Logistiikkayritysten Liitto 00130 Helsinki Eteläranta 10 puh 09 4202 3389 fax 09 4202 3320 e-mail etunimi.sukunimi@ek.fi JÄSENKIRJE 3. 2007 19.3.2007 1. Lainsäädäntö 2. Uutisia 3. EK:n PK suhdannebarometri 4. Projektit ja kampanjat 5. Nettisivut 6. Koulutus 7. Tilastot 8. Sakot 1. Lainsäädäntö Ajoneuvojen rekisteröintikäytäntö helpottuu Ajoneuvojen rekisteröintisäännökset yksinkertaistuvat. Ajoneuvo pysyy rekisterissä yhtäjaksoisesti ensirekisteröinnistä lopulliseen rekisteristä poistamiseen saakka. Näiden välillä ajoneuvo voidaan poistaa ja ottaa jälleen liikennekäyttöön ilmoittamalla siitä ajoneuvoliikennerekisteriin. Myöhemmin annettavan asetuksen mukaan kilpiä ei tarvitse poistaa autojen osalta eikä ajoneuvoa rekisteröidä uudelleen. Valtioneuvosto esitti ajoneuvo- ja ajoneuvoverolain vahvistamista 1. maaliskuuta. Nykykäytännön mukaan ajoneuvo on poistettava rekisteristä, jos sitä ei käytetä liikenteessä. Uudelleen käyttöön ottaminen vaatii rekisteröintikatsastuksen. Muutetussa laissa rekisteröintikatsastusta ei vaadita. Normaalin määräaikaiskatsastuksen tulee kuitenkin olla voimassa, kun ajoneuvo otetaan taas liikenteeseen. Liikennekäytöstä poistaminen katkaisee ajoneuvoveron siksi ajaksi, jonka ajoneuvo on poistettuna liikenteestä. Ajoneuvon käyttäminen on silloin kiellettyä ja siitä rangaistaan sakolla. Lisäksi seurauksena on vuoden ajoneuvovero viisinkertaisena, kuitenkin vähintään tuhat euroa. Liikennekäytöstä poistetusta autosta ei tarvitse maksaa liikennevakuutusmaksua. Liikennekäytöstäpoisto ei pääsääntöisesti koske moottoripyöriä. Lait tulevat voimaan 2. marraskuuta alun perin suunnitellun maaliskuun sijaan. Voimaantulo lykkääntyy, koska Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietojärjestelmä on valmiina uudistukseen vasta syksyllä. AKEn tietojärjestelmä otetaan käyttöön 12. marraskuuta. Liikenne- ja viestintäministeriö helpottaisi kuljetusyritysten polttoaineen tuontia Venäjältä LVM esittää, että kuljetusyritykset saisivat tuoda Venäjältä Suomeen nykyistä enemmän polttoainetta ilman tullimaksuja. LVM toivoo VM:ltä tullilain muuttamista. Esityksen mukaan suomalaisten ja muiden EU-jäsenmaiden kuljetusyritysten ajoneu- 1
voissa saisi tuoda polttoainetta ilman tullimaksuja enintään 800 litraa. Erikoiskonttien säiliöissä polttoainetta voisi tuoda tullitta enintään 200 litraa. Kuorma- ja linja-autojen polttoaine on pääosin vapautettu tullimaksuista Suomen ja Venäjän rajalla maiden välisellä sopimuksella. Vuonna 1999 voimaan tullut tullilain muutos kuitenkin rajoittaa suomalaisten ja muiden EU-jäsenmaiden ajoneuvojen polttoaineen tullittoman tuonnin Venäjältä Suomeen 400 litraan. Venäläisillä yrityksillä rajoituksia ei ole. Edellytyksenä on, että polttoaine tuodaan ajoneuvon normaalissa polttoainesäiliössä. Nykykäytännössä suomalaiset ja muiden EU-jäsenmaiden kuljetusyritykset ovat epäedullisessa asemassa verrattuna venäläisiin yrityksiin. LVM ehdottaa VM:lle tilanteen nopeaksi ratkaisuksi tullilain muuttamista. Myöhemmin on mahdollista aloittaa neuvottelut venäläisten kanssa maantieliikennesopimuksen muuttamisesta