Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla

Päätös 1 (32) Luonnos Dnro: 630/962/2014 10.10.2014 DNA Oy PL 10 01044 DNA Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Teleyritys, jota päätös koskee DNA Oy Asetettavat enimmäishinnat Asian tausta DNA Oy:n (jäljempänä "DNA") tulee noudattaa seuraavia enimmäishintoja metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelussa: Metallijohdintilaajayhteyden kuukausivuokran enimmäishinta on 10,70 euroa. Metallijohdintilaajayhteyden kytkentämaksun enimmäishinta on 85,00 euroa ja rinnakkaisyhteyden kytkentämaksun enimmäishinta on 57,00 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kuukausivuokran enimmäishinta on 75 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kytkentämaksun enimmäishinta on 131,00 euroa. Viestintävirasto on asettanut vastaavat enimmäishinnat myös muille enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuille yrityksille eli Elisa Oyj:lle, KYMP Oy:lle, Lounea Oy:lle 1, Anvia Oyj:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle. Viestintävirasto asetti DNA:lle kiinteään verkkoon pääsyn markkinoilla 3.12.2012 annetussa huomattavan markkinavoiman (HMV) -päätöksessä (Dnro 55/934/2012) velvollisuuden 1 Aiemmalta nimeltään SSP Yhtiöt Oy. Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL 313 00181 Helsinki Puhelin 0295 390 100 www.viestintävirasto.fi Östersjögatan 3A PB 313, FI-00181 Helsingfors, Finland Telefon +358 295 390 100 www.kommunikationsverket.fi Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI-00181 Helsinki, Finland Telephone +358 295 390 100 www.ficora.fi

2 (32) Asiaan sovellettavat säännökset noudattaa sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelussa viraston erillisessä päätöksessä asettamia kustannussuuntautuneita enimmäishintoja. Yksityiskohtaiset perustelut enimmäishinnan asettamiselle ilmenevät DNA:lle annetusta HMV-päätöksestä 2. Viestintävirasto asetti 3.12.2012 antamissaan HMV-päätöksissä vastaavan velvollisuuden myös Elisa Oyj:lle, KYMP Oy:lle, Lounea Oy:lle, Anvia Oyj:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle. Viestintämarkkinalain 37 :n 1 momentin mukaan Viestintävirasto voi 18 :n mukaisella päätöksellä asettaa teleyritykselle velvollisuuden noudattaa 24 ja 25 :ssä tarkoitetun käyttöoikeuden hinnoittelussa Viestintäviraston asettamaa enimmäishintaa. Viestintämarkkinalain 37 :n 3 momentin mukaan enimmäishinnan suuruus on määrättävä siten, että hinta on 84 :ssä tarkoitetulla tavalla kustannussuuntautunut. Viestintämarkkinalain 84 :n mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös kohtuullinen pääomalle laskettava tuotto, johon vaikuttavat teleyrityksen tekemät investoinnit ja niihin liittyvät riskit. Viestintämarkkinalain mukaan Viestintävirasto ei ole arvioidessaan hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta sidottu teleyrityksen kustannuslaskennassa käyttämiin periaatteisiin. Viestintävirastolla on myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön perusteella laaja harkintavalta hinnoittelun kohtuullisuuden arviointiperusteiden määrittämisessä. Viestintämarkkinalaki edellyttää, että kustannussuuntautuneen hinnan määrittämisessä huomioon otetaan myös toiminnan tehokkuus. Viestintämarkkinalain esitöiden 3 mukaan toiminnan tehokkuutta arvioidaan vertaamalla suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia muissa vastaavissa olosuhteissa toimivien teleyritysten kustannuksiin. Viestintämarkkinalaki ei sisällä säännöksiä siitä, millä tavalla Viestintäviraston tulee menetellä toiminnan tehokkuutta arvioidessaan, mutta Viestintävirastolla on kuitenkin laaja harkintavalta myös toiminnan tehokkuuden arvioinnissa. 4 Kustannussuuntautunutta hinnoittelua koskevia säännöksiä sovelletaan siten samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseessä ennakkoon määrättävä enimmäishinta vai jälkikäteinen hintavalvonta. Niin etukäteen asetettavassa enimmäishinnassa kuin 2 Viestintäviraston HMV-päätökset 3.12.2012, https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ennakkosaantelypaatokset/huomattavanmarkkinavoimanhmvsaantely/ hmv-paatokset/kiinteaanverkkoonpaasyntukkumarkkina.html. 3 Hallituksen esitys Eduskunnalle viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta, HE 112/2002 vp. 4 Mm. KHO 1386/3/10, taltio 1115 ja KHO 142/2/06, taltio 1823.

3 (32) Asiaan liittyvä EU-sääntely jälkikäteen arvioitavassa kustannussuuntautuneessa hinnoittelussa arvioidaan samoja kustannustekijöitä. Enimmäishinta voidaan asettaa enintään kolmen vuoden määräajaksi kerrallaan. Euroopan komissio antoi vuonna 2013 suosituksen syrjimättömyydestä ja kustannuslaskennasta C(2013) 5761 (jäljempänä "kustannuslaskentasuositus"). Suosituksen keskeisenä tavoitteena on tehokkaan kilpailun ja viestinnän sisämarkkinoiden edistäminen EU:ssa. Kilpailijoiden tehokasta verkkoon pääsyä edistetään yhtenäistämällä HMV-yrityksille asetettavia syrjimättömyysvelvoitteita sekä kustannuslaskentamenetelmän käyttöä koskevia vaatimuksia. Viestintäviraston on otettava komission suositukset toiminnassaan mahdollisimman tarkasti huomioon. Mikäli Viestintävirasto ei noudata komission suositusta, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja perusteltava ratkaisunsa. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallisten sääntelyviranomaisten tulee käyttää kustannuslaskentamenetelmiä, joilla on mahdollista saavuttaa tehokkaasti kilpaillun markkinan hintoja vastaavat hinnat. Käytettävän kustannuslaskentamenetelmän tulee perustua nykyaikaiseen ja tehokkaaseen verkkoon. Suosituksen mukaan metallijohdinverkon tukkuhintojen tulee olla vakaat ja ennustettavissa olevat antaen riittäviä kannusteita investoinneille ja erityisesti NGA-verkkojen 5 käyttöönotolle. Hinnoittelussa tulee ottaa huomioon myös metallijohdinverkosta NGA-verkkoon siirtymisestä aiheutuvien pienenevien volyymien vaikutus. Sovellettavan kustannuslaskentamenetelmän tulee siis toisaalta varmistaa kilpailijoiden tehokas markkinoille tulo ja toisaalta taata riittävien kannustimien antaminen investoinneille. Kustannuslaskentasuosituksen mukaan kansallisten viranomaisten olisi käytettävä kustannuslaskennassa alhaalta ylöspäin (bottom up) rakennettua, pitkän aikavälin lisäkustannuksiin perustuvaa LRIC 6 +-menetelmää. Mallinnettaessa NGA-verkkoa viranomaisen tulee määritellä hypoteettinen tehokas NGAverkko, joka koostuu kokonaan tai osittain kuituelementeistä. Suosituksen perusteella metallijohdintilaajayhteyksien kuukausihintojen tulisi asettua suosituksen mukaisella menetelmällä laskettuna 8-10 euron välille vuoden 2012 hintatasossa laskettuna. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallinen sääntelyviranomainen voisi käyttää suosituksesta poikkeavaa ja suosituksen voimaantuloajankohtana käyttämäänsä kustannuslaskentamenetelmää, mikäli menetelmä vastaisi suosituksen tavoitteita ja täyttäisi tietyt kriteerit. Suosituksesta poikkeavan menetelmän tulisi ottaa huomioon asteittainen siirtymä metal- 5 NGA=next generation access 6 LRIC + - malli (LRIC = Long Run Incremental Costs) mahdollistaa tuotteen tai palvelun tuottamiseen liittyvien yleiskustannusten huomioon ottamisen kustannuslaskelmissa.

