Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa TVY ry:n kesäpäivät 8.8.2012, Kaarina Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki
Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia n. 15 300 Työttömien määrä: 933; 6,1 % työvoimasta Työttömistä 121 alle 25-vuotiasta, 346 yli 50-vuotiasta ja 148 henkilöä yli vuoden työttömänä. Kaikkien työttömien aktivointiaste on 46 % ja yli 500 päivää työttömänä olleiden aktivointiaste on keskimäärin 69 prosenttia. Kelalle maksettujen sakkomaksujen summa vuonna 2010: n. 134 000 ELY-keskukselta aktivoinnista saadut tulot vuonna 2010: 169 000 2
Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien työttömien profiili Kuntouttavassa työtoiminnassa ollut n. 160 henkilöä Kuntouttavassa työtoiminnassa olleille tehty keskimäärin 5,9 aktivointisuunnitelmaa 22 prosenttia kuntouttavassa työtoiminnassa olleista ei ole ollut koskaan työskennellyt avoimilla työmarkkinoilla. 39 prosentilla avoimilla työmarkkinoilla työskentelystä on kulunut aikaa vähintään 10 vuotta Tuetuista työmarkkinoista on muodostunut suurelle osalle pysyvähkö ratkaisu kiinnittyä työelämään 3
Kaarinan kaupungin työttömyyden hoidon ideologinen tausta Kaarinassa uskotaan vahvasti työttömien aktivoinnin positiivisiin hyvinvointivaikutuksiin Työttömien aktivointi nähdään tukevan Kaarinan strategista päämäärää: hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Tavoitteena on lähestyä työttömyyttä monialaisesti: sosiaalipalvelustatuksesta hyvinvointipalvelustatukseen 4
Kaarinan tapa työllistää Kaarinassa merkittävä osa työllistetyistä on aktivoitu työttömien yhdistyksiin. Tukityöllistetyistä 25 % on sijoittunut kuntaan, 8 prosenttia valtiolle ja 67 % yhdistyksiin! Kaupunki on tehnyt sopimukset yhdistysten kanssa. Sopimuksessa määritellään tavoitteellinen aktivoitujen määrä Yhdistysten kanssa tehty yhteistyö mahdollistaa hankerahoituksen saamisen paremmin kuin kunnan omana tuotantona toteutettu palvelu. Yhdistykset ovat olleet aktiivisia ulkopuolisen rahoituksen haussa sekä innovatiivisia toiminnan kehittäjiä. 5
Kolmannen sektorin yhteistyökumppanit: Kasevan Kiesi Kasevan Kiesi on kohtaamispaikka, joka tarjoaa RAY:n rahoittamaa avointa päivätoimintaa sekä mielenterveyskuntoutujille kohdennettuja päivätoimintapalveluja Kaarinan kaupungin ostopalvelusopimuksella Kiesin toiminnan tavoitteena on tukea asiakkaiden arjenhallintaa ja kohentaa heidän elämänlaatuaan. 6
Kolmannen sektorin yhteistyökumppanit: Kaarinan Työttömät ry Rahoitus monikanavainen: kaupunki, toiminnasta saatavat tulot ja hankerahoitus Merkittävä työttömien työperusteista aktivointia harjoittava yhdistys Kierrätys Kirpputori ATK-huolto Rakennus ja puutyöpalvelut Talonmiespalvelut Rekrytointipalvelut 7
Kolmannen sektorin yhteistyökumppanit: Kaarinan nuoret pajamestarit ry Rahoitus monikanavainen: kaupunki, toiminnasta saatavat tulot ja hankerahoitus Merkittävä työttömien työperusteista aktivointia harjoittava yhdistys Yksilöllinen työpajavalmennus 10 luokka toiminta yhdistyksen tiloissa Harjoittelijavälitys yrityksiin Arkiapu, kauppapalvelut Lounaskahvila Terveyskeskuksen kanttiini? 8
Muut kaupungin työttömyyden hoitoa tukevat palvelut: Toimintakeskus Talo Päihde- ja mt-ongelmaisten (usein syrjäytyneiden ja asunnottomien) matalan kynnyksen paikka Talolla on Kuntouttavaa työtoimintaa (Ryhmätoimintaa) Yksilötapaamisia Keskiviikkoisin avoimet ovet Mahdollisuus saada apua aikaa varaamatta lomakkeiden täyttämiseen, asioiden selvittämiseen asumisneuvojalta, kuntoutusohjaajalta, pitkäaikaistyöttömien terveydenhoitajalta ja Talon ohjaajalta 9
