Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Harri Harberg Sosiaaliasiamies-edunvalvoja 1.10.2014
SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) tuli voimaan vuoden 2001 alusta. Laki sisältää sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset periaatteet. Asiakaslain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteen luottamuksellisuutta, asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja asiakkaan oikeutta saada tietoa toimintavaihtoehdoista omassa tilanteessaan. Asiakaslakia sovelletaan sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon. Asiakaslain mukaan asiakkaalle on kerrottava mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Asiakkaalle on selvitettävä erilaiset palvelu- ja toimenpidevaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä kaikki seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Asiakaslaki korostaa asiakkaan omaa kykyä kertoa, minkälaista palvelua hän tarvitsee. Asiakasta on palveltava ensisijaisesti asiakkaan esille tuomien lähtökohtien mukaan eikä viranomaisen tai organisaation tarpeista. Laki pyrkii edistämään asiakkaan aktiivisuutta ja asiakkaan myönteistä kohtelua. SOSIAALIASIAMIES Sosiaalihuollon asiakaslain 24 pykälän mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, joka voi olla kahden tai useamman kunnan yhteinen. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: 1) neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; 2) avustaa asiakasta 23 :n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa; 3) tiedottaa asiakkaan oikeuksista; 4) toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi 5) seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Sosiaaliasiamiehellä tulee olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Toisin sanoen sosiaaliasiamiehen tulisi olla perehtynyt sosiaalilainsäädäntöön, sosiaalihuollon asiakkaan oikeusasemaan ja yleensä sosiaalihuollon vastuu- ja oikeusturvakysymyksiin, jotta hän kykenisi neuvomaan sekä sosiaalihuollon asiakkaita että henkilöstöä. Sosiaalihuollon asiakaslaki ei ole antanut sosiaaliasiamiehelle itsenäistä päätösvaltaa. Sosiaaliasiamies voi toimia yksityisen asiakkaan puolesta ja saada tietoja sosiaalitoimelta tai muulta viranomaiselta vain asiakkaan nimenomaisella suostumuksella. Asiakaslain 23 pykälän mukaan asiakas voi tehdä muistutuksen kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Sosiaaliasiamies ei käsittele muistutuksia, vaan antaa tarvittaessa apua asiakkaalle muistutuksen tekemisessä. Muistutus kohdistuu lähinnä siis asiakkaan kohteluun. Tavoitteena on, että asiakkaalla on helppo, joustava ja nopea keino esittää mielipiteensä sille, jolla on mahdollisuudet myös tosiasiallisesti vaikuttaa tilanteen pikaiseen korjaamiseen. Muistutuksen käsittelyssä on soveltuvin osin noudatettava hallintolain säännöksiä. Muistutus on tehtävä pääsääntöisesti kirjallisesti. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on antaa asiakkaalle muistutuksen tekemiseen liittyvää neuvontaa. Muistutukseen tulee antaa vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä ja vastauksesta tulisi käydä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on mahdollisesti ryhdytty tai miten asia muutoin on tarkoitus hoitaa. Muis-
tutusta koskevaan vastaukseen ei ole valitusoikeutta ja muistutuksen tekeminen ei rajoita asiakkaan oikeutta hakea muutosta palvelua tai tukitointa koskevaan viranhaltijan päätökseen. Muistutuksen tekeminen ei myöskään rajoita asiakkaan oikeutta kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä ei ole toimia asiakkaan asianajajana eikä myöskään tehdä asiakkaan puolesta oikaisuvaatimuksia lautakuntaan eikä laatia valituskirjelmiä hallinto-oikeuteen. Tähän pääsääntöön on Salossa tehty muutamia poikkeuksia asiakkaan voimakkaasta vaatimuksesta sekä niissä tapauksissa, joissa aikaraja olisi umpeutunut. Sosiaaliasiamiehen toimenkuva onkin enemmän neuvoa antava ja ohjaava sekä toimia pyydettäessä sovittelijana asiakkaan ja viranhaltijan välillä. Sosiaaliasiamies voi myös tukea asiakasta sosiaalihuollon eri viranomaistahoilla. SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANNHALLITUKSELLE Asiakaslain 23 