TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2008
Kannen kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Hopea - The 2nd cast, kor. Sanni Sihvola Ensi-ilta 7.11.2008 Kuva: Sampsa Sihvola Yliopistopaino 2009
Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus... 7 1.2 Vaikuttavuus... 9 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 9 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 17 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus... 17 1.3.2 Toiminnan tuottavuus... 19 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 21 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 23 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 24 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 30 1.6. Tilinpäätösanalyysi... 35 1.6.1. Rahoituksen rakenne... 35 1.6.2. Talousarvion toteutuminen... 35 1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma... 35 1.6.4. Tase... 35 1.7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 37 1.8. Arviointien tulokset... 37 1.9. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 37 Tilinpäätöslaskelmat Talousarvion toteutumalaskelma... 40 Tuotto- ja kululaskelma... 41 Tase... 42 Liitetiedot... 43 Allekirjoitus... 48 Toimintakertomuksen liitteet Liite 1 Keskeiset tunnusluvut 2006-2008... 49 Liite 2 Tilastotiedot esitystoiminnasta... 50 Liite 3 Yhteistyö peruskoulutukseen liittyvässä esitystoiminnassa... 53 Liite 4 Opetushenkilökunnan opetukseen liittyvä julkinen taiteellinen työ... 56 Liite 5 Opetushenkilökunnan taiteellinen toiminta... 57 Liite 6 Opetushenkilökunnan artikkelit, julkaisut, esitelmät ja asiantuntijatehtävät... 59 Liite 7 Opetushenkilökunnan apurahat ja palkinnot... 65 Liite 8 Opetushenkilökunnan kansainvälinen toiminta... 66 Liite 9 Teatterikorkeakoulussa vierailleet ulkomaiset opettajat, tutkijat ja taiteilijat... 68 Liite 10 Opiskelijoiden kotimaan harjoittelu ja opintoihin hyväksi luettu taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella... 70 Liite 11 Opiskelijoiden taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella... 72 Liite 12 Opiskelijoiden artikkelit, julkaisut, esitelmät ja asiantuntijatehtävät... 75 Liite 13 Opiskelijoiden apurahat ja palkinnot... 78 Liite 14 Opiskelijoiden kansainvälinen toiminta... 80 Liite 15 Opetusteatterin henkilökunnan vaikuttavuus... 84 Liite 16 TeaKin julkaisutoiminta... 85
Toimintakertomus
1.1 Johdon katsaus Teatterikorkeakoulun vuotta 2008 leimasi strategisten painopisteiden, jatkokoulutuksen ja taiteellisen tutkimuksen ja kansainvälistymisen, kehittämisen lisäksi yliopistojen oikeudellisen aseman muutoksen ennakointi. Hallintoyksikön rakenteita muokattiin kohtaamaan tulevat haasteet uuden hallintojohtaja Esa Hämäläisen johdolla. Hallituksen ulkopuolisten jäsenten määrää lisättiin. Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä auditoidaan syksyllä 2009. Strategiaan linkittyvän LaatuTeaKin kehittäminen eteni hyvin ja kokonaisuus on hahmottunut. Sen keskiössä on johtamisen ja palveluiden sujuvuuden kehittäminen, jotta ydin, opetus ja tutkimus voisivat onnistua. Teatterikorkeakoulun johtamisen ja laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä ja systemaattisempaa tiedon tuotantoa varten kartoitettiin käytössä olevat palautejärjestelmät. Pidämme olennaisena sähköisen LaatuTeaK-käsikirjamme käytettävyyttä ja houkuttelevuutta. Resursseja on siirretty edelleen jatkokoulutuksen ja taiteellisen tutkimuksen rakenteiden ja sisäisen tutkijakoulun kehittämiseen. Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen eli Tutken toiminta alkoi vähitellen vakiintua. Yhteistyö muiden kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa on vilkastunut. Jatkokoulutuksesta ja tutkimuksesta tehtiin Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi, jonka tuloksia ei ole vielä tullut. Tohtorin tutkintoja suoritettiin kaksi tavoitteen ollessa kolme. Teatterikorkeakoulun kansainvälistymisstrategian mukaisia toimenpiteitä on viety eteenpäin, mutta työtä on edelleen. Esimerkiksi kotikansainvälistymisen edistämiseen ei ole vielä pystytty paneutumaan. Kansainvälinen toiminta on vilkastunut entisestään ja sitä leimaa diversiteetti ja eripituiset vierailut. Esimerkkeinä mainittakoon, että ruotsinkielisen näyttelijäntyön koulutusohjelman kokonainen vuosikurssi oli kaksi kuukautta vaihdossa Dramatiska Institutetissa Tukholmassa ja tanssijan maisteriopiskelijoista koottu tanssiryhmä TADaC vieraili esityksillään Leedsissä, Lontoossa, Ottawassa, Tallinnassa, Viljandissa, Riiassa ja Pariisissa kotimaisen kiertueen lisäksi. Opettajakunnan asiantuntijatehtävät ovat suuntautuneet 15 maahan. Vierailevia opettajia, tutkijoita ja taiteilijoita kävi 18 maasta. Opiskelijoiden vaihto ja muu kansainvälinen toiminta suuntautui 17 maahan. Teatterikorkeakoulun ydintoiminta, perustutkinto-opetus, sujui hyvin. Vuosi oli muiden yliopistojen tapaan vilkas tutkinnonuudistuksesta johtuen. Tulos olikin ennätyksellinen: 120 maisteria, joista moni oli ns. vanha opiskelija. Opetuksen kehittämisestä ja yhteisestä opetustarjonnasta vastaava yhteisen opetuksen yksikkö, Opek, vahvistui. Opekin avulla haluamme laajentaa taiteellisia näkökulmia ja hyödyntää yhteisen opetuksen synergiaetuja. Yhteisen opetuksen yksikköön kuuluvan avoimen yliopiston toiminta linjautui oikeaan suuntaan ja opiskelijamäärä kasvoi hiukan. Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteinen koulutus- ja kehittämisinstituutti IADE lakkautettiin talousvaikeuksien takia ja toiminta siirrettiin takaisin emoyliopistoihin. IADEn esittävien taiteiden tiimi toimi sinänsä hyvin ja jatkaa nyt Teatterikorkeakoulun koulutus- ja kehittämispalveluina. Edelleen ongelmia aiheuttaa freelance-taiteilijakunnan maksukyvyn rajallisuus ja mahdollisuus osallistua kustannusperusteisesti hinnoiteltuun koulutukseen. Esitysteknisten konsultointipalvelujen tarjoaja Teakonin tulos saatiin tasapainoon. Tuleva oikeudellinen asema mahdollistaa yhteiskunnallisten palveluiden kehittämisen uusin tavoin. Tavoitteenamme on palvella sekä esittävien taiteiden työmarkkinoiden tarpeita että muuta yhteiskuntaa aiempaa laajemmin. 7
Teatterikorkeakoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus on laajaa ja suoraa. Maisterit näkyvät huomattavan paljon yhteiskunnassa oman taideammattinsa kautta. Lisäksi taiteilijoiden tietoa artikuloidaan muun yhteiskunnan käyttöön tohtorin tutkintojen ja post doc-tutkimuksen kautta. Teatterikorkeakoulu näkyi laajalle yleisölle avoimien esitystensä kautta. Katsojien määrä oli noin 8700, jossa nousua edellisvuoteen oli 1700. Teatterikorkeakoulu puhuttaa myös julkisuudessa: lehdistöosumia oli 1454. Teatterikorkeakoulun kirjaston käyttäjäkunnasta 62 % on yliopiston ulkopuolisia. Opetushenkilökunta teki paljon taiteellista työtä myös yliopiston ulkopuolella, mm. elokuvarooleja, ohjauksia, asiantuntija- ja suunnittelutehtäviä. Hakijan ja opiskelijan näkökulmasta Teatterikorkeakoulu oli edelleen vetovoimainen. Sisäänpääsyprosentti oli 4,8. Koulutusta pidettiin yleisesti ottaen laadukkaana. Kokonaisuudessaan Teatterikorkeakoulun tulokseen voidaan olla hyvin tyytyväisiä. Rehtori Paula Tuovinen 8
1.2 Vaikuttavuus 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Teatterikorkeakoulun merkittävin yhteiskunnallinen tehtävä on vaikuttavuus taiteessa ja taiteena. Taide heijastaa, vahvistaa ja kritisoi yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Esittävät taiteet nivoutuvat elimellisesti yhteiskunnan syvärakenteisiin, kuten talouteen. Taide ja taidelaitokset työllistävät ja ovat myös osa talousjärjestelmää. Esittävillä taiteilla, erityisesti teatterilla on ollut tärkeä tehtävä suomalaisen yhteiskunnan kulttuuriselle eheydelle, kehitykselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Taiteella ja esteettisillä järjestelmillä on myös terveyttä ja yhteiskuntarauhaa edistäviä tehtäviä. Taiteen tulokset ovat suurelta osin laadullisia. Teatterikorkeakoulun tulokset (120 maisteria) ja niiden vaikuttavuus esittäytyvät suoraan suomalaisen ja kansainvälisen taiteen kentällä taideteoksina ja yksittäisinä suoritteina niiden sisällä. Teatterikorkeakoulu vaikuttaa jo koulutuksen aikana, sillä julkinen esitystoiminta on keskeinen osa opetusta. Esitysten tarkoitus on pedagoginen ja ne vaikuttavat alan kenttään. Esitysten laatu ja kokeilevuus on ensisijainen vaikuttavuuden tae. Esitysten määrällinen kasvu ei ole tavoitteena. Tutkimustoiminta Tiedeyliopistojen tutkimusta vastaava tutkiva taiteellinen toiminta tapahtuu yhä suurelta osin taiteen kentällä. Teatterikorkeakoulussa tehdään kuitenkin jo jonkin verran myös omaa taiteellista post doc-vaiheen tutkimusta. Vuonna 2008 Teatterikorkeakoulu hallinnoi viittä eri tutkimushanketta. Filosofian tohtori, dosentti Pentti Paavolainen teki varttuneen tutkijan rahoituksella elämäkertatutkimusta suomalaisen teatterin perustaja ja fennomaanisten teatteri- ja oopperaharrastusten organisoija Kaarlo Bergbomista (1843 1906). Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteinen, tanssitaiteen tohtori Leena Rouhiaisen vetämä hanke Intuitio luovissa prosesseissa: taiteelliset menettelyt, suunnittelu ja päätöksen teko nykytanssissa ja digitaalisen median alueella jatkoi kolmevuotisella rahoituksella. Lisäksi meneillään ovat tanssitaiteen tohtori Leena Rouhiaisen hanke Rudolf Labanin tilakäsitystensuhde fenomenologisiin näkemyksiin eletystä kehosta, tilasta ja geometriasta ja tanssitaiteen tohtori Teija Löytösen hanke Moving Mosaic Collective Dialogues as a Way of Identifying and Transforming the Teaching Culture of Dance Teachers. Uutena aloitettiin taiteellisen tutkimuksen professori, tohtori Esa Kirkkopellon vetämänä kolmivuotinen (2008 2010) Näyttelijäntaide ja nykyaika tutkimushanke. Hanke on kotimaisen näyttelijäpedagogiikan monitieteellinen ja monitaidollinen tutkimus ja se kokoaa yhteen taideyliopistojen näyttelijäntaiteen tutkimuksen sekä yliopistojen teatterin tutkimuksen. Näyttelijäntaide ja nykyaika -tutkimuksen tavoitteena on koota ja tallentaa 1979 1989 Teatterikorkeakoulussa opiskelleen turkkalaisen näyttelijäkunnan taito ja selvittää sen suhde korkeakoulussa tuolloin harjoitettuun näyttelijänpedagogiikkaan sekä selvittää Jouko Turkan kehittelemän ruumiillis-konstruktivistisen näyttelijäpedagogiikan esteettiset, aatehistorialliset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat ja määritellä kriittisesti projektin suhde noihin lähtökohtiin. Lisäksi tavoitteena on tarkentaa säilytetyistä ja kehitetyistä taidoista lähtien uutta kotimaista näyttelijäntyön pedagogiikkaa, joka vastaisi tämän päivän ja tulevaisuuden teatterille asettuvia taiteellisia ja yhteiskunnallisia haasteita. 9
Koulutus Teatterikorkeakoulun toiminnan vaikuttavuuden on taannut perustutkintokoulutuksen laatu. Teatterikorkeakoulusta valmistuneet ovat arvostettuja taiteilijoita. Laadun takaajana on ennen kaikkea näkemyksellisistä taiteilijoista koostuva opettajakunta, jonka ajantasaisuuden turvaamiseksi opetusvirat täytetään pääsääntöisesti määräaikaisesti. Laadun takaavat myös lahjakkaat ja motivoituneet opiskelijat. Seula Teatterikorkeakoulun koulutusohjelmiin on erityisen tiheä, vuonna 2008 vain 4,8 % hakijoista sai opiskelupaikan. Opintojen keskeyttäminen on harvinaista, tutkinnon suorittaneiden osuus sisään otetuista on ollut viime vuosina lähes 80 prosenttia. Teatterikorkeakoulun jatko-opintoihin liittyvä taiteellinen työ tehdään paljolti yhteistyössä taidekentän kanssa. Yhteys muuhun yhteiskuntaan on siten elimellinen. Jatkokoulutuksen tuloksia hyödynnetään yhteiskunnassa monella tavalla: välittömästi taiteessa ja välillisesti kirjoituksissa ja sovelluksissa varsinaisen taidekentän ulkopuolella. Jatkokoulutus tuottaa julkaisuja ja tietoa, jota sovelletaan yliopiston ja muiden koulutusasteiden opetuksessa (liite 12). Tohtorikoulutettavien keski-ikä on suhteellisen korkea johtuen siitä, että jatko-opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti taidekentällä tehdyn monivuotisen työn jälkeen. Teatterikorkeakoulun opettajakunta sekä osin muu henkilökunta vaikuttaa yhteiskunnassa omalla taiteellisella, tieteellisellä ja yhteiskunnallisella toiminnallaan (liitteet 4, 5 ja 6). Opiskelijoiden opintoihin kuuluvan harjoittelun myötä heidän yhteytensä ammattikenttään muodostuvat vahvoiksi (liite 10). Opiskelijat ja opettajat toimivat asiantuntija- ja luottamustehtävissä ammattikentällä. Opettajien ja opiskelijoiden toiminnan arvostus ja laatu näkyvät myös heille myönnetyissä apurahoissa ja palkinnoissa (liitteet 7 ja 13). Teatterikorkeakoulu kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatteritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisellä näyttelijäntyön laitoksella on lisäksi pohjoismainen maisteriohjelma, jonka kautta Teatterikorkeakoulu vaikuttaa pohjoismaisella taidekentällä. Esitystoiminta Teatterikorkeakoulun perustutkintoihin ja taiteellisiin jatkotutkintoihin sisältyviä