niin, että venäläisten ajoneuvojen polttoaineen tuontia Suomeen rajoitettaisiin. Linja- ja kuorma-autojen kuljettajille ammattipätevyysvaatimukset Uusien linja- ja kuorma-autonkuljettajien on ajokortin lisäksi hankittava perustason ammattipätevyys. Kaikkien kuljettajien tulee osallistua säännöllisesti jatkokoulutukseen. Valtioneuvosto esitti 15. maaliskuuta vahvistettavaksi lakia kuorma- ja linjaautonkuljettajien ammattipätevyydestä. Lailla pannaan täytäntöön EU:n raskaan liikenteen ammattipätevyysdirektiivi. Lain tarkoituksena on muun muassa parantaa liikenneturvallisuutta ja yhdenmukaistaa kuljettajien ammatillisen osaamisen vähimmäistasoa. Linja-autonkuljettajaksi pääsemisen ikäraja alenee 18 vuoteen. Kolmivuotisen linjaautonkuljettajan perustutkintokoulutuksen voi aloittaa heti peruskoulun jälkeen. Koulutuksen saanut 18-vuotias saa ajaa paikallisbussia tai enintään 16 matkustajan pienoislinja-autoa Suomessa. Nuorisoasteen koulutuksen aloittamisesta päättää opetusministeriö. Suurten bussien ammattikuljettajaksi voi päästä 280 tunnin koulutuksella 21-vuotiaana. Jos kuljettaja on suorittanut nopeutetun 140 tunnin pätevyyskoulutuksen, hän pääsee ajamaan D-luokan bussia 23-vuotiaana. 280 tunnin kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutuksella saa kuljettaa 18- vuotiaana C-luokan kuorma-autoa tai CE -ajoneuvoyhdistelmää. Nopeutetulla pätevyyskoulutuksella näitä ajoneuvoja saa kuljettaa 21-vuotiaana. Kaikkien linja- ja kuorma-autonkuljettajien on osallistuttava jatkokoulutukseen viiden vuoden välein. Jatkokoulutuksessa annetaan opetusta muun muassa turvallisesta, taloudellisesta ja ympäristöystävällisestä ajotavasta. Ammattipätevyysvaatimus koskee linja-autonkuljettajan ajokortin suorittavia ja alalle ryhtyviä kuljettajia 10. syyskuuta 2008 alkaen ja kuorma-autonkuljettajia 10. syyskuuta 2009 lähtien. Pätevyydestä tulee merkintä ajokorttiin tai erityiseen ammattipätevyyskorttiin. Kuorma-auton kuljettajilta ammattipätevyyttä ei vaadita yksityisissä ei-kaupallisissa ajoissa eikä ajoissa, joissa päätehtävänä ei ole ajoneuvon tai tavaroiden kuljettaminen. Eduskunta kiristi ammattipätevyysvaatimusta linja-autojen osalta. Vain samassa taloudessa asuvien kuljettaminen omalla linja-autolla on yksityisissä ei-kaupallisissa ajoissa mahdollista ilman ammattipätevyyttä. Huolto- ja korjaamotoiminnan yhteydessä ilman ammattipätevyyttä voi ajaa vain koeajoja. Perustason ammattipätevyyskoulutusta antavat erikseen tähän opetukseen hyväksytyt ammatilliset koulutuskeskukset ja autokoulut. Myöhemmin keväällä annettavassa asetuksessa määritellään tarkemmin muun muassa koulutuksen määrä ja oppiaineet. 2
