KIRJALLINEN KYSYMYS 499/2013 vp Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöistä kärsivän oppilaan tukeminen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuuden kautta on tullut tietoon tapaus Noljakan koulusta Joensuusta, jossa ensimmäistä luokkaa käyvä oppilas eristettiin suuresta osasta oppitunteja muusta luokasta sermeillä omaan pulpettiinsa. Vanerisermit estivät näköyhteyden muuhun luokkaan. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan eristetty oppilas oli lahjakas ja monissa taidoissa keskimääräistä edellä, jolloin opetus ei tarjonnut riittävästi haastetta ja mielenkiintoa ja johti tarkkaavaisuus- sekä käytöshäiriöihin. Koulusta poikkeavaa ratkaisua on perusteltu pedagogisilla syillä. Muun muassa Opetushallituksen ja OAJ:n edustajien julkisuudessa antamien tietojen mukaan sermien käyttäminen ei ole yleistä. Oppilaan tuessa ja toimenpiteissä työskentelyrauhan takaamiseksi ei saa olla rangaistuksen luonnetta ja oppilaan leimaamista, vaan oppilaiden on voitava tehdä asioita yhdessä. Eristämisestä seuraa riski muun muassa kiusaamiseen ja negatiivisiin psykologisiin seurauksiin. Kieltojen ja rajoitusten sijaan positiivinen kannustaminen parantaa käyttäytymistä. Yleisiä ohjeita käytännöistä ja toimintakeinoista ei kuitenkaan ole olemassa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko eristäminen hyväksyttävä keino tarkkaavaisuus- tai käytöshäiriöiden korjaamiseksi ja muita edellä olevan oppilaan pedagogiseksi ratkaisuksi ja aiotaanko kouluille laatia ohjeet käytännöistä ja toimintakeinoista, joilla keskimääräisestä kehityksestä poikkeavien oppilaiden oppimista voidaan tukea ja koulujen työrauhahäiriöitä ehkäistä? Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 2013 Markku Rossi /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Markku Rossin /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 499/2013 vp: Onko eristäminen hyväksyttävä keino tarkkaavaisuus- tai käytöshäiriöiden korjaamiseksi ja muita edellä olevan oppilaan pedagogiseksi ratkaisuksi ja aiotaanko kouluille laatia ohjeet käytännöistä ja toimintakeinoista, joilla kesimääräisestä kehityksestä poikkeavien oppilaiden oppimista voidaan tukea ja koulujen työrauhahäiriöitä ehkäistä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain (628/1998) mukaisesti opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Perusopetuslain muutoksella (642/2010) täydennettiin oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyviä säädöksiä. Muutoksella vahvistettiin oppilaan oikeutta saada oppimisessaan tukea mahdollisimman varhain ja suunnitelmallisesti. Opetuksen järjestäjä vastaa kaikissa tapauksissa siitä, että oppilaan oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukeen toteutuu. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2011) mukaisesti opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, säätelemällä tilankäyttöä, sekä ryhmittelemällä oppilaita joustavasti. Oppilaita ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa sekä kehittyä oppijana. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuolto- 2
Ministerin vastaus KK 499/2013 vp Markku Rossi /kesk työssä. Huoltajille ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Erilaisia sermejä käytetään toisinaan tukemaan oppilaita, joilla on haasteita ylläpitää omaa tarkkaavaisuuttaan. Sermien käyttö vaikuttaa olevan yleisempää erityisen tuen luokissa kuin yleisopetuksessa. Yleisopetuksessa kohdataan vain satunnaisesti sermien käyttöä. Sermiä ei kuitenkaan tulisi käyttää, kun koko luokkaa opetetaan yhteisesti. Sermien käyttö oppimistilanteen rauhoittamiseksi on väliaikaista ja niiden käyttö lopetetaan, kun tilanne on rauhoittunut. Sermien käytön tulee aina perustua harkintaan, olla tilapäistä ja selkeästi pedagogisesti perusteltua. Sermiä käytettäessä tulisi myös kuulla oppilasta. Sermien käytön ei tulejohtaa oppilaan eristämiseen. Sermien käyttö ei saa olla leimaavaa eikä rangaistustoimenpide. Sermien käytön sijaan voidaan oppimistilannetta rauhoittaa muutoinkin, esimerkiksi jakamalla luokkaa erilaisiksi pienemmiksi