Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Alueellisen eriytymisen kustannukset näkökulmia segregaatiokeskusteluun Miksi alueet eriytyvät? Eriytymisen ongelmat Alueellinen eriytymisen muutos PKS:lla työllisyyserot Työmarkkinoilta syrjäytyminen Mitä pitäisi tehdä?
Yritystoiminta/työpaikat Alueellisen eriytymisen ilmiö Sekä yritystoiminnalla että kotitalouksilla on taipumus eriytyä alueellisesti Yritykset valitsevat toimipaikkansa liiketoiminnan logiikalla Liikenneyhteydet, palvelut, tonttien ja toimitilojen tarjonta vaikuttavat Yritysten sijoittumista voidaan ohjata rajallisesti Keskittyminen lisää tuottavuutta Saavutettavuus Kuljetus kommunikaatio vuorovaikutus Yritysten ja toimialojen välillä eroja Suuret keskittymät pienet keskittymät hajatoimipaikat Osa yrityksistä ei hyödy sijainnista keskittymissä Noin 25 % Helsingin seudun työpaikoista sijaitsee suhteellisen hajallaan asuinalueilla ja pienillä erillisillä työpaikka-alueilla Sektorit Liike-elämän ja hallinnon palvelut (toimistotyöpaikat) Teollisuus, varastointi, logistiikka Vähittäiskauppa ja muut kotitalouksien kaupalliset ja julkiset palvelut (Alkutuotanto) Työpaikkojen jakaminen tasaisesti koko Helsingin seudulle ei realistista ei taloudellista ei järkevää
Helsingin seudun kasautumisluvut Ydinalue = pienin alue (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku (kl)= Ydinalueen osuus (%) koko alueesta (250 m ruudut), jossa työpaikkoja (siis ei kaupunkiseudun koko) kl=16 kl=34 kl=43
Esimerkki yritysten sijoittumisesta: Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut pääkaupunkiseudulla 2009
Kotitalouksien alueellinen eriytyminen perustuu ennen kaikkea kotitalouksien asuinpaikan valintaan Elämäntilanne, arvot ja mieltymykset o Ikä, asuntokunnan muodostus, perhe o Urbaanisuus maaseutumaisuus o Kerrostalo - pientalo o Palvelut o Asuinalue sosiaalisena ympäristönä o Työ ja työpaikka o Liikkumista koskevat preferenssit Tulot ja varallisuus o Rajoite asumiskulutukselle Asuntojen tarjonta eri alueilla o Kysyntä o Kaavoitus o Historia Eri alueilla valikoituu erilainen kotitalouksien jakauma o Ikä o Perheellisyys / perhekoko o Äidinkieli / etninen tausta o Työllisyys o Tulotaso
Alueellinen eriytyminen ei itsessään ole ongelma Potentiaalinen ongelma ja yhteiskunnallinen kustannus liittyy köyhyyden, työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien alueelliseen kasautumiseen Jos ongelmien keskittyminen johtaa siihen, että alueella asuminen heikentää asukkaiden hyvinvointia verrattuna siihen, että asuisi muualla o Turvattomuus o Huonot palvelut o Huono ympäristö o Heikko saavutettavuus jne Tai jos ongelmien keskittyminen heikentää alueen yksilöiden mahdollisuutta menestyä elämässään verrattuna siihen, että asuisi muualla o Huono koulumenestys o Riski päihteiden käytölle o Riski työelämästä syrjäytymiselle tai heikko menestys työmarkkinoilla Tutkimusmenetelmällinen haaste Miten erottaa tekijät joiden välityksellä alueen ominaisuudet vaikuttavat yksilöön niistä tekijöistä, jotka valikoivat ihmistä alueelle (valikoitumisharha)? Paul Cheshiren kritiikki: ongelmana tuloerot ennemmin kuin pienituloisten alueellinen keskittyminen Väestöryhmien sekoittaminen yhteiskunnan toimin hyödytöntä ja epärealistista Todettuja vaikutuksia Galster & Andersson & Mustard: asuminen taantuvalla alueella johtaa heikompaan menestykseen työmarkkinoilla tietyissä väestöryhmissä mutta ei kaikissa Kauppinen ym: alueen korkea työttömyys heikentää työllistymismahdollisuutta Bernelius: vaikutukset koulumenestykseen Vilkama: vieraskielisen väestön korkea osuus vaikuttaa kantaväestön muuttamiseen
Vieraskielinen väestö kasvanut ja keskittynyt alueellisesti - vieraskielisten asema työ- ja asuntomarkkinoilla muuttunut Maahanmuuttajien taloudellinen toiminta riippuu maassaoloajan pituudesta: työllisyys kasvaa asumisvaihtoehdot monipuolistuneet Lähestyminen kantaväestöä Kansallisuusryhmien välisten erojen supistuminen (Suvi Linnanmäki-Koskela & Ari Niska) Vieraskielisten muutos vuosittain Helsingin seudulla 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Alueiden välisen työllisyyserot suhteellisen pysyviä Pääasiassa samat alueet alhaisen työllisyyden alueita vuodesta toiseen Suurin osa alhaisen työllisyyden alueista rakennettu 1960-1980- luvuilla Myös kehyskunnissa alhaisen työllisyyden alueita, mm. maaseutualueilla Silti alueelliset erot työllisyyden suhteen muuttuneet melko vähän 10 vuodessa
