kh. 18.04.2016 71
SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 3 3. MAAKUNTAKAAVA... 3 3.1 1. Vaihemaakuntakaava... 4 3.2 2. Vaihemaakuntakaava... 4 3.3 3. Vaihemaakuntakaava... 4 3.4 4. Vaihemaakuntakaava... 4 3.5 Maakuntakaavan tarkistus... 5 4. YLEISKAAVAT... 6 4.1 Voimassa olevat yleiskaavat... 6 4.1.1 Ajantasainen rantayleiskaavakartta... 6 4.2 Vireillä olevat oikeusvaikutteiset yleiskaavat... 7 4.2.1 Keiteleen itäpuolen rantayleiskaava... 7 4.2.3 Keiteleen länsipuolen rantayleiskaava... 7 4.2.4 Keskustaajaman ns. strateginen yleiskaava... 8 4.3 Tuulivoimayleiskaavoitus... 8 4.3.1 Sikamäen tuulivoimayleiskaavoitus... 8 4.3.2 Ulppaanmäen tuulivoimayleiskaavoitus... 8 5. ASEMAKAAVAT... 9 5.1 Ajantasainen asemakaavakartta... 9 5.2 Vireillä olevat asemakaavat... 9 5.2.1 Asemakaavan laajennus ns. Haukirinteen alueelle... 9 5.2.2 Asemakaavan muutos ja laajennus ns. Kölkyn alueella... 10 6. RAKENNUSJÄRJESTYS... 10 7. YHTEYSTIEDOT... 11 8. TAAJAMAN MYYTÄVÄT TONTIT... 12 2
1. YLEISTÄ Maankäyttö-ja rakennuslaki, MRL 7, velvoittaa kuntaa laatimaan vähintään kerran vuodessa kaavoituskatsauksen, kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksessa ja katsauksesta tiedottamisessa ilmoitetaan myös katsaukseen sisältyvien kaavoitushankkeiden ja muun valmistelun vireille tulosta. Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan paikallislehdessä ja se on nähtävillä Viitasaaren kaupungin teknisessä toimistossa sekä kaupungin kotisivuilla osoitteessa http://www.viitasaari.fi. 2. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Laki korostaa kuntalaisten osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia kaavoituksessa. Kuntalaiset voivat vaikuttaa suunnitteluun tekemällä aloitteita ja osallistumalla kaavoista järjestettäviin esittelytilaisuuksiin sekä ottamalla yhteyttä kaavoituksesta vastaavaan. Lisäksi kaavoihin voi virallisesti vaikuttaa esittämällä mielipiteitä ja muistutuksia niiden ollessa nähtävillä. Kaavahankkeista laaditaan suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan myös kaavan sijainti sekä keskeiset tavoitteet. Lähtökohtana on, että osallisilla on aina mahdollisuus saada tietoja kaikista vireillä olevista kaavahankkeista, ja ilmaista niistä mielipiteensä. Mielipiteet ja muistutukset säilytetään kaava-asiakirjoissa koko käsittelyn ajan ja ne huomioidaan päätöksenteossa eri käsittelyvaiheissa. Kaavojen vireille tulosta, valmisteluvaiheen nähtävillä olosta sekä ehdotusvaiheen nähtävillä olosta kuulutetaan paikallislehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivuilla osoitteessa http://www.viitasaari.fi. Kaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Vähäiset kaavamuutokset hyväksyy kaupunginhallitus ja muut hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kunnan hyväksyttyä kaavan voi siihen vielä hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta ja edelleen korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Kaava saa lainvoiman, kun sen voimaan tulosta on julkisesti kuulutettu. 3. MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava sovittaa yhteen valtakunnalliset ja maakunnan omat tarpeet sekä useampaa kuntaa koskevat alueidenkäytön tavoitteet. Maakuntakaavalla varataan mm. asumisen, liikenteen, teknisen huollon, suojelun, virkistyksen, palveluiden ja yritystoiminnan kannalta tarpeelliset maa-alueet yleispiirteisesti. Maakuntakaavan aluevaraukset on otettava huomioon tarkempia yleis- ja asemakaavoja laadittaessa ja muutettaessa. Keski-Suomen maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi 10.12.2009. 3
Maakuntakaavasta on vahvistunut neljä vaihekaavaa: 3.1 1. Vaihemaakuntakaava Ensimmäinen vaihemaakuntakaava, joka koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelyalueen sijoituspaikkaa, on saanut lainvoiman 4. helmikuuta 2011. 3.2 2. Vaihemaakuntakaava Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. 