REACH EU:n kemikaaliasetus, joka on siis pakko toteuttaa joka jäsenmaassa, tulee voimaan 1.6.2007. Asetus koskee alkuvaiheessa aineiden valmistajia, maahantuojia sekä käyttäjiä. Keskeiset velvoitteet koskevat aineiden rekisteröintiä. Muita ovat lupien hakeminen eräille aineille, tiedon välittäminen toimitusketjussa ja tietojen jakaminen yritysten kesken. Uudet merkintämääräykset tulevat voimaan alustavien tietojen mukaan vasta 4-5 vuoden kuluttua ja niille tulee lisäksi siirtymäaika. EU:n kemikaalivirastohan sijoittuu Helsinkiin. Sivuilta www.reachinfo.fi saat asioista lisätietoa. 2. Uutisia Valtio tukee Talvivaaran kaivokseen liittyviä investointeja Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli tänään 2.3.2007 Talvivaaran kaivososakeyhtiön tukihakemusta kaivosalueen ulkopuolisten infrastruktuuriinvestointien rahoittamisesta. Päätökseen sisältyy myös huomattavia liikenneinvestointeja. Ministerivaliokunta hyväksyi kannanoton, jonka mukaan valtio varautuu tukemaan Talvivaaran kaivoksen investointeja enintään 8 miljoonalla eurolla vuoden 2007 lisätalousarviossa. Tuen lopullinen suuruus määräytyy myöhemmin varsinaisen tukipäätöksen yhteydessä mm. yrityksen koon mukaan. Tuki kohdistetaan valtionavustuksena energian syöttöjärjestelmän sekä vedenottamon ja putkilinjan rakennusinvestointien rahoittamiseen. Näiden kustannusarvio on yhteensä 22,9 miljoonaa euroa. Kaivoshankkeen kokonaisinvestoinnit ovat noin 470-500 miljoonaa euroa. Sotkamossa sijaitsevan Talvivaaran malmiot muodostavat Euroopan suurimman tunnetun nikkeliesiintymän, jonka luokitellut malmivarat ovat noin 340 miljoonaa tonnia. Suunniteltu vuosittainen nikkelin tuotanto Talvivaarasta on noin 34 000 tonnia, mikä on noin 2,5 prosenttia maailman vuosittaisesta nikkelin tarpeesta. Sivutuotteina saadaan merkittäviä määriä kuparia, sinkkiä ja kobolttia. Talvivaara-projektin tavoitteena on aloittaa tuotannollinen toiminta Talvivaarassa vuonna 2009, minkä jälkeen kaivoksen toiminta-ajaksi jo tunnetuin malmivaroin on arvioitu vähintään 25 vuotta. Kaivoksen lopullisen investointipäätöksen edellytyksenä on ympäristölupa, joka arvioidaan saatavan keväällä 2007. Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat erittäin merkittävät. Täydessä mittakaavassa toimiessaan vuosina 2010-2030 kaivos työllistää suoraan noin 400 henkilöä, minkä lisäksi hankkeen rakentamisvaiheen (2007-2008) työllistämisvaikutuksen arvioidaan olevan noin 3 200 henkilötyövuotta. Välillisesti hankkeen arvioidaan luovan jopa yli 1 000 pysyvää työpaikkaa. Uusi rata rakenteille Talvivaaran kaivokselle rakennetaan rautatie. Yhteyden suunnittelu aloitetaan välittömästi. Kaivosyhtiö rakennuttaa 26 kilometrin pituisen radan itse. Rakentaminen maksaa noin 40 miljoonaa euroa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi sitä, että Ratahallintokeskus maksaa radan investointikustannukset takaisin yhtiölle 20 vuoden aikana. Maksaminen keskeytetään, jos kaivostoiminta päättyy tai yhtiö ei käytä rataa kuljetuksiin sovittua määrää. Takaisinmaksun yksityiskohdista neuvotellaan kuitenkin vielä kaivosyhtiön kanssa. Sopimuskauden jälkeen rautatie siirtyy Ratahallintokeskuksen omistukseen ja kunnossapidettäväksi. 3
