KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET

HELSINGIN KAUPUN'GIN TILASTO IV KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET 9 9"34 VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS HELSINKI 935

STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGFORS IV SERVICES TECHNIQUES MUNICIPAUX 9 934 RAPPORTS ANNUELS PUBLIES PAR L'llDMINIStKllTION DES SERVlCES TECHNIOUES MUNICIPIlUX HELSINKI 935, TYÖVÄEN KIRJAPAINO

SISÄLLYSLUETTELO Siv. Helsingm kaupungin teknillisten laitosten hallitus... V Vesijohtolaitos...... l Kaasulaitos...;...:...:...,... 7 Sähkölaitos...,..... 29 TABLE DES MATIERES Page Administration des services techniques municipaux... V Service des eaux... l Usine a. gaz... 7 Usine d'electricite...:...:... 29

Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallituksen kertomus vuodelta 934. / Teknillisten laitosten hallitukseen ovat kaupunginvaltuuston valitsemina selostusvuonna kuuluneet: puheenjohtajana professori B. Wuolle, varapuheenjohtajana sähköteknikko Väinö V. Salovaara :;ekä jäseninä kauppaneuvos Rudolf Gesellius, toimitsija Lauri Mikkonen ja insinööri Erik Schröder. Kaupunginhallituksen edustajana on ollut teknillinen johtaja insinööri Einar Moring. Selostusvuonna on hallitus kokoontunut kuten aikaisemminkin joka toinen viikko tiistaisin, tarpeen vaatiessa useamminkin, mutta kesäkautena hårvemmin. Hallituksen kokouksia on ollut 22, joissa on käsitelty kaikkiaan 22 asiaa. Paitsi kaupunginhallituksen pyytämiä erinäisiä lausuntoja ovat hallituksen käsittelemät asiat välittömästi koskeneet teknillisten laitosten hallintoa ja käyttöä sekä niiden virkailijoiden ja työläisten palvelussuhdetta, palkkaetuja y.m.. Hallituksen tähän kertomukseen on valittaen merkittävä, että apulaisoikeuskansleri. Savonius, joka toimi hallituksen sihteerinä sen perustamisesta alkaen vuonna 9, kuoli huhtikuun 3 päivänä 934. Sihteerin tointa hoiti väliaikaisena vuoden loppuun saakka sähkölaitoksen toimitusjohtaja insinööri A. Marsio. Vesijohtolaitoksen, kaasulaitoksen ja sähkölaitoksen toiminnan suhteen kuluneena vuonna saa hallitus viitata asianomaisten laitosten tähän liitettyihin kertomuksiin. Helsingissä, huhtikuulla 935. B. Wuolle. Ilmari Nordberg.

Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminriasta vuonna 934. Vuonna 934 tehdyt uudistyöt ovat supistuneet pääasiallisesti putkiverkon laajennuksiin uusissa kaduissa ja näitä. kin töitä on ollut vain vähän.. Käyttö. ~ Vedenkorkeus joessa. padonkynnyksestä. mitattuna. sekä muutamat muut tiedot selviävä.t seuraavasta taulukosta: Sähkölaitoksen,,' :ci',,. Keskilämpö- ~ Vedenkorkeus Vantaassa, m ) A Laitoksen koskivoimajla kehi-.;;:,,. V U 0 s i ja kuukausi.ntama energia, :(; tetty energia. a e aste, I Suurin arvo I '" u... a Keskiarvo Pienin arvo kwh Co kwh '".. '" rn rn 934 Tammikuu... -0.04- +0.06 Helmikuu... _...:... _... -0.06 ±O_OO Maaliskuu...... _._. _... _. _.. +0.07 +0.62 Huhtikuu... _... +0_4.8 +0.80 Toukokuu..._..,_... _. _... +0.06 +0.88 Kesäkuu... -0.09 ±O.OO Heinäkuu._..._... -0.00 +0.4.0 Elokuu... _...... _... _.. _... -0.06 +0.8 Syyskuu... _... _._... _.. _.. -0.07 +0_08 Lokaku u......_.. _... +0.44, +.0 Marrasku..... +0.69 +0.98 Joulukuu... +0.22 +0.4.9 Koko vuosil +0.8' +.0-0.8 27.590 250.300 6 32.7 -. -0.88-249.850 4 22.9-2.7-0.8 57.470 27.500 7 44.2 -.. +0.6 52.620 0.050 6 42.0 + 3_4. -O.!lO 37.970 36,950 4 29.6 +0.9-0.26 3.380 22.400 5.9 +5. -0.8 57.670 60.800 7 64_0 +8_ -0.6 7.560 82,950 0 44.8 +7.4. -0.2 55.050 223.250 0 68. +4.9-0_02 64.050 23.350 25 63. + 8.8 +0.8 49.050 33.650 9 76.9 + 3.8 +0.06 36.940 42.200 6 25.8-0_8-0.38.04.350 2.34.250 85 629 4. + 7.2 Luonnollinen jäänlähtö Vantaan joesta keväällä voidaan pitää tapahtuneena huhtikuun 9-20 p:nä. vaikka jääpeitettä jo muutama päivä aikaisemmin oli ruvettu räjähtämisen avulla poistamaan_ Syksyllä joki jäätyi kokonaan joulukuun l p:nä iltapuolella. Edellisestä päivästä alkaen suppo pyrki vaikeuttamaan käyttöä, jota kuitenkin helposti ylläpidettiin johtamalla höyryä vedenottamoon. Höyrynsyöttö kesti 2 tuntia_ Jouluk. 8 p:nä joki taas oli vapaa jäästä sateisten ja lämpimien ilmojen vaikutuksesta. Joulukuun 26 p:nä joki oli uudelleen kokonaan jäässä. Suppo oli alkanut jo jouluk. 23 p:nä, josta syystä höyryä oli laskettu ottamoon kaikkiaan noin 5 tunnin aikana. Vuodesta 886 lukien jäänlähdöt ovat tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 8 p:nä; aikaisin jäänlähtö ta- pahtui maaliskuun 29 p:nä v. 890 ja myöhäisin (keväällä) toukokuun 3-5 p:nä 929_ VedenpuhdlstU8. \;'edenpuhdistus'ja suodatus ovatyiime vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on stcrilisoitu kloorilla koko vuoden ajan_ Yksityiskohtaiset tiedot saadaan liitteestä n:o 2. Vedenpumppuamlnen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä oli 3,207.290 m 8 Eri pumpuilla pumputut vesimäärät kuin myös keski-. suurin- ja pienin pumppuaminen vuorokaudessa kuukausittain olivat seuraavat: ) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat kuitenkin turbiinien käytön vuoksi säädön alaisia. D) Tähän on laskettu vain ne päivät jolloin sademäärä on ollut vähintään 0. mm.

2 Kuukausi Turbiini Keskipakois Yhfeensä, pumput, pumput, PlltlllpUa,minen vuorokaudessa - m' m S m S KeSkimäärä, Suurin määrä,l Pienin määrä, ms ml ml Tammikuu... 203,28 890,36,093,579 34,74 38,932 25,499 Helmikuu':...:... 50,427 845,6 995.588 35,557 38,828 25,796 Maaliskuu... 80,079 930,888,0,967 35,838 40,495 25,442 Huhtikuu...'... 244,57 850.548.095,9 36.504 4,002 25,O~0 Toukoku u...:... 245.425 905,74.5,39 37,33 43,732 23.95 Kesäkuu... 223,20 823,979,047,099 34,903 46.009 8,840 Heinäkuu... 23,858 749,859 98.77 3,668 35,669 20,757 Elokuu... :...' 24,60 87,46.086,062 35,034 39,906 2,046 Syyskuu... ;... 23,464 97,858,49,322 38,3 42,79 25,766 Lokakuu... 253,89 944,753,97,942 38;643 4,667 27,729 Marraskuu... 24.529 9,94,53,443 38,448 4,68 27,478 Joulukuu... 240,463 904-,850,45,33 36,946 43,67 24,788 '... Koko vuosil 2,659,944 0,547,346 3,207,290 36,84 46.009 8,840 Vesi mittarit. Käytännössä 'qlevien mittarien luku.ori vuoden kuluessa lisääntynyt 32:a ja oli niitä vuoden lopussa 3,929 kpl. lystä: Läpimitat selviävät seuraavasta eritte- Aukon läpimitta... 3 20 25 30 40 50 75 00 50 mm Lukumäärä... 863 68 560 524 80 346 83 33 kpl. Näistä on kpl. 50 mm. 27 kpl. 75 mm ja kpl. 00 mm Woltmannmittareita.. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä: oli..997. ja syyt vaihtoon ovat olleet seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon tai liian suuren näytön takia Vaihdettu isompiin tai pienempiin inittareihin... Vaihdettu halutun kokeen takia... Vaihdettu epävarman käynnin takia... Vaihdettu pysähtymisen takia...;... Vaihdettu taaksemenon takia... '.'... Vaihdettu vian takia osoittimessa tahi taulussa.... Vaihdettu vuodon takia... Vaihdettu jäätymisen takia...,..':... ".... Poistettu lakkautetun käytön takia...,452 kpl.. eli 36.9 % 56 4.0 ~ 3»» 0.» 35 0.9» 94» 2.4.» 2 0.». 8 ~» 0.2» 36»0.9» 4 207 Uusia mittareita on asetettu 249 kpl., joista 37 ainoastaan kesäksi. 0.» 5.2». kaikista asetetllista mittareista ------------------------------------------------------ Yhteensä,997 kpl., eli 50.8 % kaikista asetetuista mittareista. Vedenkulutus.. Kaikki vesi jaetaa:n mittarien kautta. j.a näiden mukaa~ kulutetut vesi määrät ovat olleet seuraavat: Yksityiskulutus. -9 kaupunginosassa...,'.... 5,964,77 m a eli 45.6 % 0-2 kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella. mutta Käpylän ja Toukolan lounaispuolella, olevilla alueilla...... 2,958,672».» 22.4.0» Toukolassa ja Käpylässä. sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla... 24,80». 88 --------------------------- Siirto 9,65,90 m a, eli 69.89 %

