Tanska. Legoland, Billund
|
|
- Olivia Eeva-Liisa Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjoismaat
2 Tanska Kokonaispinta-ala: km² Rantaviiva: km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: (2006) Pääkaupunki: Kööpenhamina Kööpenhaminan asukasluku: (2006) Valtiomuoto: perustuslaillinen kuningaskunta Valtionpäämies: Kuningatar Marareeta II
3 Tanska Tanskalla on Japanin keisaritalon ohella maailman pisin katkeamaton hallitsijaluettelo. Vuodesta 1972 lähtien hallitsijana on toiminut kuningatar Margreeta II. Rajanaapurit ovat etelässä Saksa, idässä Ruotsi ja pohjoisessa Norja. Färsaaret ja Grönlanti kuuluvat itsehallintoalueina Tanskalle. Tanska koostuu Jyllannin niemimaasta sekä 405:stä saaresta, joista 76 ovat asuttuja. Isoimmat saaret ovat Själlanti ja Fyn. Tanska on sekä EU:n että NATO:n jäsen. Kansallispäivä 5. kesäkuuta. Legoland, Billund
4 Islanti Kokonaispinta-ala: km² Maapinta-ala: km² Järvipinta-ala: km² Rantaviiva: 5960 km Korkein vuori: Hvannadalshnjúkur m Isoin luonnollinen järvi: Þingvallavatn 83,7 km² Pisin joki: Þjórsá 237 km Isoin jäätikkö: Vatnajökull km² Asukasluku: (2006) Pääkaupunki: Reykjavik Reykjavikin asukasluku: (2006) Valtiomuoto: tasavalta Presidentti: Ólafur Ragnar Grímsson (1996-)
5 Islanti Islanti oli Norjan siirtokunta 800- ja 900-luvuilla, mutta muodosti unionin Norjan kanssa vuonna Islanti siirtyi Tanskan alaisuuteen 1300-luvulla, sai rajatun itsehallinnon vuonna 1904 ja itsenäistyi vuonna Maan talous on suurelta osin riippuvainen kalastuksesta, joka vastaa 75 % maan viennistä. Islanti julistaa olevansa maailman vanhin toimiva demokratia. Kansallispäivä 17. kesäkuuta. Geysir
6 Norja Kokonaispinta-ala: km² Rantaviiva: km Korkein vuori: Galdhøpiggen m Isoin sisävesistö: Mjøsa 362 km² Pisin joki: Glomma 598 km Asukasluku: (2006) Pääkaupunki: Oslo Oslon asukasluku: (2006) Valtiomuoto: perustuslaillinen kuningaskunta Valtionpäämies: Kuningas Harald V
7 Norja Norja yhdistyi kansakunnaksi 1000-luvulla. Kalmarin unionin ( ) myötä Norja siirtyi Tanskan haltuun. Vuonna 1814 Norja siirtyi Ruotsille ja itsenäistyi vuonna Norjassa on kaksi eri kirjakieltä, bokmål sekä nynorsk. Nykyään % asukkaista käyttää bokmålia, mutta koululaisten on kuitenkin opittava myös nynorskaa. Norja on NATO:n perustajajäsen, mutta on kahdesti kieltäytynyt EUjäsenyydestä. Kansallispäivä 17. toukokuuta. Revontulia
8 Ruotsi Kokonaispinta-ala: km² Vesipinta-ala: km² Rantaviiva: km Sisävesistöjä: Isoin sisävesistö: Vänern km² Pisin joki: Klarälven-Göta älv 720 km Korkein vuori: Kebnekaise m Asukasluku: (2006) Pääkaupunki: Tukholma Tukholman asukasluku: (2006) Valtiomuoto: perustuslaillinen kuningaskunta Valtionpäämies: Kuningas Kaarle XVI Kustaa
9 Ruotsi Ruotsi kehittyi 1600-luvulla eurooppalaiseksi suurvallaksi luvulla valtakausi murtui ja vuonna 1809 Ruotsi menetti itäisen valtakunnanpuolikkaan (Suomen) Venäjälle. Ruotsista tuli tiukan kansanäänestyksen tuloksena EU:n jäsen vuonna Ruotsi on liittoutumaton, mutta toimii yhteistyössä NATO:n kanssa. Etelä-Ruotsi on suurelta osaltaan maanviljelyaluetta, mutta on muilta osin lähinnä metsän peittämää. Kansallispäivä 6. kesäkuuta. Ruotsalainen saaristo
10 Färsaaret Kokonaispinta-ala: km² Rantaviiva: km Korkein kohta: Slættaratindur 882 m Asukasluku: (2006) Pääkaupunki: Tórshavn Tórshavnin asukasluku: (2006) Valtiomuoto: itsehallintoalue osana Tanskan valtakuntaa Valtiopäämies: Kuningatar Margareeta II
11 Färsaaret Färsaaret on 18 saaren muodostama saariryhmä Iso-Britannian pohjoispuolella. Vain yksi saarista on asumaton. Saaret ovat yhteyksissä toisiinsa silloilla, tunneleilla tai lauttayhteyksin. Färsaaret on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue. Färsaarilla puhutaan fäärin kieltä, joka on läheisesti sukua islannin kielen kanssa. Tanska on myös virallinen kieli, mutta sitä käytetään yhä vähemmän. Tärkein teollisuus on kalastus, joka on korvannut ennen hyvin tärkeän maanviljelyksen. Kansallispäivä 29. heinäkuuta. Vidareidin kirkko
