JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 25.1.2012

SISÄLLYS Kielipolitiikan tausta ja tavoitteet...1 1 Yliopisto työyhteisönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...6 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...9 4 Seuranta...11 5 Tausta-aineistot...12 Liitteet I

KIELIPOLITIIKAN TAUSTA JA TAVOITTEET Jyväskylän yliopisto on strategiansa mukaisesti maamme johtavia ja tuloksellisimpia monialaisia tiedeyliopistoja, jossa suomenkielisen sivistyksen perinne yhdistyy moderniin kansainvälisyyteen. Vaikka Jyväskylän yliopisto on perinteiltään suomenkielinen, se on monikielinen ja - kulttuurinen akateeminen ympäristö, jossa esimerkiksi vuonna 2011 työskenteli ja opiskeli noin 90 eri kansalaisuuden edustajia. Tulevaisuudessa yhteiskunnan moninaisuus näkyy vielä selkeämmin myös yliopiston arjessa. Monikielisyys ja -kulttuurisuus on nähtävä resurssina, jota tulee hyödyntää tavoitteellisesti koko yliopistoyhteisössä. Kielipolitiikka ennakoi globaalistuvan yhteiskunnan haasteita, vastaa niihin sekä tukee yliopiston kansainvälistymistä. Kielipolitiikan tavoitteena on täsmentää yliopiston strategian tavoitteita, edistää dynaamista monikielisyyttä kaikissa yliopiston toiminnoissa sekä nostaa henkilöstön ja opiskelijoiden kieli- ja kulttuuritietoisuutta kaikilla yliopiston toiminnan alueilla. Tässä kielipolitiikassa määritellään koko yliopistoyhteisöä koskevat yleiset kieliperiaatteet. Yksiköiden on rakennettava omat toimintatapansa tälle perustalle tieteenalojen ja toiminnan luonteen mukaan. Kielipolitiikan lähtökohtana on näkemys kielestä viestinnällisenä kompetenssina. Kielellä rakennetaan ja välitetään tietoa ja näin kieli on erottamaton osa tutkimusta, koulutusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Jokainen tutkija ja opettaja on oman tieteenalansa kielenkäytön malli. Moderni monikielisyys edellyttää nopeaa reagointia ja joustavuutta, valmiutta käyttää hyväkseen omaa osittaistakin kielitaitoaan sekä avarakatseisuutta ja positiivista asennetta kieliä ja kielenkäyttöä kohtaan. Moderniin monikielisyyteen kuuluu täten ajatus osittaisista kielikompetensseista sekä kielten luontevasta rinnakkaiskäytöstä joustavasti tilanteen vaatimusten mukaisesti. Kielenkäyttäjän ei tarvitse osata kaikkia kieliä samantasoisesti kaikissa tilanteissa ja eri tilanteissa voidaan myös käyttää useita läsnä oleville luontevia kieliä. Mahdollisuus käyttää eri kieliä lisää osallistumisen tasavertaisuutta ja viestinnän sujuvuutta. Nykyinen lainsäädäntö antaa yliopistoille melko suuren vallan päättää opetuskielestä ja muista yliopistoissa käytettävistä kielistä. Jyväskylän yliopiston opetus-, tutkinto- ja hallintokieli on yliopistolain (558/2009) mukaan suomi, mutta yliopiston omalla päätöksellä tutkimuksessa ja opetuksessa voidaan käyttää myös muita kieliä. Hallintoasioissa jokaisella on yliopistolain perusteella oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia. Jyväskylän yliopiston työkielet ovat käytännössä suomi ja englanti, joiden lisäksi tiedekunnat ja laitokset käyttävät muita toimintansa kannalta strategisesti merkittäviä kieliä. Jyväskylän yliopisto on sekä kansallisesti että kansainvälisesti keskeinen kielialan tutkija ja kouluttaja, ja sillä on erinomaiset mahdollisuudet nojautua tutkimustietoon modernin monikielisyyden ja -kulttuurisuuden tukemisessa. Yliopistolla on pitkä perinne vahvana kieli- ja kulttuurialan vaikuttajana: Ensimmäinen suomenkielinen opettajankoulutusseminaari perustettiin Jyväskylään vuonna 1863. Kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset muutosprosessit on yksi Jyväskylän yliopiston strategisista painoaloista, mikä näkyy yliopiston toiminnassa sekä valtakunnallisina erityis- 1