Uusi rautatie liitetään Kajaanin ja Iisalmen väliseen rataan. Rata voisi olla käytössä aikaisintaan vuonna 2009 tai 2010. Talvivaaran kaivoksen liikenneyhteyksien turvaamiseksi parannetaan myös maantieyhteyksiä Kajaanin suuntaan. Se maksaa noin 7 miljoonaa euroa. Tarkoitus on, että kaivosyhtiö vastaa kustannuksista alkuvaiheessa ja Tiehallinto korvaa sille kustannukset kaivoksen käynnistymisen jälkeen kahtena vuotena. Väylien kustannukset lisätään liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan budjettikehyksiin. Huippuyliopistolla harppaus kansainvälisyyteen Hanke laitettava nopeaan jatkovalmisteluun Elinkeinoelämän keskusliitto EK tukee valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla toimineen työryhmän ehdotusta, joka yhdistää Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollinen korkeakoulun yhdeksi huippuyliopistoksi. Tavoitteeksi asetettu teknologian, kauppatieteiden ja taideteollisuuden maailmanluokan huippuyliopisto vastaa elinkeinoelämän odotuksia. Se mahdollistaisi harppauksen kansainväliseen, entistä laaja-alaisempaan huippututkimukseen. Hanke on syytä laittaa ripeään jatkovalmisteluun. Suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen laatu ja relevanssi ovat tulevaisuutemme kannalta avainasemassa. Nykyiset rakenteet ja toimintatavat eivät takaa riittävää muutoskykyä, joten osaamisen laatu uhkaa jäädä jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Yliopistoihin tarvitaan uutta dynamiikkaa, jotta pystymme rakentamaan menestymisen kannalta välttämätöntä osaamispohjaa, sanoo johtaja Timo Kekkonen EK:sta. Uusi yliopisto ei saa olla vain sitä, että kolme erillistä yksikköä yhdistetään uudeksi kokonaisuudeksi. Pelkällä hallintojen yhdistämisellä ei synny kansainvälisessä kilpailussa tarvittavaa lisäarvoa. Opetuksessa ja tutkimuksessa on panostettava alueisiin, jotka ovat Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä. Samalla on haettava vahvaa tieteidenvälistä yhteistyötä tutkimuksessa ja opetuksessa. Huippuyliopiston syntyminen edellyttää taloudellisten resurssien olennaista lisäämistä, sisäisen ja ulkoisen hallinnon joustavuutta ja kaikkien tahojen vahvaa sitoutumista. Työryhmän ehdotus yliopistojen nykyisten taloudellisten voimavarojen kaksinkertaistamisesta vuoden 2012 loppuun mennessä on EK:n mielestä kannatettava. On tärkeää, että tuleva hallitus sitoutuu uudistukseen hallitusohjelmassaan ja budjettikehyksissä. Yksityisoikeudellinen säätiömalli on paras vaihtoehto uudelle yliopistolle. Yliopiston on välttämätöntä siirtyä tilivirastosta itsenäiseksi oikeushenkilöksi, jotta se pystyy kilpailemaan maailman johtavien yliopistojen kanssa. Säätiömalli mahdollistaa myös lahjoitusvarojen keräämisen, mutta edellytyksenä on lahjoitusten verovapautta koskevien rajoitusten poistaminen. Hyviä kokemuksia säätiömallista on saatu mm. ammattikorkeakouluista. Elinkeinoelämän näkemyksen mukaan hallituksen ja rehtorin toimivaltaa on lisättävä ja säätiön hallitus muodostettava ulkopuolisista jäsenistä. On tärkeää, että rehtorin valinta kuuluu hallitukselle. Tällainen hallintomalli mahdollistaa voimavarojen suuntaamisen strategian mukaisesti ja tukee uudistusten toteuttamista. Huippuyliopisto on EK:n mielestä mahdollisuus nostaa suomalainen yliopisto maailman kärkeen. Sillä vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä ja lisätään liikkuvuutta. Tavoitteena on yliopisto, joka houkuttelee parhaita opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita. Uusi huippuyliopisto voi toimia esimerkkinä myös muille rakenteellisille muutoksille sekä toimia koko suomalaisen yliopistollisen opetus- ja tutkimusjärjestelmän veturina ja suunnannäyttäjänä, Kekkonen painottaa. EK:n viesti EU:n huippukokoukselle: Oikeudenmukaisuutta ja realismia maakohtaisiin ilmasto- ja energiatavoitteisiin 4