4 (32) Asian käsittely Viestintävirastossa Asian selvittäminen lijohdinverkosta NGA-verkkoon. Lisäksi siinä tulisi soveltaa sellaista omaisuuserien arvostusmenetelmää, joka ottaa huomioon, ettei tiettyjä rakennusteknisen infrastruktuurin omaisuuseriä toisinneta kilpailuprosessissa. Menetelmän tulisi myös sisältää metallijohdinverkon hintaennusteet, jotka osoittavat hintojen pysyvän vakaina pitkällä aikavälillä. Edelleen menetelmän tulisi taata sääntelyn läpinäkyvyys ja ennustettavuus sekä varmistaa hintavakaus. Menetelmä saisi edellyttää vain minimaalisia muutoksia kyseisessä jäsenvaltioissa jo käytössä olevaan kustannuslaskentamenetelmään. Viestintämarkkinalaki ei mahdollista puhtaan bottom up-menetelmän käyttöä eikä kustannusten arvioimista käyttäen hyväksi teoreettisen tehokkaan toimijan mallia. Viestintämarkkinalaki edellyttää viraston arvioivan hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta teleyritykselle aiheutuneiden kustannusten ja toiminnan tehokkuuden perusteella, minkä vuoksi viraston ei ole mahdollista käyttää menetelmässään yksinomaan NGA-verkkoon perustuvaa mallinnusta. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Tietoyhteiskuntakaareksi 7. Uusi laki antaa voimaan tultuaan Viestintävirastolle laajemmat toimivaltuudet käytettävien laskentamenetelmien valinnassa. Laki mahdollistaa muun muassa komission suosituksen mukaisen LRIC-menetelmän laskentamenetelmän käytön. Viestintävirasto on käynnistänyt selvitystyön menetelmän hankkimiseksi. Viestintävirasto kehitti vuosien 2012 2014 aikana tilaajayhteyksien enimmäishintojen määrittämistä varten hinnoittelumenetelmäksi ns. vakioituihin komponentteihin perustuvaa mallia. Mallin avulla oli tarkoitus määrittää kustannussuuntautunut hintataso tilaajayhteyksien kuukausivuokrille sekä kytkentämaksuille. Vakioituihin komponentteihin perustuvalla mallilla tarkoitetaan verkon arvon määrittämistä kaikkien teleyritysten osalta soveltamalla samoja ennalta määritettyjä verkon komponentteja sekä niiden hintoja ja pitoaikoja. Tilaajayhteysverkon (metallijohdin ja valokuitu) merkittävimmät komponentit määritettiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Menetelmän käytössä ilmeni kuitenkin merkittäviä ongelmia, koska teleyritykset eivät pystyneet toimittamaan virastolle menetelmän soveltamisessa tarvittavia tietoja verkoistaan. Menetelmän soveltamisen kannalta olennaiset tiedot perustuivat pääosin yritysten arvioihin, eikä tuloksia voitu pitää luotettavina ja vertailukelpoisina. Viestintävirasto päätti jatkaa enimmäishintojen määrittämistä teleyritysten omien hinnoittelulaskelmien perusteella. Viestintä- 7 Hallituksen esitys eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi sekä laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n ja rikoslain 38 luvun 8b :n muuttamisesta, HE 221/2013 vp.

5 (32) virasto pyysi 22.5.2014 päivätyllä tietopyynnöllä kaikkia enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettuja teleyrityksiä toimittamaan Viestintävirastolle voimassa olevien HMV-alueen metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokria ja kytkentämaksuja koskevat hinnoittelulaskelmansa taustalaskelmineen. Yrityksiltä pyydettiin selvitystä muun muassa siitä, miten yrityksen hinnoittelulaskelmassa tilaajayhteysverkon arvo on määritetty ja miten yritys on kohdistanut kustannukset yksittäiselle tilaajayhteydelle. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksien määristä, sitoutuneen pääoman määrittämistavasta sekä käytetystä poistomenetelmästä ja -ajasta. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksille kohdistetuista käyttö- ja yleiskustannuksista sekä tilaajayhteyden kytkennän kustannuksista. DNA toimitti virastolle 2.6.2014 päivätyn selvityksen. Virasto pyysi DNA:lta täsmennyksiä selvitykseen 11.6, 18.6, 24.6 ja 1.9.2014. DNA toimitti virastolle lisäselvityksiä 12.6, 19.6, ja 3.9.2014. Viestintävirasto tapasi DNA:n edustajia 16.6.2014 voimassa olevien tilaajayhteystuotteiden perusteena olevien hinnoittelulaskelmien sekä niihin liittyvän tausta-aineiston läpikäymiseksi. Julkinen kuuleminen Kansallinen kuuleminen Kansainvälinen kuuleminen Päätöksen perustelut Viestintäviraston on viestintämarkkinalain 118 3 momentin mukaan varattava teleyrityksiä edustaville tahoille tilaisuus esittää käsityksensä päätösehdotuksesta, jos Viestintäviraston viestintämarkkinalain 3-5 luvun ja 8 luvun mukaisella päätöksellä on huomattava vaikutus viestintämarkkinoihin. Viestintävirasto lähetti päätösluonnokset kansalliselle kuulemiselle 10.10.2014. Viestintäviraston on varattava komissiolle ja Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimelle (BEREC) tilaisuus antaa lausuntonsa kuukauden määräajassa ennen ETA-valtioiden väliseen kauppaan vaikuttavaa huomattavaa markkinavoimaa koskevaa päätöstä. Viestintävirasto on asettanut kullekin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetulle teleyritykselle samat enimmäishinnat toisaalta metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausi- ja toisaalta kytkentämaksuille. Viestintäviraston arvion ja laskelman lähtökohtana ovat yritysten esittämät yrityskohtaiset tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Enimmäishinnat on määritetty viraston laskelman mukaisten yksikkökustannusten perustella päätöksestä tarkemmin ilmenevin tavoin.