tehtävinä (Viittomakielen keskus, Kielikoulutuspolitiikan verkosto, yleiset kielitutkinnot) että konkreettisina käytänteinä (Kielikampus, kielenopetuksen integrointi tutkintoopetukseen). Jyväskylän yliopisto profiloituu erityisesti soveltavaan kielitieteeseen (joka sisältää kielen, kielen käytön ja oppimisen tutkimuksen) sekä kielen, viestinnän ja vuorovaikutuksen yhteiskunnallisiin kytköksiin. Tutkimus ja kehittäminen kohdistuvat nimenomaan sellaisille alueille, joilla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja ajankohtaista tiedon tarvetta. Suomalaista viittomakieltä voi opiskella äidinkielenä ja vieraana kielenä yliopistotasolla vain Jyväskylän yliopiston alaisessa Viittomakielen keskuksessa, joka vastaa myös alan tutkimuksesta. Jyväskylän yliopistossa on kansainvälisesti korkeatasoista yliopistojen kielipolitiikkaan liittyvää tutkimusta. Kielen ja kulttuurin välistä yhteyttä, kansainvälisyyttä, monikulttuurisuutta ja moninaisuutta tutkitaan Jyväskylän yliopistossa niin suomalaisesta kuin kansainvälisestä näkökulmasta. Suomenkielisenä yliopistona Jyväskylän yliopisto kantaa myös vastuuta Suomen kaksikielisyyden säilymisestä ja kiinnittää huomiota ruotsinkielen opetuksen nykyaikaistamiseen ja ruotsin kielen rooliin eri tieteenaloilla. Kielipolitiikan jalkautuminen edellyttää koko yliopistoyhteisön sitoutumista, mutta yliopiston ja yksiköiden johdolla on erityinen vastuu kielipolitiikan toteuttamisessa. Omalla esimerkillään ja toiminnallaan yliopiston johto ja esimiehet tekevät kielipolitiikasta osan yliopiston arkea. Jyväskylän yliopiston kielipolitiikkaa ohjaavat ensisijaisesti henkilöstön, opiskelijoiden ja yhteiskunnan tarpeet. Tämän mukaisesti kielipolitiikka on jaettu kolmeen osa-alueeseen: (1) yliopisto työyhteisönä, (2) yliopisto opiskeluympäristönä ja (3) yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana. 2

1 YLIOPISTO TYÖYHTEISÖNÄ Strategiansa ja henkilöstöohjelmansa mukaisesti Jyväskylän yliopisto on kilpailukykyinen työnantaja ja vetovoimainen työyhteisö, joka rekrytoi lahjakkuuksia kansainvälisesti. Yliopisto hyödyntää työntekijöidensä asiantuntemusta tehokkaasti ja pitää heistä ja heidän työympäristöstään hyvää huolta. Kielipolitiikka määrittelee, mitä tämä tarkoittaa tarkasteltaessa yliopistoa osana kansainvälistä ja monikielistä toimintaympäristöä. Jyväskylän yliopisto ottaa kielipolitiikan huomioon henkilökunnan rekrytoinnissa ja osaamisen kehittämisessä. Yliopisto kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön vastaanottoon, perehdyttämiseen sekä jatkuvaan osaamisen ja työuran kehittämiseen Academic Life -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Nämä edellyttävät paitsi korkeatasoista ja kansainvälisesti tunnettua tutkimusja koulutustoimintaa myös hyvin organisoituja, kattavia ja laadukkaita tukipalveluja, jotka tukevat kielipoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutumista. Lisäksi koko yliopistoyhteisöä rohkaistaan aktiiviseen monikieliseen vuorovaikutukseen eri foorumeilla. Yliopiston ja yksiköiden johdolla on erityinen vastuu kielipolitiikan toteuttamisessa. Yliopiston ja yksiköiden johto takaa henkilökunnalle paitsi oikeuden tasavertaiseen viestintään myös edellytykset toteuttaa viestinnällinen esteettömyys. Koska tieteenalojen, yksiköiden ja työntekijöiden edellytykset ja tarpeet ovat erilaisia, johto ottaa kielipolitiikkaa toteutettaessa ennakoivasti huomioon arjen sujumisen ja työhyvinvoinnin sopimalla yhdessä rakenteet, toimintatavat ja vastuut, jotka on selkeästi kirjattu ja riittävästi resursoitu. Kielipolitiikan periaatteita käsitellään kehityskeskusteluissa, ja ne otetaan huomioon työsuunnitelmissa. Tasavertainen ja esteetön viestintä on jokaisen Jyväskylän yliopiston työyhteisön jäsenen oikeus ja velvollisuus. Tasavertainen viestintä pohjautuu dynaamiseen ja dialogiseen viestintäilmapiiriin, jossa arvostetaan osallistujien mahdollisuutta sekä ymmärtää viestintätilanteen sisältöä ja kulkua että tuoda esiin omia ajatuksiaan itselleen luontevalla tavalla. Esteettömällä viestinnällä puolestaan tarkoitetaan sitä, että viestintä saavuttaa jokaisen ja on kielellisesti selkeästi ymmärrettävissä. Yliopiston pääasialliset työkielet ovat suomi ja englanti ottaen huomioon hallintolain ja kielilain mukainen ruotsin kielen asema. Yksikkötasolla käytetään myös muita toiminnan kannalta relevantteja kieliä. Yliopistotason virallisessa sisäisessä viestinnässä kiinnitetään erityistä huomiota asialliseen, selkeään ja ymmärrettävään kieleen (Hallintolaki 434/2003; 9 ). 3