Elinkeinoelämän keskusliitto EK antaa vahvan tukensa Euroopan unionin pyrkimyksille, joiden tarkoituksena on saada aikaan kaikki keskeiset maat kattava kansainvälinen ilmastosopimus mahdollisimman nopeasti. Maailman kasvuhuonepäästöt vähenevät vain, jos kaikki toimijat ja päästöiltään keskeiset maat tekevät työtä päästöjen vähentämiseksi. Elinkeinoelämä on sen sijaan huolissaan ympäristöministerineuvoston tiistaina tekemästä päätöksestä, jonka mukaan EU sitoutuu muista maista riippumatta vähentämään päästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020. Pahimmillaan se johtaa maailman päästöjen kasvuun, kun EU:ssa toimivien yritysten toimintaedellytykset kilpailijoihin verrattuna heikkenevät. Nyt tarvitaan entistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä, jolla muut maat saadaan mukaan. Samalla on varmistettava, että EU:n sisällä taakanjako on oikeudenmukainen. Ratkaisuja tehtäessä on otettava huomioon, että Suomella on pienemmät mahdollisuudet vähentää päästöjä kuin monella muulla EU-maalla. Se johtuu Suomen talouden rakenteesta, hyvästä energiatehokkuudesta sekä vähäpäästöisestä energian tuotantorakenteesta, viestittää EK:n johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala maaliskuussa kokoontuvalle EU:n huippukokoukselle ja sen jälkeen alkaviin jatkoneuvotteluihin. Toinen suuri haaste on EU:n tavoite lisätä uusiutuvien energiamuotojen osuus 20 prosenttiin kokonaisenergiatarpeesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsee uusiutuvan energian käytön kolminkertaistamista nykytasoon verrattuna. EU:n huippukokouksessa on tärkeää varmistaa, ettei tavoitteesta tule sitovaa. Uusiutuvan energian tavoite on tarkoitus jakaa jäsenmaiden kesken ottaen huomioon maiden erilaiset olosuhteet. Suomen tavoitetta määriteltäessä tulee muistaa, että Suomessa uusiutuvaa energiaa, etenkin bioenergiaa, hyödynnetään jo nyt keskimääräistä paljon enemmän. Erityisen tärkeää on myös huolehtia, että bioenergian käytön edistäminen ei vaaranna metsä- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineen saantia kilpailukykyiseen hintaan, Kylä-Harakka-Ruonala painottaa. Elinkeinoelämä toimii jatkossakin aktiivisesti omien päästöjensä vähentämiseksi parantamalla edelleen energiatehokkuutta ja ottamalla käyttöön päästöttömiä ja vähäpäästöisiä energiamuotoja. Työnantajat 100 vuotta -juhlaseminaari 2.3.2007, Helsingin Messukeskus Seminaarin puheita löydät oheisen linkin kautta: http://www.ek.fi/businessforums/ek100/fi/index.php Hyvät puupakkausten käyttäjät Vuosi 2006 muodostui mekaanisen puun ja sahateollisuuden kannalta pitkästä aikaa toiminnallisesti ja taloudellisesti hyväksi. Vastaavasti tämä on käytännössä puuraakaaineen käyttäjille tarkoittanut jatkuvia hinnannousuja ja jopa