6 (32) Virasto on soveltanut omassa arvioinnissaan ja laskelmissaan samoja periaatteita kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten osalta. 1 Tilaajayhteyksien kuukausivuokrat DNA:n esittämät tilaajayhteyksien kuukausivuokrien kustannusperusteet Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta DNA toimitti Viestintävirastolle metallijohdintilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista viraston yhteenvetomallin mukaisen ja 14.5.2014 päivätyn laskelman ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. DNA:n toimittama laskelma on päätöksen liitteessä 1. Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty DNA:n yhteenvetolaskelmassa jälleenhankintahintaisten poistojen, tilaajayhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. DNA:n hinnoittelulaskelman mukainen tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta muodostuu paikallisyhtiöitä 1.7.2007 ostetun tilaajajohtoverkon (ns. PY-hankinta) jälleenhankintahinnan, DNA:n myöhemmin itse verkkoon tekemien investointien sekä rakennelmien, voimalaitteiden ja taloteknisten järjestelmien jälleenhankintahintojen summana. Paikallisyhtiöiltä vuonna 2007 hankitun tilaajayhteysverkon arvostaminen jälleenhankintahintaiseksi perustuu yrityskauppaa varten tehtyyn asiantuntija-arvioon. DNA:n ilmoituksen mukaan tällöin on arvioitu, paljonko vastaavan verkon rakentaminen maksaisi. Kyse ei siten ole paikallisyhtiöille maksetusta hinnasta eikä esimerkiksi liikearvoa ole sisällytetty laskelmaan. Yritys ei kuitenkaan ole esittänyt tarkempia yksityiskohtia vuoden 2007 laskelmasta tai sen periaatteista. PY-hankinnan jälleenhankintahintalaskelmaan DNA on sisällyttänyt vain [ ] vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa uudemmat osuudet. Täten laskennan perustana oleva verkon arvo 1.7.2008 sisältää vain tuolloin alle [ ] vuotta vanhat osuudet hankitusta verkosta. Tämän jälkeen DNA on edelleen poistanut pääomasta 31.12.2013 mennessä [ ] vuoden iän saavuttaneet verkon osat hankinnan tasaisen ikäjakauman oletuksella. DNA:n toimittamien tietojen mukaan [ ] %:a verkosta on tullut vanhemmaksi kuin [ ] vuotta. Jäljelle jäävän kokonaan poistamatta olevan osuuden PY-hankinnasta DNA on arvostanut jälleenhankintahintaiseksi maanrakennuskustannusindeksillä. PY-hankinnan jälkeen DNA:n itsensä tekemien investointien jälleenhankintahinnan yritys on määrittänyt indeksoimalla kirjanpidon taseen mukaiset investoinnit maanrakennuskustannusindeksillä.

7 (32) Hinnoittelulaskelman mukaan koko metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. Poistot Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto Käyttö- ja yleiskustannukset Vuosittaiset poistot DNA on laskenut tasapoistoina edellä kuvatusta verkon jälleenhankintahinnasta. Poistoaikana DNA on käyttänyt [ ] vuotta. Yrityksen esittämien vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistokustannusten yhteismäärä on [ ] euroa. Käytössä olevaa tilaajayhteyttä kohti laskettuna poistojen määräksi muodostuu [ ] euroa kuukaudessa. DNA on laskenut tilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon (NKA) yrityksen esittämän jälleenhankintahinnan (JHH) ja verkon pitoajan (n) perusteella. Yritys on laskenut nykykäyttöarvon useiden teleyritysten käyttämällä kaavalla = 1 2. Yrityksen hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma tilaajajohtoverkolle on yhteensä [ ] euroa. Tämän lisäksi sitoutuneeseen pääomaan on sisällytetty yrityksen lyhytaikaisia nettovaroja (lyhytaikaiset varat - lyhytaikaiset velat) [ ] euroa. Yrityksen laskelman mukaan sitoutunut pääoma on yhteensä [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto on yrityksen toimittamassa laskelmassa laskettu verkon nykykäyttöarvolle. DNA on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Kuukautta kohden sitoutuneen pääoman tuotto yhdelle tilaajayhteydelle on yrityksen laskelman mukaan [ ] euroa. DNA:n tilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta 1.1. 31.12.2013. Yritys on esittänyt, että suurimmat käyttökustannusten kustannuslajit ovat henkilöstökulut sekä materiaali- ja palvelukulut. Käyttökustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. Yrityksen selvityksen mukaan yleiskustannukset kohdistetaan liikevaihdon suhteessa. Yrityksen tietojärjestelmässä oleva HMV-kohdistustiedosto varmistaa, että yleiskustannuksia ei sisälly välittömiin eikä yhteisiin kustannuksiin ja että päällekkäistä yleiskustannusten kohdistusta ei tapahdu. Yrityksen hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat [ ] euroa. Yleiskustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden.

8 (32) Kustannukset yhteensä Valokuitutilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta DNA:n virastolle toimittaman hinnoittelulaskelman mukaiset tilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Yritys on käyttänyt laskelmassaan odotettavissa olevaa kaikkien käytössä olevien tilaajayhteyksien lukumäärää 1.7.2014 30.6.2015 tilanteen mukaan. Tilaajayhteyksiä arvioidaan olevan ko. ajankohtana [ ] kappaletta; laskelmassa on huomioitu odotettu määrän muutos [ ]. Tilaajayhteyden kuukausivuokran kustannuksiksi muodostuu yrityksen laskelmassa [ ] euroa tilaajayhteyksistä perittävän hinnan ollessa 13,60 euroa kuukaudessa. DNA on toimittanut Viestintävirastolle valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista päätöksen liitteessä 2 esitetyt viraston yhteenvetomallin mukaiset ja 15.5.2014 päivätyt laskelmat ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. Laskelmat on laadittu erikseen toisaalta omakotitaloihin rakennettujen yhteyksien (FTTH) ja toisaalta kerrostaloihin rakennettujen (FTTB) yhteyksien osalta. Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty yhteenvetolaskelmissa jälleenhankintahintaisten poistojen, tilaajayhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. DNA on määrittänyt valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan samalla periaatteella kuin metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan. Jälleenhankintahinta perustuu toisaalta paikallisyhtiöiltä 1.7.2007 ostetun verkon jälleenhankintahintaan ja toisaalta DNA:n itse rakentaman verkon jälleenhankintahintaan. Kuten metallijohdinverkossakin, myös valokuituverkossa PY-hankinnan arvostus perustuu vuonna 2007 tehtyyn asiantuntijaselvitykseen ja poistamatta olevan osuuden indeksointiin jälleenhankintahintaiseksi maanrakennuskustannusindeksillä. Pitoaikana DNA on käyttänyt [ ] vuoden teknistaloudellista pitoaikaa. Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta ei sisällä käytettyä poistoaikaa vanhempaa verkkoa. DNA:n ilmoittamien tietojen mukaan [ ] % PY-hankinnan arvosta on siirtynyt poistoajan ulkopuolelle 1.1.2008. PY-hankinnan jälkeen DNA:n itsensä tekemät investointien jälleenhankintahinnan yritys on määrittänyt indeksoimalla kirjanpidon taseen mukaiset investoinnit maanrakennuskustannusindeksillä. DNA seuraa kuituverkon kustannuksia kokonaisuudessaan ja kustannusten jako FTTH- ja FTTB-verkkoihin on laskennallinen. DNA:n aikaisemmin tekemien esimerkkikohteiden ja vastaavien analyysien mukaan yhden FTTB-yhteyden rakentaminen maksaa noin [ ] kertaa niin paljon kuin yhden FTTH-yhteyden. Tämän perusteella DNA on päätynyt jakamaan pääoman siten, että FTTH-yhteyksille kohdistuu [ ] % ja FTTB-yhteyksille [ ] %.

