VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNNAN STRATEGIASTA
2 SISÄLLYS VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNNAN STRATEGIASTA 7.3.2013...1 1. Johdanto...3 2. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian tavoite...4 3. Järjestäytyneen rikollisuuden kehitys, tilannekuva ja arvio tilanteen kehittymisestä...4 4. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiset linjaukset...7 5. Strategisten linjausten mukaiset toimenpiteet...7 6. Toimenpiteiden toteutus ja seuranta...11
3 1. Johdanto Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan ja selvitetään uuden erityislain tarve. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että tietoverkkorikollisuuden torjuntaan panostetaan osana järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Hallitusohjelman mukaan lainsäädäntöä kehitetään myös ihmiskaupan torjumiseksi kaikissa muodoissaan, ihmiskaupan uhrien suojelemiseksi ja oikeusturvan parantamiseksi sekä selvitetään laittoman maahantulon järjestämistä koskevat lainsäädännön uudistustarpeet. Hallitusohjelman kriminaalipoliittisina tavoitteina ovat rikosten ehkäiseminen, ennustettavan ja luotettavan rikosoikeusjärjestelmän ylläpito, rikosvastuun toteutuminen, rikosseuraamusjärjestelmän toimivuuden varmistaminen sekä uhrin aseman turvaaminen. Yksittäisenä lakihankkeena, joka liittyy keskeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen, hallitusohjelmassa mainitaan vakavimpien rikosten valmistelun kriminalisointi. Hallitus on 25.10.2012 antanut eduskunnalle asiaa koskevan lakiesityksen (HE 141/2012 vp). Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä menetyksiä. Harmaa talous on kansainvälistynyt ja sen määrä, erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla, on kasvanut Suomessa. Järjestäytynyt ja vakava talousrikollisuus on poliisin arvioiden mukaan lisääntynyt huolestuttavasti ja kytkeytynyt sinänsä lailliseen yritystoimintaan. Harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita. Harmaan talouden torjunnan ministerityöryhmä on valmistellut tehostetun harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelman vuosille 2012 2015. Valtioneuvosto hyväksyi sen periaatepäätöksenä 19.1.2012. Toimintaohjelman avulla tavoitellaan varovaisen arvion mukaan 300 400 miljoonan euron vuosittaisia verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäyksiä sekä takaisinsaatua rikoshyötyä. Toimintaohjelman hankkeet ennaltaehkäisevät harmaata taloutta ja niiden toteuttamisella vähennetään rikoksentekomahdollisuuksia, korotetaan kiinnijäämisriskiä ja lisätään viranomaisten reagointivalmiutta harmaan talouden paljastamisessa ja torjunnassa. Seuraamusjärjestelmän muutokset ja rikoksella saadun hyödyn tehostuva poisottaminen lisäävät kokonaisvaikuttavuutta. Hallitusohjelman ja harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelman yhtenä keskeisenä lähtökohtana harmaan talouden torjunnassa on viranomaisten välisten tiedonvaihdon esteiden purkaminen ja tarvittavien viranomaisrekistereiden saattaminen joustavasti harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. Valtioneuvosto teki 14.6.2012 periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmasta Turvallisempi Huominen. Siinä painotetaan syrjäytymisen käsitteen laajuutta, ja se liittyy kiinteästi myös järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Syrjäytyminen vaikuttaa yksilön, hänen lähipiirinsä ja laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen. Ehkäisemällä syrjäytymistä ehkäistään samalla pitkällä aikajänteellä paitsi rikollisuutta yleisesti myös järjestäytynyttä rikollisuutta. Järjestäytyneet rikollisryhmät rekrytoivat myös nuoria jäsenikseen. Rekrytoitumisen taustalla voi olla monia syitä, kuten aseman ja arvostuksen hakeminen, taloudellinen hyöty