oppimisalueiksi, joissa pieni ryhmä oppilaita voi tehdä oppimistehtäviä. Kaikilla oppilailla tulisi olla mahdollisuus käyttää luokassa sellaista paikkaa, jossa voi rauhoittua ja oppia. Modernit luokkahuoneet ovat monimuotoisia oppimistiloja, joita voidaan muokata erilaisia tarpeita varten siten, että ne mahdollistavat erilaisten oppijoiden oppimisen tarpeiden huomioimisen. Perusopetuslaki sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältävät jo itsessään oppimisen ja koulunkäynnin tuen säädökset sekä keskeiset tavoitteet, järjestämisen ja tuen rakenteen muodostaen perustan paikallisen opetussuunnitelman laadinnalle sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön toteuttamiselle. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteltu perusopetuslain muutoksia, joilla edistetään koulujen työrauhaa ja lisätään oppilaiden hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia. Hallituksen esitykset annettiin eduskunnalle kesäkuussa 2013. Opettajien ja rehtorientoimivaltuuksia puuttua häiriökäyttäytymiseen esitetään lisättäväksi. Keinovalikoimaa muutettaisiin aiempaa kasvatuksellisempaan ja ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Jokaisessa koulussa tulisi olla oppilaskunta, jota olisi kuultava ennen oppilaiden asemaan vaikuttavien päätösten tekemistä. Opetuksen järjestäjän tulisi edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta muun muassa järjestämällä mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä järjestyssääntöjen valmisteluun. Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 2013 Opetusministeri Krista Kiuru 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 499/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Markku Rossi /cent: Är isolering ett godtagbart sätt för att rätta till uppmärksamhets- och beteendestörningar och vad kunde ha gjorts i syfte att nå en pedagogisk lösning för den elev som spörsmålet avser och ämnar man för skolorna göra upp anvisningar om praxis och tillvägagångssätt som de kan tillgripa då man avser dels stödja inlärningen hos elever med en avvikande utveckling, dels förebygga störningar i arbetsron i skolorna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om grundläggande utbildning (628/1998) arrangeras undervisningen enligt elevernas åldersstadium och förutsättningar och på ett sådant sätt att den främjar elevernas sunda fostran och utveckling. Med en ändring i lagen om grundläggande utbildning (642/2010) kompletterades bestämmelserna som ansluter sig till inlärning och stöd i skolgången. Ändringen fokuserar på elevens rätt att i ett så tidigt stadium och så planenligt som möjligt få stöd i sin inlärning. Utbildningsarrangören ansvarar i alla situationer för att elevens rätt till läroplansenlig undervisning samt inlärning och stöd i skolgången verkställs. Undervisningspersonalen ska ha kontakt med hemmen. Enligt läroplansgrunderna inom den grundläggande utbildningen (Utbildningsstyrelsen 2011) ska man i undervisningen använda sådana metoder och mångsidiga arbetssätt som beaktar elevernas olika förutsättningar, åldersstadier och varierande lärouppgifter och inlärningssituationer. Med hjälp av dem stöder man och styr hela undervisningsgruppens och en enskild elevs inlärning. Valet av metoder och arbetssätt skapar situationer som möjliggör inlärning under växelverkan. Vidare ska man gynna uppkomsten av situationer där inlärningen sker i grupp eller enskilt och i vilka eleverna kan utveckla färdigheter som är viktiga för dem med tanke på inlärningen och deras egen framtid. Enligt läroplansgrunderna är en differentiering av undervisningen en första rangens åtgärd inom all undervisning när man vill beakta undervisningsgruppens behov och elevernas olikheter. Man kan forma inlärningsmiljön och arbetssätten t.ex. genom att skapa möjligheter för elevernas deltagande, justera användningen av utrymmena samt genom att gruppera eleverna på ett flexibelt sätt. Eleverna vägleds att lära sig på ett sätt som är mest gynnsamt för dem. Differentieringen förutsätter att läraren känner till olika processer i anknytning till fostran och