9 (32) DNA ei ole esittänyt pääoman jakosuhteelle täsmällisempiä perusteita. Laskelman mukaan tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta FTTH-yhteyksille on [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa. Poistot Sitoutunut pääoma ja sen tuotto Käyttö- ja yleiskustannukset Vuosittaiset poistot DNA on laskenut edellä kuvatusta verkon jälleenhankintahinnasta. Poistoaikana DNA on käyttänyt [ ] vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa ja poistomenetelmänä tasapoistoja. Yrityksen selvityksen mukaan myös rakennelmien osalta on käytetty [ ] vuoden pitoaikaa, kun taas taloteknisten järjestelmien ja televerkkotilin osalta pitoaika on [ ] vuotta kirjanpidon menetelmien mukaisesti. Yrityksen esittämien vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistokustannusten yhteismäärä on FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa. Käytössä olevaa tilaajayhteyttä ja kuukautta kohti laskettuna poistojen määräksi muodostuu FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa. DNA on laskenut tilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon yrityksen esittämän jälleenhankintahinnan ja verkon pitoajan perusteella. Yritys on laskenut nykykäyttöarvon samalla kaavalla kuin metallijohdinverkossakin. Yrityksen hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma FTTH-verkossa on yhteensä [ ] euroa ja FTTBverkossa [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto on yrityksen toimittamassa laskelmassa laskettu verkon nykykäyttöarvolle. DNA on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla FTTH-yhteyksille [ ] euroa ja FTTByhteyksille [ ] euroa. Kuukautta kohden sitoutuneen pääoman tuotto yhdelle tilaajayhteydelle on yrityksen laskelman mukaan FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa. DNA:n FTTH-verkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ja FTTB-verkolle [ ] euroa ajanjaksolta 1.1. 31.12.2013. Yritys on esittänyt, että suurimmat käyttökustannusten kustannuslajit ovat henkilöstökustannukset ja materiaalit ja palvelut. Yritys on jakanut käyttökustannukset tasan FTTH-yhteyksille ja FTTB-yhteyksille. Käyttökustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla sekä FTTH-yhteyksille että FTTByhteyksille [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. Yrityksen hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat FTTH-yhteyksien osalta [ ] euroa ja FTTB-yhteyksien osalta [ ] euroa. Yrityksen mukaan yleiskustannuksissa on huomioitu mm. henkilöstö- ja taloushallinnon, IT-tukijärjestelmien ja

10 (32) Kustannukset yhteensä yrityksen johdon kustannuksia ja tilaajayhteysverkko kantaa yleiskustannuksista liikevaihtonsa mukaisen osuuden. Yritys on jakanut yleiskustannukset tasan FTTH-yhteyksille ja FTTByhteyksille. Yleiskustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla sekä FTTH-yhteyksille että FTTB-yhteyksille [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. DNA:n virastolle toimittaman hinnoittelulaskelman mukaiset tilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat FTTH-yhteyksien osalta [ ] euroa ja FTTB-yhteyksien osalta [ ] euroa. Yritys on käyttänyt laskelmassaan kaikkien käytössä olevien tilaajayhteyksien lukumäärää 1.1.2014 tilanteen mukaan, jolloin FTTH-tilaajayhteyksiä oli [ ] kappaletta ja FTTBtilaajayhteyksiä [ ] kappaletta. Yrityksen laskelmissa tilaajayhteyden kuukausivuokran kustannukset ovat FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa. Vastaavat tilaajayhteyksistä perittävät hinnat ovat 23 euroa ja 107,50 euroa kuukaudessa. Viestintäviraston arvio DNA:n tilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Viestintäviraston arvion ja laskelman lähtökohtana ovat DNA:n ilmoittamat tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Viestintävirasto on käyttänyt arviossaan ja laskelmassaan alla esitettyjä periaatteita, joita virasto on soveltanut samalla tavoin kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen kohdalla. Viestintäviraston laskelmat metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksuista ovat päätöksen liitteinä 1-2. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan tilaajayhteysverkon arvona verkon jälleenhankintahintaa, jonka avulla virasto määrittää vuosittaiset poistokustannukset ja sitoutuneen pääoman. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta voidaan arvioida eri tavoin muun muassa tilaajayhteysverkon joidenkin rakenneosaryhmien (esimerkiksi ilmakaapelit, maakaapelit ja kanavaputkitukset) määrien ja keskimääräisten yksikkörakentamiskustannusten perusteella. Arviointi voidaan tehdä myös pidemmän ajan vuosittaisten uusinvestointien perusteella, jos nämä uusinvestoinnit riittävällä tarkkuudella vastaavat rakenteeltaan verkon keskimääräistä rakennetta. Viestintävirasto on määrittänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan siten, että se sisältää yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon. Tuotannollisessa käytössä

11 (32) olevalla verkolla tarkoitetaan sekä sitä tilaajayhteysverkkoa, joka on tällä hetkellä yrityksen itsensä käytössä tai vuokrattuna toiselle yritykselle sekä sitä tilaajayhteysverkkoa, joka on otettavissa käyttöön/vuokrattavissa. Jälleenhankintahintaan ei sisällytetä sellaisia verkon osia, jotka on purettu tai joita suunnitellaan purettavaksi. Korkein hallinto-oikeus on katsonut 8, että laskentatapaa, jossa tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittämisessä on jätetty ottamatta huomioon kirjanpidossa kokonaan poistettu omaisuus, ei ole pidettävä viestintämarkkinalain 84 :n mukaisena. Kyseisen ratkaisun perustelujen mukaan laskentatapa, jossa pääoman tuotto lasketaan vain sille verkon osalle, jolla on kirjanpidossa poistamatonta hankintamenoa, johtaa siihen, että pääoman tuotto lasketaan vain osalle sitoutunutta pääomaa ja että kirjanpidossa kokonaan poistetulle, mutta kuitenkin vuokrausvelvollisuuden kohteena olevalle verkon osalle eli osalle sitoutuneesta pääomasta ei lasketa mitään tuottoa. Tämä saattaisi teleyritykset korkeimman hallinto-oikeuden mukaan perusteettoman epäedulliseen asemaan. DNA:n ilmoittama metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta ei ole sisältänyt yrityksen käyttämää poistoaikaa vanhempaa verkkoa. DNA:n toimittamien tietojen perusteella paikallisilta puhelinyhtiöiltä ostetun verkon jälleenhankintahinnasta on siirtynyt poistoajan ulkopuolelle [ ] %:a. Tämän ja edellä esitettyjen perusteluiden vuoksi yrityksen ilmoittamaan jälleenhankintahintaan on lisätty käytettyä poistoaikaa vanhempien verkon osien jälleenhankintahinnat. Viestintävirasto on siten lisännyt DNA:n ilmoittamaan [ ] euron jälleenhankintaarvoon [ ] euroa. Viestintäviraston laskelmassa DNA:n ilmoittamaan puhelinyhtiöiltä ostetun verkon jälleenhankintahintaan 1.7.2008 on lisätty poistoajan ulkopuolelle siirtynyt omaisuus [ ] %:a. Viraston laskelmassa on huomioitu hintojen muutos vuosien 2007-2013 aikana indeksoimalla verkon arvo maanrakennusindeksillä vuoden 2013 hintatasolla. Viestintäviraston arvio yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon jälleenhankinta-arvosta on yhteensä [ ] euroa. Poistot Viestintävirasto on käyttänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yrityksen osalta pitoaikana teknistaloudellista pitoaikaa. Virasto on laskenut kunkin yrityksen vuosittaiset poistot tasapoistoina jälleenhankintahintaisesta verkon arvosta. Teknis-taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka omaisuus on liiketoiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista tai käytöstä poistamista. Teknis-taloudellisen pitoajan voidaan katsoa kohtelevan yrityksiä tasapuolisemmin kuin kirjanpidon poistojen, jotka yritys itse määrittelee kirjanpitolainsäädännön perusteiden mukaisesti. Kirjanpidossa noudatettavasta varovai- 8 KHO:n vuosikirjaratkaisu 2012:58.

