LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013
VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan tietokantaan Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta Dynaaminen Tasapainomallit soveltuvat sekä mikro- että makrotaloudellisten kysymysten analysointiin yritysten voitonmaksimointi panoskysynnät, investoinnit kuluttajan ongelma kulutuskysyntä, säästäminen eksogeeniset rajoitteet - resurssit Julkinen sektori noudattaa politiikkasääntöjä Skenaarioanalyysi ja politiikka-analyysi linkittyvät luontevasti toisiinsa Malli mahdollistaa myös hyvinvointitarkastelun
VATTAGE-malli Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä Mallilla voidaan tarkastella taustatekijöitä koskevien oletusten vaikutuksia systemaattisesti Mallilla voidaan tarkastella politiikan vaikutuksia tuotantoon, työllisyyteen, talouskasvuun ja julkiseen sektoriin itseensä Malli tuottaa ratkaisuna valtavan määrän tuloksia: ratkaisut kulutukselle, tuotannolle, välituotteiden kysynnälle, primääripanoksien kysynnälle, hinnoille, hyvinvoinnille Keskeisenä tietoaineistona kansantalouden tilinpito
Skenaarioiden logiikka pähkinänkuoressa Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Väestö, työvoima, työllisyys(aste) Stedy-state: pääomasuhde K/L vakio sektorikohtaiset tuottavuuserot sallittuja Tuotantorakenteen ajurit Investoinnit sektorispesifejä, samoin A ja K/L Sektorirakenne vaikuttaa kokonaistuottavuuteen ja sitä kautta potentiaaliseen kansantuotteen kasvuun Toimiala-ja väestörakenteen erot vaikuttavat alueelliseen kasvuun Kasvavia sektoreja: Koulutus, terveydenhoito, palvelut AJURIT: ikärakenne, TERVEYS, kustannukset Vientinäkymät vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden rakenteeseen Politiikka muuttaa kasvun mahdollisuuksia, uusi tasapaino hintamekanismin toiminnan kautta
LOW CARBON-skenaariot Pitkän tähtäimen ilmastostrategia Ilmastotavoitteiden rooli: Kaya-yhtälö GDP ENERGY CO2 CO2 POP POP GDP ENERGY OECD-maissa heikko de-coupling 1990 jälkeen päästöt omasta energiankäytöstä kasvavat hitaammin kuin BKT Tuonti mukaan lukien päästöt kasvavat lähes samaa vauhtia päästöt on ulkoistettu Tarvitaan aito de-coupling! Haasteet teknologialle ja taloudelliselle ohjaukselle valtavat Tuotantorakenne Suomen rooli maailmantaloudessa? Globaalit päästöjen rajoittamistoimet -> Globaali työnjako -> raakaainepohjainen tuotanto siellä missä energia- ja materiaalitehokkainta Tilaa omalle valinnanvaralle Low Carbon-skenaariot tutkivat eräitä vaihtoehtoja Suomelle
Suomen väestönkasvu ennusteiden mukaan hidasta Vuoteen 2050 väestö kasvaa 6 + miljoonaan Huoltosuhteen haasteet tasaantuvat 2030-luvulla 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 Employment Population Population under 15 Population 15-64 Population 65-74 Population 75-1000000 0 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049
Tuottavuuskasvu avainasemassa 100 Tarjontaerien vaikutus kansantuotteen kasvuun 80 60 40 Hyödykeverot Työ ja pääoma Voitot Tuottavuus 20 0-20 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 2041 2042 2043 2044 2045 2046 2047 2048 2049 2050
Viennin merkitys vähenee -20 0 20 40 60 80 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 2041 2042 2043 2044 2045 2046 2047 2048 2049 2050 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen kasvuun Tuonti Vienti Varastot Julkinen kysyntä Investoinnit Kulutuskysyntä
300000 Ilmastopolitiikka vaikuttaa toimialarakenteeseen 250000 200000 150000 100000 Hallinto ja julkiset palvelut Ykstyiset palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energiantuotanto Muu teollisuus Energiaintensiivinen teollisuus Metsäteollisuus Alkutuotanto 50000 0 200420062008201020122014201620182020202220242026202820302032203420362038204020422044204620482050
Ilmastopolitiikka vaikuttaa toimialarakenteeseen investointien ja kotimaisen energian osuuden kasvaessa Toimialojen suhteelliset osuudet 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2010 2020 2030 2040 2050 Hallinto ja julkiset palvelut 21 21 20 19 19 Ykstyiset palvelut 24 24 24 24 25 Liikenne 11 11 11 11 11 Kauppa ja majoitus 12 12 12 12 12 Rakentaminen 5 5 5 5 5 Energiantuotanto 2 3 3 2 2 Muu teollisuus 10 12 13 13 13 Energiaintensiivinen teollisuus 5 5 5 5 5 Metsäteollisuus 5 4 4 4 4 Alkutuotanto 4 4 3 3 3
Toimialojen suhteelliset osuudet Ilmastopolitiikka vaikuttaa toimialarakenteeseen Alkutuotanto Metsäteollisuus Energiaintensiivinen teollisuus Muu teollisuus Energiantuotanto Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Ykstyiset palvelut Hallinto ja julkiset palvelut 21 21 20 19 19 24 24 24 24 25 11 11 11 11 11 12 12 12 12 12 5 5 5 5 5 2 3 3 2 2 10 12 13 13 13 5 5 5 5 5 5 4 4 4 4 4 4 3 3 3 2010 2020 2030 2040 2050
Skenaarioissa oletetaan, että julkisen talouden tasapainosta huolehditaan alijäämän bkt-suhde vakiintuu 20-luvun alun tasolle 120.00 Kansantalouden ulkoinen tasapaino 100.00 80.00 60.00 40.00 20.00 0.00-20.00 005 007 009 011 013 015 017 019 021 023 025 027 029 031 033 035 037 039 041 043 045 047 049 Akselin otsikko Vaihtotase/Kansantuote Kauppatase/Kansantuote Julkinen velka/kansantuote Alijäämä/Kansantuote
LOW CARBON-skenaariot:työllisyys Suomen aluerakenne erilainen Low Carbon skenaarioissa Tuotantorakenteen erot skenaarioissa johtavat erilaiseen aluerakenteeseen Kansantuotteen kaksinkertaistuminen sallii erilaiset aluerakenteet 20 Ahvenanmaa 19 ItaUusimaa 1 Uusimaa 30.0 20.0 2 VarsinSuomi 3 Satakunta 18 Lappi 17 Kainuu 10.0 0.0-10.0 4 KantaHame 5 Pirkanmaa 2010 2030 BASE 2030 TONNI 16 PohjPohjanm -20.0 6 PaijatHame 2030 INNO 2050 BASE 15 KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 2050 TONNI 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 2050 INNO 13 EtelaPohjanm 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 10 PohjSavo
Kiitos mielenkiinnosta!