Muut kaupungin työttömyyden hoitoa tukevat palvelut: Toimintakeskus Nappi & Plätty Nappi ja Plätty on päihteettömän ympäristön tarjoava kodinomainen toimintakeskus. Nappi ja Plätty tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä tilaisuuden kuulua yhteisöön, jossa saa tukea päivittäiseen selviytymiseen. vapaata päivätoimintaa työtoimintaa 10
Työllistämisestä aktivointiin Työttömien aktivointi ymmärretään yleensä perinteisesti työtoimintana tai työvoimapoliittisena koulutuksena Kaarinassa on pyrkimys hahmottaa työttömien aktivointi laaja-alaisesti hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää toimintana. Tällöin huomoidaan: Kulttuuripalveluiden rooli Koulutuspalveluiden rooli Liikuntapalveluiden rooli Terveyspalveluluiden rooli 11
Kaarinan hyvinvointipalveluiden organisaatiorakenne tukee laaja-alaista lähestymistapaa 12
Vaikeasti työllistyville tehostettuja sosiaali- ja terveyspalveluita Vaikeasti työllistyville päihde- ja mielenterveysongelmaisille työttömille tarjotaan päihde- ja mielenterveyspalveluita Monialainen palvelu päihde- ja mielenterveysyksikkö VINTISTÄ Päivätoiminta palvelut TALOSTA Toiminnan vaikuttavuus: Tarve raskaisiin laitossijoituksiin oleellisesti vähentynyt Taloudelliset säästöt erikoissairaanhoidosta/ostopalveluista Hyvinvoivat kuntalaiset 13
Työttömyyden hoito ei ole Kaarinassakaan ongelmatonta Työttömyyden hoidon kitkakohtia Tavanomaisten työttömien terveystarkastusten toteuttaminen hankalaa TE-toimiston riittämättömät henkilöstöresrussit, valtion tuottavuusohjelma ja suunnitelmat TEtoimistoverkoston supistamisesta. Kaarinan kaupungin henkilöstöresurssit Työttömien aktivoinnin yleinen yhteiskunnallin hyväksyntä 14
Tulevaisuuden kehittämiskohteet Kulttuurin, liikunnan ja koulutuksen tiiviimpi kytkentä työttömyyden hoitoon Terveydenhuollon roolin asemointi Työttömyydestä taustalla usein alentunut terveys, terveyspalveluiden tarve ilmeinen Työttömyydestä ei saa kuitenkaan tulla terveyspoliittista ongelmaa (vrt. medikalisaatio) Työttömyyden hoidon periaatteet kirkastettava teorisoinnista yksinkertaisiin tekoihin 15
Työttömyyden hoidon hyvät periaatteet Kaupungin ja TE-toimiston tiivis yhteistyö (kaupungin työntekijä TE-toimistossa/TE-toimiston työntekijä kaupungin palveluissa) Matala byrokratia, nopea ja joustava palveluiden toimeenpano Intensiivinen kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö työttömien aktivoinnissa Kolmannen sektorin innovatiivisuus, oma-aloitteisuus ja aktiivisuus Monialainen henkilöstötiimi ja työttömyyden hoidon laajaalainen lähestymistapa työttömyyden hoito on muutakin kuin työvoima- ja sosiaalipalveluita 16
Pohdintoja vaikeasti työllistettävien aktivointiin stabiilissa työttömyystilanteessa Onko kaikille vaikeasti työllistettäville tosiasiassa löydettävissä töitä avoimilta työmarkkinoilta? Tulisiko yhteiskunnassa hyväksyä työvoiman ja työmarkkinoiden realiteetit ja luoda pysyvä hallinnollisesti yksinkertainen aktivointijärjestelmä työmarkkinoiden ulkopuolelle pudonneiden hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi vailla välitöntä avoimille työmarkkinoille työllistymisen päämäärää? Työttömien aktivointi on vaikuttavaa sosiaalipolitiikkaa ja halvempaa kuin syrjäytymisen seurauksena syntyvät muut yhteiskunnalliset kustannukset Mikä on aktiivisen sosiaalipolitiikan ja vastikkeellisen tulonsiirtojärjestelmän suhde? Ristiriita perusteluissa, yhtymäkohdat toimeenpanossa. Tulisiko suurtyöantajille luoda työttömien aktivointivelvoite? 17