inlärning. Vidare ska läraren känna till undervisningsgruppens dynamik och atmosfär samt kunna följa upp elevernas utveckling och utvärdera elevernas utveckling och inlärning. Lärarnas inbördes samarbete samt samarbetet mellan vårdnadshavarna, den övriga personalen och mellan olika sakkunniga stöder differentieringen. Enligt läroplansgrunderna är undervisningsgruppens och varje elevs starka sidor samt inlärnings- och utvecklingsbehov utgångspunkten för undervisningen och för stödarrangemangen. Att stödja inlärningen och skolgången innebär gemenskapsbaserade och till inlärningsmiljön anpassade lösningar. Vidare ska eleverna få gehör 4
Ministerns svar KK 499/2013 vp Markku Rossi /kesk för sina individuella behov. När undervisningen och stödet planeras ska man beakta att behovet av stöd kan variera. Det ska vara möjligt för varje elev att utgående från hans eller hennes utgångspunkter lyckas i inlärningen och att utvecklas som elev. Pedagogisk expertis och lärarnas samarbete när det gäller att uppmärksamma stödbehovet är viktigt. Samma gäller när stödet planeras och verkställs. Vid behov planeras och verkställs stödet av en mångprofessionell elevvårdsgrupp. Vårdnadshavarna och eleven ska delges information om stödåtgärderna och de ska ges möjlighet att lägga fram sin syn på stödet och det sätt som det ges på. Olika slags avskiljande skärmar används ibland som stöd för elever som måste fokusera på sin egen uppmärksamhet. Användningen av skärmar verkar vara vanligare i klasser med särskilt stöd än inom den allmänna undervisningen. Inom den allmänna undervisningen är det klart mera sällan som man tillgriper skärmar. Skärmar borde dock inte användas när en klass undervisas gemensamt. För att lugna en inlärningssituation används skärmar som en tillfällig lösning. Man ska inte använda dem efter det att situationen har lugnat sig. Användningen av skärmar ska alltid grunda sig på avvägning, vara tillfälligt och ha en pedagogisk utgångspunkt. Eleven borde också få komma till tals när man överväger användningen av en skärm. Att använda en skärm ska inte leda till att eleven isoleras eller stämplas. Skärmar ska inte användas som en straffåtgärd. I stället för skärmar kan man lugna ner inlärningssituationen på andra sätt, t.ex. genom att dela in klassen i olika mindre inlärningsområden, som lämpar sig för en mindre grupp elever att utföra inlärningsuppgifter i. Alla eleverna borde beredas en möjlighet att i klassen använda sig av en plats där han eller hon kan lugna ner sig och fokusera på inlärningen. De moderna klassrummen är mångsidiga inlärningsutrymmen, som kan formas efter olika önskemål så att de möjliggör beaktandet av olika elevers inlärningsbehov. Lagen om grundläggande utbildning och läroplansgrunderna inom den grundläggande utbildningen omfattar redan bestämmelse om stöd för inlärningen och stöd i skolgången. Vidare omfattar bestämmelsernastödets centrala syften, hur det ska arrangeras och stödets struktur så att de blir en grund för uppgörandet av en läroplan på lokal nivå. Bestämmelserna anger också riktlinjerna för hur stödet i samband med inlärningen och under skolgången ska verkställas i praktiken. Därtill har undervisnings- och kulturministeriet förberett ändringar i lagen om den grundläggande utbildningen som främjar arbetsron i skolorna och ökar elevernas välbefinnande och möjligheter till deltagande. Regeringen avlät sina förslag till riksdagen i juni 2013. Förslaget går ut på att lärarnas och rektorerna får ökade befogenheter att ingripa i störande beteende. Utbudet av medel för ingripande betonas så att de i ökande grad riktas in på fostran och förebyggande verksamhet. Varje skola borde ha en elevkår som ska få säga sitt innan man fattar beslut som påverkar elevernas ställning. Utbildningsanordnaren borde öka alla elevers deltagande bl.a. genom att erbjuda möjlighet för eleverna att delta i uppgörandet av läroplanen och i de planer som ansluter sig till den. Vidare borde elevernas deltagande omfatta beredingen av ordningsstadgorna. Helsingfors den 24 juni 2013 Undervisningsminister Krista Kiuru 5