ja ryhmän sisäinen vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Ryhmän jäsenyydestä eroaminen on usein erittäin vaikeaa ja saattaa vaarantaa eroamaan pyrkivän henkilön hengen ja terveyden. Suomen kansallinen terrorismin torjuntastrategia puolestaan perustuu neljään peruspilariin: ennaltaehkäisyyn, toiminnan estämiseen, suojaukseen sekä varautumiseen ja seurausten hallintaan. Strategian keskeisenä tavoitteena on korostaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Kansainvälisen ja kansallisen viranomaisten välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön avulla kyetään tunnistamaan paremmin uhkia ja riskejä sekä puuttumaan niihin. Hallitusohjelman mukaan tätä strategiaa tullaan päivittämään. Oikeusministeriö ja sisäasiainministeriö ovat 8.5.2012 asettaneet järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan johtoryhmän. Johtoryhmän, jonka toimikausi on 15.5.2012 1.2.2015, tehtävänä on laatia strategia-asiakirja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Strategian laadinnassa on otettu huomioon edellä mainitut muut strategia-asiakirjat ja niiden täytäntöönpano. 2. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian tavoite Strategian tavoitteena on heikentää ja ennalta estää järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä siten, että järjestäytynyt rikollisuus vähentyisi, eikä ilmiönä kehittyisi vakavampaan suuntaan. Erityisenä tavoitteena on estää järjestäytyneen rikollisuuden haitallista vaikutusta yhteiskunnan toimintaan, estää rikollisten järjestäytymistä ja korostaa sitä, että järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvään toimintaan osallistuminen ei ole houkutteleva vaihtoehto. 3. Järjestäytyneen rikollisuuden kehitys, tilannekuva ja arvio tilanteen kehittymisestä EU:n neuvoston 1 mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyy useamman kuin kahden henkilön pitkäaikaista yhteistyötä, järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluvia henkilöitä epäillään vakavista rikoksista, ja sen toimintaa leimaavat muun muassa väkivallan käyttö ja rahanpesu. Ryhmät voivat olla hierarkkisia tai verkostomaisia ja niiden tarkoitus on tuottaa jäsenilleen voittoa tai valtaa rikollisen, mutta myös lailliselta näyttävän toiminnan kautta. Ryhmien toiminta voi olla paikallista, kansallista tai rajat ylittävää. Poliisi on kiinnittänyt erityistä huomiota rikollisuuden ammattimaistumiseen Suomessa 1970-luvun alusta lähtien. Tuolloin oli havaittavissa suomalaisten rikoksentekijöiden hierarkkista organisoitumista johtaviin ja rahoittaviin henkilöihin sekä ammattimaiseen suoritusportaaseen, mutta ammattimainen rikollinen toiminta oli lähinnä omaisuus- ja talousrikollisuutta. Huumausainerikollisuuden merkitys oli 1990-luvulle saakka melko pieni, mutta 1990-luvulla sen rooli ammattimaisen ja myöhemmin järjestäytyneen rikollisuuden 4 1 Järjestäytyneen rikollisuuden määritelmät eri oikeuslähteissä poikkeavat hieman toisistaan. EU:n neuvoston päätöksen 6204/2/97 ENFOPOL 35 REV 2 mukaisessa niin sanotussa ENFOPOL-määritelmässä järjestäytynyt rikollisuus on määritelty 11 kriteerin avulla, ja näistä kriteereistä kuuden on täytyttävä, jotta rikollisryhmä täyttää järjestäytyneisyyden kriteerit. Järjestäytyneen rikollisuuden EU-kriteerit ovat: useamman kuin kahden henkilön yhteistyö, ryhmän jäsenillä on omat määrätyt tehtävät, ryhmä toimii pitkän tai rajoittamattoman ajan, ryhmä käyttää sisäistä kuria, ryhmää epäillään törkeistä rikoksista, ryhmä toimii kansainvälisellä tasolla, ryhmä käyttää väkivaltaa tai muita uhkailukeinoja, ryhmä käyttää peiteyhtiöitä, ryhmä harjoittaa rahanpesua, ryhmä pyrkii vaikuttamaan poliitikkoihin, julkiseen hallintoon, tiedotusvälineisiin, oikeusviranomaisiin tai talouselämän edustajiin, ryhmän toiminnassa taloudellisen hyödyn ja/tai vallan tavoittelu on määräävänä tekijänä. Rikoslain 17 luvun 1a :n 4 momentin mukaan järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen 1 momentissa tarkoitettuja rikoksia.