Kielenkäytön periaatteina ovat selkeys ja joustavuus. Suomen- ja ei-suomenkielisille tarjotaan tasavertainen mahdollisuus saada tietoa ja osallistua työyhteisön keskusteluun. Kieliä käytetään joustavasti, selkeästi ja rinnakkain tilanteen mukaan. Hallinto- ja tukipalvelut ovat saatavilla suomeksi ja englanniksi. Hallinto- ja tukipalvelutehtävissä toimivia työntekijöitä tuetaan työtehtävissä tarvittavan hyvän kieli- ja viestintätaidon hankkimisessa ja ylläpidossa. Keskeiset yliopistotason dokumentit, ohjeet, palvelukuvaukset, lomakkeet ja työssä tarvittavat tietojärjestelmät ovat saatavilla suomeksi ja englanniksi. Kaikista koko henkilökuntaa koskevista suomenkielisistä sisäisistä tiedotteista on saatavilla vähintään englanninkielinen tiivistelmä. Lisäksi on huolehdittava, että tekstit on riittävällä tavalla taustoitettu ja tulkittu, sillä sananmukainen kääntäminen ei aina ole riittävä. Yliopiston organisaatio, työntekijöiden nimikkeet, tutkintonimikkeet ja muu yliopiston toimintaan liittyvä keskeinen sanasto on koottu organisaatiosanastoon, joka on koko yliopistoyhteisön käytettävissä suomeksi ja englanniksi, ja muodostaa osan MOTverkkosanakirjaa. Ei-suomenkielinen henkilökunta otetaan huomioon erilaisissa yliopiston tilaisuuksissa käyttämällä joustavasti eri kieliä esimerkiksi laatimalla suomenkieliseen tilaisuuteen englanninkieliset esittelymateriaalit ja järjestämällä viittomakielinen tulkkaus. Yliopistolla on ajantasainen ja esteetön verkkosivusto, jonka pääkielet ovat suomi ja englanti. Viestintämateriaaleja tehdään myös muilla kielillä muun muassa strategisten kumppanuuksien sekä opiskelija- ja henkilöstörekrytoinnin vahvistamiseksi. Yliopiston kampus- ja rakennusopasteet ovat visuaalisesti ohjaavia ja esteettömiä. Opasteiden kielinä ovat suomi ja englanti, ja niissä otetaan myös huomioon kampusten kulttuurihistorialliset perinteet ja yliopiston ulkopuoliset kohderyhmät. Henkilökunta osaa toimia joustavasti ja luontevasti monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä. Henkilöstöllä on vastuu kehittää omaa kieli- ja kulttuuriosaamistaan työtehtävien asettamien tarpeiden mukaan. Työtehtävien edellyttämät kieli- ja viestintätaidot otetaan huomioon henkilökunnan rekrytoinnissa ja arvioinnissa. Erityisesti tämä koskee sekä opetus- ja tutkimushenkilökunnan että muun henkilökunnan suomen ja englannin kielen osaamista. Hakijan monikielisyys nähdään ansiona sekä rekrytoinnissa että urakehityksessä. Suomen kielen ja kulttuurin osaamisen kehittäminen on kaikkien yliopiston piirissä työskentelevien ulkomaalaisten oikeus ja velvollisuus. Osaamistavoitteet määritellään työskentelyn keston, työn luonteen ja työntekijän omien tavoitteiden pohjalta. Esimies- 4

