ART Aggression Replacement Training
Mitä on ART? MITÄ ON ART? Aggression Replacement Training (ART) on menetelmä, jota on tutkittu, käytetty ja kehitetty USAssa ja nyt myöhemmin Euroopassa meitä lähinnä Ruotsissa. Menetelmän isä Arnold P. Goldstein hahmotteli sen pääpiirteissään 1980-luvulla. Menetelmän vaikuttavuutta on tutkittu pitkin matkaa. Menetelmä tähtää toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen. Tavoite on, että nuori kehittyy moraalisessa ajattelussa, oppii parempaa itsehillintää ja uusia sosiaalisia taitoja tullakseen toimeen jokapäiväisessä elämässä. ART:n lähtökohta on ajatus siitä, että sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia. ART:ssa on harjoitteita kolmella tasolla: vihanhallinta, tunnetaso sosiaaliset taidot, käyttäytymisen taso moraalinen perustelu, arvojen ja ajattelun taso Harjoitteet on suunniteltu tehtäviksi ryhmässä. ART on avuksi, kun nuoren tai aikuisen käyttäytyminen on epäsosiaalista: liiallisen vetäytyvää tai aggressiivista.
Mikä tekee menetelmästä toimivan RAKENNE ART-harjoitteet ovat strukturoituja siihen muotoon, jossa ne ovat parhaiten hyödyksi. Nuorten on helppo keskittyä harjoitteisiin ja oppia uutta, kun tapaamisten rakenne pysyy samanlaisena. Tämä helpottaa myös ohjaajien työskentelyä ja menetelmän hyödyntämistä monenlaisissa toimintaympäristöissä. MALLINTAMINEN Ohjaajat opettavat uusia taitoja nuorille tarjoamalla tarkkaan mietityn ja esitetyn mallin. Mallista oppiminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin puheella ohjaaminen ja kehottaminen. Erityisesti nuoret oppivat enemmän siitä, mitä aikuinen tekee, kuin siitä, mitä hän sanoo! MONIKANAVAISUUS Aggressiota lähestytään kolmella rintamalla: ajattelun, toiminnan ja tunteiden kautta. Näin voidaan huomioida se, että aggressiivisen tai vetäytyvän käyttäytymisen pulmat ovat erilaisia ja yksilöllisiä, nuoresta riippuen. YKSILÖLLISYYS Interventio kohdennetaan aina osallistuvaan nuoreen ja nuorten ryhmään sekä heidän tarpeisiinsa. Ryhmässä harjoitellaan nuorten omaan arkielämään kuuluvia hankalia tilanteita ja niiden ratkaisuja.
jatkuu KOTITEHTÄVÄT Taidon yleistymiseen eli siihen, käyttääkö nuori oppimiaan taitoja arkielämässään kiinnitetään menetelmässä erityistä huomiota. Ohjaajat antavat tarkkaan mietittyjä kotitehtäviä ja kannustavat nuoria niiden tekemiseen, jotta nuoret saisivat kokemusta uusista taidoista myös ryhmän ulkopuolella. POSITIIVINEN VAHVISTAMINEN Me kaikki toimimme sen mukaan, minkä koemme palkitsevaksi. Ohjaajat palkitsevat nuoria heidän aktiivisuudestaan, yrittämisestä ja onnistumisista. Suurin palkinto nuorta odottaa arkielämässä: positiivinen palaute kavereilta, vanhemmilta ja muilta hänen elämänsä tärkeiltä ihmisiltä muuttaa käyttäytymistä kaikkein tehokkaimmin. REALISMI Aggressiivinen käyttäytyminen on hyvin opittu. On turha olettaa, että aggressiivisesti pitkään käyttäytynyt nuori kykenisi muuttamaan toiminta-, ajattelu- ja tunnemallejaan hetkessä. Muutoksen aikaansaaminen vaatii sinnikästä työtä ja paljon harjoittelua. Mitä enemmän harjoittelua, mitä enemmän toistoa, sitä todennäköisempää on, että muutos tapahtuu.
