KESKI-POHJANMAAN ALUERAKENNE 2030

KESKI-POHJANMAAN ALUERAKENNE 2030 29.10.2008

ESIPUHE Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaavan tavoitteena on pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen sekä muiden aihepiirien päivittäminen ja täydentäminen. Vaihekaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2010. Yhdessä hyväksytyt vaihekaavat muodostavat Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan (ns. kokonaismaakuntakaavan). Aluerakenne on käsitelty Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavassa, joka on vahvistettu vuonna 2003. Vireillä olevan maakuntakaavan 3. vaiheen tavoitteita ja toteutusta kartoittavissa kuntakohtaisissa neuvotteluissa (28.8. 12.12.2007) päivitettäväksi ja täydennettäväksi aihepiiriksi nousi maakunnan aluerakenne. Tämä selvitys toimii maakuntakaavan taustaselvityksenä maakunnan aluerakenteen päivittämisen ja täydentämisen osalta. Selvityksessä tarkastellaan aluerakenteeseen vaikuttavia lähtökohtia sekä kuvataan maakuntasuunnitelman tavoitteet ja nykyinen aluerakenne. Näiden pohjalta luodaan tavoitteellinen aluerakenne ja yhdyskuntarakenteen mitoitus vuoteen 2030. Selvitys on ei-oikeusvaikutteinen. Sen keskeisen lähtökohdan muodostavat MRL:n sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakuntasuunnitelman aluerakenteen tavoitteet. Selvityksen mittakaava on ensisijaisesti ylikunnallinen, mutta soveltuvilta osin myös kuntakohtainen. Tulokset palvelevat maakuntakaavan laatimisen ohella kuntakaavoitusta, lähinnä kuntien omaa ja yhteistä yleiskaavoitusta. Tuloksia hyödynnetään myös maakuntasuunnitelman päivittämisen ja muun maakunnallisen suunnittelun yhteydessä. Selvitykset laatimiseen ovat osallistuneet Sigma Konsultit Oy (tavoitteellinen aluerakenne ja yhdyskuntarakenteen mitoitus) ja Entrecon Oy (kaupan palveluverkko ja mitoitus). Selvityksen muiden osien laatimisesta sekä työn ohjauksesta ja kokonaiskoordinaatiosta on vastannut Keski-Pohjanmaan liitto. Selvityksen toteuttamisen tukena on toiminut projektiryhmä, johon ovat kuuluneet Altti Seikkula, Keski-Pohjanmaan liitto, puheenjohtaja Anne-Maarit Mansikka-aho, Vetelin kunta Jukka Nurmela, Toholammin kunta Timo Mämmi, Kälviän kunta Veli-Pekka Koivu, Kokkolan kaupunki Kirsti Reskalenko, Kokkolan kaupunki (1.10.2008 asti) Markku Järvelä, Vaasan tiepiiri Erno Hyvönen, Keski-Pohjanmaan liitto (30.9.2008 asti) Jussi Rämet, Keski-Pohjanmaan liitto, sihteeri Maakuntakaavoitusta ohjaava maakuntakaavoituksen neuvottelukunta on toiminut myös tämän selvityksen ohjausryhmänä. Selvityksestä pyydettiin kirjalliset kommentit 23.9 10.10.2008 osallisilta. Selvitys viimeisteltiin saatujen kommenttien pohjalta. 2

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4 KESKI-POHJANMAAN KEHITTÄMINEN JA TAVOITTEELLINEN ALUERAKENNE... 4 Asutuksen historiallinen kehitys...4 Maakunnan historiallinen ja kulttuurinen kehitys...6 Maakunnan kehittäminen...6 KESKI-POHJANMAAN ALUERAKENTEEN LÄHTÖKOHTIA... 8 Väestökehitysarvio...8 Elinkeinorakenne...10 Pendelöinti...11 Kaupan palveluverkko...12 Matkailu- ja virkistysalueet...12 Liikenneverkko...13 YLIMAAKUNNALLISET KEHITTÄMISVYÖHYKKEET... 15 KESKI-POHJANMAAN ALUERAKENNE... 19 Nykyinen aluerakenne...19 TAVOITTEELLINEN ALUERAKENNE 2030... 20 Tavoitteellinen palveluverkko...20 Aluerakenteen kehittämisen periaatteet...21 Tavoitteellinen liikenneverkko...22 Erityiskohteet...23 Yhdyskuntarakenteen mitoitus...24 ALUERAKENNESELVITYKSEN OIKEUSVAIKUTUKSET... 26 LIITE 1: NYKYINEN ALUERAKENNE -analyysikartta LIITE 2: ALUERAKENNE 2030 -tavoitekartta 3

JOHDANTO Aluekehitykseen ja -rakenteeseen kohdistuu voimakkaita muutospaineita. Keskeisesti alueellista kehitystä, kilpailukykyä ja samalla aluerakennetta muokkaavia voimia ovat globalisaatio ja Euroopan integraatioprosessi. Globalisoituva talous suosii tuotannon ja toimintojen keskittymistä. Rinnakkaisesti globalisaation kanssa etenevä yleiseurooppalainen integraatio luo puolestaan mosaiikkimaisempaa kehitystä alueellisen toiminnan ja toimintaympäristön fyysisten olosuhteiden puitteissa. Näiden seurauksena keskusten ohella omaehtoisen kasvun mahdollisuuksia on myös erikoistuvilla, verkostoituvilla ja vyöhykemäiseen kehittämiseen sitoutuneilla alueilla, joilla on hyvät sijaintitekijät sekä runsaasti resursoitu toiminta- ja asuinympäristö. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen lisäävät kehittämistyön vastuullisuutta. Euroopan aluerakennetta tarkastelevan ESPON-ohjelman (European Spatial Planning Observation Network) tutkimuksen (ESPON Project 3.2) trendiskenaarion mukaan Euroopan unionin vahvat metropolialueet jatkavat kasvuaan väestön, talouden ja hallinnon keskuksina. Euroopan unionin ydin on ns. Pentagon, joka kattaa maantieteellisesti Lontoon, Pariisin, Milanon, Münchenin ja Hampurin keskusalueen. Ydinalueiden ennakoidaan laajenevan alueellisesti Pohjoismaiden eteläisimmille alueille. Toisena yleiseurooppalaisena trendinä jatkuu pääkaupunkiseutujen aseman vahvistuminen kansallisina keskusseutuina. Vastaavasti eurooppalaisilla maaseutualueilla elinkeinorakenteen monipuolistumisen uskotaan jatkuvan alueellista erilaistumista voimistavien prosessien kautta. Kaupunginläheisen maaseudun sekä asuin- ja matkailualueina vetovoimaisen maaseudun väestömäärän ja taloudellisen hyvinvoinnin arvioidaan kasvavan. Lisäksi maaseutualueilla on laajaa potentiaalia bioenergian tuotannossa, mikä auttaa myös korvaamaan perinteisen maataloustuotannon sopeutumista. Suomessa pitkän aikavälin kehityksessä painottuvat alue-eroja tasaava ja keskittävä kehitys. Viimeisten vuosikymmenten aikana keskittyminen oli erityisen voimakasta 1990-luvun puolivälin jälkeen, kun muuttovirrat suuntautuivat lähinnä suurimmille kaupunkiseuduille uusien työpaikkojen perässä. Kuitenkin tällä vuosituhannella kehityksessä on ollut hajakeskittäviä piirteitä, jolloin myös pienten maakuntakeskusten ja maakuntien väkiluku sekä aluetalous ovat kääntyneet uuteen kasvuun. Muutokset heijastuvat keskeisesti aluerakenteeseen ja sen tasapainoon. KESKI-POHJANMAAN KEHITTÄMINEN JA TAVOITTEELLINEN ALUERAKENNE Asutuksen historiallinen kehitys Arkeologisten tutkimusten mukaan ensimmäiset asukkaat ovat liikkuneet Keski-Pohjanmaalla kivikaudella ns. Suomusjärven kulttuurin aikana, joka ajoittuu noin 5000 3000 e.kr. vaiheille (kuva 1). Tuolloin merenranta oli Kaustisen, Vetelin, Kannuksen ja Toholammin korkeudella. Kivikauden jälkeen Keski-Pohjanmaalla ei ole ollut kahteen vuosituhanteen asutusta. Rannikkoalueille syntyi pysyvää asutusta 1100 1200-luvuilla. Tällöin asutettiin jokien suut ja sopivimmat rannikon asuinpaikat Etelä-Pohjanmaan ja Torniojoen välillä. Keski- Pohjanmaalla rannikon asutus oli suhteellisen harva. Alueelle saapui kuitenkin uusia asukkaita Ruotsista sekä 1500-luvulla savolaisia Perhoon, Veteliin ja Halsualle vesistöjen latva-alueille (kuva 2). Uudet asukkaat muodostivat oman heimon keskipohjalaiset. 4