12 (32) Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto suusperiaatteesta johtuen pääoma tulee kirjanpidossa usein kokonaan poistetuksi jo ennen tuotannollisen käytön päättymistä. Teknis-taloudellisten pitoaikojen käyttö vastaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöä. Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan KHO 2012:58, että poistot tulee määrittää verkon teknis-taloudellisen pitoajan perusteella. Viestintävirasto on käyttänyt teknis-taloudellisena pitoaikana 30 vuotta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden pitoaika antaa hyvän kuvan ajasta, jonka metallijohdintilaajayhteysverkon osat ovat keskimäärin liiketoiminnallisessa käytössä. Valittu 30 vuoden pitoaika vastaa hyvin myös Viestintäviraston teleyrityksiltä saamia arvioita verkon keskimääräisestä tuotannollisesta eliniästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan metallijohdintilaajayhteysverkon teknis-taloudellista pitoaikaa määritettäessä on otettava huomioon meneillään oleva teknologinen murros eli siirtyminen metallijohdintilaajayhteysverkosta yhä enenevässä määrin valokuitutilaajayhteyksiin. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden teknis-taloudellinen pitoaika ottaa huomioon toisaalta ajan kulumisen ja vanhempien verkon osien laskelmissa mukana olon ja toisaalta teknologiamurroksesta johtuvat metallijohdintilaajayhteysverkolle kohdistuvat alhaisemmat tulontuotto-odotukset. DNA:n tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta edellä kuvatulla tavalla lasketut vuosittaiset poistot ovat 30 vuoden teknistaloudellisen pitoajan perusteella laskettuna [ ] euroa. Viestintämarkkinalain mukaan kustannussuuntautunut hinta saa sisältää kohtuullisen tuoton pääomalle. Viestintäviraston vakiintuneessa ratkaisukäytännössä pääomalle laskettava tuotto on määritetty toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Virasto on käyttänyt arvioinnissaan käyttöomaisuuteen sitoutuneena pääomana nykykäyttöarvoa. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut viraston soveltaman arviointimenetelmän lainmukaisuuden. Viestintävirasto on määrittänyt kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen verkon nykykäyttöarvon vähentäen jälleenhankintahinnasta omaisuuden pitoajan perusteella tehdyt jälleenhankintahintaiset poistot verkon keskiikä huomioiden. Pitoaikoina on käytetty teknis-taloudellisia pitoaikoja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tällä tavoin laskettava nykykäyttöarvo antaa luotettavan kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä alla olevaa kaavaa: = 1 -ä, missä =äö

13 (32) = ähh =-"# -ä = ä Viestintäviraston näkemyksen mukaan yllä esitetty sitoutuneen pääoman määrittämisessä käytettävä kaava antaa tarkemman kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta verrattuna Viestintäviraston ja useiden teleyritysten aiemmin käyttämään laskentakaavaan (NKA=JHH*(pitoaika-1)/(2*pitoaika)). Aiemmin käytetyn laskentatavan avulla määritettiin verkon keskimääräinen sitoutunut pääoma. Viraston nyt käyttämässä kaavassa otetaan huomioon myös verkon ikä. Verkon keski-iän käyttäminen sitoutuneen pääoman määrittämisessä ottaa huomioon verkon vanhenemisesta ja kulumisesta johtuvan arvon alenemisen. Tästä johtuen kaavan perusteella saadaan tarkempi arvio verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt pitoaikana metallijohdintilaajayhteysverkon osalta edellä mainittua 30 vuoden teknistaloudellista pitoaikaa. Viestintävirasto on käyttänyt metallijohdintilaajayhteysverkon sitoutuneen pääoman määrittämisessä verkon keski-ikänä 20 vuotta, mikä perustuu enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuilta yrityksiltä keväällä 2014 kerättyihin tietoihin. Vaikka Viestintäviraston saamien tietojen mukaan verkot ovat keskimäärin yhtä vanhoja, verkon osien ikätiedot on yrityksissä dokumentoitu hyvin vaihtelevasti. Siten yrityskohtaisten ikätietojen käyttäminen ei antaisi kaikilta osin oikeaa kuvaa verkkojen iästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 20 vuotta vastaa parhaiten kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten tilaajayhteyskaapeleiden keski-ikää, mikä viraston näkemyksen mukaan antaa parhaan arvion koko metallijohdintilaajayhteysverkon keski-iästä. Viestintävirasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä yrityksen ilmoittamia nettovaroja [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt kohtuullisen tuoton laskemisessa prosenttia, joka on määritetty keskimääräisen pääomakustannuksen avulla niin kutsuttua Weighted Average Cost of Capital - menetelmää (WACC-menetelmä) käyttäen. WACC-menetelmä on yleisesti käytössä oleva tuoton laskemisessa käytettävä menetelmä, jota Viestintävirasto on käyttänyt useiden vuosien ajan tuoton kohtuullisuuden arvioinnissa. WACC-menetelmässä koko pääoman kustannus muodostuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimusten painotetusta keskiarvosta, jossa painokertoimena toimii nettovelkaantumisaste eli vieraan pääoman prosentuaalinen osuus koko sijoitetusta pääomasta. Viestintävirasto huomioi maksetut verot pääoman kustannuksessa voimassa olevan yritysverokannan mukaisesti. Viestintävirasto käyttää pääomakustannuksen määrittämisessä näin ollen niin kutsuttua pre-tax WACC:ia.