,3,556 Siirto 9,65,90 ml, eli 69.89 % 3-5 ja 20 kaupunginosassa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla... 2,070,027» 5.67 Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaettu... 55,4» O.n» Suomenlinnassa.. :... 33,580 0.26» Kaupungin ulkopuolella (Kulosaarella)... 6,750» 0.,8» -------------------------------------- Yksityiskulutus,385,958 m 8, eli 86.l!l % Yleinen kulutus..kaupungin maksama kulutus.... 979,54 m 8, eli 7.' % Laitoksen oma kulutus.... 77,356 0.69» Mittarien mukaan 2,442,828 m a, eli 94.I % Putki verkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessaan, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä......... 764,462 ma, eli 5.79 % Yhteensä 3,207,290 m a, eli 00.00 % Vesimittarien näyttämä vesimäärä oli siis:, Vuonna 934... 2,442,828 mb, eli 94.2~ 0/0 koko pumputusta määrästä. Vuonna 933 kulutettiin... 2,660,948 ni l Vuonna 934 on kulutettu.... 3,207,290» Lisäys vuonna 934.... 546,342» Keskikulutus vuorokaudessa oli... 36,84 Suurin kulutus vuorokaudessa, kesäkuun 8 p:nä (säiliön pesu)... 46,009» Pienin kulutus vuorokaudessa, kesäkuun 24 p:nä... 8,840» Seuraavassa taulukossa esitetää.n tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: Vedenkulutus, m' Mittarien mittaama kulutus S is: ~:... E!); :::: is: ~ ~. Keskikulutus henkeä p= S. kohti vuorokaudessa, ;;\l.s Maksavat kuluttajat Vuosi >< ". "'~.~ o " or ",>< >< [~~ Kaupungin ;; '".. ""0 c r ;:::- Yksityis, Laitoksen å~.g " " 3 a a e."" veloittama C.. c 0 C ~. II> c ~'< kulutus oma kulutus ;:..'..' <r g C ~. " 3 '< g, 3 kulutus ~ (D fp'.. 'l' II> II> 895... 846,466 - - 632,0,478,567-55.8 3.8,73-900... ~ - - 70,348 2,02,904-60. 39.2,286-905...,786,352 808,665 2,595,07 62.2 42.8.,452-90... 2,83,997 - -,423,943 4,255,SJ40-80.8 53.8,650-95... 4,963,329 54,703 9,625 857,956 6,382,63 86.68 99.8 77.' 2,06 46 920... 5,36,52 470,77 40,809 790,67 6.663,349 88.3 93. 75.0 2,59 62 925... 6,898,46 623,307 49,562 766,737 8,338,022 90.80 08.9 90. 2,445 90 926,... 7,372,483 62,748 50,808 989,649 9,034,688 89.06 5.8 94.& 2,567 96 927...,... 7,956,230 604,908 53,52 827,786 9,442,445 9.28 7.8 99.8 2,707 98 928... 9,6,379 60,724 46,90,44,66 0,954,629 89.66 32.7 0.9 2,86 205 929... 0,994,740 700,26 55,084,36,22 2,355,862 88.98 45.6 20.6 2,90 208 930... 0,587,07 78,542 74,57 870,053 2,250,34 92.90 39. 20.9 2,922 223 93... 0,562,263 778,934 63,283 963,222 2,367,702 92.2 34., 4.7 2,945 22 932... 0,80,740 908,43 87,032 850,065 2,647,250 93.28 3.8 2.2 2,993 235 933... 0,92,940 90,47 73,44 755,096 2,660,948 94.0' 29.9 2. 3,05 245 934...,385,958 979,54 77,356. 764,462 3,207,290 94.2 3,04 244 2 Dr: ~... ' ~?- '5'

4 II. Vesijohdon laitokset. LaaJennukset Ja arvonlisäykset. Vuonna 934 on tehty allamainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat kustannukset, nimittäin: a) Vuoden- menosäännön määrärahoilla: Työkalujen ja kaluston hankinta...... ;.... Vesimittarien osto.... Vesijohto Kaarlonkadun jatkeeseen Helsinginkadulta pitkin korttelin n:o 350 pohjoissivua ) Vapaakaivo Hietarannan tien varrelle ja vesijohdon jatko sitä varten (6 m 5" johtoa)..... 500 kva muuntaja Vanhaankaupunkiin..... Vesijohto E. Hesperiankatuun Mechelininkadulta länteenpäin )..... Vesijohto Mechelininkatuun P. Hesperiakadulta Kammionkadulle (52 m 8"',365 m 6'" ja m 5# johtoa)... :... :.... Vesijohto Munkkiniemenkatuun Valpurintieitä Paciuksenkadulle (26 m 2# ja m 6# johtoa)... :.... Vesijohto Tilkan siltaan ja sen alitse (39 m 2'" johtoa)... :..... Vesijohto Mäkelänkadun lounaispuoleen Salmentieltä Kuortaneenkadulle (42 m 5'" johtoa) Satamaposteja 'Laivarantaan ja Saukonlaituriin.... 49,760: 20 99,089: 0 20,622: 55 4,997: 40 89,592: 90,900: 95 249,24: 30 48,65: 60 30,459: 25 63,878: 45 35,487: 25 83,644: 95 b) Edelliseltä vuodelta siirtyneillä määrärahoilla: Vesijohto ja 4 vesipostia Rahapajanrantaan... 40,043: 70 Varapääjohto Runeberginkadun ja Satamaradan risteykseen (4 m 32" (pidennystä) ja 60 m 24"'johtoa)...:... 39,65: 85 79,695: 55 c) Kaupunginhallituksen myöntämillä lisämäärärahoilla: Vesijohto Toivonkadulta Stadion alueen edustalle (235 m 6'" johtoa)......... 44,782: 25 d) Kaupunginvaltuuston etuantina myöntämillä määriirahoilla: 2 ) Vesijohto Humaliston- ja ~ajasaarenkatuihin Topeliuksenkadulta Valhallankadulle sekä Rajasaarenkatuun ja sen jatkeeseen Sutelantieltä Humalluodoille (304 m 6# ja 343 m 5# johtoa).... Vesijohto Turuntiehen Kuusitieltä Tilkan sillan eteläpäähän sekä saman sillan pohjoispäästä Tilkan sairaalan portille (353 m 2", 30 m 8", m 6~ j~ 2 m 5'" johtoa)... Vesijohto Kivelänkatuun (83 m 5'" johtoa).... Vesijohdon uusiminen Unioninkadussa E. Makasiini- ja Bernhardinkatujen välillä (27 m 5# johtoa) Smk.,038,22: 75 220,476: 50 303,63: 40 08,632: 60 sekä Bernhardinkadussa os. N:o 7 edustalla (44 m 5* johtoa)......... 78,540: 80 -----...;...-- Smk. 7,28: 30 VesijohtolaItoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä 933..... Uudisrakennukset vuonna 934.... Poistot kuoletuksen vuoksi.... 09,069,500: -,038,22: 75 0,07,622: 75 4,439,950: - Ylimääräiset poistot... ===3",,' ""7",,2,,,,: 7""5,,,---=.:4,:...:4..:.43:;,:...:.:.2=2:...:7~5 Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä 934...,... Smk. 05,664,500:- jaettuna seuraavasti: ) Itse johto laskettu v. 933.- 2) Ei ole viety pääoma-arvoon.