ten tehtävänä on esimerkiksi työsuunnitelmien ja kehityskeskusteluiden avulla rohkaista työntekijää pitkäjänteisesti kehittämään suomen kielen taitoaan. Monikielisiä ja -kulttuurisia opiskelijaryhmiä opettavilta ja ohjaavilta edellytetään hyvää opetuskielen hallintaa (vähintään taso C1) ja kulttuurienvälistä osaamista. Myös tukihenkilöstön kieli- ja kulttuuriosaaminen on varmistettava. Yliopistossa tuotettua tutkimustietoa käytetään hyväksi aina, kun kehitetään henkilöstön kieli-, kulttuuri- ja viestintäkoulutusta. 5

2 YLIOPISTO OPISKELUYMPÄRISTÖNÄ Tieto, osaaminen ja asiantuntijuus rakennetaan kielten kautta. Koko yliopistoyhteisö kannustaa opiskelijoitaan ja henkilökuntaansa monikieliseen ja -kulttuuriseen osaamiseen. Tähän prosessiin kuuluvat sekä suomen kielen ja kulttuurin vaaliminen että toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten viestintätaitojen monipuolistaminen ja kulttuuritietoisuuden ja -osaamisen edistäminen yleensä. Näillä keinoin voidaan myös lisätä yliopiston kansainvälistä näkyvyyttä, opiskeluympäristön houkuttelevuutta sekä opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja sosiaalista integraatiota. Yliopistosta valmistuvilla opiskelijoilla on monipuolinen ja tasokas kieli- ja kulttuuriosaaminen sekä kyky toimia monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä. Työelämä edellyttää suomenkielisiltä opiskelijoilta erinomaisia äidinkielen kirjoitusviestintä-, puheviestintä- ja esiintymistaitoja sekä sujuvaa englannin kielen taitoa. Muiden kielten tavoitteellinen oppiminen tuo kilpailuetua työmarkkinoilla, mutta myös osittaiset kompetenssit lisäävät mahdollisuutta toimia erilaisissa ympäristöissä. Kaikille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää monipuolista kielitaitoa ja kulttuurienvälisen viestinnän kompetenssia osana opintoja. Kaikessa opetusalan koulutuksessa otetaan huomion Suomen monikulttuuristuminen ja kielistyminen, ja kulttuurienvälisen pedagogiikan taitoja kehitetään systemaattisesti. Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevien suomenkielisten opiskelijoiden äidinkielen osaamistasosta oman alansa tieteellisessä viestinnässä huolehditaan systemaattisesti. Ei-suomenkielisiltä opiskelijoilta edellytetään jo lähtötilanteessa opintojen joustavan ja tasokkaan suorittamisen edellyttämää englannin tai suomen kielen tai muun opetuskielen taitoa. Englannin kielellä opiskelevia tutkinto-opiskelijoita kannustetaan ja ohjataan hankkimaan riittävä suomen kielen taito, jotta sosiaalinen integraatio ja haluttaessa työllistyminen Suomessa olisi mahdollista. Monipuolinen kieli- ja kulttuuriosaaminen on myös näiden opiskelijoiden kilpailuetu työmarkkinoilla. Kieli- ja kulttuuriosaamisen tavoitteet sisällytetään tutkintojen osaamistavoitteisiin ja opiskelijoita ohjataan HOPS-ohjauksen keinoin kehittämään tavoitteellisesti kieli- ja viestintäosaamistaan osana oman tieteenalan asiantuntijuutta. Opintopolussa kieli- ja viestintäopinnot niveltyvät luontevasti tieteenalaopintoihin. Tutkintoon pakollisena sisältyvän akateemisen ruotsin osaamistavoitteita, opetusmuotoja sekä lakisääteisen tutkinnon sisältöjä ja arviointikriteeristöjä kehitetään paremmin nykyaikaan soveltuviksi. 6