piirissä on kasvanut selvästi. Nykyisin huumausainerikollisuus on yksi järjestäytyneen rikollisuuden päätoimialoista. Stakesin mukaan Suomen huumetilanne paheni 1990-luvun puolivälistä alkaen lähes kaikkien mittarien (kokeilut, ongelmakäyttö, terveyshaitat, sairaudet, kuolemat, rikollisuus, takavarikot) mukaan. Huumeiden käyttö ja käyttöön liittyvien haittojen kasvu tasaantuivat vuosituhannen vaihteen jälkeen, ongelmakäyttö muutama vuosi myöhemmin. Viime vuosina huumausaineisiin liittyvissä kuolemissa on ollut kasvua. Tällä hetkellä poliisin tietoon tulee vuosittain lähes 20 000 huumausainerikosta. Poliisin tilastojen mukaan huumausainerikoksista epäiltyjen henkilöiden määrät ovat kasvaneet useilla tuhansilla henkilöillä 2000-luvulla 2. Ulkomaalaisten epäiltyjen osuus on erityisesti törkeissä huumausainerikoksissa suuri ja epäiltyjen kansallisuusjakauma moninainen. Huumausaineiden maahantuonti on pääosin ulkomaalaisten rikollisorganisaatioiden käsissä, mutta Suomessa rikolliset moottoripyöräjengit ovat merkittäviä laittomien aineiden välittäjiä ja jakelijoita suurimittaisen tuonnin keskuksista Suomen markkinoille. 1980- ja 1990-lukujen vaihteesta lähtien yleinen kansainvälistymiskehitys, johon olennaisena osana kuuluu liikkuvuuden lisääntyminen, on vaikuttanut eri tavoin myös Suomessa toimivaan rikollisuuteen. Merkittävä seikka on rikollisten moottoripyöräjengien rantautuminen Suomeen ja jatkuva vahvistuminen. Maantieteellisesti jengit ovat 2000- luvulla levittäytyneet koko Suomeen niin, että tällä hetkellä eri jengeillä on alaosastot tai toimintaa kaikilla suurimmilla paikkakunnilla. Osa tunnuksellisista ryhmistä kuuluu järjestäytyneen rikollisuuden kriteerit täyttäviin niin sanottuihin rikollisiin moottoripyöräjengeihin. Nämä moottoripyöräjengit käyttävät ulkoisena tunnuksena usein 1 % merkintää. Näitä ryhmiä kutsutaan myös rikollisiksi moottoripyöräjengeiksi, prosenttijengeiksi tai liivijengeiksi. Olennaista on, että nämä ryhmittymät katsovat olevansa järjestäytyneen yhteiskunnan sääntöjen ulkopuolella. Tämäntyyppiset rikolliset moottoripyöräjengit ovat levinneet voimakkaasti kaikissa Itämeren alueen maissa. Euroopan unionin laajentuminen ja siihen liittyvä vapaa liikkuvuus ovat tuoneet Suomeen myös uusia ulkomaisia, kansainvälisesti toimivia järjestäytyneitä rikollisryhmiä. Useiden Itämeren maiden järjestäytyneitä rikollisryhmiä on 2000-luvun alusta lähtien tavattu kasvavassa määrin Suomessa, erityisesti huumausaine-, omaisuus- ja talousrikollisuudesta epäiltyinä. Rikollisryhmittymät ovat tuoneet mukanaan uusia, Suomessa aiemmin harvinaisia tekotapoja ja toimintamalleja. Niiden jäsenten tekemät rikokset ovat monesti sarjarikoksia, joilla aiheutetaan suurta taloudellista vahinkoa. Poliisin tietojen mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien ryhmien määrä on lisääntynyt viimeisten 10 vuoden aikana Suomessa. Keskusrikospoliisin arvion mukaan Suomessa toimii noin 80 järjestäytynyttä rikollisryhmää, ja näissä ryhmissä on jäseniä noin 1000. Tiedot perustuvat rikostuomioihin, tehtyihin rikosilmoituksiin ja esitutkintaviranomaisten vihjetietoihin, eivätkä kuvaa tehtyjen rikosten tai niistä tuomittujen määrää. 5 2 Vuonna 2000 syylliseksi epäiltyjä huumausainerikoksiin (RL 50:1 4 :t) oli 14 332 henkilöä. Vuonna 2011 syylliseksi epäiltyjä huumausainerikoksiin (RL 50:1 4 :t) oli 19 292 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, PX-Web- Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Oikeus/Poliisin tietoon tullut rikollisuus.
Järjestäytyneiden rikollisryhmien päärikostoimialat ovat huumausaine-, väkivalta-, omaisuus- ja talousrikollisuus. Viime vuosina on ollut selvästi havaittavissa painopisteen siirtymistä huumausainerikollisuudesta talousrikollisuuteen. Rikollisryhmien uusia toimialoja ovat perintätoiminta, ravintola-ala ja rakennusala. Nämä liiketoiminta-alat ovat rikollisryhmittymien kiinnostuksen kohteina, koska niissä käsitellään käteistä rahaa. Yksityinen turvallisuusala on myös ala, josta järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymät ovat kiinnostuneita. Niin ikään ulkomaankaupan ja erityisesti kauttakulkuliikenteen talousrikollisuus on edelleen merkittävä uhka. Järjestäytyneen rikollisuuden kytkennät talousrikollisuuteen ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Keskusrikospoliisin mukaan vuosina 2007 ja 2008 talousrikoskytkentöjä oli noin neljänneksessä järjestäytyneeksi