Kuva 1. Asutus Keski-Pohjanmaalla 5000 4300 e.kr. Kuva 2. Asutus Keski-Pohjanmaalla 1500 1600- luvuilla. Uudisasukkaiden kulkureittejä olivat vesistöt. Jokia pitkin oli hyvä kulkea ja niiden rannoille rakennettiin asumuksia, jonka myötä maakunnan asutus alkoi sijoittua jokivarsiin (kuvat 3 ja 4). Asutus on muodostunut kyliksi yleisen länsisuomalaisen tavan mukaan, eli kylät ovat ryhmäkyliä. Nämä voivat olla kasakyliä, jolloin talot ovat yhdessä ryhmässä. Toinen muoto on rivi- eli raittikylät, joissa talot on rakennettu kylätien varteen tai joen rantaan peräkkäin. Tyypillistä on ollut sukukylien muodostuminen, jolloin koko suku on asunut samassa kylässä ja taloja on jaettu perheen lapsille. Siten tiloista on muodostunut suhteellisen pieniä. Kuva 3. Asutus Keski-Pohjanmaalla 1800 1900-luvuilla Kuva 4. Asutus Keski-Pohjanmaalla 1900 2000-luvuilla 5

Maalaiskylien kukoistuskausi oli 1940 1950-luvuilla, jolloin kylissä oli runsaasti asukkaita, uudisrakentamista ja palveluita. Kuitenkin yhteiskuntasuunnittelun ja maaltapaon aikana asukkaat muuttivat kirkonkyliin, kaupunkeihin, Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Tämän seurauksena maaseutu alkoi autioitua ja kirkonkylien omaleimaisuus heikentyä (Kotiseudun muisti II - hanke, Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo 2004). Viime vuosikymmeninä erityisesti kaupunkien läheinen maaseutu on saanut muuttovoittoa väljempää omakotitaloasumista arvostavista lapsiperheistä. Samoin perinteisesti vahvalla ydinmaaseudulla on edelleen monipuoliset edellytykset taloudelliselle kasvulle sekä uusien elinkeinojen ja tuotannonalojen kehitykselle. Maakunnan historiallinen ja kulttuurinen kehitys Historiallinen ja kulttuurinen, ns. Laaja Keski-Pohjanmaa, koostui nykyisen maakunnan lisäksi Kalajokilaaksosta ja osasta Pietarsaaren seutua (ks. kuva 6). Kuitenkin Oulun läänin perustaminen vuonna 1775 jakoi maakunnan kahtia. Vuodesta 1994 lähtien Keski-Pohjanmaa on ollut 12 kunnan muodostama hallinnollinen maakunta. Keski-Pohjanmaan liittoon kuuluu kuitenkin varsinaisten jäsenten lisäksi edunvalvontajäseniä naapurimaakunnista. Vuonna 1997 toteutetun lääniuudistuksen jälkeen maakunta on kuulunut Länsi-Suomen lääniin. Uudistuksessa aiemmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä, mikä kasvatti maakuntien asemaa aluekehitysviranomaisina. Hallinnolliset muutokset eivät ole vaikuttaneet identiteettiin, sillä erityisesti Kalajokilaaksossa asukkaat tuntevat itsensä edelleen keskipohjalaisiksi. Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmän suuraluejaossa (NUTS 2) Keski-Pohjanmaa kuuluu nykyisin Pohjois-Suomen suuralueeseen yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kanssa. Maakunta on kuitenkin verkostoitunut moneen suuntaan sillä on merkittävä rooli Länsi- ja Pohjois-Suomen välittäjäalueena. Parhaillaan valtakunnan tasolla käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras) vähentää kuntien määrää myös Keski-Pohjanmaalla. Koska taajama- ja kylärakenne säilyy entisellään, tällä ei ole ainakaan lyhyellä aikavälillä vaikutusta maakunnan aluerakenteeseen. Samoin vireillä oleva valtakunnallinen aluehallinnon uudistamishanke (Alku) muuttaa valtion aluehallintoa. Maakuntien liittojen kumppaneiksi tulevat valtion kehittämisviranomaisena toimivat elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukset. Tällä pyritään lisäämään maakuntien ja valtion aluehallinnon yhteistyötä sekä toiminnan vaikuttavuutta. Maakuntakaavan ohjausvaikutus säilyy ja vahvistuu. Maakunnan kehittäminen Nykyisin alueiden kehittämisen ja käytön vastuu on maakuntien liitoilla ja kunnilla. Liittojen toteuttama maakunnan suunnittelu koostuu maakuntasuunnitelmasta ja sitä toteuttavista suunnitelmista. Maakuntasuunnitelman tavoitteet ohjaavat maakuntaohjelmaa ja sen toteuttamissuunnitelmaa sekä maakuntakaavaa. Viimeksi mainitussa painotetaan maakunnallisten tavoitteiden ohella valtioneuvoston vahvistamia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT). Näistä tavoitteista tätä selvitystä koskevat erityisesti toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä toimivat yhteysverkos- 6

tot ja energiahuolto. Tämän selvityksen laatimisen aikana ympäristöministeriössä on käynnissä VATien tarkistaminen. Tarkistuksen keskeisin teema on ilmastonmuutos. Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman kaksi johtavaa tavoitetta ovat: koko maakunta kasvuun sekä dynaaminen haastaja-asema naapurimaakuntien välissä. Tavoitteiden toteuttamiseksi: - alueen yritystoimintaa tuetaan innovatiivisella elinkeinopolitiikalla ja verkostoituneella innovaatioympäristöllä. Tämän tavoitteena on maakunnan yritystoiminnan kilpailuaseman parantaminen, tietotekniikan laaja hyödyntäminen, kasvuyritysten toiminnan tukeminen ja uuden yritystoiminnan synnyttäminen. - maaseudun elinvoimaisuutta edistetään maaseudun, maa- ja metsätalouden sekä turkistalouden toimintaedellytyksiä vahvistamalla, maaseudun yritystoimintaa monipuolistamalla sekä maaseudun yhteyksien ja palvelujen turvaamisella. - osaamista parannetaan maakunnan väestön koulutus- ja osaamistasoa kohottamalla, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa vahvistamalla valituilla kärkitoimialoilla sekä teknologian siirtomekanismeja kehittämällä. - peruspalveluja turvataan takaamalla korkeatasoiset hyvinvointipalvelut kaikille keskipohjalaisille: kokonaisuus, jossa palvelut yhdessä työn, vapaa-ajan ja ympäristön kanssa tukevat toisiaan. Lähtökohtana on hyvän elämän maakunta kaiken ikäisille asukkaille. - maakuntaidentiteettiä ja -imagoa vahvistetaan maakuntakuvaa kehittämällä, maakunnan markkinointia tehostamalla ja sen yhtenäisyyttä lujittamalla sekä maakunta- ja kuntakeskusten asemaa vahvistamalla. - maakunnan logistista asemaa parannetaan kilpailukykyisiä kansainvälisiä liikenne- ja tietoyhteyksiä sekä logistisia järjestelmiä kehittämällä. Kansainväliset liikenneyhteydet osana yleiseurooppalaisia liikenneverkkoja tulee saada korkeatasoisiksi. Tavoitteena on Barentsin alueen kytkeminen Manner-Eurooppaan osin Keski-Pohjanmaan liikenneverkkojen kautta. - maakunnan hyvä elinympäristö säilytetään luontoa ja kulttuuriperintöä hoitamalla sekä käyttämällä luonnonvaroja kestävästi. Ympäristön hoito ja korkea laatu ovat koko maakunnan ominaispiirteenä. Maakunnan aluerakenteen osalta maakuntasuunnitelman tavoitteena on tasapainoinen, vetovoimainen, hyvin saavutettavissa oleva ja eheä aluerakenne, joka tukee koko maakunnan kasvuun saamista. Maakunnan aluerakenteen kehittämisen perusta on alueen omien vahvuuksien ja sijaintitekijöiden hyödyntämisessä, sisäisen ja ulkoisen verkostoitumisen edistämisessä sekä kansainvälisten ja ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toteuttamisessa. Keski-Pohjanmaan kaupunki- ja taajamakeskustojen kasvun ohjauksessa painotetaan toiminnallista ja kaupunkikuvallista kehittämistä sekä uudisrakentamisen ohjaamista olemassa olevien rakenteiden yhteyteen lähtökohtaisesti aluerakennetta eheyttävällä tavalla. Maakuntakeskus Kokkolan asemaa vahvistetaan valtakunnan kaupunkikeskusten verkostossa sekä kaupungin vetovoimaa kehitetään maakunta- ja kasvukeskuksena. Keskeinen tavoite on kaupungin ydinkeskustan ja liittyvien kuntien alakeskusten aito yhteistoiminta sekä sujuva työnjako painottaen kaupungin ja maaseutumaisten alueiden tasapainoista kehitystä. Kaupunkikeskustasoa maakunnan aluerakenteessa edustavat Kannus sekä mahdollisen ja toivottavan kuntaliitoksen myötä Kaustinen Veteli. 7