Alueelliset erot työllisyyden suhteen olivat suurimmillaan 1990-luvun laman jälkeen Alueiden alimman kymmenyksen työllisyysaste oli 65 % v. 2009
Työmarkkinoiden ulkopuolisuus kasvava ongelma, joka keskittyy alueellisesti Työmarkkinoiden ulkopuoliset: ei työvoimassa (työllinen /työtön), opiskelija, varusmies tai eläkkeellä Helsingin seudulla Ulkopuolisia yhtä paljon kuin työttömiä Ulkopuolisia 6 % 20-64-vuotiaista Ulkopuolisista 1/3 vieraskielisiä Ulkopuoliset lisääntyivät myös työttömyyden alentuessa Ulkopuolisten osuus korkeampi HS:lla kuin koko maassa, työttömyys alempi HS:lla 120000 100000 Työttömät ja ulkopuoliset Helsingin seudulla Äidinkielen mukaan 80000 60000 40000 Ulkopuoliset, Vieraskieliset Ulkopuoliset, Kantaväestö Työttömät, Vieraskieliset Työttömät, Kantaväestö 20000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Korkea ulkopuolisuusriski pelkän perusasteen suorittaneilla Lähde: Pekka Myrskylä
Työmarkkinoiden ulkopuolisiin sisältyy merkittävä työvoimapotentiaali parhaassa työiässä olevia Koko väestössä ulkopuoliset painottuvat alle 40-vuotiaisiin, joiden työttömyys alempi kuin yli 40-vuotiailla Vieraskielisillä ulkopuolisten osuus suunnilleen sama kaikissa ikäluokissa, kun työttömyys nousee iän mukaan Suuret erot kieliryhmien välillä Suuret erot Hgin seudun alueiden välillä, heijastaen osin vieraskielisen väestön sijoittumista % ikäryhmän väestöstä 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 20-64-vuotiaat Helsinki, 2009 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Työttömät, % Ulkopuoliset, % Vieraskieliset Helsinki, 2009 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Työttömät, % Ulkopuoliset, %
Työmarkkinoiden ulkopuolisuus suuri taloudellinen menetys Menetys kansantaloudelle o hyödyntämättä jäävä työpanos, arvo ~25 000 / henkilö vuodessa Monilla toimialoilla HS:n yrityksillä krooninen vaikeus saada rekrytoitua osaavaa työvoimaa o Esim. HS:n ennakointikamarit Lisäkustannukset julkistaloudelle: o toimeentulotuki ja muut sosiaali- ja terveystoimen lisäkustannukset Jos ulkopuolisten määrä (Helsingin seudulla 51 000 v. 2009) puolittuisi työvoimaa lisää n. 25 000 potentiaali arvonlisäykselle 625 milj. vuodessa (1 % HS:n arvonlisäyksestä) Panostaminen syrjäytymisen ja ulkopuolisuuden vähentämiseksi kannattaa! Kataisen hallituksen hallitusohjelma: HALLITUKSEN PAINOPISTEALUEET 1.1 Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Maailman muutos kohtelee ihmisryhmiä eri tavoin. Osaa ihmisistä uhkaa pysyvä syrjäytyminen. Työttömyyden ja köyhyyden lisäksi kyse on myös näköalattomuudesta ja osattomuudesta. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työmarkkinoita, verotusta ja sosiaaliturvaa on kehitettävä osallisuuden ja työllisyyden näkökulmasta. Suomen tulevaisuuden menestys ja hyvinvointi nojaavat yhteiskunnan korkeaan työllisyysasteeseen, sosiaaliseen eheyteen ja tasaarvoisuuteen.
Ehdotus toimenpiteiksi Riskialueisiin (työmarkkinoiden ulkopuolisuuden keskittymät) panostaminen Hyvinvointipalvelut, koulutus Kaupalliset palvelut Asuminen Kaupunkirakenne, ympäristö Yritystoiminta Sosiaaliset verkostot Riskialueet pääasiassa 1960-1980-luvun esikaupunkilähiöitä Tärkeät asiat toisiinsa nivoutuvana ja riippuvana kokonaisuutena Urban-ohjelmat kehittivät alueita integroidusti ja yhteistyössä Paljon innovaatioita asuinalueiden laadun, vetovoiman ja yhteisöllisyyden parantamiseksi Toimenpiteet yksilöille osaamisen ja työelämävalmiuksien parantamiseksi Tavoitteeksi työllisyysasteen nostaminen kaikilla alueilla ja kaiken ikäisillä Koulutus & osaaminen Portit työelämään Uudet alueet ja asuntotuotanto Ongelmana asuntotuotannon niukkuus viime vuosikymmenen tuotannon vähäisyys heijastuu vuosien päähän Taustalla liian vähäinen rakennuskelpoisten tyhjien tonttien kaavoitus PKS:lla (Laakso&Kostiainen&Lönnqvist) ARA-tuotanto vetovoimaisille ja hyvin saavutettaville alueille koko Helsingin seudulla