5 Vanhassakaupungissa: Arvo "/ 933 Lisäys vuonna 934 Poistot Arvo "/II 934 Vanhankaupungin putous sekä padot... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Vanhassakaupungissa,... "... Vanha pumppuhuone tiilistä... 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit... 300 hv. säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu... Turbogeneraattori instrumenteerauksineen ja kattiloineen... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamoon... Hiilivaja y.m... Konehuone- ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvat säiliöt ja kaivot... 28 kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (746 m 2 suodatuspinta-alaa).... Moottorit ja sähkömoottori pumput.... Sähkömuuntajat, sähkökaapelit ja instrumenteeraus Uusi suodatinrakemlus puhdasvesialtaineen... Ympyriäiset altaat Vanhankaup. Siltasaarella,... Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella "... '.. Kloorikaasukoje...'... Kivisilta Vantaan joen yli..... Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja,000,000: - 860,300:,- 00,000: - 5,000: - 5,000: -,25,000: -,472,700: - 502,400: - 6,400: -,00,800: - 2,607,900: - 795,500: -, 355,900:- 3,924,500: - 45,000: -,85,600: -- 90,00: --..:... 372,400: - 89,592: 90,000,000: - 860,300: - 00,000: - 5,000: - 5,000: - 38,700: -,22,300: ~ 72,600: -,300,00: - 26,300: - 476,00: - 3,600: - 2,800: - 39,500: - 97,300: - 42,300: - 2,95,600: - 45,800: - 649,700: - 64,992: 90 380,500: - 33,500: - 3,79,000: - 45,000: - 46,500: -,354,00: -,400: - 78,700:,- 8,300: - 364,00: - putkijohtosillat...,.. 3,60,300: - 20,600: - 2,958,700: - Varastorakennuksia Siltasaarella... 7,00:- 4,300:- 66,800: - Myllyrakennus... 43,000: - 3,400: - 39,600: - Kemistin asunto hirsistä... 08,600: - 7,700: - 00,900: - Kemistin apulaisen asunto hirsistä.... 22,400: - 7,200: - 5,200: - Asuinrakennus tiilistä... 59,800: -,300: - 48,500: - Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen,.'... 92,000: - 3,500: - 78,500:,- Asuinrakennus hirsistä (myllärinrakennus)... 9,000: -,400:- 7,600: - Pesutupa ja sauna tiilistä......... 30,800: - 2,400:- 28,400: - Vesisäiliö Eläintarhassa... 0,66,500: - 248,000: - 0,368,500: - Vartijanasunto hirsistä... 2,300: - 900:-,400: - Vartijanasunto tiilistä...... 390,900: - 8,000: - 382,900: - Vesijohto työpaja tiilistä korttelissa n:o 79...... 30,000: - 30,000: - Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja lauaoista... 2,700: - 2,700: - Vesipo$tit satamissa...: 53,400: - 75,530: 95 42,930: 95 86,000: - Vapaakaivot... 75,600: - 4,997: 40 6,597: 40 74,000: - Hevosten iuomakaukalot... 4,700: -,700: - 3,000: - Putkiverkko.................... 65,508,700: - 709,52: 20,98,952: 20 64,235,900: - Vesimittarit...:... 94,500:- 99,089: 0 63,!)89: 0 849,900: - Kahestot, työkalut ja automobiilit......,322,700:- 49,760: 20 208,060: 20,64,400: - --------~--~--------~------~------~~---- Smk. 09,069,500:-,038,22: 75 4,443,22: 75 05,664,500:- Viime vuonna laskettujen ja hyljättyjen sekä vuoden lopussa käytännössä olevien vesijohtojen pituudet ja läpimitat sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät selviävät seuraavasta taulukosta:

6 "C en 2!'... ~... 0< '" ".:: :;; 0> 0 0 0 ö ~E. 0 '" 0\!;' ö '" " '" '" " ".. n "'" 0 ~~ ~ 5 5 5 5 5 5 5 5 5 '"... t:i!!l. 5 0>'''' 5 5 5 5 5 5 5 "8 ~.!!. t:i.. 0;'" m m m m m m m m m m kpi. kpl ]ouluk. 3 p:nä 933... 5,40 5,609 4,52 5,409 6,78 27, 84 43,074 49,799 5;277 72,425,372,524 Lisäys v. 934... 4 60 58 82 906,28 2,698 8 37 Vähennys v. 934... :-... - - - - - - - - 305 305 4 ) 3 ]ouluk. 3 p:nä 934...!5,44!5,669!4,52!5,409!7,299!27,266!43,980!50,927! 4,972!74,88!,376!,558 Putkiverkon keskiläpimitta on 262 mm ja.tilavuus 9,420 m 8 Eläintarhan vesisäiliöön mahtuu n, 2,500 m S, ja korkeimman vedenpinnan korkeus on 56.3 m yli NN.. Taloudellinen tulos. Hinta. Siirto 26,98,645: 55 Tulot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta 3,277: 5 Kulutetun veden yksikköhinta on ollut Smk. 2: 40, jolle hinnalle on laskettu alennusta 5, 0 ja 5 % niistä Menot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta... 64,264: 75 määristä jotka ylittävät 00, 300 ja: 600 m 3 vuosinel j änneksessä. 49,02: 40 Kaupunginvaltuuston maaliskuun 0 p:nä 94 vahvistaman taksan mukaisille mittarivuokrille ja muille Maa-alueiden vuokrat... 5,600: - Tulot viemärijohtojen katsastuksista ja, maksuille on laskettu 700 % korotus. ' niiden ehdotusten tarkastuksista '... 24,53: - Satamaposteista, jotka satamakonttori vuonna 922 Luontoisedut...'... 07,97: 50 on ottanut haltuunsa, on annettu vettä satamalautakunnan määräämällä hirinalla, 2 markalla kuutiomet Korkoja konttokuranttitilistä..... 03,3: 35 Myydyistä vesimittareista...,475: - riitä. Sekalaiset tulot... 2,576: 95 Tulot. Smk. 27,22,69: 75 Tulot yksityiskulutuksesta,.... satamaposteista jaetusta vedestä kaupungin kulutuksesta.... ~ vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä... :.... Vesimittarien vuokrat.... Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista.... Voitto tehdyistä asennustöistä: 23,92,205: 35 09,65: 40,967,379: 5 45,80: 55 26,044,00: 45 497,59: - 7,237: 50 Tulot... 2,46,20: 20 Menot...,798,86: 40 347,393: 80 Tulot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta... 08,464: 30 Menot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta... 85,69: 50 22,844: 80 - Siirto 26,98,645: 55 Tulot vesikuutiometriltä Vedestä Mittarien vuokrista.... Tehdyistä asennustöistä..... Muut tulot.... mggdgstä vedestä, p:ill' 20.69 4.09, 2.809 2.62 pamputusta vedestä, p:iä 97.96 3.7H 2.630 2.u, ----------------------- Yhteensä 220.070 Jos tulot vesimittareista jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareille: on vuokra Smk. 26: 54 vuodessa kustakin mittarista. ' Menot: A. Hallizo. Osuus hallituksen menoista...,... 5,242: 35 Sääntöpalkkaiset virat...... 28,640: - -----------------,r. Smk. 296,882: 35 ) Tilaston oikaisua varten.