Kuntakeskuksia ja maaseutualueiden taajamia kehitetään monipuolisen asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina ottaen huomioon liikenne- ja viestintäverkkojen hyvän saatavuuden ja palvelutason. Harvaan asutulla ja etäällä keskuksista sijaitsevalla maaseudulla voi esiintyä tarpeita sopeuttaa toimintoja väestön vähetessä ja ikääntyessä. Kuitenkin maakunnan keskeinen tavoite on maaseudun säilyttäminen elinvoimaisena ja vetovoimaisena. Toimiva liikenneinfrastruktuuri ja logistiikka ovat maakunnan kasvun edellytys. Keskeisessä asemassa ovat toimivat kansainväliset, valtakunnalliset ja alueiden väliset liikenne- ja viestintäverkot. Maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisen pääpaino on Suomen pääradan, erityisesti Kokkola Ylivieska Oulu-kaksoisraiteen, valtateiden (8, 13, 28 ja kantatiet 58, 63 86), Kokkolan sataman ja Kruunupyyn lentoaseman kehittämisessä. Alempiasteinen tieverkko palvelee arkipäivän liikkumisen ohella alkutuotannon kuljetusketjuja. Tietoliikenneyhteyksien kehittämiseksi parannetaan kyläverkkoja ja yhdistetään ne runkoverkolla, ns. maakuntaverkolla, yhdeksi kokonaisuudeksi. KESKI-POHJANMAAN ALUERAKENTEEN LÄHTÖKOHTIA Väestökehitysarvio Seuraavassa on esitetty Tilastokeskuksen vuonna 2003 ja 2007 laatimat väestökehityksen trendiennusteet sekä Keski-Pohjanmaan liiton tavoiteuralaskelman mukaiset väestökehitysarviot vuosilta 2003 ja 2006 (kuva 5). Vanhimpien väestökehitysarvioiden tiedot ovat vuoden 2003 väestötietoja ja uudemmat vuoden 2005. Tilastokeskuksen ja Keski-Pohjanmaan liiton uusimmat väestökehitysarviot ovat yhteneviä keskenään, joten näitä voidaan pitää myös suhteellisen luotettavina arvioina. Väestön kasvu on ollut viime vuosina ennakoitua nopeampaa. Vuoden 2008 maaliskuussa Keski-Pohjanmaan toteutunut väkiluku ylitti 71 000 asukasta. Väestökehitysarvioiden mukaan maakunnan väkiluvun ennakoidaan jatkavan hallittua kasvua myös tulevina vuosikymmeninä (taulukko 1). Väestönkasvu johtuu pääasiassa syntyneiden enemmyydestä sekä osittain 30 35- vuotiaiden perheellisten muuttovoitosta. Muuttovoitto suuntautuu lähinnä Kokkolan seutukuntaan, erityisesti Kokkolan kaupunkiin. Vallitsevan kehityksen jatkuessa Kaustisen seutukunnan ennakoidaan menettävän väestömääräänsä pitkällä aikavälillä. On kuitenkin huomioitava, että uudet työpaikat ja suurten ikäluokkien eläköityminen voivat mahdollistaa nuorten pysymisen maakunnassa sekä lisätä koulutettujen henkilöiden (paluu)muuttoa maakuntaan. Toisena trendinä on havaittavissa vanhusväestön (yli 65-vuotiaiden) osuuden kasvaminen väestössä ja siten keski-iän kohoaminen. Kuitenkaan korkean syntyvyyden vuoksi maakunnan ikärakenteen ei ennakoida vanhenevan kovin nopeasti lähivuosina. Erityisesti Kaustisen seutukunnassa nuorten (alle 15-vuotiaiden) osuus voi jopa kasvaa vuoteen 2030 mennessä. 8

Keski-Pohjanmaan väestökehitys 73000 72000 71000 70000 69000 mk2003 TK2003 mk2006 TK2007 68000 67000 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Kuva 5. Keski-Pohjanmaan maakunnan väestökehitysarviot vuosilta 2003, 2006 ja 2007. Keski- Pohjanmaan liiton vuonna 2006 (mk2006) ja Tilastokeskuksen vuonna 2007 (TK2007) laatimia arvioita voidaan pitää luotettavina väestökehitysarvioina. Taulukko 1. Keski-Pohjanmaan maakunnan väestökehitysennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus). 9

Elinkeinorakenne Keski-Pohjanmaan elinkeinojen kehityksessä on havaittavissa kaksi selkeää trendiä aluetalouden myönteinen vire ja rakennemuutos. Maakunnan työttömyysaste on tällä hetkellä alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Lisäksi työpaikkojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana (taulukko 2). Työpaikat ovat lisääntyneet Kaustisen ja Kokkolan seutukunnissa kyseisenä aikana. Elinkeinorakenteen muutos näkyy selkeimmin maatalouden työpaikkojen määrässä. Kuitenkaan maakunnan maatalouden työpaikkojen määrän väheneminen ei ole ollut yhtä voimakasta kuin Suomessa keskimäärin. Tämä voidaan tulkita siten, että maatalouden asema on suhteellisesti vahvistunut alueella muuhun maahan nähden. Alkutuotannon ennakoidaan vahvistuvan lähitulevaisuudessa erityisesti käynnistyvien kaivoshankkeiden (Kaustinen, Kokkola ja Himanka) ja niiden kerrannaisvaikutusten myötä. Samoin bioenergian tuotanto ja matkailuelinkeino tarjoavat potentiaalisia työpaikkoja myös maaseutualueille. Teollisuudessa rakennemuutoksesta ja globalisaatiosta johtuva tuotannon uusjako ei näy kovin voimakkaasti Keski-Pohjanmaan työpaikkojen määrässä. Merkittävä muutos on se, että vaatetusteollisuus on supistunut, mutta korvaavia työpaikkoja on syntynyt mm. metalli-, vene- ja kemianteollisuuteen. Lisäksi naistyöpaikkoja on syntynyt erityisesti palvelualoille. Kaustisen seutukunnan teollisten työpaikkojen määrä on vähäinen, mutta kasvuluvut mm. puu- ja ICTalalla ovat korkeat. Taulukko 2. Keski-Pohjanmaan maakunnan ja seutukuntien työpaikat vuosina 1995, 2000 ja 2005 (Tilastokeskus). 1995 2000 2005 Keski-Pohjanmaan maakunta Yhteensä 24 955 27 379 28 445 Maa- ja metsätalous 4 265 3 728 2 952 Kaivostoiminta ja louhinta 26 34 49 Teollisuus 4 444 5 093 5 239 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 259 292 243 Rakentaminen 1 170 1 694 1 654 Kauppa, majoitus- ja rav. toiminta 3 304 3 701 3 925 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 1 860 1 780 1 842 Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim. 1 662 1 883 2 437 Yhteiskunnalliset palvelut 7 288 8 574 9 349 Toimiala tuntematon 677 600 755 Kaustisen seutukunta Yhteensä 6 298 6 627 6 629 Maa- ja metsätalous 2 297 2 049 1 644 Kaivostoiminta ja louhinta 17 28 46 Teollisuus 701 837 1 025 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 37 28 32 Rakentaminen 229 349 324 Kauppa, majoitus- ja rav. toiminta 529 529 588 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 418 383 372 Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim. 256 326 403 Yhteiskunnalliset palvelut 1 614 1 939 1 953 Toimiala tuntematon 200 159 242 10

