Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian Taustaa Oletteko tavanneet tukkijätkän? Olisiko mukava nähdä tukkijätkä töiden parissa? Lähivesialuetta suunniteltaessa on monelta taholta tullut ja sadellut kehitysideoita. Ideoita pohdiskellessa olen päätynyt ehdottamaan Kuusaanlammen itäpuolen kehittämisestä tukkijätkäkyläksi. Mitä tähän kokonaisuuteen kuuluu, on selostettu tässä suunnitelmassa. Tällä suunnitelmalla haluamme tukea Kouvolan lähivesialueiden, rantojen ja vesiliikenteen toimintojen kehittämisaloitetta, jonka toimitimme tekniselle lautakunnalla käsiteltäväksi. Lisäselvityksissä on selvinnyt, että saksanahon puron suiston ruoppaamista ei kannata tehdä. Pelkkä puron rantojen siistiminen luontopoluksi olisi hyvä tehdä. Venepaikoiksi sopivampi paikka on kaavassa merkattu satama-alue Taustatietoa historiasta Uittoa on Kymijoessa harjoitettu jo yli kahdensadan vuoden ajan. Kymijoen itäisen haaran Korkeakosken saha on ollut toiminnassa jo ennen isoavihaa ja se uusittiin 1720-luvulla. Kymijokivarressa oli 1700-luvun lopussa useita sahoja ja tällöin oli myös Kymijoessa tapahtuva uitto huomattavan vilkasta. Valtiovalta alkoi suhtautua uittoihin tiukemmin 1800-luvun lopulla, ja vuonna 1880 vahvistettiin ensimmäinen lauttaussääntö ja valtion lauttauslaitteet luovutettiin vuonna 1873 perustetun Kymin lauttausyhtiön haltuun. Lauttausyhtiö lopetti toimintansa vuonna 1907 ja puutavaran omistajat perustivat uuden yhdistyksen nimeltä Kymijoen Uittoyhdistys. Yhdistyksen säännöt vahvistettiin vuonna 1945 ja se jatkaa edelleen toimintaansa. Joen Kuusankosken yläpuolisessa osassa uitto loppui vuonna 2002 ja välillä Kuusankoski - meri jo vuonna 1966. Savonradan vanha osa Tanttarista Kuusanlammen rantaan toimi vuosikaudet osana rautakanavaa. Kuusanlammeksi sanotaan Kymijoen pullistumaa, joka oli nippu-uiton päätepiste. Siitä puutavara lastattiin vaunuihin ja kuljetettiin Kymijokivarren tehtaisiin. Kymijoen nippu-uitto oli viimeiset ajat vain Kuusankosken tehtaiden tarpeisiin. Lähde: http://www.ympäristo.fi Kaakkois-Suomi, http://vaunut.org Hannu Siitari Tämän vanhan ja rikkaan historian vaaliminen pitää nostaa sen arvoiseksi, kun itse asiassa on. Onko missään muussa kaupungissa, kun Kouvolassa näin rikasta uiton historiaa ja siihen liittyvää toimintaa ja kulttuuria. Osaammeko ottaa tämän historian voimatekijäksi tukemaan lähivesialueen kehittämistä? Nippunosturin paikka on hyvin nähtävissä Kuusaanlammen alueella.
Mitä sitten pitäisi tehdä, että tukkijätkät ja uiton historian olisi lähivesialueen kehittämisessä mukana? Kuusaanlammen itäpuolella sijaitsee tämä ranta-alue, johon ehdotan perustettavaksi tukkimieskylää. Tämän ranta-alue on perustukseltaan lujaa maata ja kohtuullisen laaja alue tukkimieskylän toiminteita ajatellen. Tälle alueelle on myös hyvät kulkuyhteydet Ahlmannintieltä, joka on tällä hetkellä suljettu puomilla. Rautatie tulee myös tälle alueelle savontalon piha-alueelle. Vaihtoehtona tieyhteys tälle alueelle voisi kulkea rautatien viertä pitkin. Asemakaavassa tämä alue on merkattu satama-alueeksi.
Kuusankosken yleiskaava2010 /oikeusvaikutukseton ote Tähän asemakaavaan nojaten alueen kehittäminen on otettu huomioon jo vanhan Kuusankosken kaupungin aikaan. Satama-alueen teemaksi ehdotamme Kymijoen uiton historiaa. Lähiluonto voisi olla tukemassa rantapolkuineen historian vaiheita. Tukkijätkä kämppä olisi alueella tukikohtana, joka rakennettaisiin tälle satama-alueelle. Luontevaa tälle alueelle on laituri pienveneille. Lisäksi tältä laiturilta voisi kuljettaa tukkimiesten lautalla porukkaa esim. Pukkisaareen, joka voisi olla yksi tukikohta vesiliikennettä ja virkistyskäyttöä ajatellen. Tälle alueelle tulee lähes käyttämätön rautatie, joka rakennettiin putkitehdasta varten. Tätä rautatien pätkää voitaisiin hyödyntää. esim. Höyryveturi liikenteellä. Tanttarista porukka hyppää höyryveturin kyytiin ja lähtee tutustumaan Kymijoen uiton historiaan. Liikunnallisempana vaihtoehtoa on resina, jolla porukkaa voisi tulla alueelle tanttarista.
Satama-alueen molemmilla puolin on rantaviivaa, joka on kaavoitettu virkistyskäyttöön. Alueelta lähtee miehoon päin hyvä huoltotie, josta voisi tehdä kevyenliikenteen väylän satama-alueelta miehoon asti. Ranta-alueelle sopisi hyvin kevyenliikenteen väylä rantaraitti Tämänhetkinen huoltotie, joka olisi hyvä pohja kevyenliikenteen väylälle
Saksanahon puron alueelle olisi hyvä raivata, joka loisi mahdollisuuden siirtyä esim. kanotilla Kymijoelle. Alueen rantojen raivaamisessa on otettava huomioon luontopolut. Luontopolut alueelle on hyvä suunnitella vahvistamaan alueen virkistyskäyttöä. Rantakalastus paikkoja on hyvä myös luoda alueelle. alueen vanhat huoltotiet voisi toimia myös yhtenä yhdysteinä alueella. Tämä tienpätkä raivattiin muutamavuosi sitten ja nyt jo ummessa. Sähköyhtiötä tukien linjan alle kannattaisi tehdä. esim. Pyörätie, niin raivausta ei tarvitsisi tehdä enään. Tämän Kuusaanlammen alueen kehittämisessä on meidän lähivesialueen yksi kulmakivi. Tämän vuoksi toivomme, että alueen kehittämistä jatketaan yhdessä alueen päättäjien ja virkamiesten kanssa. Tässä hankkeessa ei pidä sivuttaa UPM:ää, vaan olla yhdessä rakentamassa ja vahvistamassa molemminpuolista yhteistyötä. Terveisin: Keskustan Kuusankosken paikallisyhdistys Ry Kalle Ylimäki. p.0405830113. sp.kalle@ylimaki.net