Rahoitusriskien hallinnan koulutuspäivä, Kuntatalo 8.5.2013 Ajankohtaista kuntataloudesta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuosikate: Mrd euroa Asukasta kohti, Vuosikate % poistoista 1,72 327 118 2,02 382 135 1,92 362 122 1,80 337 108 2,47 461 145 2,05 382 118 TPA 1,29 238 70 Vuosikate % poistonal. invest. 1) 74 81 66 69 99 73 45 Tilikauden tulos, mrd. euroa 1,02 Lainakanta: Mrd euroa 7,67 Asukasta kohti, 1 461 Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): 0,74 8,15 1 545 0,61 8,63 1 629 0,29 9,78 1 838 1,83 2) 10,45 1 956 0,42 10,95 2 038-0,31 12,32 2 282 Vuosikate negatiivinen 79 52 57 29 7 34 63 Vuosikate < poistot 243 181 178 117 55 143 220 Kuntien lkm yhteensä 415 400 399 332 326 320 320 Kuntien lkm. (v. 2012 kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 39 31 30 24 6 34 63 Vuosikate < poistot 180 134 128 108 50 143 220 1) Poistonalaisten investointien omahankintamenot = Investointimenot Maa- ja vesialueiden hankinta Osakkeiden ja osuuksien hankinta Rahoitusosuudet investointeihin. 2 Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj.. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 2 8.5.2013 Timo Kietäväinen tilinpäätösarvioiden mukaan.
700 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Manner-Suomen kunnat, /asukas 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) 0 1) Investointimenot investointien rahoitusosuudet 3 8.5.2013 Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan.
Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina 2011 2012 Manner-Suomi: 2012* 2011 Päijät-Häme Etelä-Karjala Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Savo Lappi Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa 2012* 2011-20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 4 8.5.2013 Timo Kietäväinen
Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa 2010 2012 Kunnan asukasluku 31.12.2012 (ennakkotieto) - 2000 2001-6000 6001-10000 10001-20000 20001-40000 40001-100000 2012* 2011 2010 100001- Manner-Suomi 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 5 8.5.2013 Timo Kietäväinen
Hallituksen päättämät sopeutustoimet, netto, milj. euroa 5 000 4 000 3 000 2 000 harmaan talouden torjunta tulot menot 1 000 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 14.9.2011 14.9.2011
Kehyspäätösten vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan alustava arvio* Arvio 27.3.2013 Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (n. milj. ) suuruusluokka-arvioita: 2014 2015 2016 2017 Kuntarakennelakiin liittyvät yhdistymisavustukset, -selvitykset ja valt.os menetysten 15 79 81 149 Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille 1.1.2015, valtion säästö ja vastaava -150-150 -150 Valtionosuuksien leikkaus -237-175 -215-265 Kiinteistöveron kehittäminen 100 110 125 125 Jäteveron tuotto kunnille 1.1.2014 70 70 70 70 Kunnallisverotuksen muutokset (osinkotulot pääomatuloiksi) siltä osin kun ei kompensoida -80-80 -80-80 Yhteisöverotuksen muutokset (verokannan alentaminen, vähennysoikeuksien rajaaminen ja -115-72 -95-107 Arvioitu nettovaikutus kunnille n. milj. -247-218 -264-258 Hallitus on tarkentanut kehysriihen päätöksiä ja aiemmista linjauksista poiketen osinko- ja yhteisöveron muutokset on Kuntaliiton kannan mukaisesti 10.4.2013 esitetty kompensoitavaksi kunnille täysimääräisesti ilman dynaamisten vaikutusten huomioon ottamista. Täten edellä esitettyjä vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan (osinkoveromuutos -80milj. /v ja yhteisöveromuutos n.-115 milj. /v) ei tältä osin muodostuisi. Arvio 10.4.2013 Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (n. milj. ) suuruusluokka-arvioita: 2014 2015 2016 2017 Kuntarakennelakiin liittyvät yhdistymisavustukset, -selvitykset ja valt.osuus menetysten 15 79 81 149 Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille 1.1.2015, valtion säästö ja vastaava -150-150 -150 Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron kehittäminen -237 100-175 110-215 125-265 125 Jäteveron tuotto kunnille 1.1.2014 70 70 70 70 Arvioitu nettovaikutus kunnille n. milj. -52-66 -89-71 * Työmarkkinauudistus-150 milj. perustuu arvioon, että valtio lisää rahoitusta kuntien aktivointiin, ellei negatiiviset vaikutukset voivat jopa kaksinkertaistua Vuonna 2012 poistui erillinen korjausavustus 60 milj. eikä mitään korvaavaa ole tulossa tilalle Harkinnanvaraisista rahoitusavustuksista leikataan 10 milj vuodesta 2015 STM:n Kaste-ohjelman leikkaus -2 milj. ei ole huomioitu Kehysratkaisujen vaikutuksia OKM:n (mm. ylläpitäjärahoituksen indeksitarkistuksen lisäjäähdytystä 2014 36 milj ) ja STM:n alueille ei ole näissä taulukossa huomioitu, eikä myöskään norminpurkuohjelman mahd vaikutuksia.
Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % -600-800 -1000-631 -125-125 -125-125 -125-756 -125-125 -125-125 -237-250 -250-250 Hallitusohjelma: Vo-prosentin tilapäinen muutos - 631 milj. euroa -1200-1400 -1 118-175 -215-265 -1 306-1 346-1 396 Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013-1600 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Työmarkkinatukiuudistuksesta 300 milj lasku? Yli 300 pv työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuki yht. 650 milj. euroa vuodessa» josta aktiiviajan tuki 150 milj. euroa (valtio)» passiiviajan tuki 500 milj. euroa (kunnat) 300-499 työmarkkinatukea saaneiden» aktiiviajan tuki 50 milj. euroa (valtio)» passiiviajan tuki 100 milj. euroa (uusi kustannus kunnille) Yli 500 pv työmarkkinatukea saaneiden» aktiiviajan tuki 100 milj. euroa (valtio)» 50 % passiiviajan tuesta 200 milj. euroa (uusi kustannus kunnille)» 50 % passiiviajan tuesta 200 milj. euroa (vanha kustannus kunnille) Kunnille tarvitaan myös lisävälineitä aktivointiin ja päätösvaltaa näiden välineiden käytöstä (nyt te-hallinnolla). Lisäksi mm. palkkatukea uudistettava, välityömarkkinoita kehitettävä, laki kuntouttavasta työtoiminnasta uudistettava, työvoiman palvelukeskukset vakinaistettava (te-toimistot ja Kela palveluineen mukaan). - Uudistus tehtävä kustannusneutraalisti! 9 8.5.2013 Timo Kietäväinen
Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2011 2012 Tilastokeskus, vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.201310.2011 Prosenttia: 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 BKT, määrän muutos 2,7-0,2 0,4 1,6 2,1 1,7 1,6 Palkkasumman muutos 4,5 3,2 1,9 2,8 3,2 3,2 3,3 Ansiotasoindeksin muutos 2,7 3,5 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,1 7,8 7,7 7,6 Kuluttajahintojen muutos 3,4 2,8 2,1 2,5 2,2 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,3 3,2 2,3 2,3 2,4 2,7 2,7 Valtionosuusindeksin muutos Kuntien ansiotasoindeksin muutos Kunta-alan työlliset, 1 000 henk. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) 1,6 3,0 463 3,7 3,4 463 3,0 2,4 463 2,4 2,5 463 2,4 2,5 463 2,7 3,0 463 2,7 3,0 463 Ennusteet syyskuussa 2012 (PPB): BKT, määrän muutos Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos Kuluttajahintaindeksin muutos Kuntien kustannustason muutos 1,0 3,1 3,5 2,6 3,1 1,0 2,0 2,0 1,7 2,5 2,6 2,4 2,3 3,3 3,0 2,3 2,7 3,8 3,5 2,0 3,0 3,5 3,5 2,0 2,9 10 8.5.2013 Timo Kietäväinen
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. PPO 2014 17 mukaan 2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Toimintamenot yht. 35,66 37,45 38,76 40,04 41,55 43,08 44,68 Palkat 15,65 16,23 16,62 17,03 17,46 17,98 18,52 Muut henkilöstömenot 4,67 4,83 4,98 5,07 5,18 5,30 5,42 Ostot 12,71 13,52 14,26 15,01 15,81 16,68 17,59 Muut toimintamenot 2,63 2,87 2,90 2,93 3,10 3,12 3,15 Korkomenot 0,35 0,34 0,37 0,48 0,63 0,80 0,96 Investoinnit 4,31 4,68 4,65 4,65 4,65 4,65 4,65 Yhteensä 40,32 42,47 43,78 45,17 46,84 48,53 50,29 Muutos-%: Toimintamenot yht. Palkat 5,4 4,3 5,0 3,7 3,5 2,4 3,3 2,5 3,8 2,5 3,7 3,0 3,7 3,0 Ostot 8,4 6,4 5,5 5,3 5,4 5,5 5,5 Menot yhteensä 1,2 5,3 3,1 3,2 3,7 3,6 3,6 Lähde: Vuodet 2011 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013 11 8.5.2013 Timo Kietäväinen
