Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori



Samankaltaiset tiedostot
Elinsiirrot. LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Elinsiirrot. Luennon rakenne. LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö. Taustatietoja Lainsäädännöstä. Pohjoismaista vertailua

ELINSIIRTO- TOIMINTA SUOMESSA. Eero Hartikka Elinsiirtokoordinaattori HUS, Meilahden sairaala

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Tämä ohje koskee aikuisten ja lasten maksan-, haiman-, sydämen-, keuhkon- ja ohutsuolensiirtoja.

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

VERIPALVELU Osana suomalaista terveydenhuoltoa

elimien ja kudoksien käyttöä, jotka on irrotettu potilaasta hänen oman sairautensa hoitamisen


Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus

Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta. matti korhonen

Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, kudoslaki)

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Biopankki: ideasta käytäntöön

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 168/2000 vp. Hallituksen esitys laiksi ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä. Valiokuntakäsittely.

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

Verilogistiikan riskienhallinta

Elinsiirrot - mitä uutta?

KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN

Opas. munuaisen luovuttajalle

KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 13/2010 vp

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Mahdollisen elinluovuttajan tunnistaminen ja aivokuoleman toteaminen. LT, EL Juha Grönlund TYKS Teho-osasto

Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus

Veripalvelun ja suomalaisten sairaaloiden

SPR VERIPALVELUN KUDOSSOPEUTUVUUSLABORATORION ELINSIIRTOTOIMINTAA KOSKEVAT PALVELUKUVAUKSET

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI

Munuaisen luovuttajan opas

Leikkaukseen tulijan talo PÄIVÄKIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ ANNE VAKKURI YL HYKS PEIJAS LOS K & L

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Dnro 420/ /2014

VESOTE SEMINAARI Sinikka Pennanen kehittämispäällikkö

Verestä hyviä muistoja

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

Lataa Veritaudit. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Veritaudit Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS

Sosiaalihuollon digipalvelujen tulevaisuus Terveyskylä esimerkkinä KATARIINA KOHONEN, HUS SOSIAALITYÖ

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen

Suostumus biopankkitutkimukseen

Veripalvelu osana suomalaista

Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

aiheuttamat sydämentahdistimien ja

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, HUS

HE 276/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

SELVITETTY KUOLEMANSYY LÖYTYNYT JA TUNNISTETTU VAINAJA, EI VAIN HAUTAJAISIA VAAN LOPPUELÄMÄÄ VARTEN

Kudosluvat Valvirassa Tähän esityksen nimi/tekijä 1

ARVOMME. Toimintamme tähtää aina potilaiden hyvinvointiin.

Lataa Nivelkirja - Tuula Vainikainen. Lataa

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty ISBN , , Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD

Koonneet: Paula Seikku Hannu Jalanko (vastuuhenkilö)

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Verensiirron turvallisuus. Verivalmisteiden tilaus. Veriryhmä- ja sopivuustutkimusnäytteet VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET

Kliininen kemia/tk (5) VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA ALKAEN

Tietopaketti jatkotutkimuksiin kutsuttavalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa..

HLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti

Verensiirtohoito tänään uusimmat linjaukset verivalmisteiden käytössä. Jarkko Ihalainen Verikeskuspäivä Kivihaka

VERIPALVELUN VUOSI

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Elinluovutusten edistäminen 2018

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET ARPO AROMAA

2/2014 ELINLUOVUTUS- JA ELINSIIRTOTOIMINTAA KOSKEVAT LAATU- JA TURVALLISUUS- VAATIMUKSET. Määräys Dnro /00.01.

sairaanhoitajien asenteet ja tiedot elinsiirtotoiminnasta ja elintenluovutuksesta Neurokirurgian klinikan teho- ja valvontaosasto

ABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA

VEREN SOPIVUUSTUTKIMUKSET

Munuaisenirrotuspotilaan hoidon kehittäminen leikkausosastolla

Lausunto 1 (5) Dnro V/6759/ STM Kirjaamo Lausuntopyyntö STM002:00/2018, STM/45/2018

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN ALKAEN

LABORATORIOTIEDOTE 4/2008 1(6) Kliininen kemia/tk

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

Avoin seminaari: PALVELUVALIKOIMALLA SOTE-OHJAUSTA Erityisasiantuntija Sari Koskinen

Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin

SPR Veripalvelu. Soluterapian haasteet. Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys.

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Vahinkotilasto

Lasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Veriturvaraportti 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2018

Suosituimmat kohdemaat

Transkriptio:

Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori

Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799

Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa jalansiirtoa

Ihmisen varaosat Verivalmisteet Elinsiirrot Tekniset ratkaisut Silmä Korva Hampaat Sydän Nivelet Kudosteknologia Tulevaisuus: uudet kantasolutekniikat

James Blundell 1818 Jean-Baptiste Denis 1667 Karl Landsteiner Harri Nevanlinna 1868-1943 1922-1994

Verensiirrot Suomessa 50 000 potilasta/vuosi saa verivalmisteita Verenluovuttajia noin 155 000 SPR:n Veripalvelun tuotteet - Punasolut 250 000 yks - Verihiutaleet 41 500 yks - Veriplasma 53 000 yks - Kantasolusiirrot n. 250 kpl

Tekoveri tuleeko sitä?