14 (32) Käyttö- ja yleiskustannukset Viestintävirasto on määrittänyt kohtuulliset tuottoprosentit erikseen kiinteälle televerkkotoiminnalle sekä valokuituverkoille. Koska WACC-menetelmän parametrit ovat muuttuvia, Viestintävirasto määrittää sallitut tuottoprosentit uudelleen säännöllisin väliajoin: viimeisin päivitys on toukokuulta 2014 9 ja sen mukainen sallittujen tuottojen vaihteluväli kiinteässä televerkkotoiminnassa on 6,2-7,9 %. Valokuituverkon osalta sallittujen tuottojen vaihteluväli on 6,2 8,8 %. Viestintävirasto laskee kohtuullisen tuoton sitoutuneelle pääomalle. Viestintäviraston laskelmassa DNA:n sitoutuneen pääoman määrä on [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt laskelmassaan kohtuullisena tuottoprosenttina 7,9. Viestintäviraston laskelmassa DNA:n sitoutuneen pääoman tuoton määrä on yhteensä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan DNA:n ilmoittamia käyttö- ja yleiskustannuksia. Viestintävirasto on arvioidessaan DNA:n käyttö- ja yleiskustannuksia varmistanut, että kustannukset eivät sisällä yrityksen HMV-alueen ulkopuolisia tai yrityksen oman palveluoperaattorin kustannuksia. Viestintävirasto pitää DNA:n esittämiä käyttökustannuksia korkeina verrattuna enimmäishintaan velvoitettujen yritysten käyttökustannusten mediaaniin. Viestintävirasto on ottanut enimmäishinnan tasoa määrittäessään huomioon toiminnan tehokkuuden myös käyttö- ja yleiskustannusten osalta, kun enimmäishinta on laskettu jäljempänä esitetyin tavoin painotettuna keskiarvona kaikkien enimmäishintaan velvoitettujen yritysten kustannusten perusteella. Kustannusten kohdentaminen Yksittäisen tilaajayhteyden kustannusten laskemiseksi edellä esitetyt pääoma- ja käyttökustannukset tulee jakaa tilaajayhteyksille siten, että yksikkökustannukset kuvastavat parhaalla mahdollisella tavalla tilaajayhteyden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Viestintäviraston laskelmassa metallijohdintilaajayhteysverkon käyttö- ja yleiskustannukset on jaettu käytössä olevien tilaajayhteyksien määrällä, jotka on laskettu ajankohtien 1.1.2013 ja 1.1.2014 keskiarvona. Käyttö- ja yleiskustannukset ovat luonteeltaan muuttuvia kustannuksia; käytössä olevien yhteyksien määrän muuttuessa myös käyttö- ja yleiskustannusten 9 Viestintävirasto 5.5.2014. Kohtuullinen sitoutuneen pääoman tuotto kiinteässä televerkkotoiminnassa, matkaviestinverkkotoiminnassa ja digitaalisten televisiolähetyspalvelujen toiminnassa (diaarinumero 13/962/2014). https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjeettulkinnatsuosituksetjaselvitykset/ohjeidentulkintojensuositustenj aselvitystenasiakirjat/kohtuullinensitoutuneenpaaomantuottokiinteassateleverkkotoiminnassamatkaviestinverkkotoiminnassajadigitaalisten televisiolahetyspalvelujentoiminnassa_2.html

15 (32) määrä muuttuu. Viestintäviraston näkemyksen mukaan käyttöja yleiskustannukset on siten tarkoituksenmukaista jakaa käytössä olevilla tilaajayhteyksillä. Yrityksen ilmoittamat käyttö- ja yleiskustannukset ovat vuodelta 2013, joten tilaajayhteyksien vuoden keskiarvo antaa viraston näkemyksen mukaan parhaan kuvan tilaajayhteyksien keskimääräisistä käyttö- ja yleiskustannuksista/tilaajayhteys. DNA:n tilaajayhteyksien keskiarvo kyseisenä ajankohtana on [ ] kappaletta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan pääomakustannuksia ei puolestaan tule kohdistaa vain käytössä oleville tilaajayhteyksille eikä toisaalta myöskään kaikille tilaajayhteyksille. Pääomakustannusten kohdistamista vain käytössä oleville tilaajayhteyksille ei voida pitää perusteltuna verkon käyttöasteen ollessa alhainen. Kohdistus vain käytössä oleville tilaajayhteyksille antaisi verkko-operaattoreille mahdollisuuden kohdistaa kaikki verkon pääomakustannukset vain käytössä olevalle verkolle ottamatta huomioon sitä, että pääomakustannuksissa on mukana myös reservissä olevaa verkkoa, joka ei ole käytössä, mutta joka jo on tuottanut operaattorille tuloa. Pääomakustannusten kohdistaminen vain käytössä oleville liittymille ei myöskään kannustaisi yritystä lisäämään vuokrattujen yhteyksien määrää. Viestintävirasto on pääoman arvioinnissa ottanut huomioon koko liiketoiminnallisessa käytössä olevan verkon, jonka perusteella pääomakustannukset on määritetty. Pääomakustannusten kohdistaminen kaikille tilaajayhteyksille voisi kuitenkin johtaa kustannusten kohdistamiseen myös sellaisille yhteyksille, joille ei ole lainkaan tulontuotto-odotuksia. Tämän vuoksi ei pääomakustannusten jakajana ole perusteltua käyttää kaikkia tilaajayhteyksiä. Viestintävirasto pitää kohtuullisena metallijohdintilaajayhteysverkon pääomakustannusten kohdistamista siten, että kustannusten jakajana käytetään tilaajayhteysmäärää, joka vastaa vähintään 65 prosentin käyttöastetta. Mikäli yrityksen käyttöaste ylittää kyseisen käyttöasteen, käytetään arvioinnissa yrityksen todellista käyttöastetta. Viestintävirasto on laskenut käyttöasteet yritysten vakiokomponenttimenetelmän yhteydessä toimittamien tilaajayhteysmäärien tai yritysten myöhemmin ilmoittamien tilaajayhteysmäärien perusteella. Vähimmäiskäyttöaste estää verkko-operaattoreita kohdistamasta koko verkon kaikkia pääomakustannuksia koko ajan pienenevälle tilaajayhteysmäärälle. Metallijohdintilaajayhteysmäärien pienentyminen on pääosin seurausta teknologisesta murroksesta eli siirtymisestä metallijohdinverkosta valokuituun, jolloin osa metallijohdintilaajayhteysverkosta jää hyödyntämättä. Kun pääomakustannukset kohdistetaan vähimmäiskäyttöasteella, eivät käyttämättä jäävän verkon kustannukset tule kokonaan vuokralle ottajan maksettaviksi. Toisaalta HMV-yrityksen kannalta 65 %:n vähimmäiskäyttöastetta voidaan pitää kohtuullisena, koska se takaa sen, etteivät tilaajayhteyksien kuukausivuokrien hinnat laske kohtuuttoman alas vaarantaen yrityksen investointeja uuteen teknologiaan.