ajoittain tavaran saantivaikeuksia. Sahatavaran vienti kasvoi tammi-syyskuussa 2,3 %. Vastaavasti Ruotsin ja Norjan vienti kasvoivat yli 10%. Viennin kasvumaita ovat Belgia, Kreikka, Japani ja Marokko. Marraskuussa pohjoismaiden sahatavaran hinta oli laaduista riippuen 30-50 % yli vastaavan vuosi sitten. Hinnat olivat vuoden lopussa edelleen nousupaineessa. Poikkeuksellisen suuret hinnannousut Tämä tosiasia on totisesti näkynyt myös kotimaisten puupakkausten valmistajilla. Kun puutavaran hinta muodostaa arviolta 60-80 % lopputuotteen hinnasta ei ole ollut muuta mahdollisuutta, kuin nostaa lavojen hintoja. 5
Olemme eläneet pitkään melko vakaissa markkinaoloissa, jossa toteutuneita hintoja on selvitetty kerran vuodessa. Vuonna 2006 oli aihetta kolmeen kertaan toteuttaa hintaselvitys. Liitteenä on tuorein tilanne eli vuoden vaihteessa suoritettu selvitys toteutuneista hinnoista, joka osoittaa, että vuodenvaihteesta 2005/ 2006 hinnat ovat nousseet 25-30%. Mikä on näkymä jatkoon? Viimeaikaisten uutisten perusteella (Taloussanomat 11.1.07 ja Kauppalehti 29.1.07) tilanne ei lähiajalle ole kovin ruusuinen. Myöhässä oleva talvi on pahasti rajoittanut talvihakkuita sekä Suomessa että Venäjällä. Metsäyhtiöt ilmoittavat olevansa reilut puolet jäljessä normaalivolyymistä ja tavoitteistaan. Nyt tilanne luonnollisesti ruuhkautuu eikä ole vapaita ylimääräisiä hakkuuja korjuuresursseja. Toinen suuri uhkatekijä on epävarmuus Venäjän puutoimituksista jatkoon. Hinta nousee ja suunnitteilla on huomattavat lisätullit raakapuulle. Suomi on viime vuosina tuonut n. neljänneksen puutarpeestaan Venäjältä, joten sen volyymin löytäminen kotimaisista metsävaroista lyhyellä aikavälillä voi olla vaikea. Suomessa korjataan nykyään n. 60 miljoonaa kuutiota vuodessa. Asiantuntijat arvioivat, että hakkuita voitaisiin lisätä kym- menellä miljoonalla. Kysymys kuuluu miten ja milloin? Tämä tiedote on tarkoitettu valaisemaan puualalla vallitsevaa tilannetta ja sen heijastuksia pakkausten hintoihin. FI 2002-kuormalavajärjestelmän uusien kuormalavojen hintaseuranta ja perusteet: Järjestelmään on sovittu ylläpidettäväksi toteutuneiden lavahintojen seurantaa. Toteutuneet hintatiedot kerätään 3-4 kotimaiselta valmistajalta luottamuksellisesti 1-2 kertaa vuodessa ja tarvittaessa. Valmistajien antamien tietojen perusteella ilmoitetaan hintakeskiarvo. Huomioikaa FIN-lavan hintatieto koskee uuden standardin mukaisia lavoja vapaasti valmistajalla - ALV 0% Taulukossa ilmoitetut hinnat ovat arvolisäverottomia toimitusehdolla vapaasti lavavalmistajalla. FI 2002-järjestelmän kuormalavojen toteutuneet hintanoteeraukset vuodenvaihteessa 2 Ostajaluokka Volyymi FIN-/ CEN-lava Myymälälava Muu lava x 0 Toteutunut hinta EUR-lava Toteutunut hinta 0 EXW, Alv. 0 % EXW, Alv 0% 6 / Toteutunut hinta 2 0 EXW, Alv. 0 % 0 7. Esim. Nippu / 16 14,50 (12,60) 12.00 (10,20) Pienostoerä lavaa < 100 lavaa (Suluissa ovat elokuun 2006 hinnat) Suurostoerä Suurkäyttäjä, jatkuva ostaja 13,80 (11,60) 11,30 (9,30) 6
