Korkeakoulun näkökulma tapahtumiin Kauhajoella Rehtori Tapio Varmola Korkeakoulujen kriisityön seminaari Seinäjoki 11.2.2011
Tapahtumat Kauhajoella 23.9.08 SeAMK:n Kauhajoen toimipisteessä ammuttiin klo 10.30.-11.00 Yhdeksän amk:n II vuosikurssin opiskelijaa ja heidän opettajansa menehtyivät. Ampuja surmasi myös itsensä Oppilaitoskiinteistössä oli samaan aikaan noin 200 opiskelijaa, osa amk:n opiskelijoita, osa II asteen (koulutuskeskus Sedun) opiskelijoita Muut opiskelijat ja henkilökunta poistuivat oppilaitoksesta ja evakuoitiin läheisen oppilaitoksen tiloihin Poliisioperaatio kesti noin kaksi tuntia
Tapahtumat Kauhajoella 23.9.2008 Seuraavan kahden tunnin aikana oli liikkeellä huhuja, että ampuja liikkuu muualla Kauhajoen alueella tai muita SeAMK:n yksiköitä uhataan. Tämän seurauksena SeAMK:n yksiköistä opiskelijat ja henkilökunta olivat 23.9.08 iltapäivällä poissa oppilaitosten tiloista Ensimmäiset median yhteydenotot Kauhajoelle alkoivat n. klo 11.30 ja tieto ampumatapauksesta levisi erittäin nopeasti maailmanlaajuisesti ( rehtorin haastattelu CNN:ssä klo 14.45)
Tapahtumat Kauhajoella 23.9.08 Poliisin tiedotustilaisuudet, yhteydenpito poliisin tutkinnan johtoon Pelisäännöt median kanssa (viestinnän keskittäminen rehtorille) Viestintä omassa verkossa Kauhajoen kaupungin omat toiminnat
Ensimmäinen viikko: tapahtuman jälkeen Kriisityön organisointi Toiminta median kanssa (suomalainen media, kansainvälinen media) Sisäinen viestintä, verkko Yhteys maan opetushallintoon suoraan, samoin poliisihallintoon (alueellisesti) Väliaikaisten opiskelutilojen järjestäminen, teknologiakeskus Logistian tiloista Perusorganisaatio toimii, mutta erittäin tehostetusti Vastuuhenkilöiden oma jaksaminen
SeAMK:n valmius 2008 Kriisitoimintaohjeisto vuodelta 2007, suhteellisen ajanmukainen Kauhajoella oli harjoiteltu pelastautumista marraskuussa 2007, ei suoranaista paniikkia tositilanteessa Oppilaitoksissa ja korkeakouluissa ei oltu varauduttu (uuteen) suuronnettomuuteen, vaikka Jokelan tapahtumat vuotta aikaisemmin olivat nostaneet kouluampumisen mahdollisuuden areenalle
Paluu opintoihin SeAMK:n kiinteistöön (Topeeka 47) Oppilaitoskiinteistössä tehtiin laaja peruskorjaus, kustannukset noin 1 milj euroa Maaliskuun 2009 alussa opiskelijat ja henkilökunta palasivat entiseen, peruskorjattuun oppilaitoskiinteistön
Tilanne Kauhajoen oppilaitosyhteisössä 2011 Tänä lukuvuonna (2010-2011) valmistuu tapahtumaluokan opiskelijoista osa jouluna 2010 ja osa keväällä 2011 ja loput 2011 jouluna Erityistoimia on vähennetty asteittain ts. erityishenkilöstön toiminta päättyy vuoden 2011 aikana Tavoitteena on siirtyä normaalitilaan Henkilöstön ja opiskelijoiden terapiaprosessit saattavat edelleen jatkua Silti tarvitaan monipuolista keskustelua opiskelijoiden hyvinvoinnista: hankkeen päätösseminaari, valtakunnallinen 112- seminaari helmikuussa 2011, valtakunnalliset amk-päivät toukokuussa 2011