rikollisuudeksi määritellyistä jutuista. Eri rikollisryhmien jäsenistä 44 % on jossakin vastuuasemassa yrityksissä. Europolin uhka-arvioinnin 2011 mukaan Pohjoismaissa järjestäytyneen rikollisuuden riskialoja ovat mm. kuljetus-, finanssi- ja kiinteistöala. Suomessa tunnuksellisten rikollisryhmien keskinäiset suhteet ovat 2000-luvulla säilyneet melko vakaina. Kilpailu ja maantieteellinen laajentuminen aiheuttavat tosin ristiriitoja ja väkivaltaa. Useat rikollisryhmät ovat perustaneet osastoja eri puolille maata ja luoneet yhteistyösuhteita myös muihin rikollisryhmiin ja rikollisvaikuttajiin Suomessa. Tämä on nähtävissä osana laajempaa kehitystä, jossa ryhmien välit ovat sekä ulkomailla että Suomessa jännittyneet ja jossa markkinoille on pyrkimässä uusia kansainvälisiä ryhmiä. Ryhmien jäsenten ampuma-aserikokset ovat lisääntyneet, mikä on lisännyt uhkaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta kohtaan. Lainvalvontaviranomaisten toiminta on tehostunut 2000-luvulla 3. Poliisi, Tulli ja Rajavartiosto ovat tiivistäneet toimintaa erityisesti rikostiedustelussa yhteisellä PTRrikostiedustelujärjestelmällä ja rikostorjunnassa yhteisellä kohdetorjuntamenettelyllä ja yhteisillä tutkintaryhmillä. PTR-viranomaiset ovat luoneet myös uusia menettelyjä ja käytänteitä. Myös kansainvälistä yhteistoimintaa on tehostettu kehittämällä tiedonvaihtoa, yhdysmiestoimintaa ja perustamalla yhteisiä tutkintaryhmiä. Myös rangaistusten täytäntöönpanosta huolehtiva Rikosseuraamuslaitos osallistuu aktiivisesti viranomaisyhteistyöhön. Päivittäinen vankiluku on viime vuosina vaihdellut 3300 3400 vangin välillä. Arvioiden mukaan vankilukumäärästä noin 200 220 on järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvia henkilöitä, mikä vastaa noin 6 7 % vankimäärästä. Nämä järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvat henkilöt aiheuttavat vankilassa merkittäviä ongelmia muun muassa pitämällä yllä hierarkiajärjestelmää, kontrolloimalla huumausainekauppaa ja luomalla velkasuhteita. Vankilassa on mahdollisuus rekrytoida uusia jäseniä. Rikosseuraamuslaitoksen arvion mukaan järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluvan henkilön riski uusintarikollisuuteen on huomattavan korkea. Lainvalvontaviranomaistoimista huolimatta järjestäytynyt rikollisuus on monella mittarilla mitattuna kasvanut. Rikollisryhmien jäsenmäärä on lisääntynyt, eri ryhmien määrä on 6 3 Poliisiylijohtaja asetti 15.2.2006 huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamista selvittävän asiantuntijaryhmän, jonka tavoitteeksi annettiin huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategisten ja keskeisten toimintalinjojen valmistelu. Sisäasiainministeriön poliisiosaston (14.3.2007) julkaisussa 6/2007 "Huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostaminen" työryhmä on valmistellut 19 toimintasuositusta koskien tiedonhallintaa, vakavan rikollisuuden kohdetorjuntaa, poliisiyksiköiden ja muiden viranomaisten tehtävänjakoa sekä kansainvälistä toimintaa.
lisääntynyt, uusia rikoksen tekomuotoja ja -tapoja on rantautunut Suomeen, ja rikosvahinkojen määrä on lisääntynyt. Rikostutkinnan yhteydessä takavarikoitujen aseiden lukumäärät osoittavat ryhmien aseistautuvan ja toimivan ammattimaisesti ja väkivaltaisesti. Rikollisryhmien toiminta on vuosien saatossa monialaistunut ja ammattimaistunut sekä verkostoitunut. Järjestäytynyt rikollisuus on pyrkinyt yhdistämään laillisen ja laittoman toiminnan. 4. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiset linjaukset Järjestäytynyttä rikollisuutta tulee ensisijaisesti ennalta ehkäistä vaikuttamalla rekrytoitumishalukkuuteen ja tekemällä järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen kannattamattomaksi sekä vähentämällä järjestäytyneen rikollisuuteen kuuluvien ryhmien ja niihin kuuluvien henkilöiden arvostusta. Eri viranomaisten toiminnassa huomioidaan se, ettei järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä edes välillisesti lisätä. Tiiviillä ja suunnitelmallisella sekä valtakunnallisen että paikallisen tason viranomaisyhteistyöllä lisätään mahdollisuutta paljastaa järjestäytynyttä rikollisuutta, ja tehokkaalla rikosprosessilla huolehditaan rikosvastuun kokonaisvaltaisesta toteutumisesta. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on välttämätöntä ottaa käyttöön uusia menetelmiä, kuten hallinnollisten keinojen tehokas käyttäminen rikosten torjunnassa sekä tiivis yhteistyö viranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa. Tämä edellyttää viranomaisten ja yksityisen sektorin yhteistyömallien kehittämistä ja joiltakin osin myös lainsäädännön muuttamista muun muassa tiedonvaihdon osalta. Rikostorjunnassa ja hallinnollisissa menettelyissä korostetaan rikoksella saadun omaisuuden poisottoa ja perusteettoman etuuden epäämistä. Rangaistusaikana lisätään tuomittujen niitä valmiuksia, jotka tukevat rikoksetonta elämää, edistävät järjestäytyneestä rikollisryhmästä tai sen toiminnasta irtautumista ja edistävät elämänhallintaa. Rangaistusten täytäntöönpanon aikana kiinnitetään erityistä huomiota rikollisen toiminnan jatkamisen estämiseen rikoksesta tuomitun oikealla sijoittamisella ja kiinnittämällä huomiota tuomittuihin, joiden vakavan väkivallan uusimisen todennäköisyys on suuri. 5. Strategisten linjausten mukaiset toimenpiteet Valtioneuvosto edellyttää, että ministeriöt ryhtyvät valmistelutoimiin niin, että järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvät seuraavat toimenpiteet on mahdollista toteuttaa tai niiden valmistelu aloittaa tämän hallituskauden aikana. Kunkin hankkeen pääkoordinaatiovastuu on tietyllä ministeriöllä tai viranomaisella. Tämä on merkitty toimenpiteen lopussa olevassa listauksessa tummennettuna. Mukana tietyn hankkeen toteuttamisessa voi kuitenkin olla muitakin ministeriöitä tai viranomaisia, jotka on merkitty päävastuutahojen listaan. 1. Syrjäytymistä estetään. Järjestäytyneen rikollisuuden piiriin rekrytoitumista ennaltaehkäistään pitkällä aikavälillä ehkäisemällä syrjäytymistä. Lähtökohtana tulee olla, etteivät rikollisryhmät tai rikollinen elämäntapa ole vaihtoehto. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy on yksi hallitusohjelman kolmesta paino-pistealueesta. Se kokoaa yhteen eri hallinnonalat, toimijat, keskeiset työmarkkinajärjestöt ja järjestöt yhdessä 7
valmistelemaan, kehittämään, toimeenpanemaan ja arvioimaan tarvittavia toimenpiteitä syrjäytymisen, eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi. Tässä yhteydessä varmistetaan syrjäytymistä ehkäisevän Ankkuri-toimintamallin toimintaedellytykset. Päävastuussa STM, SM 2. Torjuntatyön toimijoiden osaamista lisätään. Viranomaisten osaamista, kykyä, tietämystä, suhtautumista ja ennakkoreagointia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta, toimenpidemalleista ja siltä suojautumisesta lisätään tehokkaalla hallinnonalat läpäisevällä koulutuksella ja tiedottamisella. Samalla varmistetaan, että rikoslaissa ja muussa lainsäädännössä säädettyjä järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan mahdollisesti soveltuvia kriminalisointeja sovelletaan tehokkaasti. Päävastuussa Poliisihallitus, Tulli, Rajavartiolaitos, VKSV 3. Tilannetietoisuutta lisätään. Lisätään eri viranomaisten mahdollisuuksia saada tietoa järjestäytyneestä rikollisuudesta, kykyä tunnistaa järjestäytyneen rikollisuuden ilmiöitä ja hyödyntää järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvää tietoa omassa viranomaistoiminnassaan. Luodaan kaikkien viranomaisten hyödynnettävissä oleva yhteinen ja säännöllisesti päivitettävä uhka-arvio järjestäytyneestä rikollisuudesta. Kehitetään poliisin johdolla PTR-viranomaisten järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvaa ja luodaan sen ylläpitämiseksi viranomaisille tosiasialliset ja tarkoituksenmukaiset edellytykset keskinäiseen tiedonvaihtoon myös oma-aloitteisesti. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeisimmät elinkeinoelämän toimijat ja valtionhallinnon strategiset kumppanit kytketään mahdollisuuksien mukaan tilannekuvan ylläpitämiseen. Päävastuussa SM, Poliisihallitus 4. Järjestäytyneen rikollisuuden epäasiallista vaikuttamista viranomaistoimintaan estetään. Huolehditaan siitä, että viranomaistoiminta järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ei henkilöidy eikä jää yksittäisten virkamiesten vastuulle korostamalla viranomaismenettelyjen yhtenäisyyttä. Vähennetään riskiä painostuksen kohteeksi joutumisesta yhdenmukaisilla menettelytavoilla ja turvallisuusriskejä koskevalla tietoisuudella, joilla voidaan vähentää virkamiehiin mahdollisesti kohdistuvien asiattomien painostuskeinojen vaikutuksia. Päävastuussa SM, Poliisihallitus 5. Järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamaa pelkoa torjutaan. Kannustetaan järjestäytyneen rikollisuuden kanssa tekemisiin joutuneita henkilöitä ilmoittamaan rikoksista tai kohtaamastaan