Kuntien verotulot vuosina 2011 2017, mrd. (PPO:n painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2013 2017 samoina) Verolaji 2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Kunnallisvero 16,20 16,85 17,56 18,21 18,93 19,73 20,58 Yhteisövero 1,67 1,21 1,29 1,37 1,40 1,25 1,30 Kiinteistövero 1,20 1,27 1,33 1,45 1,47 1,50 1,53 Verotulot yhteensä 19,07 19,33 20,18 21,03 21,80 22,48 23,42 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,0 4,2 3,7 3,9 4,3 4,3 Yhteisövero 18,5-27,3 6,4 6,3 2,5-11,1 4,3 Kiinteistövero 1,9 6,1 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 Verotulot yhteensä 3,9 1,4 4,4 4,2 3,6 3,1 4,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,16 19,24 19,38 19,38 19,38 19,38 19,38 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,49???? Lähde: Vuodet 2011 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013. 12 8.5.2013 Timo Kietäväinen
Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (PPO:n painelaskelman mukaan) Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos 2011-24,26 19,07 7,66 0,08 2,55-2,23 0,12 0,44 2012* -25,83 19,33 8,07 0,17 1,74-2,36 0,27-0,35 2013** -26,79 20,18 8,26 0,16 1,80-2,65 1) 0,17-0,68 2014** -27,73 21,03 8,22 0,07 1,59-2,75 0,17-0,99 2015** -28,89 21,80 8,45-0,05 1,31-2,85 0,17-1,37 2016** -30,02 22,48 8,63-0,21 0,88-2,95 0,17-1,90 2017** -31,19 23,42 8,78-0,38 0,63-3,05 0,17-2,25 Tulorah. korjauserät -0,46-0,47-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 1,53 1,52 1,32 1,03 0,60 0,35 Investoinnit, netto -3,33-3,68-3,65-3,65-3,65-3,65-3,65 Rahoitusjäämä 2) -1,11-2,14-2,13-2,34-2,62-3,05-3,30 Lainakanta Rahavarat 12,30 4,54 13,91 4,32 16,11 4,29 18,51 4,25 21,16 4,18 24,26 4,13 Lähde: Vuodet 2011 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013. 1) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 27,56 4,03 13 8.5.2013 Timo Kietäväinen
4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991 2017, mrd. (käyvin hinnoin) (PPO:n painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 0,0 Lähde: Vuodet 1991 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013. 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) 14 8.5.2013 Timo Kietäväinen 27.3.2013/hp
Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet 2000 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5 2014 2015 2016 2017 Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 3,3 3,8 3,7 3,7 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,4 2,7 2,7 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin 15 8.5.2013 Timo Kietäväinen
Mrd. 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 1985-2017 Mrd. %:a BKT:sta 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 % 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lähde: Vuodet 1985-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-17 painelaskelman arviot Peruspalveluohjelma 27.3.2013 16 8.5.2013 Timo Kietäväinen
Mrd. 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Mrd. Valtionvelka 1985-2017 %:a BKT:sta % 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Valtiokonttori, vuosien 2013-2017 ennusteet VM. 0 17 8.5.2013 Timo Kietäväinen
Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000-2011, mrd. 12,7 13,5 14,3 15,5 16,8 18,0 18,9 19,8 20,8 22,8 24,6 25,5 Lähde: Tilastokeskus Kunnat siirtäneet tehtäviään omistamilleen yhtiöille => pääosa lainavastuista yhtiöissä. 18 8.5.2013 Timo Kietäväinen
Kuntien lainakanta ja rahavarat kuntakoon mukaan 31.12.2011, /asukas Kunnan asukasluku 31.12.2011-2000 2001-6000 6001-10000 10001-20000 20001-40000 40001-100000 100001- Kaikki kunnat 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2200 2400 Lainakanta Rahavarat 19 8.5.2013 Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus
Kuntien korkomenot 2000-2012, milj 450 Kuntien korkomenot 400 387 350 330 300 256 292 250 200 150 204 221 186 169 173 193 247 261 211 milj 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 5 8.5.2013