Käytännössä
Vihan hallinta, tunnetaso Vihan hallinnan harjoittelu rakentaa pohjan muulle oppimiselle. Kun nuori oppii hallitsemaan suuttumustaan, hänen on mahdollista toimia sosiaalisesti rakentavalla tavalla myös silloin, kun hän on vihainen. Vihan hallinnan harjoitteissa nuorelle opetetaan - suotuisampia tapoja havaita ja tulkita ympäristöä - rauhoittumiskeinoja - keinoja toimia suuttuneena. Vihanhallinnan osio koostuu 10 tapaamiskerran ohjelmasta. Kullakin tapaamiskerralla ohjaajat opettavat ryhmälle yhden uuden asian.
Käytännössä
Sosiaaliset taidot, käyttäytymisen taso Sosiaalisia taitoja harjoitellaan, jotta nuorella olisi vaihtoehtoja aggressiiviselle käyttäytymiselle. ART-ryhmässä harjoitellaan yhtä sosiaalista taitoa kerrallaan. Ohjaaja mallintaa taidon nuorille kertomalla esimerkin sen käytöstä ja opettamalla nuorille taidon vaiheet (katso alla). Ryhmän jäsenet harjoittelevat taitoon liittyviä tilanteita omasta elämästään tekemällä rooliharjoituksia. Tilanne voi olla esimerkiksi anteeksi pyytäminen äidiltä, rehtorin puhuttelussa toimiminen tai alkoholista kieltäytyminen. Kotiläksyjen avulla varmistetaan, että taidon käyttö yleistyy arkielämään.
Taitokortteja Esimerkkejä taidoista, joita ryhmässä voidaan harjoitella: Taito 1: KUUNTELEMINEN Katso henkilöä, joka puhuu. Ole kasvotusten, katso silmiin. Mieti, mitä hän sanoo. Osoita tämä nyökkäilemällä ja mumisemalla hyväksyvästi. Odota omaa vuoroasi. Älä vääntelehdi tai puhu päälle. Sano, mitä haluat sanoa. Kysy, kerro ajatuksesi tai tunteesi. Taito 40: SYYTÖKSEEN VASTAAMINEN Mieti, mistä toinen henkilö sinua syyttää. Onko syytös oikeutettu vai väärä? Mieti, miksi hän syyttää sinua. Oletko loukannut hänen oikeuksiaan tai koskenut hänen omaisuuteensa? Onko joku muu aloittanut juorun? Mieti tapoja vastata henkilön syytökseen. Kiellä; selitä, miksi käyttäydyit, niin kuin käyttäydyit; korjaa toisen henkilön käsitykset; pidä puoliasi; pyydä anteeksi; tarjoudu hyvittämään tapahtunut. Valitse paras tapa ja toimi.
Käytännössä
Moraalinen perustelu, arvojen ja ajattelun taso Moraalista perustelua harjoitellaan tarinoiden kautta. Ryhmälle kerrotaan tarina, jossa tarinan päähenkilö joutuu vaikeaan tilanteeseen. Mitä hänen tulisi tehdä? Mikä olisi oikein? Kysymykset ohjaavat ryhmän tarkastelemaan tilannetta useammasta näkökulmasta. Ohjaaja auttaa ryhmää löytämään vastuullisia, yhteisön hyvinvointia edistäviä toiminnan perusteita.
Moraalitarina Alla yksi esimerkki moraalitarinasta. Samin ongelmatilanne Sami ja hänen ystävänsä Juha ovat levykaupassa. Juha näkee levyn, josta pitää, ja sujauttaa sen reppuunsa. Juha antaa pienen merkin Samille ja kävelee ulos liikkeestä, mutta Sami ei huomaa sitä. Hetken päästä myymälävartija tulee Samin luokse liikkeen omistajan kanssa. Tuo on toinen niistä pojista, jotka varastivat levyjä! Myymäläetsivä tarkistaa Samin repun eikä löydä levyjä. Okei, pääset pälkähästä, mutta mikä oli sen pojan nimi, jonka seurassa äsken olit? kysyy myymäläetsivä. Menen kohta konkurssiin jatkuvan näpistelyn takia, sanoo liikkeen omistaja. En voi päästää häntä menemään. Mitä Samin pitäisi tehdä? 1. Pitäisikö Samin olla kertomatta Juhan nimeä? 2. Mitä liikkeen omistajan näkökulmasta Samin pitäisi tehdä? 3. Mitä jos liikkeen omistaja on mukava mies, joka välillä antaa nuorille alennuksia levyistä, jos heillä ei ole tarpeeksi rahaa? Mitä Samin pitäisi silloin tehdä? 4. Mitä jos liikkeen omistaja on Samin isä? Mitä Samin pitäisi siinä tapauksessa tehdä? 5. Onko koskaan oikein käräyttää ketään? 6. Kenen syytä tilanne on? 7. Kuinka tärkeää on se, ettei kaupoista näpistetä? 8. Kuinka tärkeää on se, että myymälävarkaista ilmoitetaan poliisille?