Pendelöinti Kokkolan seutukunta Yhteensä 18 657 20 752 21 816 Maa- ja metsätalous 1 968 1 679 1 308 Kaivostoiminta ja louhinta 9 6 3 Teollisuus 3 743 4 256 4 214 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 222 264 211 Rakentaminen 941 1 345 1 330 Kauppa, majoitus- ja rav. toiminta 2 775 3 172 3 337 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 1 442 1 397 1 470 Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim. 1 406 1 557 2 034 Yhteiskunnalliset palvelut 5 674 6 635 7 396 Toimiala tuntematon 477 441 513 Keski-Pohjanmaalla työssäkäynti oman asuinalueen ulkopuolella eli pendelöinti ei ole kovin yleistä muualla kuin kaupunkien välittömässä läheisyydessä (kuva 6). Keski-Pohjanmaalla eniten ulkopaikkakuntalaisia työskentelee Kokkolassa. Erityisen paljon työssäkäyntiliikennettä on Kälviän ja Kokkolan välillä. Pienempinä työpaikkakeskittyminä maakunnassa erottuvat Kannus sekä Kaustinen Veteli. Pendelöinnin vallitseva suunta on jokilaaksojen ja valtateiden myötäinen. Pendelöinti ylittää maakuntarajan etelässä ja pohjoisessa. Ylimaakunnallinen työssäkäynti on yleistä Kokkolan, Kruunupyyn ja Pietarsaaren välillä. Vastaavasti Kalajokilaaksossa painottuvia keskuksia ovat Ylivieska, Sievi ja Kalajoki. TYÖPAIKKAPENDELÖINTI 2005 (henkilöä) 1200 900 600 300 100 KALAJOKI ALAVIESKA LOHTAJA HIMANKA YLIVIESKA KOKKOLA LUOTO KANNUS SIEVI NIVALA PIETARSAARI KRUUNUPYY KÄLVIÄ TOHOLAMPI ULLAVA KAUSTINEN REISJÄRVI HAAPAJÄRVI PYHÄJÄRVI UUSIKAARLEPYY PEDERSÖRE VETELI LESTIJÄRVI HALSUA PERHO Tilastokeskus, SYKE/YKR-aineisto Kuva 6. Keski-Pohjanmaan pendelöinti vuonna 2005 (Tilastokeskus). 11

Kaupan palveluverkko Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko -selvitys on tehty vuonna 2002. Selvitys on päivitetty vastaamaan nykytilannetta vuonna 2008. Näissä Entrecon Oy:n laatimissa selvityksissä on tarkasteltu Keski-Pohjanmaan maakuntaa sekä Ylivieskan ja Pietarsaaren seutukuntia. Seuraavaan on tiivistetty selvitysten tuloksia. Tällä vuosituhannella erityisesti Ylivieska on lisännyt kaupallista vetovoimaansa ja laajentanut markkina-aluettaan. Kuitenkin Kokkola on edelleen alueen suurin kaupan keskus. Sen kaupalliseen vaikutusalueeseen kuluu koko maakunta ja Kruunupyyn kunta. Kokkolassa erityisesti päivittäistavarakauppa on hypermarkettien ja keskustan erikoistavarakaupan tavaratalojen vuoksi vahva. Pietarsaaren markkina-alue ja myynti ovat selkeästi pienempiä kuin Kokkolassa ja Ylivieskassa. Keski-Pohjanmaan maakunnan kaupan palveluverkon hierarkiassa Kokkola on maakunnan kaupan keskus (kuvat 7 ja 8). Kaupan alakeskukset ovat Kannus ja Kaustinen. Niissä on saatavilla päivittäistavarakaupan palveluiden ohella erikoispalveluita. Muissa kuntakeskuksissa on lähinnä kaupan peruspalveluita. Kuva 7. Keski-Pohjanmaan päivittäistavarakaupan myymäläverkosto vuonna 2007 (Entrecon Oy). Kuva 8. Keski-Pohjanmaan erikoistavarakaupan toimipaikat vuonna 2008 (Entrecon Oy). Matkailu- ja virkistysalueet Keski-Pohjanmaan matkailustrategia 2007 2013 ja toimenpideohjelmassa Keski-Pohjanmaan matkailukeskittymät ovat Kokkola, Kalajoki, Kaustinen ja Peuran polku (kuva 9). Matkailukeskittymällä tarkoitetaan hyvin saavutettavissa olevaa toiminnallista aluetta, jolla on monipuolinen vetovoima ja palveluvarustus sekä alueen yrittäjillä ja muilla toimijoilla on vahva halu kehittää matkailuelinkeinoa. Se rakentuu yksittäisistä matkailukohteista ja toimintaa leimaa laaja vuorovaikutus eri alueiden toimijoiden kanssa. 12

Kalajoki Kokkola Kaustinen Peuran polku YKR-aineisto Kuva 9. Keski-Pohjanmaan matkailukeskittymät (Keski-Pohjanmaan matkailustrategia 2007 2013 ja toimenpideohjelma). Liikenneverkko Liikenteen ennakoidaan kasvavan eniten maakunnan valtateillä 8, 13, ja 28 sekä kantatiellä 63 (kuva 10). Suurinta kasvu on valtatiellä 8 Kokkolan ja Kälviän välillä (Piispanmäki Vitikka). Kyseinen yhteysväli on nykyisin maakunnan vilkkaimmin liikennöity tieosuus. Myös Pietarsaaren lähistöllä on odotettavissa liikennemäärän kasvua. Alemmalla tieverkolla liikennemäärät eivät keskimäärin kasva, mutta niiden kehittäminen on tärkeää erityisesti raskaan liikenteen kuljetusketjujen ja päivittäisen liikkumisen kehittämiseksi ja turvaamiseksi ympärivuotisesti. Tulevina vuosina on käytettävissä lisämäärärahoja kansallisen puuhuollon turvaamiseksi alemman tieverkon hankkeiden toteuttamiseksi. 13

Kuva 10. Liikenteen muutosennuste 2003 2030 (Kokkola Pietarsaari Kaustinen liikennejärjestelmäsuunnitelma). Maakunnan kevyen liikenteen väylät sijoittuvat pääasiassa valtatien 8 varteen sekä kuntakeskusten läheisyyteen (kuva 11). Laaja ylimaakunnallinen yhteys on Pietarsaaren Kokkolan ja Kälviän välillä. Maakunnan kehittämistarpeet keskittyvät Kaustisen ja Vetelin välille sekä taajamiin. 14

