JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2017
Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO, PALVELUASUMINEN, LAITOSHOITO... 3 2.1 Lyhytaiaikainen hoito... 3 2.2 Palveluasuminen... 4 2.3 Pitkäaikainen laitoshoito... 4 3. PITKÄAIKAISEEN YMPÄRIVUOROKAUTISEEN ASUMISEEN JA HOITOON HAKEMINEN... 4 4. PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN ASUMISEN JA HOIDON PAIKAN VASTAANOTTAMINEN... 5 5. YMPÄRIVUOROKAUTISEEN ASUMISEN JA HOIDON PALVELUTARPEEN MUUTTUMINEN... 5 6. ASUMINEN YKSITYISESSÄ ASUMISPALVELUSSA ILMAN KUNNAN PALVELUPÄÄTÖSTÄ... 5 Liite : Taulukko RAI -toimintakykyarviointimittari ja soveltamisohje... 6 2(7)
1. YLEISTÄ Sosiaalihuoltolain mukaisena sosiaalipalveluna myönnettävän Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluihin Jyväskylän kaupungissa kuuluvat lyhytaikainen hoito (LAH), palveluasuminen (PA) ja pitkäaikainen laitoshoito (PAH). Palvelu perustuu Sosiaalihuoltolakiin (1301/2014 11, 14, 21 ja 22), Sosiaalihuoltoasetukseen (607/1983 10 ja 11) sekä Lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2012/980 14, jatkossa Vanhuspalvelulaki). Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluiden lähtökohtana on, että kotihoito ja muu kotiin annettava tuki on aina ensisijainen palvelumuoto. Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito ei ole vaihtoehto kotona asumiselle. Perusedellytys ympärivuorokautiseen asumiseen siirtymiselle on, että kotiin annettavat palvelut ja tukitoimet on arvioitu yksilökohtaisesti, eikä asiakas selviydy kotona enää niiden turvin. 2. LYHYTAIKAINEN HOITO, PALVELUASUMINEN, LAITOSHOITO 2.1 Lyhytaikainen hoito (LAH) Lyhytaikaisen hoidon (LAH) tavoitteena on tukea asiakkaan kotona asumista. Se on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajien lakisääteisiin vapaisiin. Lyhytaikaishoitoon oikeutettu asiakas on omaishoidettava tai samassa taloudessa asuvan omaisen pääasiallisessa hoidossa oleva asiakas. Palveluasumisessa toteutettavaa lyhytaikaista hoitoa järjestetään Jyväskylässä Akselissa ja Elinassa niille lyhytaikaishoitoon (LAH) oikeutetuille asiakkaille, joilla on ympärivuorokautisen hoidon ja seurannan tarve. Lyhytaikaishoito on tarkoitettu myös asiakkaille, jotka akuutin ennalta arvaamattoman elämäntilanteen vuoksi tarvitsevat kriisipaikkaa. Lisäksi asiakkaina ovat myönteisen ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palvelupäätöksen saaneet, joille ei ole juuri sillä hetkellä pystytty osoittamaan vakituista asumispaikkaa ja jotka eivät pysty asumaan omassa kodissaan. Jyväskylässä lyhytaikaista hoitoa järjestetään myös perhehoitona, jonka osalta noudatetaan erillistä perhehoidon toimintaohjetta. Lisäksi omaishoidon lakisääteisen vapaan järjestämiseen on käytössä palveluseteli. Lyhytaikaishoito on mahdollista myöntää myös erityisin perustein SAS-työryhmän suunnitelman mukaisesti. 2.2 Palveluasuminen (PA) Palveluasuminen (PA) on asumista, jossa turvataan yksilöllinen asuminen henkilöille, jotka tarvitsevat runsaasti hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa ympärivuorokautisesti. Asukkaat ovat pääosin keskivaikeasti tai vaikeasti muistisairaita ja/tai monisairaita. Jyväskylässä palveluasumista järjestetään omana toimintana, ostopalveluna ja palvelusetelillä. Ostopalveluna ja palvelusetelillä järjestettävä palvelu vastaa asiakkuuskriteereiltään ja sisällöltään kunnan omaa palvelua. Monen palvelutalon rakentamiseen on saatu valtion avustusta, korkotukea ja/tai lainaa. Näissä ARA -kohteissa asukasvalintaperusteina on asiakkaan palveluasumisen tarve, varallisuus ja tulot. Nämä selvitetään ennen ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palvelupäätöksen tekoa 3(7)
ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palvelupäätöksen yhteydessä. Mikäli varallisuutta ja tuloja ei saada selvitettyä, asiakas ei voi sijoittua ARA-kohteeseen. ARA kohteiden asukasvalinnoissa asetetaan etusijalle palveluasumisen tarpeessa olevat vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat. Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeuslainojen korkotuesta (604/2001) 11 a - d ja aravarajoituslaki (1190/1993) 4 a - d. 2.3 Pitkäaikainen laitoshoito (PAH) Vanhuspalvelulain 14 :ssä pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset tai asiakasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Sosiaalihuoltolain 22 :n mukaan pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoksessa vain, jos se on henkilön terveyden tai turvallisuuden kannalta perusteltua, taikka siihen on muu laissa erikseen säädetty peruste. 3. PITKÄAIKAISEEN YMPÄRIVUOROKAUTISEEN ASUMISEEN JA HOITOON HAKEMINEN Vanhuspalvelulain (980/2012) 3.kohdan18 :n mukaan kunnan on tehtävä päätös iäkkään henkilön kiireellisesti tarvitsemien sosiaalipalvelujen myöntämisestä kirjallisen tai suullisen hakemuksen johdosta ja järjestettävä myönnetyt palvelut viipymättä siten, ettei iäkkään henkilön oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Saman lain ja pykälän mukaan päätös muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon hakeminen käynnistyy yhteydenotolla vanhuspalveluiden SAS-työryhmään. Palvelun myöntäminen perustuu asiakkaalle tehtyyn henkilökohtaiseen palvelutarpeen arviointiin. Ennen palvelutarpeen arviointia ja päätöksentekoa tulee asiakkaan tila olla vakaa. Palvelutarpeen arviointi toteutetaan yhteistyössä asiakkaan ja hänet hyvin tuntevan hoitotahon ja omaisen kanssa. Palvelutarpeen arvioinnin tukena käytetään RAI-toimintakykyarviointi mittaria (kts. liite 1). Asiakaskohtaisen palvelutarpeenarvioinnin pohjalta asiakkaalle tehdään SAS-työryhmässä myönteinen tai kielteinen palvelupäätös ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palvelusta. 4. PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN ASUMISEN JA HOIDON PAIKAN VASTAANOTTAMINEN Asiakas voi esittää toiveensa hoitopaikasta. Aina toivetta vastaavaa hoitopaikkaa ei voida järjestää mutta siihen pyritään. Kun asumispalveluun oikeutetulle järjestyy hoitopaikka, muuton tulee tapahtua pääsääntöisesti kolmen vuorokauden kuluessa. Muuton yhteydessä asiakkaan kanssa tehdään vuokrasopimus, jossa sovitaan asunnon vuokrauksen yksityiskohdat. Asiakkaalla tulee olla voimassa oleva kyseiseen asuntoon kohdistuva kotivakuutus vastuuvakuutusosineen. 4(7)
Jos sairaalassa tai lyhytaikaisessa hoitopaikassa oleva asiakas ei hyväksy hänelle esitettyä hoitopaikkaa edellytetään, että asiakas siirtyy kyseiselle paikalle perusteettoman sairaalahoidon tai lyhytaikaishoidon välttämiseksi. Tämän jälkeen asiakas voi hakea vaihtoa haluamaansa kohteeseen ja vaihto pyritään järjestämään paikkatilanteen sen salliessa. Jos kotona oleva asiakas ei hyväksy hänelle esitettyä hoitopaikkaa, hänen ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palvelupäätöksensä raukeaa. Asiakkaan tulee tässä tilanteessa hakea palvelua uudelleen. Asiakkaalle tehdään uusi päätös hänen ilmoituksensa perusteella ja jonotusaika alkaa alusta. 5. YMPÄRIVUOROKAUTISEN ASUMISEN JA HOIDON PALVELUTARPEEN MUUTTUMINEN Mikäli asiakkaan hoidon ja hoivan tarve muuttuu ennen hoitopaikkaan sijoittumista, arvioidaan ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon tarve uudelleen. Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon paikkaa odottavan henkilön myönteinen palvelupäätös raukeaa, mikäli asiakas selviytyy päivittäisistä toiminnoistaan kotiin annettavien palveluiden turvin. 6. ASUMINEN YKSITYISESSÄ ASUMISPALVELUSSA ILMAN KUNNAN PALVELUPÄÄTÖSTÄ Mikäli asiakas on itse hakeutunut yksityisen palveluasumisen piiriin ilman kunnan myönteistä ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palvelupäätöstä, hänellä ei ole mahdollisuutta taloudellisiin syihin vedoten saada kaupungin järjestämää asumispalvelua ennen kuin kaupungin määrittelemät ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon kriteerit täyttyvät. Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palvelusta tehdään palvelupäätös voimassa olevien kriteerien mukaisesti. 5(7)