Opiskelijoilla on vastuu kehittää omaa kykyään toimia monikielisissä ja monikulttuurisissa ympäristöissä. He myös osaavat tunnistaa ja kuvata oman osaamisensa esimerkiksi työnhakutilanteissa. Opinnäytteiden ja opintosuoritusten laadun varmistamiseksi tarjotaan systemaattista tukea suomen- ja englanninkielisessä tiedeviestinnässä. Tukea tarjotaan myös muissa kielissä tarpeen mukaan. Opiskelijoiden tulee myös osata viestiä omasta alastaan paitsi omalle ammattikunnalleen myös suurelle yleisölle, ja tähänkin on tarjolla tukea. Suomen kieli on kansainvälisen yliopistomme kulmakivi. Suomenkielisessä opetuksessa vaalitaan hyvää suomen kieltä, josta kaikki opettajat ovat vastuussa. Erityistä huomiota kiinnitetään sekä suulliseen että kirjalliseen tiedeviestintään. Opetuksessa edistetään monipuolisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Opiskelijavaihtoon tuleville opiskelijoille tarjotaan suomen kielen ja kulttuurin opintoja. Viittomakielisessä koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota hyvään ja monipuoliseen viittomakieliseen viestintäosaamiseen sekä toimivaan kaksikielisyyteen. Vaikka julkaisemista kansainvälisesti arvostetuimmilla foorumeilla kannustetaan, yliopisto pitää huolta myös suomenkielisestä julkaisemisesta ja siitä, että Suomen kieli kehittyy tieteen kielenä. Monikielinen ja -kulttuurinen toimintaympäristö on opetuksen lähtökohta ja resurssi. Kansainvälinen vaihto tarjoaa merkittävän oppimisympäristön opiskelijoiden kieli- ja kulttuuriosaamisen kehittämiseen. Opiskelijoita kannustetaan kansainväliseen vaihtoon muun muassa järjestelmällisellä HOPS-ohjauksella. Myös monikielinen ja -kulttuurinen kotikampus oppimisympäristönä edistää opiskelijoiden kieli- ja kulttuuriosaamista, minkä vuoksi sitä tulee hyödyntää ja kehittää systemaattisesti. Uusia oppimisympäristöjä ja sosiaalista mediaa käytetään hyväksi sekä opetuksen että opiskeluympäristön kansainvälistämisessä (verkostoituminen, projektit ja muut kansainväliset yhteydet). Kielellä on vieraalla kielellä opettamisessa ja oppimisessa äidinkieltä korostuneempi rooli tiedon ja osaamisen rakentamisessa. Tämä vaatii opettajalta erityistä tiedostamista ja kulttuurienvälisen pedagogiikan ja ohjauksen hallintaa opetuksessa käytettävällä kielellä. Monikielisen ja -kulttuurisen opiskelijaryhmän osaamista ja kokemusta käytetään hyväksi kansainvälisen ulottuvuuden lisäämiseksi opetuksessa ja osaamistavoitteissa. Sekä opettajien että ohjaajien kielitaitoa ja kulttuurienvälistä osaamista kehitetään järjestelmällisesti ja ne otetaan huomioon rekrytoinnissa ja kannustinjärjestelmässä. 7

Myös muun kuin opetushenkilöstön hyvä englannin kielen taito on välttämätön ulkomaisten opiskelijoiden opintojen sujuvuuden takaamiseksi ja yliopistoyhteisöön ja yhteiskuntaan integroitumisen tukemiseksi. Tämänkin henkilöstön kulttuurienvälisen viestinnän taitoihin tarjotaan systemaattista tukea. Kansainvälisen vaihdon mahdollistamiseksi jokainen tiedekunta tarjoaa lukuvuosittain riittävän määrän englanninkielisiä kandidaattitason opintoja, joiden sisältökuvaukset vahvistetaan hyvissä ajoin ennen saapuvien vaihto-opiskelijoiden hakuajan päättymistä. Keskeisten opiskelussa ja opetuksessa tarvittavien dokumenttien ja ohjeiden tulee löytyä verkosta helposti myös englanninkielisinä. 8