Luuytimen siirrot pahanlaatuisissa veritaudeissa Suomessa runsaat 100/vuosi Luovuttaja ensisijaisesti lähiomainen Vaihtoehto: SPR:n luovuttajarekisteri - Suomi: 20 000 luovuttajaa - Koko maailma: 43 rekisteriä, 10 000 000 luovuttajaa

Ensimmäiset elinsiirrot Veri J. Blundell FR 1818 Sarveiskalvo E. Zirm CZ 1905 Munuainen J. Murray USA 1954 Luuydin G. Mathé FR 1959 Haima Lillehei & Kelly USA 1966 Maksa T. Starzl USA 1967 Sydän C. Barnard SA 1967 Keuhko J. Cooper CAN 1986 Ohutsuoli E. Deltz GER 1988 Kasvot J. Kanitakis FR 2005

Christiaan Barnard (1922-2001) - Potilaat: Louis Washkansky 1967, Philip Blaiberg 1968)

Suomessa suoritetut elinsiirrot (vuoden 2009 loppuun mennessä) Munuainen 5 600 Luuydin 2 000 Maksa 800 Sydän 455 Keuhkot 124 H. Jalanko 2010

Suomessa suoritetut elinsiirrot: Hengissä 5 vuoden kuluttua Munuainen 90% Maksa 85% Sydän 70%

Suomessa suoritetut elinsiirrot: Hengissä 5 vuoden kuluttua Munuainen 90% Maksa 85% Sydän 70% Onnistumisen edellytykset: - Lisääntynyt kokemus - Parantunut leikkaustekniikka - Kehittynyt hyljinnänesto (2-3 lääkettä)

Elinsiirrot Suomessa 1964-2006 Suomen Transplantaatiokirurginen yhdistys 2010

Munuaisluovutukset kuolleelta luovuttajalta 1994 2008 Lähde: Scandiatransplant (www.scandiatransplant.org) 300 250 200 150 100 50 0 Tanska Suomi Norja Ruotsi 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 S. Lötjönen (OM) 2010

Munuaisluovutukset eläviltä luovuttajilta 1994 2008 Lähde: Scandiatransplant (www.scandiatransplant.org) 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tanska Suomi Norja Ruotsi Islanti 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 S. Lötjönen (OM) 2010

Maksansiirrot 1994 2008 Lähde: Scandiatransplant (www.scandiatransplant.org) 140 120 100 80 60 40 20 0 Tanska Suomi Norja Ruotsi 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 S. Lötjönen (OM) 2010

Sydänsiirrot 1994 2008 Lähde: Scandiatransplant (www.scandiatransplant.org) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tanska Suomi Norja Ruotsi 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 S. Lötjönen (OM) 2010

Keuhkonsiirrot 1994 2008 Lähde: Scandiatransplant (www.scandiatransplant.org) 60 50 40 30 20 10 0 Tanska Suomi Norja Ruotsi 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 S. Lötjönen (OM) 2010

Lainsäädännöllisiä näkökohtia Elinsiirto kuolleelta luovuttajalta: Ihminen on kuollut kun kaikki hänen aivotoimintansa ovat pysyvästi loppuneet Lakimuutos 01.08.2010: saa irrottaa jos ei ole tiedossa tai jos ei ole syytä olettaa, että vainaja eläessään olisi vastustanut toimenpidettä. (aiemmin: myös lähiomaisen/läheisen vastustus olisi estänyt) Jos vainaja on eläessään kieltänyt toimenpidettä ei saa tehdä.

Helsingin Sanomat 01.03.2011

Lonkan ja polven endoproteesikirurgia

Lonkan ja polven endoproteesikirurgia - Kun nivelsairaus ja siihen liittyvä kipu haittaavat toimintakykyä merkittävästi - Kun muu hoito ei tuota riittävää tulosta - Tavallisimmat syyt: nivelrikko, reuma

Nivelproteesileikkaukset Suomessa 1990-2009 THL 2010

1 vuosi emäsvammasta 3 vuotta sarveiskalvon siirrosta Vesaluoma ym. Duodecim 2007

1 vuosi emäsvammasta 3 vuotta sarveiskalvon siirrosta HYKS:n silmätautien klinikka: Noin 80 siirtoleikkausta/vuosi (2002-2006) Luovuttajista on jatkuva pula Apuna mm. amnionkalvosiirteet ja sarveiskalvojen kantasolujen siirrot Vesaluoma ym. Duodecim 2007

Normaali linssi Linssi jossa harmaakaihi

Kaihileikkaukset Suomessa 2003-2008 Käypä Hoito (Duodecim) 2010

Ensimmäiset sähköiset kuulokojeet 1930-luvulla Transistorit 1950-luvulla Digitaalitekniikka 1990-luvulla Periaate: Mikrofoni-vahvistin-vastaanotin-virtalähde

Suomi: noin 600 käyttäjää

Hammasimplantit Suomessa 1994-2008 THL 2010

SYDÄMENTAHDISTIN Pulssigeneraattori Johdin oikeaan eteiseen Johdin oikeaan kammioon

Suomi: Noin 3000 asennusta/vuosi Tahdistintyypit: Hitaan sykkeen tahdistin Vajaatoimintatahdistin Rytmihäiriötahdistin

Biohajoavat ruuvit ja kiinnittimet Pentti Rokkanen Pertti Törmälä Yrjö T. Konttinen Seppo Santavirta Riitta Suuronen

Kantasolulähteet Alkio Luuydin Napaveri ips-solut

Helsingin Sanomat 10.02.2011

Solujen uudelleen ohjelmointi ips-tekniikalla (ips = induced pluripotent stem cells)

HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta HUS HYKS FIMM

Alueellinen biopankki?

UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF MEDICINE HELSINKI UNIVERSITY CENTRAL HOSPITAL Tulevia trendejä: Perimän luku helpottuu ja halpenee Biopankit Yksilöllistetty lääkehoito Regeneratiivinen lääketiede