Kuva 11. Kevyen liikenteen verkko ja sen kehittäminen (Kokkola Pietarsaari Kaustinen liikennejärjestelmäsuunnitelma). YLIMAAKUNNALLISET KEHITTÄMISVYÖHYKKEET Valtakunnan aluerakennetta on ympäristöministeriön (Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva 2006) mukaan ohjattava monikeskuksiseen suuntaan, jonka myötä Suomeen syntyy vahva, yhtenäinen ja keskinäisessä työnjaossa toimiva kaupunkiverkosto, jossa eri keskukset ja alueet tukevat toinen toisiaan. Kaupunkiseutujen on tärkeä luoda yhteistoimintaa ja työnjakoa vaikutusalueensa muiden keskusten ja maaseutualueiden kanssa. Eurooppalaisittain harvaan asutussa Suomessa erityisesti kaupunkien ja maaseudun keskinäistä vuorovaikutusta on vahvistettava ja kehitettävä toisiaan tukien. Monikeskuksisuutta ja verkostoitumista edistävät hyviin ja monipuolisin liikenne- ja viestintäyhteyksiin pohjautuvat kehittämisvyöhykkeet. Ne sekä linkittävät alueita toisiinsa että edistävät alueiden välistä yhteistyötä (ks. Jussi S. Jauhiainen ym. 2007, Vyöhykkeet aluekehittämisessä). Keski-Pohjanmaan maakunta kuuluu Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmän suuraluejaossa Pohjois-Suomeen yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kanssa. Pohjoisen suuralueelle on tunnusomaista mm. harva asutus ja pitkät etäisyydet. Kuitenkin Perämeren rannikolle ja erityisesti Suomen pääradan varrelle on sijoittunut runsaasti asutusta, korkeakouluja, palveluita ja teollisuutta. Tehostetulla ja luovalla maankäyttö- ja liikennesuunnittelulla voidaan kannustaa asumista sekä kauppa- ja logistiikkapalveluita sijoittumaan radan varrelle 15

erityisesti vetovoimaisimmille asemaseuduille ja niiden lähialueille. Lisääntyvä ratakapasiteetti ja matkakeskusten kehittäminen mahdollistavat mm. nopeat kaukoliikenteen yhteydet ja toimivat matkaketjut. Tämä näkyy esimerkiksi autoriippuvuuden vähenemisenä ja siten esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisenä. Valtakunnan tasolla Helsingin seutu edustaa kansainvälisesti tärkeää valtakunnan keskusta. Pohjois-Suomen kansainvälisesti tärkeä osakeskus on Oulu (kuva 12). Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus Kokkola on kansallisesti tärkeä keskus. Laajalla Keski-Pohjanmaalla Pietarsaari ja Ylivieska ovat alueellisia keskuksia. Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkiseuduilla on edellytyksiä suurteollisuuden ja muun elinkeinoelämän kasvulle. Kaupungit muodostavat pitkälti yhtenäisen työssäkäyntialueen. Useat luontaiset yhteydet tukevat yhteistyötä Kokkola Pietarsaari Vaasa -linjalla. Keski-Pohjanmaalle tärkeä valtatien 8 tarjoama runkoyhteys ja vahvistuva elinkeinoelämä luovat liikenne- ja kasvuedellytyksiä koko Oulu Kokkola Vaasa - rannikkoalueelle. Kokkolassa, Ylivieskassa ja Kannuksessa kasvavat kaupan palvelut yhdessä käynnissä olevien suurten liikenneinvestointien kanssa ohjaavat aluerakennetta vyöhykemäisesti. Keski- Pohjanmaan kansainvälinen kehittämisvyöhyke on Perämeren rannikon suuntainen Perämerenkaari (Keski-Pohjanmaa Tornio-Haaparanta Skellefteå). Vyöhykkeelle on sijoittunut suurteollisuutta, korkean teknologian yrityksiä sekä yliopistoja ja korkeakouluja. Suomen päärata ja sitä tukeva tiestö ovat vyöhykkeen aluerakenteen runko ja perusinfrastruktuuri. Toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistetään edelleen käynnistämällä Kokkola Oulu -kasvuvyöhyke. Sen kehittämisen strategiset painopisteet ovat osaamisen, elinkeinotoiminnan, maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittäminen sekä viestintä ja yhteistyömuodot. Vyöhykkeen kasvun mahdollisuuksia ovat suurteollisuuden innovaatiot, uusiutuvien kotimaisten energiamuotojen kehittäminen mm. liikennepolttoaineiksi sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelu. Toimenpiteet toteutetaan ylimaakunnallisena kehittämishankkeena. 16

Kuva 12. Suomen monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne (Ympäristöministeriö 2006). Liikenne- ja viestintäministeriön valtakunnan liikenneväylien pitkäjänteistä kehittämistä ohjaavan liikennepoliittisen selonteon mukaan Barentsin alueen luonnonvarojen hyödyntäminen ja ympäristöhankkeiden toteutus lisäävät Euroopan pohjoisten alueiden merkitystä. Kauttakulkuliikenteen reittien kehittäminen erityisesti Barentsin alueelta ja Luoteis-Venäjältä Perämeren vientisatamiin luo mahdollisuuksia pohjoisten alueiden elinkeinojen kehittämiselle myös Suomessa. Kokkolan satama on Perämeren johtava transitosatama. Transitoreitti kulkee Vartiuksen raja-aseman ja Oulun kautta Kokkolaan (kuvat 13 ja 14). Transitoliikenteen hyötyjä ja reittejä on analysoitu tarkemmin LVM:n hallinnoimissa TRAMA-hankkeissa. Transiton ohella Suomen pääradan ja Kokkolan sataman kansainvälistä ja kansallista merkitystä lisäävät Kainuussa (mm. Talvivaara) ja Lapissa (mm. Kolari ja Sokli) vireillä olevat suuret kaivoshankkeet sekä Perämerenkaaren yhteistyö. Kehittämisvyöhykkeitä konkretisoivat liikennepoliittisessa selonteossa vuosina 2007 2011 esitetyt Seinäjoki Oulu-radan kehittäminen ja Kokkola Ylivieska-kaksoisraide. Tavoitteena on Kokkola Ylivieska Oulu kaksoisraiteen toteuttaminen ilman katkoja. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on Suomen Pääradan (Helsinki Rovaniemi) kehittäminen kokonaisuudessaan kaksoisraiteiseksi. Lisäksi vuoden 2011 jälkeen on suunniteltu valtatien 8 kehittäminen välillä Vaasa Kokkola Oulu. 17

Kuva 13. Suomen tärkeät kansainväliset maa- ja meriliikenneyhteydet (LVM/Liikennepoliittinen selonteko). Kuva 14. Pohjois-Suomen tärkeät kansainväliset maa- ja meriliikenneyhteydet (Pohjois-Suomen logistiikkastrategia ja toimenpideohjelma). Maakunnan aluerakenteen kehityksessä keskeinen asema on kaupunki maaseutu -vuorovaikutuksella. Maa- ja metsätalousministeriön (Suomen kaupungit ja maaseututyypit vuonna 2006) kuntien luokittelussa Suomessa on 58 kaupunkia. Kaupungit eivät kata koko maata riittävän tiheänä verkkona, vaan kaupunkiseutujen välissä on katvealueita. Keski-Pohjanmaan maakunnassa vain Kokkola sijoittuu kaupunki-luokkaan. Muilta osin maakunta on elinvoimaista maaseutua ja vahvaa maatalousaluetta ilmentävää ydinmaaseutua (kuva 15). Ydinmaaseudun arvioidaan säilyvän ja kehittyvän voimakkaana alkutuotantovaltaisena alueena, jolla on hyvät mahdollisuudet kasvattaa kilpailukykyä ja monipuolistaa elinkeinotoimintoja. Maaseudun asumisen ja työpaikkojen tihentymät ovat kuntien taajamissa ja kylissä. 18

Kuva 15. Suomen kaupungit ja maaseututyypit vuonna 2006 (MMM). KESKI-POHJANMAAN ALUERAKENNE Nykyinen aluerakenne Keski-Pohjanmaalla vesistöt, Lestijoki maakunnan pohjoisosassa ja Perhonjoki etelässä sekä merenranta lännessä, ovat perinteisesti olleet asutusta ja liikkumista ohjaavia tekijöitä. Kuntien keskustat sijoittuvat nauhamaisesti vesistöjen läheisyyteen ja palveluverkon rungon muodostavat kuntien asemakaavoitetut keskusta-alueet. Kokkola on ollut maakunnan keskus kautta aikojen. Sen sijaan Lestijokilaakson keskus sijaitsee Kannuksessa ja Perhonjokilaakson Kaustisen ympäristössä. Haja-asutusalueilla palveluverkko on harventunut koko valtakunnan tasolla. Viime vuosikymmeninä jotkut maaseudun kylät ovat menettäneet asukkaita kuntakeskukseen tai lähemmäksi kyläkeskustoja. Tämän seurauksena myös palvelutarjontaa on jouduttu joiltakin osin sopeuttamaan. Usein kylät koostuvat taloryppäistä, vapaa-ajan käytössä olevista asunnoista ja peruspalveluista. Maaseutu on monimuotoinen, jonka vuoksi kehitys on mosaiikkimaista. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että osa kylistä elää kasvun aikaa kaupunkilaisten muuttaessa maaseutumaiseen asumisympäristöön. Hyviä keskipohjalaisia esimerkkejä kasvavista kylistä ovat Peltokorpi ja Ruotsalo Kälviällä, Marinkainen Lohtajalla sekä Eskola Kannuksessa. Kaustisen seutukunnas- 19