3.3 3. Vaihemaakuntakaava Kaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvat suot energiaturpeen raaka-ainetarpeisiin. Kaavassa on kaikkiaan 155 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta ja annetaan koko maakuntaa ja 13 valuma-aluetta koskeva suunnittelumääräys. Kaavassa on selvitetty myös turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot. Uusia luonnonsuojelusoita on 34 ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä soita 38. Ne täydentävät merkitykseltään maakuntakaavatasoisia suoluonnon kohteita. Potentiaalisia tuulivoima-alueita kartoitettiin Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä. Kaavassa on mukana 9 tuulivoimapuiston aluetta. Teoreettisesti niille sopisi 3 MW voimaloita 130. Ympäristöministeriö vahvisti 3. vaihemaakuntakaavan 05.12.2014 3.4 4. Vaihemaakuntakaava Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Keski-Suomen maakuntahallitus päätti käynnistää Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laatimi- 4
sen 19.5.2010. Vaihekaava täydentää 14.4.2009 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa. Kaavoitusprosessin yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta vain erikseen nimetyt kaavavaraukset. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Ympäristöministeriö on 24.9.2014 antamallaan päätöksellä vahvistanut Keski-Suomen maakuntavaltuuston 03.05.2013 tekemän päätöksen, jolla on hyväksytty Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava. Kaava sai lainvoiman 25.10.2014. 3.5 Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa 2017. Yhteystiedot Maakuntakaavoituksen valmistelua johtaa suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi, puh. 040 595 0052,. etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi. Lähempiä tietoja maakuntakaavoituksesta saa Keski-Suomen liiton toimistosta, os. Cygnaeuksenkatu 1, 40100 Jyväskylä, puh. 040 021 0327 (Info) sekä liiton kotisivuilta: www.keskisuomi.fi. 5
4. YLEISKAAVAT 4.1 Voimassa olevat yleiskaavat - Keskustaajaman osayleiskaava, v.1989 - Koliman osayleiskaava, v. 1996 - Kolima-Keitelekoskireitin yleiskaava, v.1996 - Huopanan rantaosayleiskaava, v.1999 - Kolima-Keitelekoskireitin yleiskaavan Hanhiniemen aluetta koskeva muutos, v. 2000 - Ylä-Keiteleen rantayleiskaava v. 2000 - Keski-Keiteleen rantayleiskaava v. 2002 - Muurue Vuosjärvi rantayleiskaava ja niihin rajautuvien kylien osayleiskaava vahvistettu 19.02.2008 10, tullut voimaan 06.06.2011, lukuun ottamatta tilaa Kaislakoto; 931-403-1-416, jonka osalta on voimassa Huopanan rantaosayleiskaava - Keski-Keiteleen rantayleiskaavan muutos, v. 2008 - Löytänä Kolkku alueen rantayleiskaava ja Löytänän kylän osayleiskaava, v. 2011 - Koliman rantayleiskaavan muutos v. 2012 - Keski-Keiteleen rantayleiskaavan ja Ylä-Keiteleen rantaosayleiskaavan muutos v. 2012 4.1.1 Ajantasainen rantayleiskaavakartta Viitasaaren kaupungin ajantasaiseen rantayleiskaavakarttaan voi tutustua Viitasaaren kaupungin teknisellä osastolla sekä kaupungin kotisivuilla osoitteessa: http://www.viitasaari.fi 6
4.2 Vireillä olevat oikeusvaikutteiset yleiskaavat Rantayleiskaavat laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestärakennusluvan myöntämisen perusteena. 4.2.1 Keiteleen itäpuolen rantayleiskaava Kaava-alue sijaitsee Keiteleentie Nelostie Kokkolantie eteläpuolella ja rajoittuu idässä kunnan rajaan, lännessä Keski-Keiteleen rantayleiskaavaan ja pohjoisessa Löytänä Kolkku alueen rantayleiskaavaan. Suunnittelualueeseen sisältyy Viitasaaren puolella osittain tai kokonaan yli kahden (2 ha) hehtaarin järvet ja lammet ranta-alueineen. Suunnittelualueeseen sisältyvien suojelualueiden kaikki vesistöt, myös alle kahden hehtaarin, sisältyvät kaavaan. Lukuun ottamatta seuraavia vesistöjä; Alimmainen Töyrijärvi, Keskimmäinen Töyrijärvi ja Ylimmäinen Töyrijärvi Kaava on hyväksymiskäsittelyssä keväällä 2016. 4.2.3 Keiteleen länsipuolen rantayleiskaava Kaavoitettavaan alueeseen sisällytetään Viitasaaren puolella osittain tai kokonaan yli kahden ( 2 ) hehtaarin järvet ja lammet, jotka rajoittuvat idässä Keski-Keiteleen rantayleiskaavaan, etelässä Äänekosken kaupungin rajaan, lounaassa Kannonkosken kunnanrajaan ja Muurue Vuosjärven rantayleiskaavaan, lännessa Vuorilahden tiehen, yhdystie 6510, Siniseen tiehen, kantatie 77 ja Muurue Vuosjärven rantayleiskaavaan ja pohjoisessa Ylä-Keiteleen rantaosayleiskaavaan. Tavoitteena on saada kaavaluonnos nähtäville vuoden vaihteessa 2016 2017. 7