16 (32) Vähimmäiskäyttöaste ottaa huomioon myös komission kustannuslaskentasuosituksen tavoitteen vakaista ja ennustettavissa olevista hinnoista sekä pienevien volyymien vaikutuksen siirryttäessä metallijohdinverkoista NGA-verkkoihin. Vähimmäiskäyttöasteen käyttäminen pääomakustannusten jakamisessa kannustaa yritystä vuokraamaan muille yrityksille verkkoaan ja samalla edesauttaa verkon tehokasta käyttöä. Vähimmäiskäyttöaste kannustaa myös yritystä itseään tehostamaan verkon käyttöä ja käyttämään tehokkaammin verkkoaan. Viestintävirasto on kohdentanut edellä esitetyt DNA:n pääomakustannukset (poistot ja sitoutuneen pääoman tuotto) yksittäiselle tilaajayhteydelle käyttämällä jakajana [ ]. Metallijohdintilaajayhteyden yksikkökustannus Valokuitutilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Viestintäviraston laskelman mukaan DNA:n metallijohdintilaajayhteysverkon kustannukset/tilaajayhteys kuukaudessa on [ ] euroa. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon arvon määrittämisessä, Viestintävirasto käyttää valokuitutilaajayhteysverkon arvona verkon jälleenhankintahintaa, jonka avulla määritetään vuosittaiset poistokustannukset ja sitoutunut pääoma. Viestintävirasto on laskelmassaan yhdistänyt DNA:n FTTH- ja FTTB-yhteyksien kustannus- ja tilaajayhteysmäärätiedot. Näin ollen Viestintävirasto on arvioinut DNA:n valokuitutilaajayhteyksien kustannuksia yhtenä kokonaisuutena. DNA:n ilmoituksen mukaan kustannusten jako FTTH- ja FTTB-yhteyksien välillä on ainoastaan laskennallinen. Viestintäviraston näkemyksen mukaan kustannusten yhdistämisellä saadaan luotettavampi kuva DNA:n valokuitutilaajayhteyden kustannuksista. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon osalta, Viestintävirasto on määrittänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yrityksen valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan siten, että se sisältää yritysten koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon. DNA:n omassa laskelmassa esitetty valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta ei sisältänyt yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevaa poistoaikaa vanhempaa verkkoa. DNA:n toimittamien tietojen perusteella paikallisilta puhelinyhtiöiltä ostetun verkon jälleenhankintahinnasta on siirtynyt poistoajan ulkopuolelle [ ] %:a. Tämän ja edellä esitettyjen perusteluiden vuoksi yrityksen ilmoittamaan jälleenhankintahintaan on lisätty käytettyä poistoaikaa vanhempien verkon osien jälleenhankintahinnat. Viestintävirasto on siten lisännyt DNA:n ilmoittamaan [ ] euron jälleenhankinta-arvoon [ ] euroa. Viestintäviraston laskelmassa DNA:n ilmoittamaan puhelinyhtiöiltä ostetun verkon jälleenhankintahintaan 1.7.2008 on lisätty poistoajan ulko-

17 (32) puolelle siirtynyt omaisuus [ ] %:a jälleenhankinta-arvosta. Viraston laskelmassa on huomioitu hintojen muutos vuosien 2007-2013 aikana indeksoimalla verkon arvo maanrakennusindeksillä vuoden 2013 hintatasolla. Viestintäviraston arvio yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon jälleenhankintaarvosta on yhteensä [ ] euroa Poistot Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon osalta, on Viestintävirasto käyttänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten osalta pitoaikana teknis-taloudellista pitoaikaa 30 vuotta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa voidaan pitää tällä hetkellä tiedossa oleva teknologinen kehitys huomioon ottaen tarkoituksenmukaisena pitoaikana myös valokuituverkon osalta. 30 vuoden pitoaika vastaa hyvin Viestintäviraston teleyrityksiltä saamia arvioita verkon keskimääräisestä tuotannollisesta eliniästä. Virasto on laskenut kunkin yrityksen vuosittaiset poistot tasapoistoina jälleenhankintahintaisesta verkon arvosta. DNA:n tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta edellä kuvatulla tavalla lasketut vuosittaiset poistot ovat 30 vuoden teknistaloudellisen pitoajan perusteella laskettuna [ ] euroa. Viestintävirasto on arvioinut valokuitutilaajayhteyksien sitoutunutta pääomaa vastaavalla tavalla kuin metallijohdintilaajayhteyksissä. Virasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä nykykäyttöarvoa, joka on määritetty alla olevan kaavan mukaisesti: = 1 -ä, missä =äö = ähh =-"# -ä = ä Viestintäviraston näkemyksen mukaan yllä esitetty sitoutuneen pääoman määrittämisessä käytettävä kaava antaa tarkemman kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta verrattuna useiden teleyritysten käyttämään laskentakaavaan (NKA=JHH*(pitoaika-1)/(2*pitoaika)). Käytetyn laskentatavan avulla määritetään verkon keskimääräinen sitoutunut pääoma. Viraston nyt käyttämässä kaavassa otetaan huomioon myös verkon ikä. Verkon keski-iän käyttäminen sitoutuneen pääoman määrittämisessä ottaa huomioon verkon vanhenemisesta ja kulumisesta johtuvan arvon alenemisen. Tästä johtuen kaavan perusteella saadaan tarkempi arvio verkkoon sitoutuneesta pääomasta.

18 (32) Käyttö- ja yleiskustannukset Kustannusten kohdentaminen Viestintävirasto on käyttänyt pitoaikana edellä mainittua 30 vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa. Viestintävirasto on käyttänyt valokuitutilaajayhteysverkon keski-ikänä kahdeksaa vuotta, mikä perustuu enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuilta yrityksiltä keväällä 2014 kerättyihin tietoihin. Vaikka Viestintäviraston saamien tietojen mukaan verkot ovat keskimäärin yhtä vanhoja, verkon osien ikätiedot on yrityksissä dokumentoitu hyvin vaihtelevasti. Siten yrityskohtaisten ikätietojen käyttäminen ei antaisi kaikilta osin oikeaa kuvaa verkkojen iästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan kahdeksan vuotta vastaa parhaiten kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten tilaajayhteyskaapeleiden keski-ikää, mikä viraston näkemyksen mukaan antaa parhaan arvion koko valokuitutilaajayhteysverkon keski-iästä. Viestintävirasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä yrityksen ilmoittamia nettovaroja [ ] euroa. Viestintäviraston laskelmassa DNA:n valokuituverkkoon sitoutunut pääoma on [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt laskelmassaan kohtuullisena tuottoprosenttina 8,8. Viestintäviraston laskelmassa DNA:n sitoutuneen pääoman tuoton määrä on yhteensä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan DNA:n ilmoittamia käyttö- ja yleiskustannuksia. Viestintävirasto on arvioidessaan DNA:n käyttö- ja yleiskustannuksia varmistanut, että kustannukset eivät sisällä yrityksen HMV-alueen ulkopuolisia tai yrityksen oman palveluoperaattorin kustannuksia. Viestintävirasto pitää DNA:n esittämiä käyttökustannuksia korkeina verrattuna enimmäishintaan velvoitettujen yritysten käyttökustannusten mediaaniin. Viestintävirasto on ottanut enimmäishinnan tasoa määrittäessään huomioon toiminnan tehokkuuden myös käyttö- ja yleiskustannusten osalta, kun enimmäishinta on laskettu jäljempänä esitetyin tavoin painotettuna keskiarvona kaikkien enimmäishintaan velvoitettujen yritysten kustannusten perusteella. Yksittäisen tilaajayhteyden kustannusten laskemiseksi edellä esitetyt pääoma- ja käyttökustannukset tulee jakaa siten, että yksikkökustannukset kuvastavat parhaalla mahdollisella tavalla tilaajayhteyden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Viestintäviraston laskelmassa valokuitutilaajayhteysverkon käyttö- ja yleiskustannukset on jaettu käytössä olevien tilaajayhteyksien määrällä, joka on laskettu ajankohtien 1.1.2013 ja 1.1.2014 keskiarvona. Käyttö- ja yleiskustannukset ovat luonteeltaan muuttuvia kustannuksia; käytössä olevien yhteyksien