teatteri-, tanssi- ja esitystaiteen esityksiä tehtiin yhteensä 46 kappaletta. Näistä 31 toteutettiin Teatterikorkeakoulun tiloissa ja muut yhteistyössä eri tahojen kanssa. Teatterikorkeakoulussa myytiin lippuja 233 eri esitystapahtumaan. Maksullisissa esityksissä oli katsojia 8697 (liite 2) ja ulkopuolisissa yhteistuotannoissa 6850 (liite 3). Taiteellisiin jatkotutkintoihin sisältyviä esityksiä Taiteellisiin tohtorintutkintoihin sisältyviä töitä oli esitystaiteen ja -teorian, ohjauksen, näyttelijäntyön, valo- ja äänisuunnittelun sekä tanssin aloilta. MUU galleriassa oli nähtävillä Tero Nauhan esitystaiteen teos Silmukka variaatiota. Teos oli osa Tero Nauhan ja maisteriopiskelija Karolina Kucian Kukkia-ryhmän esitystaidetapahtumaa. Pilvi Porkolan teos Johtopäätöksiä esitettiin Kiasmateatterissa. Johtopäätöksiä oli vuonna 2006 aloitetun esityksellisen tutkimussarjan As if kymmenes demonstraatio. Teos toteutettiin yhteistyössä Todellisuuden tutkimuskeskuksen kanssa. Tuija Kokkosen sekä Pauliina Hulkon esitykset tuotettiin yhteistyössä Kiasma-teatterin kanssa. Tuija Kokkosen teokset Esitys merinäköalalla koiran kanssa ja koiralle liikkuivat teatterin, live artin, ympäristötaiteen ja performanssin välimaastossa. Pau- 10
liina Hulkon ohjaus Riitta - nainen talossa oli romanttinen komedia seitsemälle miehelle ja kamariorkesterille. Samalla se oli valmisteilla olevan tohtorintutkinnon viides ja viimeinen osa ja ikään kuin sen näyttämöllinen loppupäätelmä. Uni riippukeinussa -installaatio oli Helka-Maria Kinnusen käsikirjoittama ja ohjaama kuunnelma, jonka aihe, huimaus, kuoriutui teoksen aiheeksi väitöstyön tutkimusprosessista. Ylen Radioateljeen tuottama teos oli kuultavissa Teatterikorkeakoulun studiossa Helka-Maria Kinnusen väitöstilaisuuden yhteydessä. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen jatko-opiskelijan Antti Nykyrin teos Väylä oli elävä installaatio äänestä, liikkeestä, tilasta ja materiasta. Teos oli esillä Kaapelitehtaan Valssaamossa. Jaana Kleveringin tanssitaiteen alaan kuuluva teos Soolo itselle ja toiselle esitettiin Ateneum-salissa. Taiteellisia opinnäytteitä Uutta suomalaista musiikkiteatteria nähtiin dramaturgian opiskelija Tua Harnon näytelmässä Mitä sinustakin tulee. Esitys oli musiikkiin erikoistuvien näyttelijöiden maisterin tutkinnon opinnäyte. Kolme säveltäjää, työryhmä ja käsikirjoittaja tutkivat ja etsivät yhdessä uusia tapoja tehdä ja luoda musiikkiteatteria lähtökohtinaan improvisaatio, uudet sävellykset, uudet tekstit ja niiden yhdistelmät. Ohjauksen maisteriopintojen opinnäytetöitä olivat Anni Ojasen ohjaama ja sovittama Slavomir Mrozekin näytelmä Tango, Riko Saatsin ohjaus Heiner Müllerin tekstistä Medeiamateriaalia, Inkariina Simolan ohjaus omasta absurdin huumorin siivittämästä tekstistään Draaman tahto ja Marielle Eklund-Vasaman ohjaus Dominick Argenton pienoisoopperasta Miss Havisham s Wedding Night. Dramaturgian maisteriopintojen opinnäytteitä olivat Okko Leon teksti Nimeni on rakkaus -rakkausnäytelmä, Jussi Moilasen Belgradissa palkittu Nevermind Tarinoita nuoruudesta sekä Saara Turusen käsikirjoittama ja ohjaama Puputyttö. Puputyttö nähtiin myös Tampereella Tutkivan teatterityön keskuksen Demonäyttämöllä ohjauksen opiskelija Sini Pesosen ohjaamana. Esitystaiteen ja teorian maisteriohjelman opinnäytteenä oli Anna Cadian teos Vs., joka perustui löyhästi Valerie Solanasin Scum-manifestiin. Esitystilana oli Taideteollisen korkeakoulun lavastustaiteen osaston opiskelijan Otso Linnalaakson toteuttama labyrintti. Koreografian maisteriohjelman opinnäytteitä olivat Elina Pirisen tanssillinen näyttämöteos John, Johnny ja Jenny, Laura Pietiläisen teos Umpio yhdelle katsojalle kerrallaan, Sanni Sihvolan Hopea - the 2nd Cast, Sofia Tsolisin heavy metal - tyylinen Scapegoat, Panu Varstalan Minä, Jarkko Mandelinin No sad songs for me, Ari Kauppilan Herra kontrapunkti ja olematon liikevaihto sekä Sampo Kerolan Kultakutri ja kolme karhua yhteistyössä Aurinkobaletin kanssa. Muu esitystoiminta Suomessa Pyhäjärven Täydenkuun Tanssit -festivaaleilla nähtiin koreografiopiskelijoiden työstämästä liikemateriaalista site specific -esitys resistanssi. Esityksen ohjaajana toimi professori Marjo Kuusela. Satuklassikko Ronja Ryövärintytär toteutettiin yhteistyössä kuuden oppilaitoksen voimin. Astrid Lindgrenin romaaniin perustuva Ronja Ryövärintytär oli lyhennelmä Marjo Kuuselan Kansallisbaletille 1989 tekemästä tanssiteoksesta Jukka Linkolan musiikkiin. Rooleissa tanssivat Kansallisoopperan balettioppilaitoksen ja Teatterikorkeakoulun tanssin koulutusohjelman opiskelijat. Orkesteri oli koottu Helsingin 11
ammattikorkeakoulu Stadian ja Helsingin konservatorion nuorista muusikoista. Visuaalisesta ilmeestä vastasivat Taideteollisen korkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokummun opiskelijat. Ruotsinkielisen näyttelijäntyön koulutusohjelman opiskelijat osallistuivat kesäkuun alussa järjestettävälle Hangö Teaterträff -teatterifestivaalille esittäen otteita musiikkiteatteriesityksestään En salig röra. Maisteriopiskelijoiden tanssiteokset Dynastia, Hopea ja Scapegoat tuotettiin yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun ja Mediakeskus Lumeen kanssa. Valoja äänisuunnittelulaitoksen opiskelijoita oli mukana toteuttamassa Teatterimuseon valon teemavuoden päänäyttelyä Valovuosi - variaatioita valosta. Kesällä 2008 Teatterikorkeakoulun esitystaiteen ja -teorian sekä Kuvataideakatemian paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen maisteriopiskelijat toteuttivat yhdessä Maaseudun Sivistysliiton kanssa Taiteen tiet -ympäristötaidetapahtuman, joka järjestettiin kolmannen kerran Salon seudulla eri-ikäisten teiden ja reittien varsilla. Näyttelyreitti noudatti rautakaudella noin vuonna 1000 muodostunutta Hiidentietä, joka kulkee Uskelanjoen länsi- ja pohjoispuolella joenrantoja mukaillen Salosta Rekijoelle. Tapahtuman yhteistyökumppaneita olivat Salon kaupunki, Perttelin ja Kiikalan kunnat sekä alueen paikalliset asukkaat. Työllistyminen Teatterikorkeakoulusta valmistuneiden tanssi- ja teatteritaiteen maistereiden työelämään sijoittumista on seurattu säännöllisesti Tilastokeskuksen sijoittumistilastojen, yliopiston itse tekemien valmistuvien lähtökyselyn sekä aiemmin valmistuneiden sijoittumisselvityksen perusteella. Aiemmin valmistuneiden sijoittumisselvitys tilattiin vuonna 2008 ensimmäistä kertaa akateemisten rekrytointipalvelujen yhteistyöverkosto Aarresaarelta. Tilastokeskuksen tietokannasta saatavien tietojen mukaan Teatterikorkeakoulusta valmistuneiden pääasiallinen toiminta po. valmistumisvuonna jakautuu seuraavan taulukon mukaisesti (summatiedot eivät ole täydellisiä tietosuojan perusteella tehdyn salauksen vuoksi). Työllisten ja työttömien suhteellinen osuus on pysynyt Tilastokeskuksen tilastoissa kolmen vertailuvuoden aikana hyvin samanlaisena. Työlliset Työttömät Muut 2006 TeM 17 2 4 Tanssitait. maisteri 5 2 2 yhteensä 22 (69 %) 4 (12 %) 6 (19 %) 2005 TeM 39 9 9 Tanssitait. maisteri 16 1 1 yhteensä 55 (73 %) 10 (13 %) 10 (13 %) 2004 TeM 17 4 5 Tanssitait. maisteri 10 3 - yhteensä 27 (69 %) 7 (18 %) 5 (12,8 %) 12