Kuntaliiton rahoituskysely kevät 2012 Investointitarpeet 2012-2015 edelleen suuret, josta n. 60 % uusinvestointeja Lainakannan kasvu näytti vuositasolla olevan 20-30 % arvioitua korkeampi Lainojen saatavuudesta, hinnoittelusta ja Kuntarahoituksen asemasta - mutta myös kilpailusta kannettiin huolta Marginaalien aritmeettinen keskiarvo keväästä 2009 yli kaksinkertaistunut (0,15 % -> 0,41 %) ja nousu tuon jälkeen on jatkunut Keskeisimmiksi uhkatekijöiksi mainittiin:» Velkakriisi ja rahoitusriskit, 60 % vastanneista» Investointipaineet, 15 % vastanneista» Valtion toimet, 15 % vastanneista Lähes 60 % vastanneista ei ollut tehnyt muutoksia rahoitustoimintoihinsa. Noin 20 % koki valmiuksien riskien hallitsemiseksi olevan heikot tai puutteelliset 10 8.5.2013 Timo Kietäväinen
Mitä kevään 2012 kyselyn jälkeen? Velkakriisi on hieman rauhoittunut, mutta rahoitusmarkkinoiden haasteet ja ongelmat eivät ole poistuneet Markkinamuutoksilla ja sääntelyllä vaikutuksia edelleen myös kuntien velkaan ja riskien hallintaan Lainakannan kasvu oli jopa 35-40 % arvioitua korkeampi! Rahoitusmuotoja ja keinoja sekä riskienhallintainstrumentteja analysoitava ja vertailtava, samoin sopimusteknisiä kysymyksiä On muistettava, että kuntakohtaiset erot voivat olla merkittäviä jatkossakin Velkarahoituksen ohella koko rahatoimen prosessien ja riskien läpikäynti ja seuranta tarpeen, EKP laski edelleen toukokuun alussa korkoa, korkonäkymät erittäin maltilliset pidemmän aikaa eteenpäin, marginaalien nousu riippuu mm. vakavaraisuussäädösten kehityksestä 11 8.5.2013 Timo Kietäväinen
Kuntien investoinnit Investointitarpeet suuret, uusinvestointeja noin 60 % Pelättävissä, että investoinnit supistuvat merkittävästi taloudellisista syistä. Taloudellisen toiminnan ollessa nyt vaimeaa, kuntien merkittävää investointitoimintaa olisi kohtuullisessa määrin jatkettava. Kunnilla runsaasti erityisesti peruskorjauskohteita => työllistävät paikallisesti, voidaan käynnistää ripeästi. Tärkeätä valtion osallistuminen erityisesti peruskorjaushankkeiden suhdanneluonteiseen rahoitukseen. Kuntaliiton ehdotukset: Kuntien rakennusten kosteus- ja homevauriokorjauksiin varataan kevään lisätalousarviossa 200 meur kuluvalle vuodelle.» Rakennusaikaista, 20 % hyväksytyistä kustannuksista. Kuntien infrainvestointien sekä asuntotuotannon vauhdittaminen» valtion ja kuntien yhteinen toimenpidepaketti, jossa sovitaan vastuista, rahoituksesta ja velvoitteista. 13 8.5.2013 Timo Kietäväinen
Julkinen velkaantuminen ei taitu ilman uusia sopeutustoimia Julkisyhteisöjen EDP-velka Valtion ja kuntien velka Valtionvelka 90 % BKT:stä 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1995 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus, Valtiokonttori ja Suomen Pankki. 24 8.5.2013 Timo Kietäväinen
Korkea kokonaisvelkaantuneisuus ripeän kasvun esteenä useassa EU-maassa Kokonaisvelka vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Irlanti Portugali Iso-Britannia Espanja Kreikka Ruotsi Italia Ranska Suomi Saksa Julkinen velka Kotitalouksien velka Yritysten velka 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 Lähde: OECD. 25 8.5.2013 Timo Kietäväinen % BKT:sta (ilman rahalaitoksia)
Tulevaisuuden peruskuva Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee, talouskasvu hidastuu, julkiset ikäsidonnaiset menot kasvavat...... näiden trendien vuoksi haasteenamme on mittava julkisen talouden kestävyysvaje. Kestävyysvajeesta merkittävä osa tulee kuntien vastuulla olevista palveluista ja niistä johtuvien menojen kasvusta. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii johdonmukaista, pitkäjännitteistä toimintamallia sekä julkisen sektorin kokonaisuuden tasapainon hakemista Ensi syksyn työmarkkinaratkaisu hyvin keskeisessä roolissa koko kansantalouden ja julkisen talouden kannalta kilpailukykyämme parannettava! 26 8.5.2013 Timo Kietäväinen 26