Perusturvan puutteet, 2 luvun sosiaaliset ongelmat, köyhyys ja syrjäytyminen Sosiaalipolitiikan päivät 21.10 2 Helsingin yliopisto 1 Olli Kangas
Esityksen rakenne Perusturvan puutteet Kasvua suhteellisesti vai absoluuttisesti Miksi suhteellisilla eroilla on väliä? Suomi on rikkaampi kuin koskaan mutta Miksi rahat eivät riitä Millä meitä hallinnoidaan? Tulevat menot ja kestävyysvaje Onko politiikka pelkkää hallinnointia? Onko politiikasta perusturvan pelastajaksi? 2
Perusturvan puutteet asiasta jo paljon tietoa SATA komitean raportit Tilastokeskuksen aikasarjat THL:n suomalaisten hyvinvointi Turun yliopiston sospolin Konse-aineistot Kelan tutkimukset (Siksi vain pari esimerkkiä, johdannoksi)
Perusturvaetuudet ja ansiokehitys Suomessa 1990-2009 (Honkanen, Jutta-malli) 150 Indeksi, 1990= 100 140 130 120 110 Ansiotasoindeksi Peruspäiväraha Täysi kansaneläke Toimeentulotuen perusosa 100 90 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008
MINIMIELÄKKEEN SUHDE KESKIPALKKAAN 1980-2009 Tutkimusosasto (NETTO/NETTO, %) (Hansen, Kvist & Pedersen 2) 60 50 40 30 20 DEN FIN NOR SWE GER UK 10 0 1985 1990 1995 2000 2005 2009 5
YHDEN HENGEN TOIMEENTULOTUKI / KESKITULO (NETTO), % 2009 (Marx 2) 60 50 40 30 20 10 0 ROM BUL EST LIT SLO POL UK HUN GER SPA FIN ITA CZE AUT SWE FRA BEL DEN 6
Kelan maksama etuus Onko hakenut toimeentulotukea Kelan päätösten viipymisen vuoksi (Kapanen 2008) Hakenut toimeentulotukea (%) 2005 2008 Asumistuki 35,1 51,7 Työttömyysetuus 38,5 48,2 Sairauspäiväraha 30,6 30,0 Sairaanhoito-/ lääkekorvaus 9,0 19,0 Vanhempainetuus 13,3 24,2 Hoitotuki/vammaisetuus 22,7 21,4 Kansaneläke 23,7 39,3 7
TULOEROJEN KASVU Tuloerojen kasvua useimmissa OECD-maissa Suomessa nopeampaa kuin useimmissa muissa maissa Tuotannontekijätulojen voimakas eriarvoistuminen (optiotulot yms. Ylimmän 1% irtiotto) Verotuksen tulontasausvaikutuksen heikentyminen Tulonsiirtojen jälkeenjääneisyys
Tulojen reaalikasvu (%) tulokymmenyksittäin (Pirttilä & Tuomala 2) 14 % 12 12,3 12,3 10 1966-90 8 8,4 7,5 1990-2007 6,7 6 4 2 0,5 1,1 1,4 1,6 6 5,5 5,1 1,8 1,9 2 4,6 2,2 4 2,5 3 4,9 2,5 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ylin 1%
Eriarvoisuuden kasvu (muutos ginikertoimessa, %) OECDmaissa 1985-2005 (OECD 2008) 25 20 22,9 20,6 15 10 5 6,8 13,2 12,4 2,6 4,6 8,8 9,9 5,7 8,7 13,9 11 0 AUS AUT BEL CAN DEN FIN FRA GER IRE ITA NL NOR SPA SWE SWI UK USA 10-5 -10-10,2-6,7-11,2-11,3-15
Pienituloisuus kiinteällä (v 2000) köyhyysrajalla ja suhteellisella rajalla (Tulonjakotilasto 2008, Tilastokeskus)
Pienituloisuus kiinteällä vuoden 2005 köyhyysrajalla ja suhteellisella 60%:n rajalla (Tulonjakotilasto 2008, Tilastokeskus)
SUOMALAINEN KÖYHYYS EUROOPPALAISESSA VALOSSA 2008 (Eurostat 2) 35 30 25 KAIKKI 0-17 VUOTIAAT TYÖSSÄ YLI 65-V MATERIAALINEN PUUTE 20 15 10 5 0 AUT BEL DEN FIN FRA GER GRE IRE ITA NL NO POR SPA SWE UK EU- 27
Miksi tuloerojen kasvu olisi haitallista? Kaikkihan rikastuvat Eikä rikkaan rikastuminen ole köyhältä pois Suhteelliset erot vai absoluuttinen kasvu Rawlsin eroperiaate Poliittinen jakolinja Vasemmistossa suhteelliset erot Oikeistossa absoluuttinen kasvu
Kyse on siitä, mikä on siedettävä eriarvoisuuden taso Relative deprivation in the space of income can yiled absolute deprivation in capabilities. (Amartya Sen 1992) Suuret tuloerot, suuri köyhyys -> suuret terveyserot Suuret poikkileikkuasköyhyys, suuri pitkäaikaisköyhyys Esim. imeväisyyskuolleisuus ja eriarvoisuus/köyhyys rikkaissa(kin) maissa vahvasti korreloituneita Yhteiskuntapolitiikalla vaikutusta Sosiaalinen asema määrittää terveyttä: Michael Marmot (2004): Status Syndrome Whitehall -tutkimus englantilaisista virkamiehistä Social gradient in health nokkimisjärjestys vaikuttaa 15
Sosiaalisen aseman vaikutus terveyteen? Tutkimusosasto Insulin like growth factor (IGF; veren sisältämä hyvä ainesosa) suurempi ylemmissä sosiaalisissa asemissa olevilla Sapolsky & Spencer (1997) Am J Physiol 273 (4): 346-351. Mitä parempi sosiaalinen asema, sitä parempi terveys 16 Wilkinson & Pickett (2009): The spirit level.
