keskusvirastot ja laitokset kuten esimerkiksi väestörekisterikeskus ja KELA. Alue- ja paikallishallinto koostuu viranomaisista, joiden toiminta on alueellista tai paikallista, esimerkiksi aluehallintovirastot ja elinkeino, - liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Valtion alue- ja paikallishallinnon viranomaiset tekevät yhteistyötä kuntaviranomaisten kanssa. Kunnilla on Suomessa itsehallinto. Kunnat järjestävät asukkailleen laissa säädetyt peruspalvelut. Kunnan ylin päättävä elin on valtuusto, joka valitaan neljän vuoden välein järjestettävissä kuntavaaleissa.