Teatterikorkeakoulu teki keväällä 2008 valmistuneille maistereille lähtökyselyn. Kysely lähetettiin 70 maisteritutkinnon suorittaneelle ja heistä 27 henkilöä vastasi kyselyyn. Vastausprosentti oli näin ollen 38. Kyselyn tulosten perusteella vastaajajoukosta 54 prosenttia toimi freelancerina ja 38 prosenttia päätoimisessa yli puolen vuoden kestoisessa oman alan työsuhteessa. Freelancerit ja päätoimisessa työsuhteessa olevat muodostivat yhteenlaskettuna työllisten osuudeksi 92 % vastaajajoukosta. Loput kahdeksan prosenttia olivat joko työttöminä, äitiyslomalla, opiskelevat tai suorittavat ase- tai siviilipalvelusta tms. Kyselyyn vastanneista suurimman osan (89 %) pääasiallinen tulonlähde oli työ, seuraavaksi suurimpana tulonlähteenä oli apuraha (7 %). Työttömyysturva ei ollut kenenkään vastanneen pääasiallinen tulonlähde. Sen sijaan muu tulonlähde oli yleisin 4 %:lla vastanneista. Vuonna 2008 valmistuneiden työllistyminen oli siis lähtökyselyn perusteella aiempien vuosien (2004, 2005 ja 2006) Tilastokeskuksen vertailutilastoihin nähden parempaa. Vuosina 2004-2006 oli vastavalmistuneista noin 70 prosenttia työllisiä kun vuonna 2008 työllisiä näyttää olevan jopa yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista. On kuitenkin huomioitava, että Teatterikorkeakoulun ja Tilastokeskuksen tilastotiedot eivät ole suoraan verrannollisia, sillä Tilastokeskuksen tiedot perustuvat virallisiin työllisyystilastoihin, Teatterikorkeakoulun tiedot asianomaisten omiin ilmoituksiin. Aarresaaren, Akateemisten rekrytointipalvelujen yhteistyöverkoston kysely lähetettiin kaikille 65:lle vuonna 2003 maisteritutkinnon suorittaneelle. Kyselyyn vastasi 13 henkilöä eli vastausprosentti oli 20 %. Kyselyssä selvitettiin vuonna 2003 Teatterikorkeakoulusta valmistuneiden maisterien työllistymistä viiden vuoden (2003 2008) ajanjaksolla. Aarresaaren kyselytutkimuksen tulosten perusteella oli vastanneiden työmarkkinatilanne: valmistumishetkellä syksyllä 2008 työssä 6 (46 %) 13 (100 %) työttömänä työnhakijana 3 (23 %) 0 (0 %) muussa tilanteessa 4 (31 %) 0 (0 %) Kyselyyn vastanneiden päätyön tehtävien luonne oli ensimmäisessä työssä syksyn 2008 päätyössä taiteellinen 8 (62 %) 8 (62 %) opetus 3 (23 %) 4 (31 %) tutkimus tai konsultointi 2 (16 %) 1 (8 %) Työttömänä valmistumisen jälkeen oli ollut 8 henkilöä, 62 % ja heillä oli keskimäärin 3,6 työttömyysjaksoa. Työttömyysjaksojen kesto oli neljällä enintään 6 kk, yhdellä 7-12 kk ja kahdella yli 12 kk. Aarresaaren tekemän selvityksen mukaan oli vuonna 2003 valmistuneista ollut koulutusta vastaavassa työssä vuoden 2008 loppuun mennessä keskimäärin 3,9 vuotta. Vastanneiden työnantajien lukumäärä valmistumisen jälkeen oli keskimäärin 10 ja freelancerina/yrittäjänä toimimisen keskimääräinen aika 3,7 vuotta. 13
Vaikka Aarresaaren kyselyn vastausprosentti oli kovin alhainen, voidaan sen perusteella todeta, että kyselyyn vastanneiden Teatterikorkeakoulusta vuonna 2003 valmistuneiden maistereiden työllisyys oli selvästi parantunut valmistumisen jälkeen. Kyselyhetkellä kukaan vastanneista ei ollut työtön. Vastanneet ovat tehneet pääosan työssäoloajastaan koulutustaan vastaavaa työtä. Kyselyn tulokset ovat lisäksi hyvä esimerkki useasta alan työllistymiselle tunnusomaisesta piirteestä: työsuhteita on useita, työnantajia lukuisia ja työttömyysjaksot ovat yleisiä, mutta pääosin lyhyitä. Teatteri- ja tanssitaiteilijat toimivat työllistyessäänkin useimmiten freelancereina. Työelämäyhteydet Teatterikorkeakoulun rekrytointipalvelujen toimintaa kehitettiin vuoden 2008 aikana siten, että valmistuvia esittelevän painetun EXIT-katalogin toimittamisen lisäksi on kehitetty sähköinen EXIT-kuvapankki. Rekrytointipalvelujen nimi vaihdettiin EXIT-palveluksi. Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan työelämäyhteydet olivat hyvin vahvat. Opiskelijat tekivät lukuisia (45 kpl) harjoitteluja ja muita opintoihin liittyviä taiteellisia töitä ammattikentällä (liite 10). Opiskelijoiden opintoihin liittyvät harjoittelut ja muut taiteelliset työt sijoittuivat paljon myös ulkomaille (liite 14). Opetushenkilökunta teki jonkin verran taiteellista työtä opetuksen yhteydessä (liite 4) ja sen lisäksi runsaasti taiteellista työtä ammattikentällä, yliopiston ulkopuolella (liite 5). Täten se piti yllä ammattitaitoaan ja yhteyksiä työelämään, jotka poikivat usein harjoittelu- ja työpaikkoja myös opiskelijoille. Teatterikorkeakoulussa harjoittelu oli pakollinen osa lähes kaikkien koulutusohjelmien opintoja. Teatterikorkeakoulu myönsi harjoittelutukea ensisijaisesti harjoitteluihin, joista aiheutui ylimääräisiä esim. matka- tai asumiskuluja opiskelijalle. Kansainvälisiin harjoitteluihin myönnettiin lisäksi rehtorin apurahaa. Harjoitellessaan ammattiteattereissa opiskelijat saivat pääsääntöisesti ammattiliittojen sopimusten mukaista palkkaa harjoittelustaan. Teatterikorkeakoulu solmi harjoitteluista harjoittelusopimuksen työnantajan kanssa. Alueellinen kehittäminen Kaikki perusopetuslaitokset tekivät yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun taideyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyötä oli paljon erityisesti esitystoiminnassa (liitteet 2 ja 3). Pääkaupunkiseudun yliopistojen johto tapaa säännöllisesti. Teatterikorkeakoulu on ollut mukana metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistä aluestrategiaa (HERA Helsinki Education and Research Area) toteuttavissa hankkeissa. Teatterikorkeakoulu toimi aktiivisesti taideyliopistojen tekijänoikeuspalveluja koskevassa yhteistyössä. Lisäksi Teatterikorkeakoulu oli mukana taideyliopistojen hallinto- ja tukitoimien yhteisessä kartoituksessa. Helsingin yliopisto ja Teatterikorkeakoulu jatkoivat yhteistyötä asiakirjahallinnossa ja arkistotoimessa sekä käynnistivät sen tietotekniikkapalveluiden alueella. 14