pykälä velvoittaa sosiaaliasiamiestä antamaan toiminnastaan selvitys kunnanhallitukselle. Vuosittaisessa selvityksessään sosiaaliasiamies voi puuttua yleisellä tasolla niihin ongelmiin ja epäkohtiin, joita hän on työssään havainnut. Sosiaaliasiamies voi selvityksessään kiinnittää huomiota muun muassa siihen, miten määrärahoja on varattu tai suunnattu, miten sosiaalipalveluja on kunnassa järjestetty tai millä tavoin sosiaalihuoltoa ja sen laatua voitaisiin kehittää ja edistää. Selvityksessä käytettävä materiaali koostuu asiakkaiden yhteydenottojen sisällöstä sekä työntekijöiden kanssa käydyistä keskusteluista. YHTEYDENOTOT Viime vuodet ovat Salossa olleet jatkuvaa muutosta eikä näköpiirissä ole seesteisempää aikaa. Muutokset ja kriisit eivät kuitenkaan ole sanottavasti näkyneet yhteydenottojen määrässä tai laadussa. Määräajoista on nähtävästi ainakin aikuissosiaalityössä pystytty pitämään kiinni, koska yhteydenottoja ei sen asian tiimoilta ole ollut. Lehtienkin palstoilta on saatu tietoa siitä, että lastensuojelussa määräaikoja on jouduttu ylittämään ja Aluehallintovirastokin on niistä ollut kiinnostunut. Yhteydenottoja ei kuitenkaan ole lastensuojelun määräajoista ollut. Lastensuojelun asiakkaat ovat tietenkin muutenkin ujoja yhteydenottajia. Salossa sosiaaliasiamiehen toimenkuvaan on liitetty myös yleinen edunvalvonta, joka on Salon oikeusaputoimiston alueella Salon osalta järjestetty ostopalveluna eli kaupunki myy palvelun valtiolle. Kun sosiaaliasiamiesasiakkaiden määrässä on laskeva trendi, on edunvalvonnan asiakkaiden kohdalla vastakkainen trendi, joskin muutaman viime vuoden aikana tasaantunut. Vuoden 2003 selvityksessä olen todennut edunvalvottavien eli päämiesten määrän olleen 33 ja tällä hetkellä päämiesten lukumäärä on 95. Vuonna 2003 totesin sosiaaliasiamiestyön ja edunvalvontatyön suhteen olleen optimaalisen sosiaaliasiamiestyön kannalta. Nyt se ei sitä enää ole, vaan edunvalvonta haukkaa työajasta sen kuuluisan leijonan osan.
Seuraavasta taulukosta ilmenee yhteydenottojen kehittyminen tarkasteltavina vuosina: TAULUKKO 1: Sosiaaliasiamiestoiminta vuosina 2007 2013 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 asiakkaat 106 106 92 74 55 59 44 yhteydenotot 164 126 103 89 68 72 54 Yhteydenotot ovat olleet tarkasteltavana ajanjaksona laskusuunnassa ja vuodesta 2009 vuoteen 2011 vähenemisen voi sanoa olevan merkittävän suuri, kunnes taas vuonna 2012 on havaittavissa pientä nousua, kunnes taas viime vuonna asiakkaiden määrä väheni huomattavasti. Seuraava taulukko kuvaa asiakasmäärän kehittymistä sektoreittain vuodesta 2010 eteenpäin: Taulukko 2: Sosiaaliasiamiestoiminta vuosina 2010-2013 2010 2011 2012 2013 Asiakkaat Yhteydenotot Asiakkaat Yhteydenotot Asiakkaat Yhteydenotot Asiakkaat Yhteydenotot Aikuissosiaalityö 43 56 32 42 34 43 29 35 Lastensuojelu 7 7 9 10 9 10 2 3 Perheasiat 4 4 2 2 6 2 6 7 Vammaispalvelu 7 8 2 2 0 0 2 4 Päivähoito 0 0 0 0 1 1 0 0 Vanhustenh 6 6 3 3 3 3 5 5 Muut 7 8 7 9 6 9 0 0 Yhteensä 74 89 55 68 59 69 44 54 Tässä selvityksessä erotellaan siis asiakkaat sekä yhteydenotot eli asiakas voi samassa asiassa ottaa yhteyttä useamman kerran. Mikäli yhteydenotto koskee eri asiaa, kirjataan uusi asiakasyhteydenotto. Tämä voi kertoa esimerkiksi asian hankaluudesta tai prosessin kestosta. Voisi myös olla kiinnostavaa eritellä sitä, miten useasti sama asiakas ottaa yhteyttä eri asioista. Lukija voi ehkä pohdiskella sitä mahtaneeko tällaisia asiakkaita olla useitakin ja onkohan tällainen yhteydenottaja hankalakin asiakas ja sellainen, joka valittaa pilkun paikastakin. Yllättävää kylläkin näitä yhteydenottoja ei ole ollut. Myös tulee tuoda julki se, että on mahdollista, että samasta työntekijästä tulee useita yhteydenottoja. Näitäkään yhteydenottoja ei ole ollut. Samaan hengenvetoon voisi kuitenkin mainita, että lapsen huostaanotto on sellainen asia, joka voi poikia useita yhteydenottoja, koska vanhempien voi olla jossakin tilanteessa mahdotonta hyväksyä näin rajua toimenpidettä ja tämä purkautuu yhteydenottojen jatkuvana virtana. Näin on toki käynytkin, mutta yleensä nämäkin yhteydenotot aika tyrehdyttää. Yhteydenottojen sisällöistä ei noussut esille mitään sellaista, jota olisi syytä tässä raportissa erikseen käsitellä. Huonoa kohtelua asiakkaat eivät kokeneet saaneensa oikeastaan lainkaan ja pienistä erimielisyyksistäkin on sosiaaliasiamiehen välityksellä päästy sopimaan. Tietenkin kielteinen päätös aiheuttaa asiakkaassa tyytymättömyyttä. Työntekijät joutuvat kuitenkin tekemään päätöksiään perustuen lakeihin sekä muihin perusteisiin ja asiakkaalla on turvanaan muutoksenhakutie. Joskus