12 Grönlanti Kokonaispinta-ala: km² Jääpinta-ala: km² Rantaviiva: km Korkein vuori: Dolmen m Asukasluku: (2006) Pääkaupunki: Nuuk Nuukin asukasluku: (2006) Valtiomuoto: itsehallinto osana Tanskan valtakuntaa Valtiopäämies: Kuningatar Margreeta II
13 Grönlanti Grönlanti oli muinoin norjalainen siirtokunta, mutta nykyään tanskalainen itsehallintoalue. Maan pinta-alasta valtaosa on mannerjäätä. Jää on keskimäärin n metriä paksua (joskus jopa metriä). Jää on enimmäkseen peräisin jääkaudelta. Grönlannilla on arktinen ilmasto poikkeuksena muutama paikka, joissa on subarktinen ilmasto. Rannikkoalueet, joilla ei ole jäätä, ovat tundran peittämiä. Jäätikkö Grönlannissa
14 Grönlanti Grönlannin eläimistö on tundra-alueille tyypillistä. Siellä esiintyy mm. jääkarhuja, poroja, myskihärkiä, naaleja sekä tunturipöllöjä. N. 200 miljoona vuotta sitten Grönlanti oli metsän peitossa ja ilmasto niin lämmin, että kilpikonnat ja jättiläisliskot elivät saarella. Kansallispäivä 21. kesäkuuta. Jäävuori
Pohjola numeroina 2005
Pohjola numeroina 2005 Pohjola numeroina 2005 ANP 2005:758 ISSN 1601-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: sister brandt designstue, Kööpenhamina Paino: AKA-PRINT A/S, Århus Painos: 4 000 Pääasialliset
LisätiedotPohjola numeroina 2008
Pohjola numeroina 8 ANP 8:744 1 Pohjola numeroina 8 ANP 8:744 BN 978-92-893-1759-7 SN 161-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: Jette Koefoed, Pohjoismaiden ministerineuvosto Paino: Arco Grafisk
LisätiedotPohjola numeroina 2007
Pohjola numeroina 2007 Pohjola numeroina 2007 ANP 2007:733 ISSN 1601-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: sisterbrandt designstue, Kööpenhamina Paino: Arco Grafisk A/S, Skive, Denmark Painos: 2
LisätiedotPohjola numeroina 2004
Pohjola numeroina 2004 Pohjola numeroina 2004 Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: Kjeld Brandt Grafisk Tegnestue ApS, Kööpenhamina Paino: Scanprint, Århus Painos: 4 000 Pääasialliset tietolähteet: Kansalliset
LisätiedotANP 2006:759 ISSN 1601-622X
Pohjola numeroina 2006 Pohjola numeroina 2006 ANP 2006:759 ISSN 1601-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: sisterbrandt designstue, Kööpenhamina Paino: AKA-PRINT A/S, Århus Painos: 2 500 Pääasialliset
LisätiedotPohjola tilastoina 2018
Pohjola tilastoina 2018 Pohjola tilastoina 2018 Toimittanut: Ulla Agerskov ja Silva Mertsola, Pohjoismaiden ministerineuvosto ANP 2018:820 ISBN 978-92-893-5829-3 (PRINT) ISBN 978-92-893-5830-9 (PDF) ISBN
LisätiedotPerustiedot. Pääkaupunki: Kööpenhamina Pinta-ala: km2 Väkiluku: 5,4 milj. Viralliset kielet: tanska Valuutta: Tanskan kruunu (DKK)
TANSKA Perustiedot Pääkaupunki: Kööpenhamina Pinta-ala: 43 094 km2 Väkiluku: 5,4 milj. Viralliset kielet: tanska Valuutta: Tanskan kruunu (DKK) Valtiomuoto: kuningaskunta Hallitsija: kuningatar Margareeta
LisätiedotPohjola tilastoina 2016
Pohjola tilastoina 2016 Pohjola tilastoina 2016 Toimittajat: Klaus Munch Haagensen, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus), Ulla Agerskov, Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tietokanta: Troels A. Vestergaard,
LisätiedotMELKEIN ITSENÄINEN FÄRSAARET 1990
Färsaarten sumuinen pääkaupunki Tórshavn. Pikkukuvassa yöpymispaikkamme Tjørnuvikissä Streymoylla. ISLANTI, FÄR- YM SAARET 16.6.-28.7.1990. Alkuperäisessä AVARUUTTA, TUULTA JA LAMPAITA -jutussa ollut Färsaarten
LisätiedotPohjola tilastoina 2017
Pohjola tilastoina 2017 NORDIC SWAN ECOLABEL Kolofon Pohjola tilastoina 2017 Toimittajat: Klaus Munch Haagensen, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus). Ulla Agerskov, Pohjoismaiden ministerineuvosto.
LisätiedotPohjola tilastoina 2015
Pohjola tilastoina 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina
LisätiedotÅlesund & Kongeriket Norge. Lahden Pohjola-Norden ry 2010
Ålesund & Kongeriket Norge Lahden Pohjola-Norden ry 2010 Ålesund Ålesund on Lahden ystävyyskaupunki Norjan länsirannikolla, meren äärellä. Perimätiedon mukaan Olavi Pyhä kävi paikalla vuonna 1027. Keskiajalla
LisätiedotHuomioita kuntajohtamisesta eri Pohjoismaissa Kuntalaki uudistuu seminaari
Huomioita kuntajohtamisesta eri Pohjoismaissa Kuntalaki uudistuu seminaari 21.8.2013 Marianne Pekola-Sjöblom tutkimuspäällikkö Yhtäläisyyksiä - eroavaisuuksia Kuntavaalit Valtuustokoko Luottamushenkilöorganisaatio
LisätiedotHyvä tietää Grönlanti. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä
Hyvä tietää Grönlanti Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Grönlannista Pääkaupunki Asukasluku Kieli Nuuk 56.200 Pääosa väestöstä puhuu länsigrönlannin murretta ja tanskaa Uskonto Valuutta Pinta-ala
LisätiedotMatkalaukkulista. Tanskalaisia asioita: Punaiset nakit. Pieni merenneito. Caroline Wozniacki. Christiania. Tanskandoggi
Matkalaukkulista Tanskalaisia asioita: Punaiset nakit Punaiset nakit ovat tanskalainen keksintö, ja niitä myydään lähinnä nakkikioskeista. Tarinan mukaan punaisen nakin keksi nakkimyyjä, joka alkoi kastaa
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotSopimus. 1 artikla. Sopimuksen nimi ja johdanto-osa kuuluvat muutettuina seuraavasti:
Sopimus Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista 14 päivänä kesäkuuta
LisätiedotTietoja kunnanvaltuustojen jäsenmääristä Pohjoismaissa
Tietoja kunnanvaltuustojen jäsenmääristä Pohjoismaissa Elokuu 2012 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntaliitto / Kuntakehitys ja tutkimus Etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi Valtuustokoot Pohjoismaissa
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Seuraavat korvausmäärät koskevat vapaaehtoistoimintaa, harjoittelua ja työtä: Taulukko 1 - matkatuki Matkaetäisyys Korvaus
LisätiedotReo Virtanen RAT7SN4
Reo Virtanen RAT7SN4 Kohdemaa: Norja Kaupunki: Hammerfest Yritys/Firma: Hammerfest eiendom KF Muodollinen päämies on kuningas Harald V Asukasluku 4 785 000 asukasta Pääkaupunki, Oslo Rahayksikkö, kruunu
LisätiedotMillainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa
LIITE 1: Taulukot Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? 6 22 Hyvä Huono Miten luonnehtisitte Venäjän ja Suomen välisiä suhteita tällä hetkellä? Normaalit, rauhalliset 2 Hyvät,
LisätiedotKalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU
1 Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU Sisällys Mitä tarkoitetaan Pohjoismailla ja kuinka ne ovat syntyneet? Kuinka Pohjoismaiden maa-alue on syntynyt? Minkälainen oli Pohjoismaiden alue eem-kaudella
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa
LisätiedotMatkailun kehitys
Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille
Lisätiedot1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,
Lisätiedot443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1
443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/BG/RO/fi 1 2 von 9 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte
Lisätiedot340.000 24.000 769.065 21.398 1.765 24.000 769.065 POHJOLA JA SINA. Varat, politiikka ja profiili 2011 340.000 1.765
1.554 24.000 340.000 4 769.065 15 112 21.398 1.765 38 24.000 769.065 29 POHJOLA JA SINA 4 340.000 231 Varat, politiikka ja profiili 2011 15 1.765 2 Mika Pohjola on Pohjola on sekä alueen että yhteistyön
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotMatkailun kehitys
Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset
LisätiedotMatkailun kehitys 2016
Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotFärsaaret - luontomatka
Färsaaret - luontomatka Pohjois-Atlantilla Ihastu pystysuoriin kalliojyrkänteisiin, värikkäisiin pikkukyliin, runsaaseen linnustoon, Kirkjubøuriin sekä Tórshavnin vanhaan kaupunkiin Tinganesiin Tórshavn