Kansainvälinen toiminta Teatterikorkeakoulun kansainvälistymisstrategian neljä painopistealuetta ovat kansainvälinen vaihto- ja vierailutoiminta, kansainväliset tutkinnot, kansainvälinen arki ja monikulttuurisuus. Kansainvälinen työryhmä on laatinut strategian toteuttamissuunnitelman. Kansainvälistymistä edistettiin konkreettisesti lähinnä kolmella ensimmäisellä toimintalinjalla. Kotikansainvälistyminen on toistaiseksi vielä suunnittelutasolla. Kansainvälisen työryhmän laatiman kansainvälistymisstrategian toteuttamissuunnitelmassa asetetut tavoitteet etenivät. Yhteistyötä jo vakiintuneiden yhteistyökorkeakoulujen, kuten Pietarin Teatteriakatemian kanssa syvennettiin. Yhteisiä opintokokonaisuuksia ja maisteriohjelmia suunniteltiin ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Esimerkkinä tästä on yhteispohjoismaisen oopperaohjauksen maisteriohjelman suunnittelutyö. Opiskelijoiden esityksiä ja henkilökuntaa vieraili ulkomailla festivaaleilla, kilpailuissa ja muissa tapahtumissa mm. Englannissa, Kanadassa, Virossa, Latviassa, Ranskassa ja Serbiassa. Teatterikorkeakoulu toimi pohjoismaisen teatterikoulujärjestön puheenjohtajana. Teatterikorkeakoulun opiskelijat tekivät opintoihinsa kuuluvia harjoitteluja paljon myös ulkomailla. Erityisenä esimerkkinä tästä on ruotsinkielinen näyttelijäntyön koulutus, jonka kaikki 12 maisterikoulutusohjelman opiskelijaa olivat vuoden 2008 aikana harjoittelussa Pohjoismaissa, mm. Dramatiska Institutetissa, Uppsalan kaupunginteatterissa ja Norrbottensteaterissa Ruotsissa sekä Listaháskóli Íslandsissa Islannissa (liite 14). Henkilökunnan, opettajien ja opiskelijoiden valmiuksia kulttuurien väliseen kommunikaatioon vahvistettiin kielikursseilla ja muilla opinnoilla. Lisäksi aloitettiin yliopiston sisäisen viestintämateriaalin kääntäminen myös englanniksi. Opetusmateriaalia käännettiin ja tuotteistettiin, tästä esimerkkinä on aasialaisen teatterin ja tanssin englanninkielinen verkko-oppimateriaali. Esitystoiminta kansainvälisissä yhteyksissä Teatterikorkeakoulun ensimmäisen oman tanssiryhmän TADaCin esitykset saivat ensi-iltansa vuoden 2008 alussa. Ryhmän tanssijat olivat maisteritutkinnon opiskelijoita, jotka suorittavat viimeisen opintovuotensa ammattimaisesti toimivassa ryhmässä. TADaCin taiteellisena johtajana toimi koreografi Jenni Kivelä. Ryhmä esitti viittä ohjelmistossa ollutta teosta usealla paikkakunnalla Suomessa ja kiertueilla Englannissa, Kanadassa, Virossa, Latviassa ja Ranskassa. Keväällä 2008 Teatterikorkeakoulun kandidaatin tutkinnon opinnäytetyönä valmistunut Nevermind tarinoita nuoruudesta palkittiin juryn erikoispalkinnolla ja parhaan naispääosan palkinnolla Belgradissa FIST-festivaalilla (Festival of International Student Theatre). Belgiassa asuva suomalainen koreografi Riina Saastamoinen työsti koreografiaa Underneath Teatterikorkeakoulun kolmannen vuosikurssin tanssin opiskelijoiden kanssa. Projektia on rahoitettu kansainvälisen Pépinières européennes pour jeunes artistes -organisaation residenssiohjelman avulla. Aikuiskoulutus Taideyliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutti IADE, joka aloitti toimintansa 1.2.2007, lakkautettiin vuoden 2008 lopussa. Toiminnot siirrettiin 1.1.2009 lähtien takaisin omiin taustayliopistoihin. Teatterikorkeakouluun siirtyi viisi henkilöä. IADEn toiminta on kokonaisuudessaan raportoitu osana Taideteollisen korkeakoulun tilinpäätöstä. 15
IADEn esittävien taiteiden tiimi kehitti yhteistyössä keskeisten sidosryhmiensä kanssa kysyntälähtöisiä palvelujaan vastaamaan esittävien taiteiden toimialan osaamistarpeisiin ja kehittämishaasteisiin. Lisäksi tiimi tuotti teatterilähtöisiä ja kehollisia menetelmiä soveltavaa koulutusta yrityksille. IADEn eri tiimien välisestä synergiasta etsittiin mahdollisuuksia uusien koulutustuotteiden kehittämiseen. Esittävien taiteiden tiimin neljä keskeistä kehittämishanketta olivat teatterikonseptin kehittäminen ja työyhteisövalmennus Rovaniemen teatterissa, taiteilijoiden osaamista näkyväksi tekevä Portolano-hanke sekä kaksi ESR-hanketta: Taide kohtaamisalustana sektorirajat ylittävissä kulttuurisissa innovaatioissa ja Kolmas Lähde, joka oli esittävien taiteiden tiimin koordinoima. Vuoden 2008 aikana työstettiin kahta kehittämishanketta: Focus on the body in communication and coaching ja Työelämän kehittäminen luovilla menetelmillä. Lisäksi toteutettiin kansainvälinen Business Bodies konferenssi ja siihen liittyvä julkaisu Business Bodies 2008. Avointa yliopistoa on kehitetty kolmivuotiskaudeksi 2007-2010 laaditun toimintasuunnitelman pohjalta. Opintoja on tarjottu tutkintovaatimusten mukaisina erikseen Teatterikorkeakoulun omana ja yhteistyöopistojen tarjonnassa olevina opintojaksoina. Teatterikorkeakoulun perustutkintoihin kuuluvia opintoja on myös avattu tarjoamalla ulkopuolisille opiskelijoille opintopaikkoja ns. yhteisten opintojen kursseilla. Avoin yliopisto toimii pääkaupunkiseudun lisäksi maakunnissa. Kestävä kehitys Teatterikorkeakoulu on toiminnassaan sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin. Teatterikorkeakoulun strategiaa täydentää kestävän kehityksen toimenpideohjelma vuosille 2006-2008. Teatterikorkeakouluun perustettiin kestävän kehityksen työryhmä, jossa on opiskelijoiden ja henkilökunnan edustus. Työryhmä alkoi valmistella uutta kestävän kehityksen toimenpideohjelmaa ja teki konkreettisia aloitteita ja suunnitelmia kestävän kehityksen edistämiseksi korkeakoulussa ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden alueilla. Vuonna 2002 käyttöönotettua jätehoitosuunnitelmaa noudattamalla vaikutetaan jätteen kokonaismäärän syntyyn ja lajittelulla hyödynnetään jätteen sisältämät materiaalit. Biojätteen lajittelu laajeni koskemaan Teatterikorkeakoulun molempia kiinteistöjä kokonaisuudessaan ja kartonkikeräys liitettiin lajittelun piiriin. Henkilökunta ja opiskelijat saivat ohjeet työasemien ja valaistuksen sammuttamisesta käytön jälkeen energian säästämiseksi. Teatterikorkeakoulun henkilökunta pyrkii välittämään omilla arvoillaan, valinnoillaan ja toiminnallaan positiivista asennetta kestävään kehitykseen yliopiston opiskelijoille ja vierailijoille ja sitä kautta edelleen taidekentälle ja muualle yhteiskuntaan. 16