sa vastaavia esimerkkejä ovat ainakin Järvelä Kaustisella, Tunkkari Vetelissä ja Sykäräinen Toholammilla. Maakunnan kylissä asuu runsaasti kesäasukkaita. Taulukko 3. Kuntien asuntojen määrä ja muutos sekä kesäasuntojen määrä. Kunta Asuntojen lkm. 2007 Asuntojen lkm:n muutos 1997-2007 Kesäasuntojen lkm. 2007 Halsua 609 55 211 Kaustinen 1856 254 189 Lestijärvi 413 32 411 Perho 1163 89 245 Toholampi 1569 134 159 Ullava 413 9 81 Veteli 1543 156 263 Himanka 1283 112 462 Kannus 2574 267 129 Lohtaja 1130 126 378 Kälviä 1843 256 503 Kokkola 17204 1912 1118 TAVOITTEELLINEN ALUERAKENNE 2030 Tavoitteellinen palveluverkko Maakuntakeskus Kokkolaa kehitetään maakunnan työpaikkojen, osaamisen, kaupan ja vapaaajanpalveluiden keskittymänä. Laajentuvan Kokkolan asemaa vahvistetaan Suomen kaupunkikeskusten verkostossa ja siten turvataan kansallisen tason hallinto- ja muiden palveluiden säilyminen maakunnassa. Keskeinen asema on monikeskuksisella verkostoitumisella sekä aktiivisella osallistumisella kasvuvyöhykkeiden kehitystoimintaan. Kokkolan väestömäärän ennakoidaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä kuten aikaisemmin kappaleessa väestökehitysarvio on mainittu. Kuntaliitokset Lohtajan, Kälviän ja Ullavan kanssa tuovat lisähaastetta maankäytön suunnitteluun ja asuntotuotantoon. Nykyinen kaupunki- ja kuntakeskusrakenne säilyy ja sen kehitystä edistetään kuntataloutta vahvistavalla tavalla. Erityisesti kiinnitetään huomiota kaupallisten ja julkisten palvelujen toimintaedellytyksiin sekä uusien työpaikkojen luomiseen ja asukkaiden osaamisen kehittämiseen. Taajamien vetovoimaisuutta parannetaan eheyttämällä niiden rakennetta ja sovittamalla laajenemissuunnat kuntien olemassa oleviin yleis- ja asemakaavoihin sekä osaksi muita rakenteita. Kyläkeskusten palvelut, vähintään ala-aste, pyritään säilyttämään kylissä. Elinvoimaisilla ja kasvavilla kylillä on siten tulevaisuudessakin tärkeä asema maakunnan aluerakenteessa. Kaupan palveluverkko on käsitelty maakuntakaavan 2. vaiheessa. Kaupan palveluverkon selvitys on päivitetty vuonna 2008 vastaamaan nykyistä tilannetta. Kokkolan tiedossa olevat kaupan hankkeet sijoittuvat maakuntakaavan 2. vaihekaavan km-merkinnän (Heinola) ja keskustatoimintojen alueelle liikenneväylien läheisyyteen. Kaupunkitason keskuksissa suunnitteilla olevat kaupan suuryksiköt sijoittuvat keskustatoimintojen vaikutusalueelle valtateiden ja pääradan välittömään läheisyyteen. Tiedossa olevat konkreettiset hankkeet tukeutuvat pääasiassa olemassa olevaan aluerakenteeseen. Maakuntakaavan ohjausvaikutus huomioiden tavoitteena on säilyttää maankäytön strateginen ja yleispiirteinen luonne. 20

Kuntakeskuksissa lähikauppaverkko säilyy ja osin vahvistuu. Kuitenkin maaseutumaisissa ympäristöissä lähipalveluiden saatavuus uhkaa heikentyä, jos kysyntä ei riitä ylläpitämään kaupan myyntiä. Aluerakenteen kehittämisen periaatteet Maakunnan palveluverkko säilytetään maantieteellisesti kattavana ja riittävän tiheänä, jotta palvelut ovat asukkaiden saatavilla. Palveluverkon muodostavat maakuntakeskus (Kokkola) ja sen alakeskus Koivuhaka sekä kaupunkikehittämisen kohdealue, kaupunkitason keskukset (Kannus ja Kaustinen Veteli) sekä kunta- ja kyläkeskukset. Tiiviin kylämäisen asumisen alueille suositellaan laadittavaksi tarkkoja, rakennuspaikkakohtaisesti tutkittuja osayleiskaavoja, ns. kyläkaavoja. Tällaisia alueita ovat Lestijokivarsi Himangalta Lestijärven Syrin kylälle asti sekä vastaavasti Perhonjokilaakso Kaustisen Nikulasta Vetelin Heikkilään sekä Vetelin Sillanpäästä Perhon Möttöseen. Kokkolan hallittu laajeneminen Peltokorven ja Ruotsalon alueille Kälviällä sekä Marinkaisiin Lohtajalla vaatii vastaavaa osayleiskaavallista ohjausta. Samoin Kälviän Kasikulman kehityksen turvaaminen laajenevien kaupallisten palveluiden ja työpaikkojen alueena vaatii maankäytön ohjausta ja edistämistä kaavoituksella. Edellä mainituilla alueilla asumisen ja muun uudisrakentamisen ohjaamisen periaatteena suositaan alueen maaseutumaisuutta ja toisaalta otetaan huomioon yhdyskuntataloudelliset näkökohdat. Rakentamisen ohjaamisen lähtökohtana ovat siis suhteellisen tiiviit rakennusryhmät, jotka on mahdollista liittää edullisesti yhdyskuntateknisten verkostojen piiriin. Kylämäisen asumisen alueita vahvistetaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä erityisesti kylän ydinaluetta toiminnallisesti ja kyläkuvallisesti. Uudisrakentamista sijoitetaan palveluiden kannalta edullisesti ensisijaisesti olemassa olevan asutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien varteen. Rakentamisen ohjauksen ensisijainen väline on rakennusjärjestys, mutta tarpeen mukaan myös väljä osayleiskaavoitus. Rakentaminen sovitetaan kyläkokonaisuuteen ja -ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen sekä toisaalta parhaiden peltoalueiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. Suurta maapinta-alaa vaatien toimintojen kehittämisen kohdealueina on osoitettu Kälviän Kasikulman alue sekä Kokkolan eteläraja valtatien 8 ja pääradan välisellä alueella. Nämä alueet sijoittuvat 10 kilometrin säteelle keskustasta ja niillä sijaitseva vapaan maan reservi on riittävä kyseisen luonteiselle toiminnalle. Suurteollisuus- ja energiantuotantoalue Kokkolassa muodostaa vetovoimaisen kokonaisuuden, jonka kehitystä tuetaan luomalla yrityksille hyvät toimintaedellytyksiä työvoiman saatavuuden ja infrastruktuurin puolesta. Esimerkiksi Kokkola Ylivieska Oulu-yhteysvälin kaksoisraide ja logistiikkakeskuksen sijoittuminen alueelle tukevat teollisuuslaitosten ja sataman toimintaa. Alueen toimintaympäristöä kehitetään tavoitellen uusien yritysten etabloitumista ja logistiikan palveluiden kehittämistä. Suurteollisuusalueella toimii nykyisin noin kaksikymmentä yritystä, joista esimerkiksi Boliden Kokkola Oy on Euroopan toiseksi suurin ja maailman viidenneksi suurin sinkkitehdas työllistäen noin 630 henkilöä. OMG Kokkola Chemicals Oy on puolestaan maailman suurin koboltin jalostaja ja tuottaja. Kokkolassa yhtiön palveluksessa on lähes 400 henkilöä. Alueella on monien kemianteollisuusyritysten lisäksi muidenkin alojen yrityksiä. 21