7 B. Kassa- ja tilivirasto. SääntOpalkkaiset virat.... Tilapäinen työvqima.... KQnttQrihuQneistQn vuqkra, valaistus ja ~iivqaminen... i.... Smk. 53,868: 50 69,954: 05 2,68: 40 83,440: 95 Kehitetty energia.on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölaitqksesta saatu virta 2,34,250 kwh LaitQksen vesivqimalla käyvän generaat-. tqrin kehittämä virta....04,350 Yhteensä 3,75,600 kwh ) LabQratQriQ. C. Käyttö. JQkainen kwh.on siis keskimäärin maksanut 40. penniä. Kahden kemistin sekä vahtimestarin palkat 55,640: - Sähkövirtaa.on käytetty seuraavalla tavalla: Bensiini, kemikaliat, tarveaineet ja muut menqt... 7,998: 35 Veden pumppuamiseen SaQstusaltaisiin 589,240 kwh -------..;.-.-- Veden pumppuamiseen kaupunkiin... 2,52,986 Smk. 73,638: 35 SUQdatinhiekan pesuun...... 24,244 KQkQ laitqksen valaistukseen... 34,296 Mitä labqratqriqn tutkimuksiin tulee viitataan jqhta- Kemialliseen puhdistukseen...... 4,834 t jan erityiseen kertqmukseen, liitteeseen n:q 2. Yhteensä 3,75,600 kwh 2) Vedenpumppuaminen.. a) Turbiinipumput. Osa kqnemestarien palkqista...... 0,000: -- KQnf!enhQitajat ja apulaiset... 68,835: - Muut käyttö- ja hqitqkustannukset... 5,597: 70 PumppulaitQksen kqrjaus ja kunnqssapitq 9,844: 85 ---~------------ Smk. 94,277: 55 Kun turbiinipumpuilla.on pumputtu 2,659,944 m a vettä,.on tämä pumppuaminen maksanut 7.304 penniä kuutiqmetriltä. Kun energiantarve suqdatinhiekan pesuun, "eden kemialliseen puhdistukseen ja laitqksen valaistukseen.on laskettu sähkölaitqksen keskihinnan, 45.944. penniä kwh:lta, mukaan viime VUQnna, niin menqt keskipakqis-. pumppujen eri pumppuamisista nqusevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen saqstusaltaisiin... 235,583: 75 Pumppuaminen kaupunkiin... :,...,004,75: 65 Smk.,240,299: 40 b) KeskipakQispumput. Nämä pumput.ovat sähkömoqttorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta.osaksi vesivqiman käyttämästä generaattorista tai uudesta turbqgeneraattqrista ja.osaksi kaupungin sähkölaitqksesta. MenQt.ovat.olleet seuraavat: Osa konemestarien palkqista.... KQneenhoitajat ja apulaiset.... Öljyä, trassia, muita aineita sekä päivätyöt KQneiden ja pumppujen kqrjaus ja kunnqssapitq... :.... Kivihiiltä 6.8 tqnnia sekä höyryturbiinilaitoksen käyttökustannukset.... Helsingin kaupungin sähkölaitqksen lasku 2,34,,250 kwh:sta....,274,00: - Tästä vähennetään suqdatinhiekan pesukustannukset...,38: 60. S:n menqt laitqksen valaistuks. 5,757:- S:n s:n kemiallisesta puhdistuks. 6,85: - 33,70: 60 62,345:- 69,496: - 29,083: 5 27,396: 05 5,39: 80 980,550: - Smk..,240,299: 40 eli 9.53 penniin kuutiqmetriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua 0,547,346 m a vettä ja.78 penniin kuutiqmetriltä saqstusaltaisiin pumppuamisesta, jos menqt jaetaan kqkq sille määrälle, 3,207,290 m a, jqka viime VUQnna ylipäänsä.on pumputfl.l kaupunkiin. Keskikustannus kqkq vedenpumppuamisesta.oli 0.862 penniä kuutiqmetriltä, kun vuqsikustannukset, Smk..,434,576: 95, jaetaan vuqden kuluessa pumputulle vesimäärälle. 3) Suodatus. Osa konemestarien palkqista... :... SU.Qqattimien hqitaja... SUQdatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset... SUQdattimien ja kqnehuqneessa.olevien put- 7,000: - 23,940: :- 49,928: 70 kijqhtqjen kqrjaus ja kunnqssapitq... 22,853: 20 ~----------~---- Smk. 03,72: 90 eli' jaettuna' kaupunkiin pumputulle vesimäärälle, 0.785 penniä kuutiometriltä.

8 4) Kemiallinen puhdistus ja selkeytys: Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa konemestarien palkoista... Koneenhoitajat ja apulaiset... Apuritöitä, kuljetuksia ja sekalaista... Aluminiumisulfaattia.... Sammuttamatonta kalkkia,,882.6 hl..... Klooria, 7.6ll tonnia.... Kloorikalkkia kloorina. 6 to~nia.... Sähköenergiaa...'... Altaiden ja. niihin kuuluvien johtojen kor 7,000: - 73,900: - 89,568: 50 967,286: 45 92,4: 55 45,004: 0 7,397: 75 6,85: - jaus ja kunnossapito... 50,548: 85 ---_.:...:.:.:...::...:..:..:..::. Smk.,549,932: 20 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin selkeytyskustannukset nousevat.795 penniin kuiltiometriltä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa: Vanhassakaupungissa olevien asuntojen ja niihin kuuluvien t:akennusten kunnossapito ja korjaus...:... Konehuone-ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus... Siltain, raitioteiden, aitain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus... Vedenkorkeuden osottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... Kustannukset tasoituksista ja istutuksista Kustannukset puhtaanapidosta ulkona ja sisällä... Ku~ta~nukset asuinrakennusten polttoamelsta... Kustannukset selkeytyslaitoksen polttoaineista ja lämmityksestä... Kustannukset Siltasaaren laitoksen polttoaineista ja lämmityksestä... Kustannukset vesi- ja. höyryturbiinilaitoksen ja muitten rakennusten polttoaineista 46,067: 60 32,757: 05 22,939: 35 3,848: 60 38,703: 75 84,275: 20 3,559: 40 6,468: 5 2,5:80 ja lämmityksestä... 8,634: 50 Kustannukset sähkövalaistuslaitteista... 2,096: 30 Kustannukset sähkövalovirrasta... 5,757:- Kustannukset yövartijasta... 22,309: 40 Sekalaiset kustannukset...,533: 40 -----...;,...-- Smk. 368,065: 50 tehden 2.787 pennin menon jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä. Käyttömenot nousevat Smk. 3,629,934: 90 ja jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä 27.484 penniin. D. Putkiverkko ja vesisäiliö. putkiverkkoinsinööri, palkka... tarkastusinsinööri asennusten katsastusta varten, palkka...:... Työnjohto... Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon. huuhtelu... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaus ja kunnossapito... Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun s:n... Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys ja valaistus... Sekalaiset kustannukset... 73,920: - 54,060: - 62,772: 50 73,822: -" 95,320: 70 22,468: 20,764: 50 5,470: 95 5,479: 75 Smk. 705,078: 60 Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 4 vuotoa, joista 2 oli liitosvuotoa. Sitäpaitsi havaittiin Suomenlinnail kaapelissa kokonaista 6 vuotoa, johtuen lyijyputken halkeamisesta. Kaikki vuodöt korjattiin. Tarkastettavaksi on laitokseen tuotu 86 piirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen uudistustöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta. E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ja varasto. insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja, palkka... Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset s~kä inventtaus... Mittarien vaihto, korjaus ja oikaisu... Työpajarakennusten ja aitain korjaus ja 6,860: - 240,465: 5 277,984: - kunnossapito... 27,28: 5 Tontin ja rakennusten puhtaanapito... 22,566: 25 Valaistus... c... 3,820: 50 Lämmitys ja polttoaineet... 6,423: 40 Yövartija ja sekalaiset menot... 5,999: 50 ----..:.:..:.:...::...:..:..:..::. Smk. 656.246: 95 Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 67 liittyi!listä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liittymisten läpimitat 25 30 40 50 75 00 25 mm Lukumäärä..... 5 4 3 24 26 4 kpl.

9 F. Sekalaiset menot. G. Poistot ja korko. Vuokramak ut... Konttorikaluston kunnossapito... Painatus ja sidonta... Verot Helsingin pitäjälle... 94,560: - 2,02: - 2,672: 60 52,682: 30 Kulungit: Puhelinmaksut... 2,539: 60 Autokulut... 2,975: 85 Muut menot... 34,78: 75 59,694: 20 Poistot ja peruutukset... 3,530: 5 Palovakuutusmaksut...... 25,58: 70 Tapaturmavakuutukset ja lääkärinpalkkiot 36,287: 75 Kustannukset työmiesten lomasta ja vapaapäiväpalkat...:... 99,773: 55 Mittaukset ja tutkimukset... 9,875: 65 Ansiomerkkejä eräille viranpitäjille Ja työmiehille... 950:-. Smk. 407,286: 90 Poistot sekä korko pääoma-arvolle, kaupunginvaltuus, ton helmikuun 23 p:nä 927 ja tammik. 28 p:nä 93 tekemien päätöksien mukaaft laskettuina, ovat seuraavat: Poistot; siv:..4-5... 4,443,22: 75 7 % korko pääoma-arvolle tammik. p:nä 934, Smk:lle 09,069,500: -... 7,634,865:- Smk. 2,077,987: 75 Jos yhdistellään edellä olevat menot sekä myös kustannus. jaettuna jokaiselle kaupunkiin pumputulle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulukko: Vuoden 934 menot Ja kustannus Jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä. A. Hallinto.... B. Kassa- ja tilivira;sto..... C. Käyttö: ) laboratorio.... 2) vedenpumppuaminen... :.... 3) suodatus... :.... 4) kemiallinen puhdistus ja selkeytys.... 5) muut menot Vanhassakaupungissa..... 73,638: 35,434,576: 95 03,72: 90,549,932: 20 368,065: 50 D. Putkiverkko ja vesisäiliö... :... :.... E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ja varasto.... F. Sekalaiset menot... :.... 296,882: 35 83,440: 95 3,629,934: 90 705,078: 60 656,246: 95 407,286: 90 Smk. 6,508,870: 65 G. Poistot ja korko... 2,077,987: 75 Yhteensä Smk. 8,586,858: 40 Penniä vesikuutiometriitä 2.U8 6.69.35 0.862. 0.786.786 2.787 27.&84 5.888 4.960 3.084, 49.282 9.H9 40.73 Kun yleistä ja yksityistä kulutusta on veloitettu ainoastaan 2,365,472 m 8 :stä, niin samojen edellytysten mukaan kustannukset jokaiselta myydyltä vesikuutiometriltä ovat 50.33 penniä. Voltto- ja tapplotfu. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 6...... Smk. 27,22,69: 75 Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv. 6-9......... 6,508,870: 65 Poistot ja korko pääoma-arvolle s:n siv. 9... 2,077,987: 75 Vuoden nettavoilto... 8,625,833: 35 BJ'Uttoylijäämä... 20,703,82: 0 20,703,82: 0 Smk. 27,22,69: 75