1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus Teatterikorkeakoulun kustannuslaskennassa käytettiin tukipalvelujen vakinaisen henkilöstön palkkakustannusten kohdentamisessa otantaan perustuvaa työajankäytönseurantaa. Opetusteatterin henkilöstön ja tuottajien työajankäytönseuranta oli jatkuvaa syksystä 2008 alkaen. Opetushenkilökunnan työaika kohdennettiin työsuunnitelmien perusteella. Työsuunnitelmien toteutuminen tarkistetaan lukukausittain. Pääomakustannukset huomioitiin poistoina ja korkoina. Teatterikorkeakoulun kustannukset tulosalueittain on esitetty oheisessa taulukossa. Yliopiston toiminta painottui edelleen perustutkintokoulutukseen. Ulkopuolinen tutkimusrahoitus on viime vuosina kohdistunut post doc-tason tutkimukseen, aiemmin ulkopuolista rahoitusta hyödynnettiin enemmän jatkotutkintokoulutuksessa. Kustannuslaskennassa taiteelliseen toimintaan ei sisälly perus- ja jatkotutkintojen opetukseen liittyvä esitystoiminta. Opetushenkilökunnan oma taiteellinen toiminta tapahtui pääosin virkavapauksien aikana, joten sitä ei ole huomioitu korkeakoulun tulosaluekohtaisissa kustannuksissa. Tulosaluekohtaiset kustannukset 2006-2008 (1 000 ) TULOSALUE OPM-RAHOITUS KOKO RAHOITUS 2006 2007 2008 2006 2007 2008 KOULUTUS 9 002 85 % 10 120 85 % 9 343 85 % 9 317 82 % 10 158 82 % 9 414 82 % Perustutkintokoulutus 8 390 10 030 9 213 8 468 10 068 9 237 Aikuiskoulutus 612 90 130 849 90 177 TUTKIMUS 1 046 10 % 1 215 10 % 1 120 10 % 1 199 11 % 1 524 12 % 1 424 12 % Jatkotutkintokoulutus ja tutkimus 959 988 940 1 039 1 067 983 Tutkimus, joka ei suoraan liity koulutukseen 108 227 180 160 460 441 TAITEELLINEN TOIMINTA 72 1 % 148 1 % 55 1 % 72 1 % 149 1 % 55 1 % YHTEISKUNNALLISET PALVELUT 410 4 % 519 4 % 419 4 % 656 6 % 612 5 % 650 5 % 10 551 100 % 12 002 100 % 10 937 100 % 11 244 100 % 12 443 100 % 11 543 100 % 17
Jatkotutkintokoulutuksen kustannukset tohtorin tutkintoa kohden jakautuivat vuosina 2006-2008 (1 000 ) seuraavasti: 2006 2007 2008 1 078 1 070 1 019 Kustannukset on laskettu neljän edeltävän vuoden keskiarvona ja tutkintojen määrä on kolmen vuoden keskiarvo. Tohtorin tutkintojen määrien ollessa vähäisiä, on tämän tunnusluvun käyttö Teatterikorkeakoulun raportoinnissa vaikeaa. Tohtorin tutkintoja suoritettiin vuonna 2006 yksi, vuonna 2007 nolla ja vuonna 2008 kaksi. Täydentävän rahoituksen osuus on noussut jonkin verran vuodesta 2006 ottaen huomioon, että maksullinen täydennyskoulutus siirtyi vuoden 2007 alussa IADEen: 2006 2007 2008 6 % 4 % 5 % Perustutkintokoulutuksen kustannukset maisterin tutkintoa kohden ovat kehittyneet vuosina 2006-2008 seuraavasti (1 000 ): 2006 2007 2008 163 153 128 Kustannukset on laskettu viiden edeltävän vuoden keskiarvona ja tutkintojen määrä on kolmen vuoden keskiarvo. Tunnusluvun arvon vaihtelu aiheutuu pääosin vuosittaisten tutkintomäärien vaihtelusta. Vuoden 2008 suuri valmistuneiden määrä laski tunnuslukua merkittävästi. Perustutkintokoulutuksen kustannukset suoritettua opintopistettä kohden ovat kehittyneet vuosina 2006-2008 seuraavasti: 2006 2007 2008 569 712 615 Kunkin vuoden kustannukset on jaettu kyseisenä vuonna suoritettujen opintopisteiden määrällä. Tunnusluvun vaihtelua selittää vuotuinen vaihtelu sekä kustannusten että suoritettujen opintopisteiden määrässä. 18
1.3.2 Toiminnan tuottavuus Tutkimus, tutkijankoulutus ja taiteellinen toiminta Teatterikorkeakoulun toiminnan määrällinen painopiste on taiteellisessa perustutkintokoulutuksessa ja professoreiden työaika menee pääosin siihen. Vuonna 2007 perustetun esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen (aiemmin tutkimuksen kehittämisyksikkö), Tutken, toiminta jatkokoulutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi lähti käyntiin aktiivisesti. Tutkimuksen kehittämisyksikön työvaliokunnan ja johtokunnan päätöksellä tehostettiin jatko-opiskelijoiden opinnäytteiden ohjauskäytäntöjä sekä aloitettiin jatko-opiskelijoiden HOPS-käytäntö (henkilökohtainen opintosuunnitelma). Jatko-opiskelijoiden valintaprosessia kehitettiin siten, että jatko-opiskelijoiden valinta tapahtuu vain kerran vuodessa. Jatko-opiskelijoita ohjattiin jo nyt ensimmäisen yhteishaun aikana tutkimussuunnitelman laatimisessa. Ohjauksen tehostuminen tulee näkymään lähivuosina suoritettujen tohtoritutkintojen määrän lisääntymisenä. Tieteellinen toiminta oli Teatterikorkeakoulussa määrällisesti vähäistä, sitä vastoin opettajakunnan taiteellinen toiminta oli runsasta (liitteet 4 ja 5). 2006 2007 2008 Tieteelliset julkaisut / opetus- ja tutkimushenkilökunnan htv (pl. sivutoiminen 0,2 0,3 0,3 tuntiopetus) Tohtorin tutkinnot / professorit (kokonaisrahoitteiset htv) 0,09 0 0,2 Tohtorin tutkinto-opiskelijat / tohtorin tutkinnot 46-23 Teatterikorkeakoulu on linjannut, että tutkimus ja taiteellinen toiminta ovat rinnakkaisia toimintoja. Taiteellista toimintaa on kuitenkin runsaasti perustutkintokoulutuksen yhteydessä, vaikka esitystoiminnan päätarkoitus onkin pedagoginen. Pedagoginen esitystoiminta oli Teatterikorkeakoulun toiminnasta yhteiskuntaan näkyvin osa. Vuonna 2008 opetusteatterin esityksillä oli yhteensä 8697 katsojaa, mikä on noin 1500 enemmän kuin vuonna 2007. Peruskoulutus Perustutkinto-opiskelijoiden määrä suhteessa opetushenkilökuntaan pysyi melko samalla tasolla edellisvuoteen nähden. Läpäisyprosentti nousi merkittävästi suhteessa vuoteen 2007, mutta oli toisaalta melko samalla tasolla vuoteen 2006 verrattuna. Ylempien korkeakoulututkintojen määrä suhteessa opetushenkilökuntaan nousi merkittävästi. Tämä johtui pääosin siitä, että vuosi 2008 oli viimeinen vuosi, jolloin tutkinnon sai suorittaa ns. vanhan tutkinnon mukaisena ja tästä syystä maisterintutkintoja suoritettiin ennätysmäärä. Samalla läsnä oleviksi ilmoittautuneiden opiskelijoiden suorittama opintopistemäärä nousi selvästi. Sen sijaan tavoiteajassa suoritettujen tutkintojen osuus laski poikkeuksellisen alas. Tämä johtui siitä, että vuonna 2008 tutkinnon suorittaneissa oli lukuisia jo pitkään ammatissa toimineita henkilöitä, jotka olivat aloittaneet opintonsa aiemmilla vuosikymmenillä. 19