LisätiedotKesätöitä 18 28-vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa
Kesätöitä 18 28-vuotiaille Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa Mikä on Nordjobb? Välittää kesätöitä, asunnon ja kulttuuriohjelmaa Pohjoismaissa Välittänyt yli 21 000 työpaikkaa vuodesta 1985
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 3 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
LisätiedotMajoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT KESÄKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Kesäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 353 000 yöpymistä, joista suomalaisille 138 000 ja ulkomaalaisille 215 000 yötä. Eniten
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotYöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten
LisätiedotPohjoisen Skandinavian pääkaupunki
Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI
LisätiedotMatkailun suuralueet sekä maakunnat
Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.
LisätiedotRetket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm
Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Reki nro 1. Reykjavík Opastettu kierros Reykjavikissa Kerrotaan ja nähdään eri paikkoja kaupungissa Retken
LisätiedotSelkokartat Pohjoismaat ja Baltia
Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu
LisätiedotPohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015
uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 Mitä on pohjoismainen oikeus? Yhteisnimitys Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan oikeudelle + ylikansallinen
LisätiedotINARIN KUNNAN RAJANAAPURIT. Enontekiö Kittilä Sodankylä Utsjoki. Norja Venäjä. www.revontuliopisto.fi. www.inari.fi
INARIN KUNNAN RAJANAAPURIT Enontekiö Kittilä Sodankylä Utsjoki Norja Venäjä REVONTULI- OPISTON RAJANAAPURIT Inari Kolari Muonio Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Savukoski Norja Ruotsi Venäjä INARI ON
LisätiedotKunnat ja alueet Euroopassa
Kunnat ja alueet Euroopassa Kuntarakenneuudistus Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 9.11.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Euroopan neuvoston kaksi asiakirjaa
LisätiedotMyskihärkä, Ovibos moschatus
Myskihärkä, Ovibos moschatus MYSKIHÄRKÄ ON SOPEUTUNUT AINUTLAATUISESTI KAIKKEIN ANKARIM- PIIN ARKTISIIN OLOSUHTEISIIN. EI IHME, ETTÄ SE SELVIYTYI HENGISSÄ JÄÄKAUDESTA. AIKOINAAN MYSKIHÄRKÄ ON ELÄNYT KAIKKIALLA
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset
LisätiedotMarkkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan
LisätiedotVirallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä)
Perustietoa Suomesta Suomi on tasavalta ja EU:n jäsen Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Asukkaita on n. 5 300 000 Helsingissä, maan pääkaupungissa, asuu n. 590 000
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT ELOKUU 2016 Yöpymiset vähenivät vajaan prosentin Elokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 404 000 yöpymistä, joista suomalaisille 157 000 ja ulkomaalaisille 247 000 yötä. Suomalaisten
LisätiedotJouko Parviainen JOSEK Oy
Geomatkailua Islannissa Il Jouko Parviainen JOSEK Oy Geomatkailua Islannissa 1. Lännen ja idän välissä 2. Elämää Islannissa 3. Islannin matkailu 4. Nuori maa 5. Katla geopark Lännen ja idän välissä Islanti
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset
LisätiedotSomalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan
Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotRetket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm
Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Retki nro 1. Reykjavík - pääkaupungin kiertoajelu Opastettu kierros Reykjavikissa. Retken pituus n. 2,5
LisätiedotMISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?
MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien
LisätiedotPÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 AF/ACP/CE/2005/fi 2 Seuraavien täysivaltaiset edustajat: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0180 (NLE) 11599/17 ADD 1 VISA 297 COLAC 65 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja:
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. huhtikuuta 2010 (OR. en) 7853/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0148 (CNS)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. huhtikuuta 200 (OR. en) 7853/0 Toimielinten välinen asia: 2009/048 (CNS) ISL 8 N 8 CH 9 FL 7 FRONT 38 SCHENGEN 30 N 07 ASIM 42 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON
LisätiedotEU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI
EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen
LisätiedotMatka SFC :n suviseuroihin
"Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!" Mark. 9:7 Matka SFC :n suviseuroihin Bussi - ja laivamatka Tukholmaan 30.5. - 3.6.2019 Täydenpalvelun hinta 425,00 & Ilmoittadu : Mirja : 0407635528 mirja.hanninen@hyvame.fi
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille
LisätiedotNordisk kulturkontakt
Nordisk kulturkontakt Pohjoismainen kulttuuripiste Nordic Culture Point Mikä Pohjoismainen kulttuuripiste? Tapahtumia Kirjasto Tukiohjelmia Foto: Kychan Tukiohjelmia kulttuuriyhteistyölle Kulttuuri- ja
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,
LisätiedotOPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN
OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN VAIHTOEHTONA POHJOLA ALTERNATIV NORDEN 14.11.2014 HEIDI ILOMÄKI & LARS BÄCKMAN Kansainvälisen vaihdon palvelut MIKSI LÄHTISIN? Kielitaito Ulkomaankokemus Itsenäistyminen Uusia
LisätiedotVirkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,
LisätiedotTuomari lukee ohjeen Ohjekortti-monisteesta kyseisen numeron kohdalta. Pelaaja toimii annettujen ohjeiden mukaisesti / suorittaa annetun tehtävän.
orden runt N Peliohjeet Pelipohja on tekstikirjassa s. 8 9. Muodostakaa 4 5 hengen ryhmä. Valitkaa keskuudestanne tuomari, joka lukee pelin aikana Puhekuplakortit ja Ohjekortti-monisteen. Sekoittakaa Puhekuplakortit
Lisätiedot100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1
100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 2 von 11 100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte
LisätiedotTrade Follow-up Kiina, lyhyt versio
, lyhyt versio Olli Hakala, Trade Follow-up, lyhyt versio Esipuhe Sisällysluettelo Tutkimusmetodit Yhä useampi kiinalainen haluaa nähdä maailmaa ja kiinalaiset Kiinalaisten Skandinavia ovat maamme nopeimmin
LisätiedotMarkkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.6.2018 COM(2018) 453 final 2018/0239 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS sääntelemättömän aavan meren kalastuksen ehkäisemiseksi Pohjoisen jäämeren keskiosassa tehdyn sopimuksen
LisätiedotPÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/XPA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: EUROOPAN YHTEISÖÄ, jäljempänä 'yhteisö', ja BELGIAN KUNINGASKUNTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, HELLEENIEN
LisätiedotMaapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %
Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.
LisätiedotElintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset
LisätiedotVirkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen
LisätiedotKansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama
Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa Samuli Rikama Pk-yritysten viennin kehitys eri maissa, osuus tavaraviennistä 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tanska Hollanti Saksa Ruotsi Suomi 2011
LisätiedotSuomen laaja arktinen osaaminen näkyviin!
Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin! Maakuntien kansainvälisten asioiden palaveri Tietotalo, Jyväskylä 18.1.2017 Mikä arktinen alue? -- näkemys koko Suomesta arktisena maana Koko Suomella on laaja
Lisätiedot2 364, ,1. 6,3 Tapaturmataajuus, LTIFR huollettavaa kohdetta 15,6. 12 maata. Listattu Nasdaq Helsingissä 93 % ISO 14001
Caverion lyhyesti Caverion Life Cycle Solutions for Buildings and Industries Caverion suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja kiinteistöille
LisätiedotITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN
Lisätiedot