Maatalousvaltaisten toimintojen alueita kehitetään maa- ja metsätalouden, turkistalouden sekä muun alkutuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Aluerakenteen tavoitteita ovat alemman tieverkon ylläpito ja kehittäminen sekä tietoliikenneyhteyksien kehittäminen kattaviksi ja käyttäjien tarpeita vastaaviksi koko maakunnassa. Maatalouden toimintaedellytyksiä parantavat tilusjärjestelyt, jotka auttavat kasvattamaan tilakokoa, kehittämään teiden liittymäjärjestelyitä ja vähentämään päivittäisen liikkumisen tarvetta. Turkistalouden taloudellisia edellytyksiä parantavat suuryksiköt. Asuinrakentaminen on pääasiassa maatiloihin liittyvää korvaavaa ja täydentävää rakentamista ja sitä ohjataan ensisijaisesti rakennusjärjestyksellä. Loma-asutusvyöhyke sijoittuu maakunnan suurimpien järvien, lähinnä Ullavanjärven ja Lestijärven, sekä lähes koko merenrannikon, lukuun ottamatta puolustusvoimien aluetta Lohtajalla sekä Himangan keskustan ja Kokkolan kaupungin kaava-alueita, alueelle. Alueiden kehittämisessä otetaan huomioon loma-asutuksen erityistarpeet, kuten veden ja sähkön saanti, sekä jätehuolto. Näillä alueilla loma-asutusrakenne säilyy lähes nykyisellään, mutta loma-asuntojen varustelutason ja keskikoon ennakoidaan kasvavan. Nämä lisäävät alueen viipymää. Lomaasumisvyöhykkeillä rakentaminen tulee tapahtua rakennuspaikkakohtaisesti tutkittujen rantaosayleiskaavojen avulla. Matkailu- ja virkistysalueiksi on määritelty Kokkolan, Kalajoen, Kaustisen ja Peuran polun matkailukeskittymät. Näiden kehittämisessä otetaan huomioon valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta, joka mm. kannustaa matkailukeskittymien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Maankäyttöä, ympäristöä, rakenteita ja muuta toimintaympäristöä kehitetään ei-oikeusvaikutteisilla master plan -suunnitelmilla sekä tarvittaessa myös kaavoituksen avulla. Keskittymien kehittämisessä otetaan huomioon koko maakunnan kehittäminen kohdentaen toimenpiteitä keskittymien sisäisiin ja ulkoisiin toimintoihin. Aluerakennekartassa omalla merkinnällä osoitettujen alueiden ohella Lestijokilaaksoa kehitetään maakuntakaavan 1. vaiheen suunnitteluohjeella painottaen taloudellisten toimintojen turvaamista ja luonnontaloudellisia lähtökohtia. Virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan kehittämällä retkeilyreitistöjä sekä kalastus- ja kanoottimatkailua. Maakunnan rajalla Kalajoen alueen kehittäminen merellisenä matkailualueena perustuu Hiekkasärkkien matkailukeskuksen palveluihin sekä Rahjan saariston ja muun maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Tavoitteellinen liikenneverkko Valtatietasoisena yhteytenä kehitettävät päätiet ovat valtatiet 8, 13, ja 28 sekä kantatiet 63 86 ja 58. Valtatie 8 (Turku Kokkola Liminka) on osa E8-tietä, joka jatkuu Limingasta edelleen Norjan Tromssaan. Keski-Pohjanmaalla kehittämistoimenpiteet kohdistuvat Kokkolan kohtaan, Kälviälle ja Himangan keskustaan. Valtatien 13 suurin toimenpide on Perhon ohikulkutie ja valtatien 28 Kannuksen liittymäjärjestelyt. Kantateiden 63 ja 86 (Kauhava Kaustinen Toholampi Sievi Ylivieska Liminka) tieluokitus muutetaan valtatieksi. Keski- Pohjanmaalla kehittämistoimenpiteet sijoittuvat Evijärvi Kaustinen -yhteysvälille ja Toholammin keskustaan. Kantatietä 58 kehitetään muuna kehitettävänä tieosuutena yhteysvälillä Kinnula Lestijärvi Reisjärvi. Maakunnan päätiestöllä on laajasti kevyen liikenteen väylien yhteystarpeita. Laajin ylikunnallinen yhteys on välillä Kaustinen Veteli. 22

Kaksiraiteinen päärata on Suomen päärata. Keski-Pohjanmaalle kohdistuva toimenpide on kaksoisraide Kokkola Ylivieska välille. Radan tasonnostoon sisältyy mm. yhteysvälin eritasoristeysten poistamisen sekä korvaamisen ali- ja ylikuluilla. Toimenpiteet vaikuttavat radan varren maankäyttöön ja tiejärjestelyihin. Kokkolan väliratapihalla on myös muutostarpeita. Pääradan toimenpiteet mahdollistavat Kokkolan matkakeskuksen ja sataman logistisen kehittämisen. Satama- ja logistiikkatoiminnot sisältävät syväväylän syventämisen ja alueen logistiset järjestelyt. Toteutuksessa otetaan soveltuvilta osin huomioon liikennöinnin kytkeytyminen Itämeren moottoritiehen sekä energiahuollon turvaaminen. Erityiskohteet Puolustusvoimien alueena kehitetään Lohtajan Vattajanniemen pohjoisosaa vahvistetun maakuntakaavan 1. vaiheen mukaan. Kaivostoiminnan alueiden kehittäminen mahdollistetaan siten, että toimintaedellytykset tukevat käynnistyvää kaivostoimintaa. Keski-Pohjanmaalla on vireillä kolme kaivosta. Litium-varantojen hyödyntäminen pienkaivostoimintana Ullavan Läntässä ja jalostus Kaustisen Kalavedellä käynnistyy lähivuosina. Alueella on valtausoikeudet ja toiminta on käynnistynyt kaivoksen rakennustöillä. Kaivoksen suunniteltu vuotuinen louhintamäärä on 100 000 125 000 tonnia. Kaivoksen ja rikastamon kuljetusmäärät ovat yhteensä 0,5 miljoonaa tonnia/vuosi. Kaivostoiminnan käynnistäminen vaatii tiejärjestelyitä alemmalla tieverkolla ja kantatiellä 63. Himangan Hirsikankaan kultaesiintymästä on irrotettavissa noin neljän tuhannen kilon kultakappale. Esiintymän koko on vähintään 800 metriä pitkä, 20 40 metriä leveä ja se jatkuu ainakin 200 metrin syvyyteen. Alueella on valtausoikeudet ja tällä hetkellä ovat käynnissä jatkotutkimukset. Mahdollisesta kaivostoiminnan käynnistämisestä päätetään myöhemmin. Kälviällä on tavoitteena Koivusaarennevan ja Peränevan sekä Halsuan Kairinevan ilmeniittimalmioita hyödyntävän keskisuuren kaivostoiminnan käynnistäminen ja siihen liittyvän jalostuksen aloittaminen. Rikastamo on suunniteltu sijoitettavaksi Koivusaarennevalle. Suunniteltu vuotuinen louhintamäärä on noin 1,4 miljoonaa tonnia. Turvetuotannon kehittämisvyöhykkeiden avulla varmistetaan turpeen riittävä saanti ja huoltovarmuus. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaiheessa on osoitettu turvetuotanto ja sen kehittämisvyöhykkeet. Kehitettävänä energiahuollon yhteytenä vahvistetaan rannikon suuntaisesti kulkevia voimansiirtoyhteyksiä, koska nykyinen sähkönsiirtoverkko on suhteellisen vanha eikä verkon kapasiteetti vastaa tulevaisuuden sähkönsiirtotarpeita. Kantaverkkoyhtiöllä on tarkoitus lopettaa 220 kv jännitteen käyttö koko Pohjanmaan rannikkoalueella vuosikymmenen kuluessa ja siirtyä 400 kv sekä 110 kv jännitteiden hyödyntämiseen. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan YVA-menettelyn päättänyt uusi 400 kv voimajohto Seinäjoelta Mustasaaressa sijaitsevalle Tuovilan sähköasemalle. Tämän jälkeen hankekokonaisuudessa edetään rakentamalla Porin seudulta uusi 400 kv voimajohto yhteys Kristiinankaupunkiin, jossa on YVA-menettely käynnissä. Osana tulevia kantaverkon kehittämisen perusratkaisuja Keski-Pohjanmaalla on 23