2006 2007 2008 Perustutkinto-opiskelijat (FTE*)/opetushenkilöstö (htv) 5,4 4,3 4,5 Ylemmät korkeakoulututkinnot/5 vuotta aiemmin aloittaneet (täysimittaiset tutkinnot) 67,4 % 35,5, % 61,9 % Ylemmät korkeakoulututkinnot/5 vuotta aiemmin aloittaneet, KOTAtunnusluku Ylemmät korkeakoulututkinnot/opetushenkilöstö (kokonaisrahoitteiset htv) Uudet opiskelijat/opetushenkilöstö (kokonaisrahoitteiset htv) 103,2 % 193,5 % - 0,6 1,2 2,2 1,1 0,9 1,5 Uudet opiskelijat/perustutkinto-opiskelijat 0,16 0,13 0,23 Suoritetut opintopisteet/läsnä olevat opiskelijat 39 38 45 Suoritetut opintopisteet/opetushenkilöstö (kokonaisrahoitteiset htv) 281 272 278 Tavoiteajassa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot/ ylemmät korkeakoulututkinnot yhteensä 38,9 % 66,7 % 20,5 % *FTE = full time equivalent eli läsnä olevat opiskelijat, jotka ovat suorittaneet vähintään 30 opintopistettä/vuosi Kansainvälistyminen Kansainvälisessä toiminnassa on saapuvien vaihto-opiskelijoiden ja ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä lisääntynyt jonkin verran. Opettaja- ja tutkijakunnan kansainvälisen toiminnan suhdeluvut ovat pysyneet kuluneella kolmivuotisjaksolla samalla tasolla, tosin pientä vaihtelua on ollut suuntaan ja toiseen. 20
2006 2007 2008 Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat / kaikki opiskelijat (FTE) 5,4 % 9,2 % 10,3 % Opettajien ja tutkijoiden työskentely ulkomailla (kk)/ opetus- ja tutkimushenkilöstön htv (pl. sivutoiminen tuntiopetus) 0,2 0,4 0,2 Ulkomaille lähteneet yli 3 kk opiskelleet perustutkinto-opiskelijat/ perustutkinto-opiskelijat (FTE) Ulkomailta saapuneet yli 3 kk opiskelleet perustutkinto-opiskelijat/ perustutkinto-opiskelijat (FTE) Ulkomaiset tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilöstön htv (pl. sivutoiminen tuntiopetus) Opettajien ja tutkijoiden työskentely ulkomailla (kk) / ulkomailta saapuneiden opettajien ja tutkijoiden työskentely omassa yliopistossa (kk) Perustutkinto-opiskelijoiden vieraskielisissä opintojaksoissa suorittamat opintopisteet, yhteensä 9,1 % 5,3 % 7,4 % 1,4 % 4,0 % 4,5 % 0,1 0 0,2 0,5 0,8 0,7 613 532 565 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yliopistolla oli maksullista toimintaa pääasiassa esitysteknisessä suunnittelu- ja konsultointiyksikössä Teakonissa. Teakonin henkilöstön työaikaa seurattiin jatkuvasti ja henkilöstökustannukset kohdennettiin suoraan projekteille. Kustannusvastaavuuslaskelmassa maksullisen toiminnan osuus tukitoiminnoista kohdennettiin maksullisen toiminnan henkilötyövuosien suhteessa koko yliopiston henkilötyövuosiin. Liiketaloudellinen maksullinen toiminta Yliopiston liiketaloudellinen maksullinen toiminta koostui esitysteknisen suunnittelu- ja konsultointiyksikön Teakonin palvelujen myynnistä yrityksille ja julkisille laitoksille (82 % tuloista) sekä yliopiston tilojen vuokraamisesta ulkopuolisille tahoille (18 % tuloista). Yliopiston maksullisen toiminnan kannattavuustavoite oli 25 000 ja toteuma oli 11 000. Vaikka kannattavuustavoitetta ei saavutettu, on syytä huomata, että maksullisen toiminnan tulos oli edellisestä vuodesta poiketen ylijäämäinen. Teakonin myyntitulot kasvoivat selvästi vuodesta 2007 ja kun samalla erilliskustannuksia saatiin pienennettyä edellisvuoteen verrattuna, oli tulos ylijäämäinen. 21
Kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesti hinnoitellusta maksullisesta toiminnasta 2006-2008 2006 toteuma (1 000 ) 2007 toteuma (1 000 ) 2008 tavoite (1 000 ) 2008 toteuma (1 000 ) Muutos 2007/2008 (1 000 ) Ero tavoite (1 000 ) TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 345 84 212 - maksullisen toiminnan muut tuotot 91 91 20 Tuotot yhteensä 436 175 350 232 57 118 KUSTANNUKSET Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 5 5 Henkilöstökustannukset 279 156 146 Vuokrat 0 1 0 Palvelujen ostot 37 37 15 Muut erilliskustannukset 26 50 5 Erilliskustannukset yhteensä 346 227 170-57 KÄYTTÖJÄÄMÄ 90-52 62 114 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 77 67 39 - poistot 42 1 0 - korot - muut yhteiskustannukset 22 12 12 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 101 80 51-29 Kokonaiskustannukset yhteensä 447 307 325 221-86 -104 YLI-/ALIJÄÄMÄ - 11-132 25 11 143-14 Käyttöjäämä (% tuloista) 21 % -30 % 27% Yli-/alijäämä (% tuloista) -2 % -76 % 8 % 3 % Tulot % kustannuksista 97 % 57 % 108 % 105 % Hintatuki 40 Yli-/alijäämä hintatuki huomioituna (1 000 ) 29 Käytettävissä ollut hintatuki 40 0 Kustannusvastaavuuslaskelman liitetiedot: 1) Vaihto-omaisuuden korot on laskettu vaihto-omaisuuden jälleenhankintahinnasta ja korkokantana on käytetty reaalikorkoa 2) Käyttöomaisuuden korot on laskettu alkuperäisestä hankintahinnasta ja korkokantana on käytetty nimelliskorkoa Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta Teatterikorkeakoulun julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan volyymi vuonna 2008 oli alle 100 000 joten julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaa ei esitetä. 22
1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuuslaskelma yhteisrahoitteisesta toiminnasta 2007-2008 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT 2007 toteuma (1 000 ) 2008 toteuma (1 000 ) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 162 321 EU:lta saatu rahoitus 8 0 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 51 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 0 Tuotot yhteensä 170 372 Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 1 Henkilöstökustannukset 150 266 Vuokrat 1 0 Palvelujen ostot 4 16 Muut erilliskustannukset 13 61 Erilliskustannukset yhteensä 169 344 Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 50 48 - poistot 1 1 - korot 0 0 - muut yhteiskustannukset 9 14 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 60 63 Kokonaiskustannukset yhteensä 229 407 Kustannusvastaavuus (1 000 ) -59-35 Kustannusvastaavuus (%) 74 % 91 % Vertailulukuja vuodelta 2006 ei esitetä, koska yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi oli tuolloin alle 100 000 euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuutta paransi rahoittajatahojen myötämielisempi suhtautuminen yleiskustannusten korvaamisen. 23