4.2.4 Keskustaajaman ns. strateginen yleiskaava Viitasaaren keskusta-alueella on voimassa oikeusvaikutukseton keskustaajaman osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 1.12.1989 191. Kaava on vahvasti ylimitoitettu eikä palvele enää taajaman kehittämistarpeita. Se on menettänyt aiemman merkityksensä muun kaavoituksen ohjausvälineenä ja sen tarkistaminen on edellä mainituista syistä tullut ajankohtaiseksi. Keskustan yleiskaavan suunnittelualue käsittä keskustan asemakaavoitetut alueet, siihen liittyvät nykyiset taajamatyyppiset reuna-alueet sekä mahdolliset laajentumisvyöhykkeet nykyisellä haja-asutusalueella. Suunnittelualueen reunamilla on myös maaseutumaisia lievealueita sekä maa-ja metsätalousalueita. Alueella asuu hieman yli puolet Viitasaaren kaupungin asukkaista. Kaava-alueen pintaala on noin 27 neliökilometriä. Aluerajaus täsmentyy kaavoituksen edetessä. Kaava on valmisteluvaiheessa ja sen laatii konsultti. Tavoitteena on saada kaavaluonnos nähtäville syksyllä. 4.3 Tuulivoimayleiskaavoitus Pohjoisen Keski-Suomen 8 kunnan yhteinen tuulivoimayleiskaava. Kunnat ovat päättäneet, että yhteinen yleiskaava jaetaan kaavoituksen nopeuttamiseksi erillisiksi kuntien tuulivoimayleiskaavoiksi, joihin liittyvä päätöksenteko tehdään kunnissa. Viitasaaren kohteina on Ulppaanmäen ja Sikamäen tuulivoimapuistot. 4.3.1 Sikamäen tuulivoimayleiskaavoitus Kaupunginhallitus päätti, 17.11.2015 275, yksimielisesti keskeyttää kaavavalmistelun perustuen tuulivoimakaavan aiheuttamiin ongelmiin sen ympäristölle ja asukkaille. 4.3.2 Ulppaanmäen tuulivoimayleiskaavoitus Kaupunginhallitus päätti, 18.01.2016 5, keskeyttää Ulppaanmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavahankkeen alueella asuvien asukkaiden suureen vastustukseen ja maan arvon alenemiseen perustuen. 8
VIITASAAREN KAUPUNKI 5. ASEMAKAAVAT 5.1 Ajantasainen asemakaavakartta Viitasaaren kaupungin ajantasaiseen asemakaavaan voi tutustua Viitasaaren kaupungin teknisellä osastolla sekä kaupungin kotisivuilla http://www.viitasaari.fi. 5.2 Vireillä olevat asemakaavat 5.2.1 Asemakaavan laajennus ns. Haukirinteen alueelle Viitasaaren kaupunginhallitus on kokouksessaan, 15.02.2016 36, päättänyt laittaa vireille asemakaavan laatimisen ns. Haukirinteen alueelle. Kaavoitettava alue sijaitsee Viitasaaren kaupungin Jurvansalon kylässä, rajoittuu Tuhmalanniemen asemakaava-alueeseen. Kaavoitus koskee tiloja Haukirinne RN:o 2:62 ja Maijasalonpää RN:o 2:48. 9
Perusselvitysten valmistuttua kaavan valmisteluaineisto asetetaan yleisesti nähtäville, jolloin maanomistajilla ja muilla asianosaisilla on mahdollisuus antaa niistä palautetta ja tehdä esityksiä kaavoituksessa huomioon otettavista asioista. Aineiston nähtävillä olosta tiedotetaan erikseen. 5.2.2 Asemakaavan muutos ja laajennus ns. Kölkyn alueella Viitasaaren kaupunginhallitus on kokouksessaan, 01.02.2016 21, päättänyt laittaa vireille asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ns. Kölkyn alueelle. Kaavoitettava alue sijaitsee Viitasaaren kaupungin Haapaniemen kylässä ja rajoittuu Mustasuon asemakaava-alueeseen. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 557, 559 ja 573. Asemakaavan laajennus koskee tiloja Kiviranta RN:o 1:531, Kölkynmäki RN:o 1:477 ja Mustaniemi RN:o 1:484. Perusselvitysten valmistuttua kaavan valmisteluaineisto asetetaan yleisesti nähtäville, jolloin maanomistajilla ja muilla asianosaisilla on mahdollisuus antaa niistä palautetta ja tehdä esityksiä kaavoituksessa huomioon otettavista asioista. Aineiston nähtävillä olosta tiedotetaan erikseen. 6. RAKENNUSJÄRJESTYS Maankäyttö-ja rakennuslaki: 14 Rakennusjärjestys Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri-ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestyksen hyväksyy Viitasaaren kaupunginvaltuusto. 10
Viitasaaren kaupunginvaltuusto on hyväksynyt, 30.9.2013 109, Kannonkosken, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren yhteisen rakennusjärjestyksen ja se tuli voimaan 01.11.2013. 7. YHTEYSTIEDOT Lisätietoja kaavoituksesta saa Viitasaaren kaupungin tekniseltä osastolta ja Viitasaaren kaupungin kotisivuilta http://www.viitasaari.fi Viitasaari 24.03.2016 / 18.04.2016 VIITASAAREN KAUPUNKI Tapani Savolainen Tekninen toimen toimialajohtaja 11
8. TAAJAMAN MYYTÄVÄT TONTIT 12