Eriarvoisuus ja muut elinajanodotteeseen vaikuttavat tekijät OECD-maissa (vasen kuvio) ja Afrikassa ja Länsi-Aasiassa Tutkimusosasto(oikea kuvio) rakenneyhtälökaavio (numerot standardisoituja Regressiokertoimia, Kangas 2008 ja 2) 17
Matematiikan PISA-tulokset taustan mukaan eräissä maissa Suomi Ruotsi USA OECD Äiti ei koulutettu 527 440 411 452 Äiti koulutettu 556 519 484 524 Erotus -29-79 -73-72 Isä ei koulutettu 539 444 413 459 Isä koulutettu 556 520 486 525 Erotus -17-76 -73-66 Testi kotikielellä 550 509 480 504 Testi vieraalla kielellä 477 454 440 454 Erotus -73-55 -40-50 18
välitilinpäätös Suhteellisilla eroilla on väliä Sama trendi englantilaisilla virkamiehillä (Marmot) että Serengetin paviaaneilla (Sapolsky & Spencer) Myös absoluuttinen mittaus on suhteellista Miksi valitaan juuri se absoluuttinen raja, joka valitaan Hengissä pysymiseenkin tarvitaan eri edellytykset eri aikoina ja eri paikoissa Suhteelliset erot voivat saada aikaan absoluuttisia eroja (Sen) Terveys, elinajanodote yms. Mahdollisuudet Mitä voidaan tehdä ja onko tekijöitä? 19
Paljonko tarvitaan köyhyyden poistamiseen? Tutkimusosasto Sosiaalimenot n. 50 miljardia ja BKT n 190 miljardia Sosiaalimenot n 26% BKT:sta 40%:n köyhyysvaje 202 milj. 50%:n köyhyysvaje 576 milj. 60%:n köyhyysvaje 1 437 milj. 60%:n köyhyysvajeen poistaminen nostaisi sosiaalimenoja n. 1%-yksikön verran. Suhteellinen köyhyys on liikkuva maali Köyhyydettömään tilaan ei päästä Lama pienentää köyhyyttä Raha yksin ei riitä 20
Miksi sitten ei muutosta? Miksi köyhyys kasvaa? Rakenteelliset tekijät Kotitalousrakenteen muutos, joka Useimmille maille yhteinen piirre Kahden tulonsaajan yleistyminen -> keskitulo nousee -> yksi tulonsaaja / kotitalous ei riittävä -> SUHTEELLINEN köyhyys kasvaa N. 30% yksinasuvista köyhiä, 25% yksinhuoltajista Köyhistä n. 40% yksinasuvia, 10% yksinhuoltajia Onko yksin asuminen vakuutettava riski? Työmarkkinoitten muutokset Halpa-/osa-aikatyön yleistyminen -> working-poor 25%-30% työikäisistä Euroopan köyhistä on töissä Työmarkkinoitten rakennemuutokset -> Työttömyys -> köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen Insider-outsider -jako Poliittiset tekijät Köyhyyspolitiikan paluu Siirtyminen kohdennettuun sosiaalipolitiikkaan Sosiaalipolitiikan dualisaatio (yleis-eurooppalainen ilmiö) littyy insider-outsider jakoon Synkillä tulevaisuusvisioilla hallitseminen Varautuminen tulevaan 21
Ennustettu menolisäys -> 2040 (Hujanen & al. 2008) Terveyden- ja vanhustenhuollon kokonaismenot ikäryhmittäin 2006 ja 2040 800 700 600 Menot 2040 Miljoonaa euroa 500 400 300 Menot 2006 200 22 100 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 Ikäryhmä
7,00 Tutkimusosasto KESTÄVYYSVAJE VUOTEEN 2050 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00-1,00-2,00-3,00 EST SWE ITA DEN AUT GER FRA EURO FIN2008 EU HOL SPA UK FIN2 23 IRE
Ikävakioitu sairastavuus 2009 kunnit-tain ja sh-piireittäin (Suomi = 100) 24