tarpeellista rakentaa uusi 400 kv voimajohtoyhteys Kokkolasta Oulujoelle. Tästä hankkeesta Fingrid Oyj käynnistää YVA-menettelyn talven 2009 aikana. Laajakaistan runkoverkko eli maakuntaverkko yhdistää kyläverkot yhdeksi kokonaisuudeksi koko maakunnassa sekä linkittää verkon naapurimaakuntiin. Perämerenkaaren kansainvälisen kehittämisvyöhykkeen toimintojen verkostoitumista edistetään alueidenkäyttöratkaisuilla. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varaudutaan palvelutasoltaan korkeatasoisiin kansainvälisiin liikenneyhteyksiin, erityisesti pääteiden liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen, raideliikenteen kehittämiseen sekä tietoliikenneverkostoihin. Perämeren rannikon matkailu- ja virkistyspalvelujen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otetaan huomioon seudullisesti merkittävien virkistysalueiden, veneilyreittien ja -satamien, kehittämistarpeet sekä yhtenäisen kevyen liikenteen reitin kehittämismahdollisuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset sekä turvataan maiseman ja luonnontalouden erityispiirteet ja luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriperinnön kansainvälisten arvojen säilymistä ja matkailullista hyödyntämistä on pyrittävä edistämään. Yhdyskuntarakenteen mitoitus Aluerakenteen mitoitustarkastelussa hahmotetaan yleispiirteisesti niitä maa-ala- ja asuntotarpeita, joita aluerakenteen toteutuminen kuntatasolla edellyttää. Mitoitukselliset lähtökohdat muodostuvat väestömäärän ja asumisväljyyden kasvusta, ruokakuntien koon pienenemisestä sekä vähäisessä määrin rakennuskannan poistumasta. Väestömäärän oletetaan kasvavan maakunnassa siis 500 henkilöllä, eli 71 500 vuoteen 2030 mennessä. Väestömäärää koskevat ennusteet eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti maakunnan alueella; uudet Kokkolan ennusteet kasvattaisivat kaupungin väkilukua 4 669 asukkaalla vuosina 2006 2030 (195 asukasta / vuosi). Vastaavasti maaseutukunnissa muutos voi olla negatiivista. VTT on ennakoinut Asuinrakennukset vuoteen 2025 -selvityksessä asuntokunnan keskikooksi 1,92 henkilöä vuonna 2025. Vuonna 2005 asuntokunnan keskikoko Kokkolassa oli 2,3 ja koko maassa keskimäärin 2,14. Voidaankin arvioida, että maakunnassa kokonaisuutena asuntokuntien keskikoko laskee 12 %, joka samalla nostaa asumisväljyyttä. Asumisväljyys noussee lisäksi huonetila- ja varustelutasovaatimusten johdosta hieman. Asumisväljyyden ja asuntokuntien keskikoon vaikutus maakunnan asuntotuotantoon on arvioitu kokonaisuutena 18 %:ksi. Asuntojen poistuman arvioidaan olevan maakunnassa keskimäärin 5 %. Tämä kohdistuu lähinnä maaseutukuntiin; Kokkolassa asuntojen poistumaa ei ole kovin paljon. Asuntojen määrän kasvun alueellisen jakauman oletetaan seuraavan väestömäärän alueellista jakautumista. Tällöin suurin asuntotuotantopaine kohdistuu maakuntakeskukseen. Asuntomääräksi muutettuna maakuntaan arvioidaan tarvittavan noin 7 500 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä eli asuntojen määrä nousisi 31 600:sta 39 100:aan. Kasvu hidastuisi varsin selvästi viime vuosien asuntojen määrän kehityksestä (3 400 uutta asuntoa vuosina 1997 2007). Tarkemmin asuntojen määrä muodostuu seuraavien osakokonaisuuksien perusteella: 24

Väestön lisäys: Poistuma: Asumisväljyys/asuntokuntakoko: 500 / 2.4 = 208 asuntoa 31600 x 0,05 = 1580 asuntoa 31600 x 0,18 = 5688 asuntoa Uusien asuntojen tarve: noin 7500 asuntoa Maakuntakeskus Kokkola: Suurin osa kasvusta tapahtuu Kokkolan kaupunkialueella. Kokkolaan (vuoden 2008 rajojen mukaiselle alueelle) arvioidaan toteutettavaksi 5 350 uutta asuntoa tarkastelujaksolla 2006-2030. Arvio perustuu tarkempiin analyyseihin jotka on tehty Kokkolan kantakaupungin yleiskaavan 2030 yhteydessä (Kokkolan kaupunki, Kirsti Reskalenko). Kokkolan kylävaiheyleiskaavan periaatteiden mukaan näistä tulee sijoittumaan kyläalueille 11 % (590) ja loput taajama-alueille (4 760). Kokkolassa taajama-alueiden rakentamisen tavoitteena on olemassa olevan taajamarakenteen tiivistäminen, jonka johdosta vain osa aluetarpeista laajentaa taajama-aluetta. Mikäli puolet uusista asunnoista sijoittuu nykyiseen taajamarakenteeseen jää laajennusaluetarpeeksi Kokkolassa noin 350 hehtaaria yhden asunnon tilantarpeen ollessa 1 500 m 2. Kaupunkikeskustason keskukset: Koko maakunnan asuntorakentamistarpeesta sijoittuisi siis reilut 2000 asuntoa muualle kuin Kokkolan vuoden 2008 rajojen mukaiselle alueelle. Näistä huomattava osa arvioidaan rakennettavan Kannukseen ja Kaustinen Veteli alueelle. Kaupunkikeskuksissa rakentamisen painopisteen tulisi olla taajamarakennetta eheyttävä. Tämä johtaa rakentamisen painopisteen sijoittumiseen keskustojen yhteyteen. Asuntotuotannosta 3/4 sijoittuisikin asemakaavoitetuille tai kaavoitettaville alueille ja loput kyliin. Uutta asemakaavaaluetta Kannuksessa ja Kaustinen-Veteli-keskusalueella tarvittaneen 150 hehtaaria yhden asunnon tilatarpeen ollessa 2 000 m 2. Kuntakeskukset: Nykyisten kuntakeskusten (Halsua, Himanka, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Perho, Toholampi ja Ullava) asuntorakentaminen kattaa noin kymmenesosan maakunnan tarpeesta eli näihin kuntiin sijoittuisi reilut 700 uutta asuntoa. Tästä asuntotarpeesta puolet arvioidaan sijoittuvan taajamarakenteeseen ja puolet kyliin. Kaupalliset palvelut: Entrecon Oy:n laatiman kaupan palveluverkon selvityksen mukaan maakunnan kasvavan ostovoiman arvioidaan vaativan noin 65 000 kerrosalaneliötä kaupan uudisrakentamista koko maakunnassa. Tästä Kokkolan seutukuntaan tulisi noin 60 000 kerrosalaneliötä ja Kaustisen seutukuntaan noin 5 000 neliötä. Kokkolan tiedossa olevat hankkeet kattavat noin puolet kaupan laskennallisesta arviosta. Kaupallisten palvelujen mitoitusta on käsitelty tarkemmin erillisessä selvityksessä. Suurta maapinta-alaa vaativat toiminnot: Aluerakenneselvityksen tarkkuustason mitoitustarkastelussa esiin nousee lisäksi Kokkolaan ja Kälviälle sijoitetut kaksi suurta maapinta-alaa vaativien toimintojen kehittämisen kohdealuetta. Näillä alueilla ei ole kuitenkaan tiedossa konkreettisia hankkeita eikä varauksilla tarkoiteta lähtökohtaisesti vähittäiskaupan suuryksikköjä. Aluerakenneselvityksen näkökulmasta kyseessä on siis alueet, joilta voidaan osoittaa huomattavia maapinta-aloja pääteiden varressa. Kohteiden luonne ja mitoitus ( myös liikenteellinen ) tulee tutkia alempiasteisen kaavoituksen yhteydessä. 25