LIITE 1. Asiakkaalla on kokonaisarvion perusteella jatkuva ympärivuorokautisen avun, hoidon ja valvonnan tarve toimintakykyvajeiden ja terveydentilaan liittyvien ongelmien vuoksi, eikä palvelua voida riittävällä tavalla järjestää kotihoidon ja/tai muun tuen avulla Arviointi Soveltamisohje Mittari (huomioiden tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikaishoito) Fyysisen toimintakyvyn arviointi Fyysiset edellytykset selviytyä päivittäisistä toiminnoista mitataan testien avulla, haastatteluin ja havainnoimalla yhteistyössä asiakkaan ja /tai hänen edustajansa kanssa. ADL-muuttujat: Päivittäiset toiminnot, fyysinen toimintakyky ADL:n muuttujat (liikkuminen vuoteessa, liikkuminen kotona, siirtyminen, wc-käyttö, henkilökohtainen hygienia, pukeutuminen, ruokailu) Kognitiivisen ja psyykkisen toimintakyvyn arviointi Asiakkaalla on seuraavissa ADL-mittarin kohdissa runsaasti vaikeuksia: liikkumisessa vuoteessaan, liikkumisessa kotona, siirtymisissä sekä ruokailussa ja lisäksi vähintään ohjauksen tarvetta muissa päivittäisissä toiminnoissa. Laitoshoito (PAH) ADL 22/28 Palveluasuminen (PA) ADL 15/28 Kognitiiviset edellytykset selviytyä päivittäisistä toiminnoista mitataan testein, haastatteluin ja havainnoimalla yhteistyössä asiakkaan ja /tai hänen edustajansa kanssa. Huomioidaan muisti, oppiminen, havaitseminen, itsetunto ja realiteetti Käytössä ovat RAI -mittarin CPS, käytöshäiriöt, DRS ja MAPLe sekä MMSE -muistitesti CPS:n muuttujat: lähimuisti, tajunnan taso, päätöksentekokyky liittyen päivittäisiin arjen toimintoihin, ymmärretyksi tuleminen, kyky syödä Vähintään seuraavissa CPS-mittarin kohdissa päätöksentekokyky tai ymmärretyksi tuleminen on toisessa vakavia häiriöitä: päätöksentekokyky on kohtalaisesti heikentynyt (useimmissa päivittäisissä tilanteissa on tarvetta siihen, että toinen henkilö ohjaa, muistuttaa, huolehtii asioista) tai asiakas tulee ymmärretyksi vain toisinaan tai ei lainkaan. Palveluasuminen (PA): CPS 3/6 MMSE 19/30 Laitoshoito (PAH): CPS 4/6 MMSE 7/30 Asiakas tekee itsensä kannalta epäsuotuisia päätöksiä, jotka vaarantavat hänen terveyttään tai turvallisuuttaan. Käytöshäiriöt: käytösoireet (vaeltelu, kielteinen suhtautuminen hoitoon, sosiaalisesti sopimaton, häiritsevä käyttäytyminen, fyysinen pahoinpitely, karkea, uhkaava kielenkäyttö) Asiakas poistuu toistuvasti ja harhailee kodin ulkopuolelle eikä sen tuomia riskejä voida enää lieventää hoivaan osallistuvien avulla eikä teknologisilla apuvälineillä Asiakas on hoitokielteinen ja/tai hänellä on käytöshäiriötä, joiden vuoksi kotiin annettavilla palveluilla ei pystytä turvaamaan kotona asumista 6(7)
Asiakas ei ole aikaan eikä paikkaan orientoitunut ja/tai asiakkaalla on vahvoja harhoja, joista aiheutuu turvallisuusriskejä kotona asumiselle Asiakas herättää kohtuuttomasti häiriötä ympäristössä ja/tai aiheuttaa vaaratilanteita itselleen tai muille DRS:n muuttujat: kielteisiä ilmaisuja, jatkuva omaan itseensä tai muihin kohdistuva kiukku, epärealistiselta vaikuttavia pelon ilmaisuja, terveyteen liittyviä toistuvia valituksia, toistuvat ahdistukset / huoli, surullinen, kivulias, itkuvälinpitämätön suhtautuminen asioihinsa Vähintään seuraavissa DRS -mittarin kohdissa esiintyy oireita päivittäin: Jatkuva itseen / muihin kohdistuva kiukku, epärealistisia pelon ilmaisuja ja terveydentilaan kohdistuvia jatkuvia valituksia. Palveluasuminen ja laitoshoito: DRS 6/14 MAPLE-mittari: hoidon tarve Palveluasuminen ja laitoshoito: MAPLe 12/15 Sosiaalisen toimintakyvyn ja elinympäristön arviointi: Sosiaalisen toimintakyvyn ja elinympäristön luomat edellytykset selviytyä päivittäisistä toiminnoista selvitetään haastatteluin ja havainnoimalla yhteistyössä asiakkaan ja /tai hänen edustajansa kanssa. Arviossa huomioidaan koti- ja elinympäristö ja sosiaaliset tukiverkostot terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn näkökulmasta 7(7)