asiakas voi olla sellaisessa ahdingossa, että kielteinen päätös vain lisää asiakkaan tuntemaa ahdistusta. Muutoksenhaku ei näissä tilanteissa asiakasta auta. Työntekijät ovat kiitettävästi ohjanneet sellaiset asiakkaat, jotka ovat tyytymättömiä saamastaan päätöksestä, sosiaaliasiamiehen vastaanotolle. Näin työntekijä välttyy liiemmältä asiakkaan kielteiseltä reaktiolta ja yleensä keskustelu sosiaaliasiamiehen kanssa vähentää ja poistaakin nämä asiakkaan tuntemukset. Sosiaaliasiamiehen ei tietenkään pidä olla työntekijän toimien puolestapuhuja, mutta useimmiten päätökset ovat kuitenkin asianmukaisesti tehtyjä ja tähän on sitten kaikkien tyytyminen. Toki oikaisuvaatimuksen tekeminen on aina vaihtoehto, mutta sen menestymistä myös punnitaan yhdessä asiakkaan kanssa. HAJAHUOMIOITA SOSIAALITYÖSTÄ JA MUUSTAKIN Aikuissosiaalityöstä otettiin sosiaaliasiamieheen yhteyttä eniten eli yhteensä 29 asiasta otettiin yhteyttä 35 kertaa. Yhteydenotoista 7 kappaletta liittyi kohteluun eli asiakas koki tyytymättömyyttä työntekijään. Sama luku vuotta aiemmin oli 4. Muutoksen voidaan sanoa olevan merkittävä ja epävirallisissa keskusteluissa työntekijöiden kanssa on tullut esille, että asiakkaan kohtaamiseen on panostettu ja tämä on näyttänyt tuovat myönteistä tulosta. Toimeentulotukipäätöksen sisällöstä oli 9 yhteydenottoa. Päätökset olivat kuitenkin pääsääntöisesti asiallisia ja oikein tehtyjä. Tyytymättömyys kumpuaa usein kuitenkin siitä, että asiakkaan tilanne voi olla niin vaikea ja kaoottinen, että pelkällä toimeentulotuella asiakas ei tule autetuksi. Aikuissosiaalityö ei olekaan ainoastaan toimeentulotukilaskelmaan perehtymistä, vaan asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaista kohtaamista ja tämä voi johtaa auttamisprosessiin, vaikka rahallinen apu ei olisikaan riittävää. Aikuissosiaalityössä on pystytty toimimaan toimeentulotukilaissa olevien määräaikojen puitteissa. Ainakaan yhteydenottojen perusteelle määräaikojen ylityksiä ei ole tullut esiin. Sosiaaliasiamies on edunvalvojan ominaisuudessa suhteellisen usein joutunut itsekin hakemaan toimeentulotukea päämiehilleen ja päätökset ovat tulleet seitsemän arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä. Lastensuojelusta yhteyttä otettiin kahden asiakkaan voimin eikä näistä noussut mitään merkittävää esille. Salon kaupunki on kuitenkin saanut jonkin verran julkisuutta lastensuojeluasioissa, koska lastensuojelulaissa olevia määräaikoja ei aina ole pystytty pitämään. Määräaikoja ei pystytty pitämään vuonna 2012 ja ongelmia määräajat tuottivat myös vuonna 2013. Ainoa keino määräaikojen noudattamiseen on resurssien lisääminen. Lastensuojelun työntekijät näyttäisivät työskentelevän jaksamisensa äärirajoilla ja näinä taloudellisesti haasteellisina aikoina päättäjien tulisikin olla rohkeita siinä, että resurssien kohdentamista priorisoidaan välttämättömiin kohteisiin. Sosiaalityön jättäminen lomautusten ulkopuolelle viime vuonna oli ainoa oikea ratkaisu ja uskon, että valtaosa henkilöistä, joita lomautukset koskevat, myös ymmärtävät vaikean tilanteen, jossa juuri lastensuojelukin työskentelee. Uuden kaupungintalon käyttöönoton myötä aluetoimistot lakkautettiin, mutta näyttäisi siltä, että yhteydenottoja ei tästä ole seurannut. Sosiaalityöntekijöiden jalkautuminen on ilmeisesti toiminut hyvin ja myös ne asiakkaat ovat pystyneet saamaan ongelmansa käsittelyyn, joilla on tuottanut vaikeuksia saapua kaupungintalolle. Vanhustenhuollosta oli viime vuonna viis yhteydenottoa. Julkinen keskustelu niin valtakunnan tasolla kuin Salossakin vanhustenhuollon järjestämisestä on ollut verraten kiihkeää, mutta näyttää kuitenkin siltä, että niin asiakkaat kuin omaisetkin ovat tyytyväisiä palvelun tasoon Salossa.