3 YLIOPISTO YHTEISKUNNALLISENA VAIKUTTAJANA Yliopiston yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa kielipolitiikka näkyy sekä yliopistosta valmistuneina että yliopistossa toimivina asiantuntijoina julkiseen keskusteluun ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistumisena tieteellisenä julkaisutoimintana ja tieteen popularisointina opetustarjontana ja viestintänä. Yliopisto on vuorovaikutteisessa suhteessa yhteiskuntaan ja sen ilmiöihin ja ylläpitää toiminnallaan tätä dialogia. Yliopisto tiedostaa tutkimuksen ja koulutuksen merkityksen niin suomalaisen kuin maailmanlaajuisen yhteiskunnan ja tulevaisuuden rakentamisessa myös kielipoliittisissa kysymyksissä. Yliopiston strategian ja viestinnän linjausten mukaan jokaisella on oikeus ja velvollisuus keskustella ja viestiä aktiivisesti omaan työhönsä ja asiantuntemusalaansa liittyvistä teemoista sekä yliopiston sisäisten että ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Tutkimuksesta viestitään aktiivisesti ja ymmärrettävästi sekä tutkimusyhteisöille että yhteiskunnalle laajemmin. Yliopisto kouluttaa asiantuntijoita, jotka ovat tietoisia oman tieteenalansa kielen erityispiirteistä ja osaavat viestiä ammattitaidostaan ja asiantuntemuksestaan vakuuttavasti sekä oman alansa sisällä että ulkopuolisille kohderyhmille ja suurelle yleisölle. Yliopiston opetustarjonta heijastaa kielipoliittisia linjauksia paitsi kielivalikoiman monipuolisuuden myös kielitietoisuuteen kasvattavien, sisältöopintoja ja kieli-, viestintä- ja kulttuuritaitoja integroivien opintojaksojen kautta. Jyväskylän yliopisto viestii toiminnastaan pääasiassa suomeksi ja englanniksi sekä tarpeen mukaan muilla kielillä. Viestinnässä otetaan huomioon erilaiset tiedontarpeet ja kulttuuriset konventiot, ja sisällöt rakennetaan kohderyhmien mukaan. Tiedekuntia ja laitoksia kannustetaan käyttämään viestinnässään ja muussa toiminnassaan eri kieliä edustamiensa tieteenalojen perinteiden ja tarpeiden mukaan. Jokaisella tieteenalalla on vahvasti omat kielelliset ja viestinnälliset konventionsa. Yliopiston eri toimijoiden tulee ymmärtää, millainen kielenkäyttö ja viestintä on tyypillistä omalle tieteenalalle ja miten tieteenalasta viestitään suurelle yleisölle. Yliopisto tukee tiedekuntien, laitosten ja niissä toimivien henkilöiden osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun tarjoamalla kieli- ja viestintäpalveluja sekä foorumeita yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseksi. Osallistumista vahvistetaan ja siihen kannustetaan kieli-, viestintä- ja esiintymistaitokoulutuksin. Yliopiston asiantuntijoilla on yhteiskunnallinen vastuu viestiä tutkimuksesta myös suomeksi. Näin yliopisto edistää osaltaan suomen kielen säilymistä tieteen kielenä. Suomeksi, englanniksi ja myös muilla vierailla kielillä tapahtuva tieteellinen kirjoittaminen on entistä tärkeämpää yliopiston kansallisen ja kansainvälisen näkyvyyden kan- 9

nalta. Sekä tutkimusyhteisölle että suurelle yleisölle suunnattuun tiedeviestintään tarjotaan kirjoittamis- ja esiintymiskoulutusta sekä kielipalveluja. Jyväskylän yliopistosta valmistuvilla opiskelijoilla on ollut opintojensa aikana mahdollisuus kehittää laajasti kielirepertuaariaan, ja he näkevät kielitaidon elimellisenä osana akateemista oman alansa asiantuntijuutta. Tähän kuuluu valmius viestiä omasta alastaan vakuuttavasti erilaisille yleisöille ja erilaisissa työtehtävissä sekä äidinkielellään että kansainvälisissä yhteyksissä useammalla kuin yhdellä vieraalla kielellä. Opiskelijoita kannustetaan jo opintojen osana osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuomaan esille omaa asiantuntemustaan. 10

4 SEURANTA Hallituksen hyväksyttyä Jyväskylän yliopiston kielipolitiikan sovitaan käytännön järjestelyistä ja toimintatavoista, joilla kielipolitiikka toteutetaan niin yliopisto-, yksikkö- kuin yksilötasollakin. Tätä varten kielipoliittinen työryhmä laatii kevään 2012 aikana yksityiskohtaisen toimenpideohjelman, jossa eritellään tarvittavat toimenpiteet ja niistä vastaavat tahot. Yliopiston ja yksiköiden johdon tehtävänä on varmistaa, että kielipolitiikan edellyttämät toimet toteutuvat kokonaisvaltaisesti Jyväskylän yliopistossa. Tukipalvelujen ja koulutuksen riittävä resursointi on varmistettava, jotta kielipolitiikan toteuttamista voidaan tukea tarkoituksenmukaisesti. Kielipolitiikan arvioinnissa ja kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti myös omassa yliopistossa tehtävää kielen, kielipolitiikan, viestinnän ja kulttuurin tutkimusta ja käytetään kansainvälisesti tunnustettuja ja tutkimuspohjaisia indikaattoreita. Kielipolitiikan seuranta muodostaa luontevan osan henkilöstö-, yksikkö- ja yliopistotason arviointia ja kehittämistä. Yliopiston johto nimeää kielipoliittisen toimikunnan, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida kielipolitiikan toteutumista yliopisto-, yksikkö- ja yksilötasoilla. 11