0 Tila joulukuun 3 p:n~ 934. Varat. Pääoma-arvo edellä olevan e.fittelyn mukaan.... Uudistyöt kaupunginvaltuuston myöntämillä etuantivaroilla.... Kaupunginrahasto: nostamatta jääneet määrärahat ja konttokuranttitili....'.... Tarvikevarasto... :... :.... Kassa... :... :... :.... Saatavat... :... ;.... Pankkitilillä olevat vakuusmaksut... :.... Velat.. 05,664,500: -- 7,28: 30 0,623,224: 40 2,868,300: 75 7,806: 75 7,429,922: 05 832,000: -- ---------------------- Smk. 28,47,035: 25 Kaupunginrahasto: pääomavelka... ;.... 06,390,294: 05 Velkoja eri henkilöille.... 26,770: 0 Talletettuja vakuuksia....... 836,'50: - 7 % korko pääoma-arvolle / 934, Smk. 09,069,500: --... 7,634,865:- Pääoma-arvon kuoletukset... 4,439,950:-- Ylimääräinen kuoletus...,697: 75.. 4,44,647: 75 Ylimääräinen kuoletus myytyjen ja rikkijäätyneiden vesimittarien.vuoksi,475: --.4.443.22: 75 2,077,987: 75 Nettovoitto... 8,625,833: 35. Bruttoylijäämä.... 20,703,82: 0 20,703,82: 0 Smk.,28,-47,035: 25 Menot ja tulot ei ainoastaan kirjanpäätöksessä vuonna 934, vaan myöskin muutamina aikaisempina :vuosina on yhdistelty liitteeseen. Helsingissä, maaliskuussa 935. Albin Skog. -------.---------

Liite n:o Otteita vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. - utdrag ur vattenlednlngsverkets Arsberättelser. Menot - Utgifter Pumputtu Laitoksen pää Uudisraken vesimäärä oma-arvo nukset vuoden / Poistot ja korko pääoma kuluessa Hallinto, käyttö y.m. arvolle ') Vuosi Uppfordrad Verkets kapitai vatten värde den '/, Nyanläggningat Förvaltning, drift ete. Avskrivningar oeh ränta Ar mängd under året pol. kapitalvärdet '). m' Smk. - Fmk Smk. - Fmk Smk. - Yhteensä menoja Summa utgifter p:iä m':ltä p:iä Smk. - Fmk m':ltä Smk. _ ' Fmk ' m':ltä p:iä Fmkl p:i per m 3 p:i per ml! p:i per m' 9... 4,50,509 5,880,008 04 377,542 5 37,246 7 8.247 402,94 58 8.06 774,88 29 7.08 95... 4,382,63 7,583,558 09;922 87 443,635 9. 6.96 583,739 77 9.46,027,374 96 6.097 920... 6,663,349 7,405,705 -,295,628 55 2,600,455 29 39.0 55,030 80 8.270 3,5,56 09 47.96 92...... 6,577,935. 8,740,54 69,370,026 93 3,539,758 59 53.83 657,40 66 9.990 4,96,899 25 63.808 922... 6,700,34 9,936,54 37,86,89 26 3,208,84 44 47.892 679,36 33 0.36 3,887,977 77 58.028 923... 6,937,947 0,674,350 -,07,448 6 3,886,489 4 56.08. 745,529 92 0.746 4,632,09 33 66.764 924... 7,693,304,555,420 -,007,422 74 4,88,895 75 54.448 832,33 74 0.89 5,02,209 49 65.267 925... 8,338,022 2,845,45 72 3,94,238 79 4,267,6 33 5.77 977,876 08. 728 5,245,037 4 62.906 926... 9,034,688 6,98,444 87 3,96,829 78 4,960,953 3 54.90,273,976 89 4.0 6,234,930 02 69.0 926 )... 9,034,688 59,405,424 87 3,96,829 78 4,960,953 3 54.90 8,488,254 39 7.86,449,207 52 26.726 927... 9,442,445 6,58,894 5 0,4,903 5,335,4 05 56.602 6,707,792 37 7.088 2,042,933 42 27.540 928... 0,954,629 78,668,864 4 0,796,396 67 6,40,092 28 58.64 8,560,62 58 78.46 4,970,73 86 36.66u 929... 2,355,826 86,46,596 54 22,46,42 73 7,,904 35 57.6&9 9,2,90 02 74.666 6,323,805 37 32.4 930... 2,250,34 05,75,000-9,057,966 24 6,877,628 33 56.44,373,96 24 92.846 8,25,544 57 48.90 93..... 2,367,702 2,358,382 50 6,0,734 60 7,030,607 68 56.8.4.7,888,003 90 96.2] 8,98,6 58 52,969 932... 2,647,250 5,075,062 85,623,247 35 6,225,95 80 49.28 2,46,064 60 98.72 8,642,06 40 47.400 933... 2,660,948 2,524,309 35 962,942 80 6,48,085 60 5.90 2,294,453 80 97.06 8,775,539 40.48.896 934... 3,207,290 09,06~,500 -,038,22 75 6,508,870 65 49.282 2,077.987 75 9.H9 8,586,858 40 40.78 T ula t - Inkomster N etto~oitto Vedenmyynti Muut tulot Yhteensä tuloja Nettovinst V U 0 s i Vattenförsälj ningen.. övriga ~nkomster" Summa inkomster Ar p:iä p:iä p:iä % pääoma Smk. Fmk m':ltä Smk. Fmk m':ltä Smk. Fmk m :ltä arvosta - - - ' Smk. - Fmk % pa anl. p:i p~r ml p:i per m' p:i per ml kapitalet 9... 930,0 72 20.660 87,885 45.952,07,897 7 22.62 243,708 88 4.4 95...,525,267 82 23.897 83,37 59.306,608,585 4 25.20'8 58,20 45 7.66 920... 3,98,838 36 48.006 352,277 43 5.287. 3,55,5 79 53.298 399,599 70 5.40 92... 4,534,534 48 68.936 63,79 45 9.608 5,66,253 93 78.539 969,354 68..0 922... 6,84,863 04 92.808 559,575 69 8.368 6,744,438 73 00.66 2,856,460 96 28.75 923... 6,697,559 0 96.636 79,04 30.4.08 7,488,663 40 07.988 2,856,644 07 26.76 924... 7,273,725 40 94.54.6 677,333 78 8.804. 7,95,059 8 03.860 2,929,849 69 25.86 925... 9,952,270 99 9.360 820,947 69 9.8<6 0,773,28 68 29.206 5,528,8 27 43.0.& 926... 4,847,500 5 64.888 976,344 77 0.808 5,823,845 28 75..&6 9,588,95 26 59.lIo 926 )... 4,847,500 5 64.888 976,344 77 0.808 5,823,845 28 75.46 4,374,637 76 7.86 927... 5,92,00 24 68.67 975,42 87 0.827 6,887,243 78.84< 4,844,309 69 7.9 928... 8,058,29 22 64.8<&6,239,94 8.88 9,298,34 03 76.64. 4,327,420 7 5.60 929... 20,72,794 45 63.lI6,22,44 02 9.08l 2,294,938 47 72.84.7 4,97,33 0 5.76 930... 20,8,804 95 69.880,,29 54 9.072 2,923,096 49 78.962 3,67,55 92 3.'7 93.... 20,9,592 80 69.082,069,942 03 8.76 2,98,534 83 77.788 3,062,923 25 2.78 932... 23,884,582 0 88.8l,070,453 90. 8.4.6.4. 24,955,036-97.86 6,33,09 60 5.'9 933... 24,977,658 40 97.8,04,879 55 8.727 26,082,537 95 206.008 7,306,998 55 6.4.9 934... 26,044,00 45 97.96,68,68 30 ~.8'8 27,22,69 75 206.048 8,625,833 35 7.9 ) Vuoden 926 toisesta kirjanpäätöksestä alkaen poistot on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7 %: sitä ennen.5 % korko. - F.o.m. andra bokslutet år 926 äro avskrivningarna beräknade på det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7 %; däriörinnan endast 5 % ränta.