painostuksesta viranomaisille. Viranomaisten tulee ryhtyä viivytyksettä asian edellyttämiin toimenpiteisiin ja kiinnittää erityistä huomiota asianomistajien turvallisuuteen. Selvitetään esitutkintalain muutostarvetta siltä osin, tulisiko lainvalvontaviranomaisilla näissä tapauksissa tapauskohtaisesti ja perustellusta syystä olla oikeus olla ryhtymättä esitutkintatoimenpiteisiin uhrin suojaamiseksi. Lisätään aktiivisen tiedottamisen kautta kansalaisten tietoisuutta järjestäytyneestä rikollisuudesta, jolla lisätään oman elinympäristön turvallisuutta ja vähennetään järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä. Päävastuussa SM, OM, Poliisihallitus 6. Hallinnollista torjuntaa edistetään. Puututaan tehokkaasti järjestäytyneen rikollisuuden toimijoihin ja toimintaedellytyksiin hallinnollisissa menettelyissä. Huolehditaan siitä, ettei viranomaistoiminnassa yksittäisillä päätöksillä tai ratkaisuilla edistettäisi järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä. Erityisesti huolehditaan siitä, etteivät viranomaispäätökset mahdollista rikollisen toiminnan jatkamista ja että eri viranomaisilla oleva tieto järjestäytyneestä rikollisuudesta voidaan huomioida myös hallinnollisessa päätöksenteossa. Selvitetään hallinnolliset ja siviilioikeudelliset keinot järjestäytyneen 8
rikollisuuden toimintaedellytysten heikentämiseksi. Kehitetään yhteistyörakenne, mukaan lukien paikallis- ja aluetaso, viranomaisten ja yksityisen sektorin välille, joilla hallinnolliset keinot voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön. Hallinnolliset torjuntatoimenpiteet otetaan huomioon paikallis- ja aluetason turvallisuussuunnittelussa. Lisäksi arvioidaan mahdollisuudet luoda ja ottaa käyttöön paikallinen hallinnollisen torjunnan moniviranomaismalli. Päävastuussa Poliisihallitus 7. Järjestäytyneen rikollisuuden osallistumista julkisiin hankintoihin estetään. Julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä tehdään kokonaisuudistus, jonka yhteydessä selvitetään vakaviin rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden osallistumista ja asemaa julkisissa tarjouskilpailuissa nykysääntelyn puitteissa. Selvityksen perusteella arvioidaan tarvetta muuttaa tarjoajien soveltuvuutta koskevia vaatimuksia ja velvoitteita ottaen erityisesti huomioon hankintayksiköiden riittävä tiedonsaanti tarjoajien taustoista. Päävastuussa TEM 8. Järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kriittisille toimialoille estetään. Hyödynnetään turvallisuusselvityslainsäädännön mahdollisuuksia arvioida järjestäytyneen rikollisuuden kannalta kriittisillä toimialoilla toimivien henkilöiden taustat. Lisäksi arvioidaan yhteiskunnan tärkeiden toimintojen turvaamisen osalta mahdollisuutta laajentaa viranomaisten oikeutta arvioida toimijan sopivuutta. Päävastuussa SM, OM, Poliisihallitus 9. Järjestäytyneen rikollisuuden vaikutukset ravintolatoiminnassa estetään. Sisällytetään alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä lakiin lupahallinnon ja valvonnan toimintamahdollisuus puuttua harmaan talouden toimijoiden ja järjestäytyneen rikollisuuden osallistumismahdollisuuksiin erityisesti ravintola-alalla. Päävastuussa STM 10. Järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa rikosoikeudellista käsitteistöä yhtenäistetään. Arvioidaan rikoslain 17 luvun 1a :n (järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen) muutostarpeet ottaen huomioon kansalliset ja kansainväliset näkökohdat. Arvioidaan muutoinkin järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista koskevien määritelmien ja kvalifioimisperusteiden yhtenäistämistarvetta. Huolehditaan siitä, että eri viranomaisilla on yhtenäinen käsitys järjestäytyneen rikollisuuden määritelmästä. Päävastuussa OM 11. Järjestäytyneen rikollisuuden ulkoisten tunnusmerkkien käytön rajoittamista selvitetään. Selvitetään erilaisten ulkoisten tunnusmerkkien käytön rajoittamisen mahdollisuus yksittäisissä tapauksissa rikollisen toiminnan jatkamisen estämiseksi. Selvitetään poliisin mahdollisuuksia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden välittömän uhan torjumiseksi rajoittaa tunnuksien käyttämistä tilapäisesti (julkisella paikalla tai) yleisötilaisuuksissa. Päävastuussa SM, Poliisihallitus 12. Viranomaisten toimivaltuuksia päivitetään. Tehostetaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa tarkistamalla torjunnan kohteeksi valittujen rikollisryhmien toiminnan estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä edellytettäviä toimivaltuuksia, jotka liittyvät salaiseen tiedonhankintaan, niitä koskeviin ilmoittamisvelvoitteisiin, viranomaisten tiedonvaihtoon ja kohdetorjuntaan liittyvien toimijoiden suojeluun. Varmistetaan samalla menettelyn oikeudellinen valvonta ja toimenpiteiden kohteeksi johtuneiden oikeussuoja. Harkitaan tarvetta muuttaa vuonna 2014 voimaan tulevaa pakkokeinolakia erityisesti siltä osin, kun kysymys on eräitä salaisia pakkokeinoja koskevasta sääntelystä. Mahdollisuuksien mukaan harkitaan myös eräiden pakkokeinojen käyttöalan laajentamista. Päävastuussa SM, OM, VM 9
13. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan suunnitelmallisesti poliisin koordinoimana. Järjestäytyneen rikollisuuden operatiivisessa torjunnassa huolehditaan PTR-viranomaisten saumattomasta yhteistyöstä ja päällekkäisen työn estämisestä muun muassa hyödyntämällä ja kehittämällä kohdevalintamenettelyä. Rikosten paljastamisen tulee olla suunnitelmallista ja siinä tulee korostaa tekijäkeskeisyyttä ja hyödyntää olemassa olevia keinoja tehokkaasti, kuten esimerkiksi yhteisiä kansallisia tutkintaryhmiä. Lisätään viranomaisten menettelyjen yhtenäisyyttä ja edistetään tiedon kulun avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Syyttäjät kytketään varhaisessa vaiheessa mukaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Päävastuussa Poliisihallitus, Tulli, Rajavartiolaitos, VKSV, puolustusvoimat 14. Kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia hyödynnetään. Varmistetaan rikosvastuun toteutuminen tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla myös valtioiden rajat ylittävässä järjestäytyneessä rikollisuudessa. Mahdollisuuksien mukaan syyteharkinta ja mahdollinen oikeudenkäynti tulee suorittaa rikoksesta epäillyn tai syytetyn kotivaltiossa tai valtiossa, jonka alueelta rikollista toimintaa on johdettu. Tähän tähtäävä yhteistyö toisen valtion lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten kanssa aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Operatiivisessa yhteistyössä korostetaan ja tehostetaan kansainvälisten yhteisten tutkintaryhmien käyttöä. Syytesiirtomenettelyn käyttämistä pyritään lisäämään. Lainvalvontaviranomaisten tulee hyödyntää kattavasti Europolin ja muiden kansainvälisten yhteistyöfoorumien tarjoamia tietojärjestelmiä, analyysi- ja muita palveluita sekä huolehtia osaltaan kansainvälisesti sovittujen tiedonluovutusta koskevien velvoitteiden täyttämisestä. EU:n jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välistä operatiivista yhteistyötä tehostetaan siirtämällä Eurojustiin tietoa niistä jutuista, joissa rikollisryhmä on osallisena. Päävastuussa Poliisihallitus, Tulli, Rajavartiolaitos, VKSV 15. Harmaan talouden selvitysyksikön asiantuntemusta ja palveluja hyödynnetään. Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää Harmaan talouden selvitysyksikön harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvää erityisasiantuntemusta ja tietoja jatkossa myös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Huomioidaan harmaan talouden torjunnassa järjestäytyneen rikollisuuden kytkökset. Selvitetään mahdollisuudet ulottaa velvoitteidenhoitoselvitykset nykyistä laajemmin järjestäytyneen rikollisuuden toimijoihin ja heidän vaikutuspiirissään oleviin yrityksiin. Arvioidaan, voidaanko velvoitteidenhoitoselvitys jatkossa ulottaa myös luonnollisiin henkilöihin. Päävastuussa VM, Verohallinto, Poliisihallitus 16. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa laittoman maahantulon järjestämisessä ja siihen liittyvissä rikoksissa tehostetaan. Parannetaan järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ja tutkinnassa ihmiskaupan erityspiirteiden tunnistamista. Tunnistetaan ja huomioidaan järjestäytyneen rikollisuuden kytkeytyminen laittoman maahantulon järjestämiseen. Selvitetään laittomaan maahantulon järjestämiseen liittyvän kriminalisoinnin muutostarve. Laittoman maahantulon järjestämisen ja ihmiskaupan torjunnassa huomioidaan keskeisesti myös uhrin oikeusturva. Toteutetaan 17.10.2012 hyväksytty laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma. Päävastuussa OM, SM, Poliisihallitus, Rajavartiolaitos 17. Tietoverkkoja hyödyntävän rikollisuuden torjuntaan osana järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa panostetaan. Selvitetään tietoverkkorikollisuuden torjuntastrategian tarve Suomen kyberturvallisuusstrategian ja sen toimeenpano-ohjelman pohjalta. Huolehditaan siitä, että verkossa toimivat henkilöt pystyvät helposti ilmoittamaan rikolliseen toimintaan viittaavat tahot poliisille. Arvioidaan mahdollisuuksia, joilla viranomaiset voisivat torjua 10