5 TAUSTA-AINEISTOT Lait ja säädökset Yliopistolaki 558/2009 Hallintolaki 434/2003 Kielilaki 423/2003 Strategiat ja muut strategiset dokumentit Jyväskylän yliopiston strategia 2017: Laatua ja liikettä Opetus- ja kulttuuriministeriö: Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009-2015 Jyväskylän yliopiston laatupolitiikka jatkuva oman toiminnan kehittäminen 2010 Jyväskylän yliopiston viestinnän strategiset linjaukset 2009, 2010 Jyväskylän yliopisto: Rahoituksen jakamisen suuntaviivat vuosille 2010 2012 Kielipolitiikat Jyväskylän yliopiston kielipolitiikka 2004 Uusimmat muiden yliopistojen kielipolitiikat ja -ohjelmat Työryhmäraportit Ulkomaisen henkilöstön tukipalvelujen kehittämistyöryhmän loppuraportti 2011 Kansainvälinen kampus -työryhmän loppuraportti 2003 Muu materiaali Opetus- ja kulttuuriministeriö: Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 12

LIITE 1 Saatekirje Rehtori Aino Sallinen asetti kielipoliittisen työryhmän 15.2.2011. Työryhmän tehtävänä oli laatia luonnos Jyväskylän yliopiston kielipolitiikaksi sekä tukea politiikkalinjausten integroimista yliopiston strategiaa toteuttaviin toimenpideohjelmiin ja muuhun toimintaan. Työryhmän toimikausi oli 15.2.- 31.12.2011. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut professori, johtaja Anne Pitkänen-Huhta (kielten laitos) ja jäseninä lehtori Eija Aalto (Opettajankoulutuslaitos), kehittämispäällikkö Päivi Fadjukoff (Agora Center), tutkijakoulutettava David Hoffman (Koulutuksen tutkimuslaitos), yliopistonopettaja Jaana Keski-Levijoki (Viittomakielen keskus), kansainvälisten asiain päällikkö Tuija Koponen (hallintokeskus), kansainvälisten asiain sihteeri Sanna Patja (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta), professori, tutkija Mika Risku (Rehtori-instituutti), lehtori Anne Räsänen (Yliopiston kielikeskus) ja tutkija Taina Saarinen (Soveltavan kielentutkimuksen keskus). Ryhmän sihteerinä on toiminut tiedottaja Anna Grönlund-Qvarnberg (hallintokeskus). Ryhmä kokoontui toimikautensa aikana 11 kertaa, piti yhteisen kokouksen ulkomaisen henkilöstön tukipalvelujen kehittämistyöryhmän kanssa 20.9.2011 sekä järjesti koko yliopistoyhteisölle avoimen keskustelutilaisuuden kielipolitiikasta 12.10.2011. Työskentelyn pohjaksi ryhmä tutustui yliopiston strategiaan ja muiden kielipolitiikan kannalta keskeisiin strategisiin dokumentteihin, kieliä koskevaan lainsäädäntöön sekä muiden yliopistojen kielipoliittisiin ohjelmiin ja periaatteisiin. Työryhmä toivoo, että kielipolitiikasta pyydettäisiin lausunnot kaikilta tiedekunnilta ja erillislaitoksilta ennen sen käsittelyä hallituksessa. Työryhmää esittää, että se jatkaa toimikauttaan 31.5.2012 asti laatiakseen kielipolitiikan toteuttamiseksi tarvittavan yksityiskohtaisemman ja vastuut selkeämmin erittelevän toimenpideohjelman sekä dokumenttien englanninkieliset versiot. Jyväskylässä 11.1.2012 Anne Pitkänen-Huhta Eija Aalto Päivi Fadjukoff David Hoffman Jaana Keski-Levijoki Tuija Koponen Sanna Patja Mika Risku Anne Räsänen Taina Saarinen Anna Grönlund-Qvarnberg 13