2 Liite n:o 2. Selostus vedenpuhdistuksesta Vanhankaupungin vesijohtolaitoksella vuonna 934. Saostus, selkeytys, neutrallsointi ja steriiisointi. Vuonna 934 on sa.ostusaltaita tyhjej?netty ja puhdistettu 3 kertaa. Tällöin on 7,800 m a kemiallisesti käsi. teltyä vettä mennyt hukkaan. Viime vuonna on puhdistettu 3,645,500 m a vettä, eli keskimäärin 37,385 m a vuorokaudessa, eli 432.7 sekuntilitraa. Suurin määrä, 50,700 m a (= 586.8 sekuntilitraa), puhdistettiin marraskuun 23 p:nä ja pienin, 8,800 m a (= 27.6 sekuntilitraa), kesäkuun 24 p:nä. Vuonna 933 puhdistettiin 2,958,400 m a vettä; lisäys oli siis 687,00 m a, eli 5.8 %. Veden puhdistukseen on kulutettu: Grammaa m" kohti Keskimäärin Suurin Pienin. Aluminiumisulfaattia 833,494 kg 6. 05.8 Kalsiumioksiidia 208,602 kg... 4.0 25.6 Klooria 7,93 kg... 0.68.00. 34. 6.9 0.9 Aluminiumisulfaatissa on keskimäärin ollut 7.8 % aluminiumioksiidia. Aluminiumisulfaatinkulutus on ollut tavallista suurempi, johtuen siitä, että jokivesi koko syksyn oli kovin huumuspitoista. Elokuun-joulukuun aikana kulutettiin. keskimäärin 76.2 g aluminiumisulfaattia m 3 kohti vettä. Jokiveden. permanganaatinkulutus oli mainittuina kuukausina keskimäärin 00 mg litraa kohti. Myöskin kloorin panos veteen o~ ollut paljon suurempi kuin aikaisemmin paremman sterilisoimistehon saavuttamiseksi. Osana vuotta klooria nimittäin on syötetty kahteen eri paikkaan, siihen kohtaan missä vesi on kulkenut 8/3 matkastaan saostusaltaissa sekä toisen kerran kun vesi on jättänyt nämä altaat. Suodatus. viime vuonna 3,567,450 m a vettä. Muutamat suodatusta koskevat tiedot saadaan seuraa.vasta yhdistelmästä: Aika minkä suodattimet ovat olleet. käynnissä.... Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanluettuna).... S:n s:n suodatinta. kohti tunnissa.... Suodatinpesujen luku.... Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä..... Kahden pesun välillä on suodatettu m 8 :iä kohti suodatinpinta-alaa.... Käyntiaika kahden pesun välillä..... Pesuaika kerrallaan, keskimäärin.... Pesuvesimäärä.... Pesuvettä pesua kohti..... Pesu vesimäärä prosenteissa suoda tetusta vesi määrästä.... Suodattimien huuhtelujen luku.... Huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin... Otaksuttu huuhteluvesimäärä.... S:n s:n huuhtelua kohti..... 80,93 h 3,494,290 3 66.8 m a,623 8,34 m 3 258.0. m 3 49 h 5' 3' 50" 287,000 m a 76.8 m 3 2.8 %,948 0' 37" 73,0 m a 37.6 m a Laitoksessa kemiallisesti käsitelty vesimäärä jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin... 3,207,290 m a, eli 96.79 % Saostusaltaiden käyttöön kemiallisesti käsiteltyä, niistä tyhjennettyä vettä 78,00 0.67 % Suodattimien käyttöön, pesu- ja huuhteluvettä... 360,0» 2.6' % Yhteensä 3,645;500 m B, eli 00.00 % Vuonna 934 on käytetty ainoastaan laitoksen isompia suodattimia. Jokaisen suodattimen pinta-ala on 32.8 ' Laboratoriotyöskentely ml ja suodattimien luku 4. Vantaan ja vesijohtoveden kokoomukset vuonna 934 Pesu- ja huuhteluvesi mukaanlaskettuna suodatettiin ja edellisinä vuosina ilmenevät seuraavasta taulukosta:

3 Valon läpäi l:lermangasykyky 00 Värillisyys- naatin kulu Liuenneita Alkaliteetti, Vapaata hii-.yetyioni- Tehokasta Kovuusaste V u 0 s i mm kerroksen aste, tys, suoloja, lihappoa,. eksponentti klooria, (saksalai. läpi, nen) cm"/i, % mg/i Pt mg/i KMnO, mg/i n/lohcl mg/i CO, ph mg/ci Vantaan v e s i 929... 3 299 75. 46. 4.9 6.3 6.9 -.89 930... 27 292 68.8 49.0 4.8 4.8 7.0 -. 79 93..... 45 227 63.8 54.8 4.-.0 5. 7.0 -.80 932... 32 275 73.0 50.6 3.94 5. 6.0 -.&8 933... 36 236 6l.!! 63.9 5.0 5.8 7.0-2.08 934... ~~4 277 77.6 57.9 4.2-. 5.8 6.. 0-2.04 t Suurin 72 940 37.0 89.0 7.80 9.2 7.2-2.00 t Pienin 0.5 20 32.6 35.6 2.00 3.0 6.' -.20 I 929. > 90 2 5.& 87.6 930. >90 2 3.8 89. 93... >90 3.8 90.8 932. >90 5. 9. - 933. >90 0.' 3. 0.0 934..... > 90 7.0 0.8 Suodatettu v e s i 3.84 4. 7.0 0.0 2.96 3.78. 3.7 7.0 0.07 2.87 4.28 4.& 6.9 0.07 2.8& 3.BS 3.8 7. 0.00 2.98 5.07, 3'.8 7. 0.00 ;i.80 4.0 3.B 7.0 0.08 3.08 I 0 Suurin 2 30.2.37.8, Pienin > 90 0 8.& 76.7 8.82 7.0 7.8 0. 4.72. 7 G.-. 6.8 0.0 2.6' Vantaan veden vapaan hiilihapon sekä kumpaisenkin veden vetyionieksponentin ja kovuuden arvot ovat keskiarvoja 24 analyysistä. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäin suoritetuista määräyksistä. Vuosikeskiarvot 24:stä täydellisestä jokiveden ja vesijohtoveden analyysistä ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Vantaan Snodatettu vesi vesi Lämpöaste, C............. 8.2 Valon läpäiseväisyys %:ssa 00 mm kerroksen läpi..... :..... 3 Värillisyysaste, mg Pt..... 300 Liuennutta happea, 0,: mg/l.. Kyllästysaste, %:ssa... "... 9..4 Sähkönjohtokyky, A80 X 0 8.... -- 76.8 Edellisestä "laskettu määrä liuenneita suoloja, mg....... 57.6 Haihdutusjäännös 80 o :ssa, mg/l... 33.8 Hehkutusjäännös, mg... 94.0 Hehkutushäviö, mg/l...,.,...... 38.9 Permanganaatinkulutus, KMn 0" mg/... 78.8 Albuminoidiammoniakkia, NH,', mg/... 0.83 Tehokasta klooria, Cl, mg II... :.... 8.3 >90 2.3 02.2 34.2 00..4 04.8 83. 2.7 7.' 0.09 0.06 Piihappoa, SiOi' mg... 32.3 Aluminiumia, Al, mg. 8.2 Rautaa, Fe, mg/l........... 4.4 Kalsiumi-ioneja, Ca", mg/l.:..... 7.4 Magnesiumi-ioneja, Mg", mg/l.. 4.4 Ammoniumi-ioneja, NH 4 ', mg/l... 0.8 Sulfaatti-ioneja, SO/, mg/l.... 8.6 Kloori-ioneja, Cl', mg............ 5.5 Nitraatti-ioneja, NO a ', mg..... 3. Nitriitti-ioneja, NO a ', mg/l..... ' 0.0 Bikarbonaatti-ioneja, HCO a ', mg 26..4 Metyylioranssialkaliteetti, ema/l.n/ 0.. 4.36 Vapaata hiilihappoa, CO z, mg/l.... 5.6 Vetyionieksponetti, pr...... 6.9 Kokonaiskovuus, saksa!. asteissa..... 2.0.4 Karbonaattikovuus, saksa!. asteissa... 2! Kivennäishappokovuus,» 0.82 Vantaan Su.tettu vesi vesi 7.0.,. 0. 7.8 4.2 0.4. 36.4 5.8 3. o 25.9 4.204 3.6 7.0 3.46.9 2.27 Bakteriologisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurimmat ja pienimmät arvot ilmenevät seuraavasta taulukosta:

4 Bakteeripesäkkeirlen luku cm': ssä Vuosi ja kuukausi Vantaan vesi Suodatettu vesi Keskim. Suurin Pienin Keskim. Suurin Pienin 934 Tammikuu... 46,93 70,000 2,000 3 20 0 Helmikuu... 0,703 52,000 350 9 0 Maaliskuu... :..... :... 89,6 360,000 4,700 6 0 Huhtikuu... 5,365 32,000,600 3 0 Toukokuu...,377 3,900 240 0 0 Kesäkuu... 280,00 70 2 6 0 Heinäkuu... 2,236 36,600 0 7 0 Elokuu... 656 2,800 00 2 6 0 Syyskuu... 2,586 40,000 00 I 8 0 Lokakuu... :... 8,87 24,000 560 0 4 O. Marraskuu... 5,887 34,000 820 2 0 Joulukuu... 3,95,000 580 0 2 0 Koko vuonna 5,753 360,000 70 20 0 929 7,243 30,000 8 44 0 930 7,58 98,000 6-2 66 0 93 6,300 95,000 60 2 55 0 932 9,388 90,000 45 2 320 0 933 5,048 56,000 80 6 0 Baeterium eolin. tutkimuksia suoritettiin 53 kertaa, eli jokivettä, selkeytynyttä vettä ja suodatettua vettä käsittävälle sarjalle kerran viikossa. Tulokset selviävät seuraavasta yhdistelmästä: I Myönteisiä tuloksia %:ssa. Vuosi Kuutiosenttlmetriä 00 I 50 I 25 I 0 I 5 I 2.6 I.0 I 0.6 I 0.26 I 0.0 I 0.05 0. 026 0.00 Vantaan v e s i 929.... 00.0 00.0 98. 92.8 88.5 73. 46.2 23. 5.' 7.7 930... 00.0 00.0 94.8 7l.2 65.' 46.' 25.0 5.4.5 93.... 00.0 90.4. 82.7 76.9 59.6 40.4 25.0 9.6 5.8 932...:.... 00.0 98. 88., 7.2 53.8 38.6 7.8 5.4 7.7 933..... 96.2 90.4. 7.2 63.6 42.8 25.0 2.2 7.7 5.8 934... :.. 98. 98. 88.6 75.5 ~0.9 32. 7.0 7.6.9 Selkeytynyt, kloreeraamaton vesi 929.... 55.8' 50.0 30.8 930... 25.0 23. 3.6 7.7 93... 34.6 32.7 23. 3.8 932... 9.2.5 7.7 3.8 933... 28.8 7.3 5.8 3.8 934... 28.3 24.6 8.9 5.7 929....0 0 930.......9.9 93..........9.9 932... 0 0 933... :... 0 934... : 0 0 Suodatettu vesi

5 Saadakseen tietoja bakteeripitoisuuden muuttumisesta Vantaanjoen alaosassa laboratorio otti maaliskuun 7 p:nä vesinäytteitä eri paikoista jokea. Tutkimusten tulokset ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: N:o. Keravanjoki, n. 5 m ylapuoleila Brobaekan siltaa...,00 kpl. cm 3:ssä N:o 2. Vantaanjoki, n. 00 m yläpuolella Keravanjoensuuta... 2,600 N:o 3. Vant~anjoki, n. 00 m alapuolella Keravanjoen suuta.. 2,200 N:o 4. Vantaanjoki, Tuomarinkylän kohdalla...... 3,300» N:o 5. Vantaanjoki, alapuolella Pakinkylän ojaa...;... 5,800,N:o 6. Vantaanjoki, Ryssänsillan kohdalla...... 6,800 N:o 7. Vantaanjoki, alapuolella Pukinmäen puroa... 6,200 N:o 8. Vantaanjoki, Oulunkylän Pikkukoski... 0,800 N:o 9. Vantaanjoki, vesijohtolaitoksella... 3,000 Tutkimuksista selviää, että asutus Vantaan joen läheisyydessä, erittäin Oulunkylässä, oli vaikuttaimt veden bakteeripitoisuuteen. Näytteet tutkittiin myös kemiallisesti, mutta kokoomuksissa oli vain mitättömiä eroavaisuuksia. Suolapitoisuus oli noussut 83.8 mg:sta 87.2 m~:aan ja väri 66 asteesta 88 asteeseen. Näytteet n:o ja n:o 2 eroavat kuitenkin enemmän toisistaan, minkä nä.kee seuraavista aryoista: valon läpäisykyky 35.6 ja 54 %; väri 252 ja 44 astetta; permanganaatinkulutus 62.6 ja 38.2 mgfl; suolapitoisuus 93." ja 8. 9 mgfl; ammoniumi-ioneja 0.28 ja 0.4.0 mgfl'sekä alkaliteetti 8.0 ja 7.0 em 3 fl. Korkeammasta väristä ja permanganaatinkulutuksesta huomataan, että Keravan joen vesi sisältää enemmän huumusaineita kuin Vantaanjoen vesi. Pienempi läpäisykyky osoittaa taas, että edellinen vesi sisältää en~mniän sa~ea kuin jälkimäinen. Pintavesissä voi välistä olla outo maku. Sen poistamiseksi käytetäi:\.n' nykyään usein n.k. aktivoituja hiiliä. Niitä käytetään joko raemuodossa erityisissä suodatti- missa tahi jauheena. Viime mainitussa tapauksessa käsittely tapahtuu joko sillä tavalla, että hiiliä levitetään tavallisen suodattiman pinnalle tahi.että niitä syötetään suodattamattomaan veteen. Vuoden 934 alussa meidän vedellämme oli kirpeä, savi- taikka maamaku, minkä tähden jauhehiiliä käytettiin kokeeksi kummankin mainitun menettelytavan mukaan. Käytettäessä ensiksi mainittua. menettelyä siroteltiin 4 ja 8 kg hiiliä kahden suodattimen pinnalle. Vedestä, joka suodatettiin niissä; saatiin maku poistetuksi, mutta ainoastaan noin kolmeksi tunniksi. Huonon tuloksen vuoksi käytettiin toisessa kokeessa 24 ja 32 kg hiiliä. Tulos oli kuitenkin suunnilleen yhtä huono kuin edellisessä tapauksessa. Kun kolmessa tunnissa suodatettiin 500 m 3 vettä yhdellä -suodattimella, oli m 3:iin vettä käytetty 48 ja 64 g hiiliä. Kun eivät edes näin suuret määrät hiiliä antaneet suotuisaa tulosta, on tätä menettelytapaa pidettävä kelpaamattomana meillä. Toista menettelytapaa, biilien syöttämistä veteen, koetettiin myöskin, mutta sekään ei antanut hyviä tuloksia. Suurin hiilipanos oli 5 gfm S, mutta se poisti maun ainoastaan vähässä määrässä. Huhtikuussa raakaveden maku oli vähentynyt, ja ne kokeet jotka silloin tehtiin antoivat 0 grammalla hiiliä paremman tuloksen. Kokeissa hiiliä on syötetty eri paikkoihin ja todettiin, että edullisin syöttöpaikka on putki joka yhdistää toisen altaan kolmanteen. Hiilien vaikut\lsaika on silloin n. 4 tuntia. Syyskuulla vedessä taas oli outo maku, minkätähden ve'ttä käsiteltiin edellisten kokeiden perusteella 0 grammalla hiiliä m 3:ä kohti vettä. Tulos oli hyvänlainen. Panoksen oue,ssa 20 gfm 3 maku saatiin kokonaan poistetuksi. Kevät- ja syksykokeita ei voida täydellisesti verrata toisiinsa, sillä :0 veden lämpö syksyllä oli 2, sen ollessa keväällä 0 ; 2:0 maku oli keväällä väkevämpi kuin syksyllä ja 3:0 puuttuu tieto siitä oliko maku keväällä ja syksyllä samaa alkuperää. Tavallisesti pidetään 2-5 g suuruista panosta m 3:ä kohti vettä riittävänä. Meidän vedellemme sellainen panos ei riitä ainakaan silloin kun veden maku on melkoinen. Päättäen v. 934 saaduista tuloksista tarvitaan noin 0 kertaa enemmän hiiliä. Kun aktivoidut hiilet maksavat n. 0 markkaa kilolta, tulee tällainen veden käsittely kalliiksi. Laboratoriossa viime vuonna tutkittujen näytteiden luku selviää seuraavasta yhdistelmästä: Täydellisiä vesianalyysejä... Käyttötarkkailun vuoksi...,278 Erilaisia määräyksiä... ;... 49 48 näytteestä Bakteriologisia vesianalyysejä: a) bakteeripesäkkeiden luvun maaräyksiä... 4,3 näytteestä b) Baeterium eolin määräyksiä.... 795» Analyysejä kemikalioista... 2» Yhteensä 6,493 näytteestä J(nut Allthan.