Sosiaalipolitiikan haasteet Eläkepolitiikka Eläkekysymykseen tulee enemmän politiikkaa Työnantaja- - työntekijäleirin muuttunut valtabalanssi Terveydenhuolto Vanhustenhuolto Ikäsidonnaisten menojen menolisäys vuoteen 2035 suomessa yli 6% BKT:sta, EU-15 noin
Mikä lääkkeeksi? Työllisyysasteen parantaminen Työllisyysaste 65% + 0.6 % -yks Pohjoismainen työllisyysaste - 0.6 % -yks Elinajan odotteen kasvu Lisäelinvuodet työkykyisiä - 0.8 % -yks Eläkkeitten indeksointi Ansiotasoindeksi + 0.8 % -yks Elinkustannusindeksi - 0.7 % -yks Julkisten palveluitten tuottavuuskasvu 0.5% - 1.5 % -yks Työn tuottavuuden kasvu 2.5% vuodessa - 1.0 % yks Parhaassa skenaariossa vaje pienisi - 4.6 % yks Brutto- vai nettovelka? Kehysbudjetointi? Veronkorotukset? 26
Onko vasemmistosta pelastajaksi? Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että sosiaaliturva viety pisimmälle maissa, joissa vasemmistolla vahva asema Onko Suomessa vasemmisto ollut perusturvan kehittämisen ainut tai vahvin moottori? Vai onko politiikalla ollut väliä? 27
12 elokuuta 2 Expressen summeerasi Reinfeldtin porvarillisen koalitiohallituksen aikaisia muutoksia ruotsalaisessa yhteiskunnassa 63 410 ruotsalaista enemmän syö mahahaavalääkkeitä 41 000 enemmän saa verenpainelääkkeitä 35 000 enemmän syö antidepressiivejä 12 362 enemmän saa erektiolääkkeitä Avioerot lisääntyivät 9 prosentilla Mutta myös solmitaan 5 prosenttia enemmän avioliittoja Rikokset lisääntyivät 13 prosentilla, petokset jopa 89 prosentilla Pakastetun kalan ostaminen lisääntyi Leivinjauhetta myytiin entistä enemmän Piparkakkutaikinaa ostettiin merkittävästi enemmän Kaunokirjallisuuden lainaaminen kirjastoista laski Lasten kirjoja lainataan enemmän Alkoholin kulutus väheni Itsemurhat vähenivät 28
ELÄKETURVA JA HALLITUKSET 1957-2 1200 0,8 0,7 1000 0,6 Eläkkeet, Euroa / kk 800 600 400 0,5 0,4 0,3 Korvaavuustaso / palkka (%) 200 Kel 1h Kel 2h Kel 2h/keskipalkka Työeläke 29 0,2 0,1 0 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2 0 Fag Lehto Paasio Karjal Sorsa Miet Koi Holkeri Lipponen I Vanhanen I Suk Suk Karjal Virol Koi Paasio Liin Sorsa Sorsa Aho Lipponen II Vanhanen II
Pääministerin puoluekanta ja täyden kansaneläkkeen reaaliset vuosimuutokset (%) Pääministerin puolue Kansaneläkkeen reaalinen vuosimuutos (%) 1957-2 Kansaneläkkeen reaalinen vuosimuutos (%) 1985-2 Muutos Vuodella viivästetty muutos Muutos Vuodella viivästetty muutos Kokoomus 0.1-0.4 0.1-0.4 Keskusta 4.0 2.8 2.2 2.1 SDP 1.6 2.7 0.4 0.8 Muu 3.8 0.8 -- -- Kaikki 2.5 2.5 1.1 1.2 30 Vaalivuosi 3.6 2.3.5 2.6 Muut vuodet 2.1 2.9 1.3.8
Miksi näin? Varautuminen tulevaan Suomessa aina "suu säkkiä myöten politiikka" Politiikka ilman politiikkaa Poliitikot itsekin julistavat "ainoan vaihtoehdon" politiikkaa Palme: Politik är att vilja, Suomessa politiikka hallinnointia Johtavien virkamiesten vahva rooli (Ruotsi vs. Suomi) Erot johtuvat mm. blokkipolitiikasta (Ruotsi) ja koalitiohallituksista (Suomi) Onko vasemmistosta pelastajaksi: ei, vasemmiston löydettävä oma hukassa oleva missionsa Kaikissa puolueissa on oma sosiaalifalanginsa / perusturvafraktionsa, mutta nämä "jakopoliitikot" ovat alisteisia em. syistä "vastuupolitiikalle" 31