Toimenpiteitä Suomessa korkeakouluissa Yliopistojen Campus Connex projekti (Tampereen yliopisto + neljä muuta yliopistoa) Ammattikorkeakoulujen CDS-projekti (opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen), 14 ammattikorkeakoulua DIAK:n johdolla Korkeakoulun turvallisuuskäsikirja (Laurea, 2010) Ns. SORA-lainsäädäntö Eduskunnassa (mahdollisuus opiskelijan määräaikaiseen poistamiseen korkeakouluyhteisöstä; mahdollisuus opiskelijoiden soveltuvuuden arviointiin eräillä aloilla) Keskustelu ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisestä (YTHS-malli, mielenterveyspalvelujen tason varmistaminen) Toimenpiteet yksittäisissä oppilaitoksissa (yliopistot, ammattikorkeakoulut, muut oppilaitokset)
Toimenpiteitä, jotka eivät ole toteutuneet tai ovat kesken Oppilashuoltolaki (muut kuin korkeakouluopiskelijat), ensi hallitukaudella? Aselain uudistuksen taso
Kauhajoki-hankkeen erityistuki OPM:n tuki Seinäjoen koulutuskuntayhtymälle 2008: 265 000 euroa OPM;n tuki Seinäjoen koulutuskuntayhtymälle 2009: 210 000 euroa OPH:n tuki 2008: 65 000 euroa OPM:n tuki nuorisotyöhön kunnille Valtioneuvoston tuki Kauhajoki hankkeelle 1 milj. euroa (2008-2009), 1 miljoona (2009-2010) Kirkkohallitus/Lapuan hiippakunta 500 000 euroa SPR:n katastrofirahasto, eräät yksityiset järjestöt
Opetushallinnon tuen kohdentaminen koulutuskuntayhtymässä Opintojen ohjaus 30 000 Henkilöstön terveystarkastukset 14 000 Henkilöstön työnohjaus 25 000 Henkilöstön sijaisuudet 67 000 Opiskelijayhdistysten työn tukeminen 100 000 SAMO Sedu Muut kulut (korvauksia, muistamisia, virkistysmatkoja, välineitä jne.) 59 000
Dokumentteja/koulutuskuntayhtymä Hietarinta & Antila & Pajulammi & Varamäki (2010) : Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008: Kokemuksiin perustuva yhteenveto Koulutuskuntayhtymän sisäinen raportti (Jouni Niskanen), kesäkuu 2009 Tapio Varmola: puheenvuorot viidessä asiantuntijatilaisuudessa (mm. korkeakouluturvallisuusseminaari, ARENEn kokous) 2009-2010
Yleisiä huomioita Koulun ja korkeakoulun perusturvallisuus horjuu: tämä ei ole yksin suomalainen ilmiö Turvallinen vuorovaikutus on oppimisen edellytys kaikissa kouluissa peruskoulusta yliopistoihin Koulujen turvallisuuskulttuurissa on tapahtunut tai tapahtumassa muutos: paikallisesti oppilaitoksen johdon suora yhteys poliisiin on tärkeää Verkko- ja mobiiliviestinnän merkity Opettajuuden merkitys Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoen tapahtumat olivat suurkatastrofi, niiden yhtenä vertauskohtana voi pitää Lapuan Paukun suuronnettomuutta 1970-luvulla : kansallisesti Jokela ja Kauhajoki ovat symboli, joka pysyy kollektiivisessa muistissa
Yleisiä huomioita Koulusurmia on tehty monessa maassa, mutta Yhdysvalloissa, Saksassa ja Suomessa on useita suuronnettomuuksia (On sanottu että) Suomessa keskustelu on palautettu yksilötasolle, muualla on pystytty analysoimaan myös yhteisöllisiä tekijöitä Median roolista on uutta tutkimustietoa, mutta media on myös kyennyt itsetutkiskeluun ja ehkä itsesäätelyyn
Kauhajoen tapahtuman vaikutusalue