ART Lahdessa Ryhmiin etsitään 12-17 v. nuoria Pääpaino 6.-7. luokkalaisissa Ryhmät ovat pienryhmiä Ryhmä kokoontuu 2 krt viikossa, 15 viikon ajan 2 koulutettua ohjaajaa Ennakkotapaaminen Sosiaalisten taitojen kartoitus Palkitseminen Retket + päätösretki
Yhdistyksestä: Toimintaa vuodesta 2004! Suomen ART ry edistää ART-menetelmän käyttöönottoa Suomessa mm. seuraavin keinoin: - järjestämme koulutusta - suomennamme kirjallisuutta - edistämme ART-osaajien yhteydenpitoa - tuemme menetelmää koskevaa tutkimusta - teemme menetelmää tutuksi ammattilaisille
Koulutuksesta: Seuraavat kaikille avoimet workshopit: 1.-2.10.2010 Jyväskylä Yhteistyössä Nuorten keskuksen kanssa. 13.-14.1.2011 Helsinki Ilmoittautumiset: info(at)suomenart.com Osallistu WORKSHOPIIN, jos haluat aloittaa ryhmän! Kahden päivän workshopin aikana käydään läpi perustiedot menetelmästä ja osallistujat harjoittelevat itse ART-harjoitteiden ohjaamista. Suurin ryhmäkoko on 10 osallistujaa. Workshopin jälkeen osallistujalla on tiedot ja taidot aloittaa ART:n käyttö omassa työssään. Koulutuksen hinta on Suomen ART ry:n jäsenille 285 (muille osallistujille 320 ). Hintaan sisältyy ART:n perusteos ART -Aggression Replacement Training (Goldstein ym. 1998), ja puolen päivän seurantatapaaminen n. 6 kk päästä. Tilaa oma WORKSHOP, jos haluat, että ART otetaan laajemmin käyttöön työyhteisössäsi. Jos haluat tilata kahden päivän koulutuksen paikan päälle, työyhteisöösi, ota yhteyttä sähköpostilla: info(at)suomenart.com Osallistu SEMINAARIIN, jos haluat syventää ART-osaamistasi. Toiveemme on, että voimme pitää syventävän seminaarin kerran vuodessa. Seminaari kerää kokoon ohjaajia eri ammattikunnista ja eri puolilta Suomea. Puhujiksi kutsumme yhdistyksen omia asiantuntijoita ja kansainvälisiä ART-asiantuntijoita.