Selostus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna 934. Kaasunkulutus v. 934 oli 23,224,200 m 8, s.o. 232,200 m 3 eli l.!l] % edellisen vuoden kulutusta suurempi. Helsingin kaupungin rakennuskonttorin Kyläsaarella sijaitsevassa vedenpuhdistuslaitoksessa kehittynyttä metaanikaasua on kaasulaitos tilivuonna 'ostanut 96,803 m 3. Kuluneena vuonna kaasu laitoksen ei ole tarvinlmt suorittaa mitään uudistöitä käyttöosastollaan Sörnäisissä. Sitävastoin on suoritettu suurehkoja katujohtotöitä. Huhtikuun p:nä 934 myönsi Kvsto Smk. 2,275,000: v:na 930 suunnitellun ja jo silloin aloitetun painejohdon vetämiseksi kaasutehtaalta Sörnäisissä Fabianinkadulle. Viimeksimainittuna vuonna laskettiin n. 400 m. 550 mm:n valurautaputkea Sörnäisten rantatiehen Lintulahdenkadulta Haapaniemenkadulle. Mainittu määräraha myönnettiin kaasulaitokselle oikeudella käyttää siitä puolet kuluneena vuonna ja loput v. 935. Työt aloitettiin kesäkuun 'loppupuolella ja laskettiin Sörnäisten rantatiehen Kaasutehtaalta Lintulahdenkadulle ja Haapaniemenkadulta Hakaniemen torille,27.7 m. 550 mm:n valurautaputkea. Työ suoritettiin siltä osaltaan loppuun marraskuun alussa, mutta tullaan sitä jo toukokuun alusta 935 jatkamaan Fabianinkadulle asti. Kaasulaitoksella on tämän johdon valmistuttua tarpeellinen painejohto' kaupungin keskiosiin, ja painesuhteet, jotka viime vuosina jatkuvasti lisääntyneen kaasunkulutuksen takia eivät ole olleet tyydyttävällä kannalla; saadaan jälleen nörmaalisiksi. Putket on valmistanut Haapakosken Tehdas Osakeyhtiö, Haapakoski. Bruttoylijäämä v:lta 934 oli Smk. 6,592,585: 60, laitoksen pääoma-arvon korko ja kuoletus Smk.,520,234: 95 ja nettovoitto Smk. 5,072,350: 65. Kaasun perushinta Smk. : 30 m 3 :ltä ja alennusperusteet samoin kuin mittarinvuokrakin ovat olleet samat kuin, edellisenä vuonna. Huomattuaan, että useita suurkuluttajia, etupäässä ravintoloita ja hotelleja on siirtynyt käyttämään halpahintaista hiiltä polttoaineenaan, kaasulaitos laati uuden tariffiehdotuksen erikoisesti suurkuluttajia silmälläpitäen, säilyttääkseen entiset kuluttajansa, mikäli mahdollista ja vo~ttaaks~en kovassa kilpailussa polttoaineesta uusia asiakkaita käsityöläis- ja muun teollisuuden piiristä.' Tämä ehdotus, johon kaupunginhallitus teki pienen muutoksen, hyväksyttiin Kvstossa lokakuun p:nä 934 astumaan voimaan v:n 935 alusta. Ansaitsee tulla mainituksi, että viime kesänä Helsinki ensimmäisen kerran vastaanotti huomattavan joukon kaasualan ammattimiehiä, sen johdosta että»svenska Gasverksföreningem niminen Ruotsin kaasutehtaiden yhdistys piti täällä Säätytalossa 20:nnen vuosikokouksensa kesäkuun 5:nteriä ja 6:ntenä p:nä. Läsnä oli myöskin edustajia Saksan, Tanskanja Norjan kaasutehtaiden yhdistyksistä sekä oman maamme kaasulaitosten edustajia. Mainitussa tilaisuudessa piti m.m. allekirjoittanut esitelmän kaasulåitoksemme perustamisesta v. 860 ja sen kehityksestä viimeksikuluneiden 34 vuoden aikana, jonka se on ollut kaupungin 'hallussa, minkä jälkeen osanottajat kävivät tutustumassa kaasulaitokseen. Kaasunvalmfstus. Kaasulaitos on v. 934 valmi!!tanut 23,29,00 m 8 kivihiilikaasua, johon on käytetty: Kivihiiliä... :... 67,603,000 kg. Kaasunvalmistukseen käytetty kivihiili on keskimäärin. maksanut Smk. 73: 56 metritonnilta.,000 kg:sta kaasutettuja hiiliä on kaasunsaanti ollut 342. m a. Suplstelma 8~utuottelden valmistuksesta Ja myynnistä v. 934. I AmmoniaWa I 25 Olo Koksia I Tervaa Bensolia Varasto vuoden alussa... kg 3,837,000 566,800 7,400 39,900 Valmistus..... 53,43,750,946,035 64,485 ) 254,747 kg I 67,268,750 I 2,52,835 I 8,885 I 294,647 Mm..:...:.::...::... kg 36,768,930 2,372,635 78,605 ) 5,750 Omun tarpelsun-liaytetty... 5,266,720-54,457 kg I 52,035,650 I 2,372,635 I 78,605 I 206,207 Varasto vuoden lopussa... kg I 5,233,00 I 40,200 I 3,280 I 88,440 Tulo myydyistä sivutuo,tteista... :...,... Smk. 9,74;<;,79: 5,557,259: 50 423,546:85 56,444: -:- Keskimyyntihinta... ~... Smk. 265:05 -: 65.83.2: 37 3:70 tonnilta kilolta kilolta kilolta ) Määrä.ll.n sisältyy: 7,92 kg. ammon.-sulf. 8) Määrään sisältyy: 7,92 kg. ammon.-sulf.

8 Kaasunkulutus. Kaasunkulutus on vuoden kuluessa noussut 23,224,200 m 3:iin, osoittaen lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 232,200 m 3 eli.0 %. Suurin kaasunkulutus merkittiin jouluk. 24 p:nä, jolloin se nousi 84,000 m 3:iin. Vähin määrä kaasua, nimittäin 25,200 m 8, kulutettiin kesäk. 24 p:nä. Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: Kaupungin katuvalaistus.... Yksityinen kulutus.... Kaasulaitoksen oma kulutus... :.... Vuoto ja tiivistyminen Yksityinen kaasunkulutus. 8.4 % 80.95») 0.68» 0.00» Yhteensä 00.00 % Kaasumittarien vuokra. Kaasumittarinvuokraa on veloitettu kaupunginvaltuuston buhtikuun 6 p:nä 924 antaman taksan mukaan. Kaasumittarien vuokratulot olivat vuonna 934 Smk. 97,842:-. Katuvalaistus. Kaupungin kaduille asetettujen valaistusliekkien lukumäärä oli vuoden lopussa 7,859 ja lamppujen lukumäärä.,987. Vastaavat luvut edellisenä vuonna olivat 7,667 ja.983. Lamppujen järjestely ja valovoima näkyy allaolevasta taulukosta: Kokoyön Koko- ja puoliyön Puoliyön.!oj.!oj.!oj.!oj C'l - Vuoden 934 kuluessa on uusia mittareita tullut lisää,320 kpl. Kaupungissa paikoilleen asetettujen kaasumittarien koko lukumäärä oli vuoden lopussa 53,09 kpl., joista 25,397 kpl. tavallisia ja 27,694 kpi. polettimittareita. Mittarien kautta on kaasua kaikkiaan myyty 8,798,054 8 ) m 8, mistä määrästä 3,24,5 m 8 tavallisilla ja 5,673,903 m 3 polettimittareilla. Kaasunhinta on kuluneena vuonna ollut Smk. : 30 m 8 :ltä. Kuluttajille, joiden kuukausikäyttö on noussut yli 300 m 3: n, on myönnetty kulutusalennusta kaupunginvaltuuston 0kak. 3 p:nä 923 määräämän tariffin mukaan. Koko kaasunbinnalle myönnetty alennussumma nousee vuonna 934 Smk:aan 592,025: 50. Vuonna 934.!<i.!<i ~ ~. ~. ~ ;L ~~ '-.", ~ a,.!<i.!<i.!d;:;-.!<i~.!ii~.!ii~ ~~ ~O).!Ii.!Ii ~.!<i.!ii ]+.!ojc'l.!ojcd.!oj8.!oj.!oj.!oj.~ Q) Q) ~.~+.~+.~ + ~+.~.~ ~ ~+ ;:l I~ ",~ CD~ CJ) ~ ",~.""" -~ - ~ l' 00,.!. C'l ", ;b a, l/t. 553 25 4 6 34 I 279 7 50 473 I 402 20 2 2 4 8/ 2 540 I 24 4 6 I 42 I 284 7 50 488 I 392 20 I 2 I 2 I 4 Kaupunkiin asetetuista lampuista on,738 kpl. riippuvia inverttilamppuja ja 249 kpl. seisovia inverttilamppuja. Puolenyön lamppujen palamisaika oli vuoden aikana,652 tuntia ja kokoyöh lamppujen 3,460 tuntia lamppua kobti. Vuoden kuluessa asetettiin eri osiin kaupunkia kpl. uusia lamppuja ja.poistettiin rakennustöiden tähden sekä lisäksi niiltä kaduilta, joilla on otettu käytäntöön säbkövalaistus, 7 ~pl. lamppuja. ) Yksityinen kaaso.lnkulutus osoittaa vastoin todellisuutta vähennystä sen tähden, että vuoden viimeinen polettimittarien luen ta päättyi tavallista aikaisemmin, johtuen tilivuonna tapahtuneesta siirtymisestä neljästi vuodessa suorii:etusta mittarinluennasta kolmasti toimitettavaan luentaan. 8) Josta kaupungin koulut, sairaalat ja muut laitokset 409,255 m 3 ~