19 (32) Valokuitutilaajayhteyden yksikkökustannus määrän muuttuessa myös käyttökustannusten määrä muuttuu. Viestintäviraston näkemyksen mukaan käyttö- ja yleiskustannukset on siten tarkoituksenmukaista jakaa käytössä olevilla tilaajayhteyksillä. Yrityksen ilmoittamat käyttö- ja yleiskustannukset ovat vuodelta 2013, joten tilaajayhteyksien vuoden keskiarvo antaa hyvän kuvan tilaajayhteyksien keskimääräisistä käyttö- ja yleiskustannuksista/tilaajayhteys. DNA:n käytössä olevien tilaajayhteyksien keskiarvo kyseisenä ajankohtana on [ ] kappaletta. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon osalta, Viestintäviraston näkemyksen mukaan valokuitutilaajayhteysverkon pääomakustannuksia ei tule kohdistaa pääosin vain käytössä oleville tilaajayhteyksille eikä myöskään kaikille tilaajayhteyksille. Pääomakustannuksia ei ole perusteltua kohdistaa vain käytössä oleville tilaajayhteyksille verkon käyttöasteen ollessa vielä alhainen. Vähimmäiskäyttöasteen ollessa alhainen, voi kustannusten kohdistaminen vain käytössä oleville tilaajayhteyksille johtaa tehottomiin investointeihin. Toisaalta pääomakustannusten kohdistaminen kaikille tilaajayhteyksille voisi johtaa kustannusten kohdistamiseen myös yhteyksille, joille ei välttämättä ole tulontuotto-odotuksia lähivuosien aikana. Pääomakustannusten jakaminen kaikille tilaajayhteyksille ei myöskään kannustaisi yrityksiä investoimaan kysynnän vielä osin ollessa epävarmaa. Vähimmäiskäyttöaste kannustaa yritystä myös ottamaan tehokkaasti käyttöön jo rakennettuja ja vielä käyttöön ottamattomia yhteyksiä. Toisaalta vähimmäiskäyttöaste myös kannustaa yritystä investoimaan uuteen teknologiaan. Viestintävirasto pitää kohtuullisena, että valokuitutilaajayhteysverkon pääomakustannukset kohdistetaan siten, että kustannusten jakajana käytetään tilaajayhteysmäärää, joka vastaa vähintään 45 %:n käyttöastetta. Mikäli yrityksen käyttöaste ylittää vähimmäiskäyttöasteen, käytetään arvioinnissa yrityksen todellista käyttöastetta. Viestintävirasto katsoo, että 45 %:n vähimmäiskäyttöaste ottaa huomioon valokuitutilaajayhteysverkkojen teknisen kehityksen vaiheen, jolloin kysynnän epävarmuus heijastuu yritysten verkkojen käyttöasteisiin. 45 %:n käyttöasteella pyritään kannustamaan yrityksiä investoimaan uuteen teknologiaan. Viestintävirasto on kohdentanut edellä esitetyt DNA:n pääomakustannukset (poistot ja sitoutuneen pääoman tuotto) yksittäiselle tilaajayhteydelle [ ]. Viestintäviraston laskelman mukaan DNA:n valokuitutilaajayhteysverkon kustannukset/tilaajayhteys kuukaudessa ovat [ ] euroa.

20 (32) Tilaajayhteyksien kuukausivuokrille asetettavien enimmäishintojen tason määrittäminen Viestintämarkkinalain tavoitteena on edistää palvelujen tarjontaa ja käyttöä viestintäverkoissa sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluita on kohtuullisin ehdoin kaikkien teleyritysten ja käyttäjien saatavilla koko maassa. Huomattavan markkinavoiman sääntelyn ja huomattavan markkinavoiman yrityksille asetettavien velvoitteiden tavoitteena on puolestaan kilpailun esteiden poistaminen, kilpailun edistäminen ja kilpailevien yritysten markkinoille pääsyn edistäminen sekä kilpailevien palvelujen tarjonnan mahdollistaminen. Viestintämarkkinalain 37 :n 3 momentin mukaan enimmäishinnan suuruus on määrättävä siten, että hinta on 84 :ssä tarkoitetulla tavalla kustannussuuntautunut. Viestintämarkkinalain 84 :n mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Viestintävirasto on arvioinut kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten ilmoittamia kustannus- ja määrätietoja edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Viestintävirasto on viestintämarkkinalain tavoitteet huomioon ottaen päätynyt määrittämään kaikille enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetulle yritykselle saman enimmäishinnan sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien osalta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan kaikille saman enimmäishinnan asettaminen edistää tehokkaasti sekä lain yleisten että huomattavan markkinavoiman sääntelylle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Viestintäviraston näkemyksen mukaan luotettavin kuva tilaajayhteyksien rakentamisen ja ylläpidon yksikkökustannuksista saadaan laskemalla kaikkien enimmäishintaan velvoitettujen yritysten yksikkökustannusten painotettu keskiarvo. Tällä tavoin lasketussa yksikkökustannuksessa on otettu huomioon sekä yritykselle aiheutuneet kustannukset että toiminnan tehokkuus. Viestintävirasto on arvioinut yritysten esittämiä yksikkökustannuksia ja niiden perusteita. Yritykset ovat määrittäneet yksikkökustannukset vaihtelevin laskentatavoin ja vaihtelevalla tarkkuudella. Viestintäviraston yritysten esittämien tietojen perusteella laatimien yrityskohtaisten laskelmien tuloksena saadut yksikkökustannukset myös eroavat merkittävästi toisistaan. Yritysten toimintaolosuhteissa ei kuitenkaan ole niin merkittäviä eroja, että yksikkökustannusten erot olisivat perusteltavissa eroilla yritysten toiminta-alueissa tai muissa toimintaolosuhteissa. Kaikki enimmäishintaan velvoitetut yritykset toimivat pääasiallisesti sekä taajama- että haja-asutusalueilla. Eroja yritysten välisissä kustannuksissa ei saatujen tietojen nojalla voida perustella myöskään eroilla yritysten koossa. On myös huomat-