anonyymiverkoissa esiintyvää rikollisuutta. Päävastuussa SM, LVM, VM, Poliisihallitus, Tulli, Rajavartiolaitos 18. Mahdollisuuksia hyötyä rikollisesta toiminnasta vähennetään. Järjestyneen rikollisuuden torjunnassa viranomaiset panostavat rikoshyödyn takaisinsaantiin ja korvausvaatimusten turvaamiseen sekä tehostavat tuomittujen saatavien perintää. Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön rikoshyödyn menetetyksi tuomitsemisessa käännetty todistustaakka. Järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden ja heidän lähipiirinsä osalta selvitetään mahdollisuudet tehostaa selvittämättömien omaisuuden lisäysten arvioverottamista. Päävastuussa OM, Verohallinto, Poliisihallitus, Tulli, Rajavartiolaitos, VKSV 19. Asianosaiskuulemiset rikosprosessissa turvataan. Harkitaan mahdollisuutta ottaa käyttöön anonyymitodistelu vakavimmissa järjestäytynyttä rikollisuutta koskevissa rikosoikeudenkäynneissä oikeusministeriössä laaditun perusvalmistelun pohjalta. Lisäksi laaditaan todistajansuojelua koskeva lainsäädäntö ja luodaan moniviranomaisyhteistyöelin arvioimaan ja kehittämään todistajansuojelua sekä avustamaan viranomaisia yksittäisissä tapauksissa. Päävastuussa OM, SM 20. Rikosseuraamusjärjestelmää tehostetaan. Rikosseuraamuslaitoksessa otetaan käyttöön vankitilojen valvontatasoluokitus. Rangaistusten täytäntöönpanon asiakastietojärjestelmän kehittämistyössä otetaan huomioon vankiloiden tarve saada riittävät tiedot poliisilta järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvista henkilöistä. Tutkintavankeusaikana varmistetaan yhteistyössä esitutkintaviranomaisten kanssa tarpeellinen tiedonvaihto. Rikoksesta tuomitun oikealla sijoittelulla, hyvin organisoidulla valvonta- ja tiedustelutyöllä sekä viranomaisyhteistyöllä turvataan vankilan sisäinen järjestys ja estetään rangaistuksen aikainen rikollisuus. Tiivistetään tarvittaessa ehdonalaisesti vapautuneiden rikollisryhmiin kuuluvien vankien valvonta-aikana yhteistyötä poliisin kanssa. Yhdyskuntaseuraamusten kokonaisuudistuksen yhteydessä harkitaan, onko järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät näkökohdat riittävästi huomioitu yhdyskuntaseuraamuksia koskevassa sääntelyssä. Edistetään ja nopeutetaan rangaistukseen tuomitun siirtämistä (suostumuksestaan riippumatta) suorittamaan tuomittu rangaistus kansalaisuusvaltioonsa, jotta voidaan edistää tuomitun mahdollisuuksia asuinpaikan, muiden henkilökohtaisten olosuhteiden tai erityisten syiden vuoksi sopeutua yhteiskuntaan vapautumisensa jälkeen. Päävastuussa OM, Rikosseuraamuslaitos 6. Toimenpiteiden toteutus ja seuranta Ministeriöt käynnistävät ja seuraavat ohjelman toimeenpanoa vastuullaan olevien toimenpiteiden osalta ja raportoivat niistä sovitusti järjestäytyneen rikollisuuden johtoryhmälle. Toimeenpano edellyttää hallinnonaloilta toimenpiteiden valmistelua ja tarkempaa vaiheistamista. Kiireellisimpiä toimenpiteitä ovat edellä kohdissa 2, 4, 6, 8 ja 19 mainitut. Eräät tämän ohjelman mukaiset toimenpiteet ja hankkeet edellyttävät mahdollisesti lisäresurssointia. Niiden valmistelussa tarkentuu, millaiset nämä resurssivaikutukset ovat ja miten nämä resurssit olisivat turvattavissa. Johtoryhmä seuraa näiltä osin tilannetta, ja resurssikysymykset ratkaistaan erikseen. 11
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan johtoryhmä seuraa toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikuttavuutta ja ryhtyy tarvittaessa lisätoimenpiteisiin. Johtoryhmän tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri hallinnonalojen ja viranomaisten järjestäytyneen rikollisuuden torjuntasuunnitelmia ja käynnistää tarvittaessa hallinnollisen lähestymistavan operatiivisen soveltamisen pilottihankkeita. Ohjelman eri toimenpiteet tehostavat hallitusohjelman mukaisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Eri toimenpidekohdat vastaavat lähtökohtaisesti hallitusohjelmassa mainittuun velvoitteeseen selvittää järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan erityislain tarvetta. Jos toimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi tai siihen ilmenee muita perusteita, erillislain tarvetta arvioidaan myöhemmin osana ohjelman toimeenpanon seurantaa. 12