1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Tutkimus, tutkijankoulutus ja taiteellinen toiminta Vaikka jatko-opiskelijoiden ohjausta ryhdyttiin tehostamaan esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen myötä, ei tohtorin tutkintojen tavoitetta vielä täysin saavutettu. Konkreettisena ohjauksen kehittämisen keinona oli mm. HOPS-käytännön aloittaminen myös jatko-opiskelijoille. 2006 2007 2008 Tohtorin tutkintojen tavoite 3 3 3 Suoritetut tohtorin tutkinnot 1 0 2 Tohtoreiden keski-ikä 37-53,5 Teatterikorkeakoulu järjesti Organisation Internationale des Scénographes, Techniciens et Architects de Théâtre OISTAT organisaation ReSEARCH: Designing Performance - Performing Design -konferenssin, jossa oli yli 90 osallistujaa 28 eri maasta. Teatteritaiteen laitos on taiteellisen toiminnan laatuyksikkö vuosina 2007-2009. Peruskoulutus Yhteissuunnittelua on asteittain kehitetty jo noin kymmenen vuoden ajan. Kehittämistyön tulokset, paremmin toimivat käytännöt, alkavat yhä selkeämmin näkyä sekä koko yliopiston että laitosten tasolla. Yhteistyö ja koordinointi kattavat myös muut taideyliopistot, Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksen ja Tutkivan teatterin keskuksen. Yhteissuunnittelun myötä eri koulutusohjelmien rakennetta on muutettu siten, että useamman koulutusohjelman opiskelijat voivat osallistua samaan opetukseen. Rakenteellisen ja aikataulullisen koordinoinnin ansiosta eritaustaiset opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään tavalla joka muistuttaa ammattikentän työtapoja. Kaikki koulutusohjelmat ovat erikseen koonneet tiedot opetustarjonnasta, johon myös muiden koulutusohjelmien opiskelijat saavat osallistua HOPS: iensa puitteissa. Perusopintojen tieto- ja viestintätekniikan opinnot uudistettiin ja laajennettiin käsittämään myös kuvankäsittelyn, videoeditoinnin ja digitaalisten portfolioiden laatimisen. Verkkomateriaaleja tuotettiin lisää. Niitä käytettiin erityisesti avoimen yliopiston opetuksessa. Palautteenanto ja jatkuva arviointi kuuluvat sisäänrakennettuna taideopetukseen, joka perustuu jatkuvaan kontaktiin ja vuorovaikutukseen. Palautejärjestelmää on täydennetty sähköisellä palautejärjestelmällä, jossa opiskelijat voivat antaa palautetta nimettömästi. Opetukseen integroidun palautteen lisäksi käytössä olivat erilaiset vuosikurssi-, koulutusohjelma- ja laitoskohtaiset palautetilaisuudet, joihin kaikki asianosaiset osallistuvat. Lisäksi esitystoimintaan liittyi erillinen palautekäytäntö. Vuoden 2008 aikana selvitettiin eri koulutusohjelmien palaute- ja ohjauskäytäntöjä. Nämä menetelmät luokiteltiin ja kuvattiin matriisina osana koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmää. 24
Yhteiset, kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille avoimet opinnot arvioitiin. Vastaajat pitivät kurssitarjontaa hyvänä ja monipuolisena. Kurssien aikataulutukseen ja tiedottamiseen toivottiin muutoksia. Lisäksi haluttiin jatkokursseja oppimisen syventämiseksi. Opettajat halusivat lisää tietoja kurssien sisällöistä, jotta niitä voitaisiin paremmin hyödyntää HOPSkeskusteluissa. Maisteritutkintojen määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain. Kuluneena vuonna oli viimeinen mahdollisuus suorittaa vanhan asetuksen mukainen tutkinto. Opintonsa aiemmin kesken jättäneisiin opiskelijoihin panostettiin lisäämällä opintojen ohjausta. Vuonna 2008 suoritettiin 120 maisterin tutkintoa ja näin ollen kuluneiden kolmen vuoden keskiarvoksi tuli 70 maisteria. Tutkinnon laajuus pysyi lähes entisellään. Vanhojen valmistuneiden opiskelijoiden johdosta maisteritutkinnon keskimääräinen suoritusaika nousi yli 11 vuoteen. 2006 2007 2008 Hyväksytyt uudet opiskelijat 70 64 79 Samana vuonna tai edellisenä syksynä 2. asteen koulutuksen 20,5 % 22,2 % 19,2 % päättäneiden opiskelijoiden osuus päävalintaerissä hyväksytyistä (%) Ylemmät korkeakoulututkinnot: tavoite 45 55 55 Suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 32 60 120 Suoritetut ylemmät kk-tutkinnot jotka sisältävät 5 9 13 aineenopettajakelpoisuuden Suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 20 29 66 Perustutkinto-opiskelijoiden määrä 392 381 330 Ylempien korkeakoulututkintojen keskimääräinen laajuus 314 op 308 op 304 op Ylempien korkeakoulututkintojen keskimääräinen suoritusaika (täysimittaiset tutkinnot) 6,9 v 6,2 v 11,7 v Opiskelijavalinta (erillisvalinnalla tarkoitetaan maisteriohjelmien valintoja): Hakeneet Hyväksytyt Aloittaneet 2006 Päävalinnat 1289 44 43 Erillisvalinnat 110 26 25 2007 Päävalinnat 1054 18 18 Erillisvalinnat 183 46 41 2008 Päävalinnat 1533 52 51 Erillisvalinnat 110 27 27 Opiskelijavalinnassa valintakriteereinä ovat taiteellinen lahjakkuus ja soveltuvuus alalle eikä kiintiöitä uusille ylioppilaille voida käyttää. Sisäänottomäärät vaihtelevat vuosittain, koska kaikkiin koulutusohjelmiin ei oteta uusia opiskelijoita joka vuosi. 25
Kansainvälistyminen Ulkomailla opiskeli yli kolmen kuukauden vaihdossa 18 perusopiskelijaa (tavoite 20) yhteensä kahdeksassa eri maassa. Vaihtojen kesto oli yhteenlaskettuna 87 kuukautta. Lisäksi yliopiston opiskelijoista 26 osallistui lyhyeen vaihtoon (1vkoalle 3 kk). Vaihdot suuntautuivat 14 maahan ja vaihtojen kesto oli yhteenlaskettuna 48 viikkoa. Yliopisto vastaanotti yhdeksän opiskelijaa yli kolmen kuukauden vaihtoihin ulkomailta. Opiskelijat saapuivat yhdeksästä eri maasta ja vaihtojen kesto oli yhteenlaskettuna 36 kuukautta. Teatterikorkeakoulun opettajista 20 työskenteli ulkomailla yli viikon periodin, näistä yli kahden viikon pituisia vierailuja oli seitsemän. Vastaavasti ulkomaisia opettaja- ja taiteilijavierailuja oli yhteensä 43, joista 11 oli yli 2 viikon pituisia. Ulkomaisten perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden määrä vuonna 2008 oli 18, kun tavoite oli 10. Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrä oli seitsemän, tavoitteenkin ollessa seitsemän. Perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden vaihto, lähtevät yli 3 kk (tavoite/toteutuma) Perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden vaihto, saapuvat yli 3 kk (tavoite/toteutuma) Ulkomaisten perustutkinto-opiskelijoiden määrä Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrä (tavoite/toteutuma) 2006 2007 2008 10/26 20/12 20/18 15/18 10/16 7/5 5/9 5/9 10/18 7/7 Pitkien (yli 3 kk) vaihtojen osuus Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kansainvälisessä liikkuvuudessa vaihtelee vuosittain. Vuosina 2008 ja 2006 koko ruotsinkielisen näyttelijäntyön vuosikurssille (12 opiskelijaa) järjestettiin harjoittelu Pohjoismaissa, kun taas vuonna 2007 kaikki pitkät vaihdot olivat yksittäisten opiskelijoiden vaihtoja. Lähtevien opettaja- ja tutkijavierailijoiden määrä pysyi suhteellisen vakiona, mutta saapuneiden määrä kasvoi hieman. Tarjotun vieraskielisen perustutkinto-opetuksen määrä opintopisteinä kasvoi yli sadalla opintopisteellä, myös suoritetun vieraskielisen opetuksen opintopistemäärä nousi jonkin verran. 2006 2007 2008 Perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden kansainvälinen vaihto, 26/4 12/9 18/9 lähteneet/saapuneet (yli 3 kk) Opettaja- ja tutkijavierailuiden määrä, lähteneet/saapuneet 7/12 10/12 7/16 (yli 2 vko) Tarjottu vieraskielinen perustutkinto-opetus opintopisteinä 79 52 179 Vieraskielisissä opintojaksoissa suoritetut opintopisteet 613 532 565 26