Käytännössä
Yhteistyötahoja: KANSAINVÄLINEN ART-YHTEISTYÖ Dr Barry Glick, G&G Consultants The International Center for Aggression Replacement Training, ICART ART:ia KÄYTTÄVIÄ TAHOJA SUOMESSA Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Skanssi-toiminta ja Koillisluotsi- toiminta TAYS, EVA-yksikkö TAYS, nuorisopsykiatrian poliklinikka Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, nuorisopsykiatria Espoon kaupunki, opetustoimi Vantaan kaupunki, opetustoimi Nuorten ystävät, Pohjola-koti Lastensuojelulaitokset Seurakuntien erityisnuorisotyö
Suunnitteilla Perhe ART, perhelähtöinen interventio
Usein kysyttyä: Kenelle ART sopii? ART sopii epäsosiaalisesti, eli liiallisen aggressiivisesti tai vetäytyvästi, käyttäytyville nuorille ja nuorille aikuisille, n. 12 ikävuodesta eteenpäin. Menetelmä sopii varhaisvaiheen puuttumiseen, jos nuori itse on huomannut oman käyttäytymisensä aiheuttamat ongelmat ja on motivoitunut harjoittelemaan vaihtoehtoisia toimintatapoja. Menetelmä on varsinaisesti suunnattu nuorille, joilla ongelma on ollut jo pitkään. Kenelle ART ei sovi? ART ei ole suunnattu pienille lapsille (alle 10-vuotiaille). Menetelmän ryhmämuotoisuus asettaa rajoituksia sen käytölle. Nuorten on oltava ryhmäkuntoisia, ts. heidän on pystyttävä tulemaan tilaan, jossa on toisia nuoria, ja kyettävä toimimaan/olemaan siinä. Tämä sulkee avoimen psykoottiset nuoret ryhmän ulkopuolelle. Nuoret, jotka eivät koe minkäänlaista tarvetta muuttaa omaa käyttäytymistään, saattavat herätä muutoksen tarpeeseen ryhmän aikana. Jos näin ei käy, on parempi käyttää ensin muita, motivointiin keskittyviä menetelmiä. Voiko ART:ta käyttää yksilötyössä? Menetelmä on suunniteltu ryhmässä käytettäväksi. Menetelmän osia voi ja kannattaakin hyödyntää myös kaksin nuoren kanssa, jos nuori on esimerkiksi jostain syystä ollut pois ryhmäkerralta. Menetelmän vaikuttavuutta ei kuitenkaan ole todennettu yksilötyössä, eikä ole oikein kutsua tällaista työskentelyä ART:ksi.
Lisää Kuinka usein ryhmän pitää kokoontua? Ryhmän on syytä olla intensiivinen. Ihanteellinen tapaamistahti on 3 kertaa viikossa. Tapaamisia on hyvä olla niin usein, että edellisellä kerralla harjoitellut asiat ovat vielä hyvässä muistissa, mutta eii liian usein, jotta nuorella on mahdollisuus harjoitella oppimiaan taitoja sessioiden välillä arkielämässä. Ryhmän kesto riippuu osallistuvien nuorten tarpeista. Kirjassa kuvataan 10 viikon (30 tapaamiskerran) ohjelma, joka on hyvä lähtökohta. Aggressiivinen käyttäytyminen on nuoruusikään mennessä usein hyvin opittu. Sen poisoppiminen vie aikaa. Mitä enemmän nuoret harjoittelevat, sitä parempi. Maksaako menetelmän käyttäminen? ART-menetelmä on kaikille käyttäjille vapaa ja ilmainen menetelmä. Sen kehittäjät ovat halunneet rohkaista kaikkia nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia ottamaan sen käyttöön ja nuorten avuksi. Kuka voi ohjata ART-ryhmää? ART-ryhmää ohjaa kaksi aikuista. Ohjaajia on eri koulutus- ja ammattialoilta: sairaanhoitajia, opettajia, psykologeja, nuorisotyöntekijöitä, lääkäreitä, sosiaaliohjaajia, jne. Ryhmän voi aloittaa osallistumalla työparin kanssa ART-koulutukseen, jossa harjoitellaan ryhmän ohjaamista kouluttajien tuella. Sen voi myös aloittaa omatoimisesti, seuraamalla kirjan ART Aggression Replacement Training ohjeita. Koulutuksen käynyt ohjaaja voi myös pyytää työparikseen henkilön, joka ei ole käynyt koulutusta, mutta on perehtynyt asiaan kirjan kautta. Mistä ART-koulutusta saa? Suomessa ART-koulutus on yksinoikeudella Suomen ART ry:n alla (katso koulutus-sivulta). Lähimmät ulkomaiset koulutuskeskukset löytyvät Ruotsista. Yhdysvalloissa koulutus on yksinoikeudella menetelmän kehittäjän, Barry Glickin alla.
Yhteystiedot: www.suomenart.com Ville Forstedt, p. 044-719 1232 ville.forstedt@evl.fi Kuvat: Jarno Latva-Nikkola