Inspectan kuormalavojen lupamaksujen maksuperusteet vuodelle 2007 ovat liitteenä. Ministeriö selvittää virhepistejärjestelmää 19.3.2007 11:32 LVM selvittää, kannattaisiko liikennerikkomusten virhepistejärjestelmä ottaa käyttöön myös Suomessa. Asiasta kertoi Hämeen Sanomat. Ministeriö valmistelee parhaillaan alustavaa muistiota, johon on kerätty ja vertailtu eri maiden kokemuksia pisteytyksestä. Monessa Euroopan maassa virhepistejärjestelmä on jo käytössä. Virhepistejärjestelmässä liikennerikkomukset pisteytetään niiden vakavuuden perusteella. Toisissa maissa pisteitä vähennetään ja toisissa lisätään. Tietyn pisterajan rikkomisesta seuraa ajokortin hyllyttäminen määräajaksi. Ministeriön mukaan pisteiden käyttöönotto ei toisi kovin dramaattista muutosta Suomen rangaistuskäytäntöön. Asia ei ole täysin uusi. Meillä lasketaan jo rikkomusten lukumäärää, ja kun määrätty raja ylittyy, seuraa ajokieltoa, sanoo hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen ministeriöistä. Vuonna 1996 Suomessa käyttöön otetussa järjestelmässä kaikki lievät rikkomukset ovat samanarvoisia. Ajokieltoa seuraa kolmesta rikkomuksesta vuoden sisällä. Uusille kuskeille riittää kaksi. (STT) 3. PK -barometri Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n PK -yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Hei mo J. Aho: Tulevaisuuteen vaikutetaan aktiivisella elinkeinopolitiikalla PK -yritykset toivovat byrokratian purkamista Vaalikeskustelussa on ehdotettu valtion menojen lisäämistä erilaisiin kohteisiin. Toisaalta on myös todettu, ettei lisämenoihin olisi varaa lainkaan. Valtion menoja lisäämällä ei työllisyyttä voida kestävällä tavalla kohentaa. Myös passiivinen elinkeinopolitiikka kostautuu. Tulevaisuuteen voidaan ja pitää varautua rakentamalla työllistäville yrityksille suotuisa toimintaympäristö. Jos rahasta puhutaan, veronkevennykset ovat tehokas tapa edistää yritysten kasvuhalua ja työllistämiskykyä. Yritysten toimintaympäristöä voidaan kohentaa myös muulla tavoin. Yrityksiä koskeva sääntely on huolestuttavasti lisääntynyt. Kotimaisten lakien ja muiden säännösten lisäksi yritystoimintaa rasittavat EU:n määräykset. Sääntelyn yksinkertaistaminen onkin otettu yhdeksi EU:n keskeisistä tavoitteista jo vuonna 2005. Suomessa paremman sääntelyn toimintaohjelma, niin sanottu Parsa-hanke on käynnistetty 2006. Uhkaava sääntelykierre merkitsee käytännössä sitä, että uusien lakien valmistelu on usein puutteellista ja säädettyjä lakeja joudutaan pian korjaamaan. Se heikentää hallinnon tehokkuutta ja yritysten oikeussuojaa. Kun pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei useinkaan ole asiantuntijoita, esimerkiksi lakimiehiä, yritysten on vaikea hahmottaa toimintaympäristöä ja sen muutoksia. Sääntelyä tulee keventää ja vähentää. Lakien vaikutukset tulee selvittää yritysten näkökulmasta hyvissä ajoin ennen lakien säätämistä. Yritysten mielipiteitä pitäisi kuunnella ja ottaa huomioon. Kun PK -yritysten omat voimavarat eivät riitä säädösviidakon 7
hallitsemiseen, voi tietämättömyys säädöksistä ja niiden seuraamuksista johtaa suuriinkin korvauksiin. Kohtuullinen sääntely on tarpeen ja osa yritysten normaalia liiketoimintaa. Siitä ei kuitenkaan saa tulla yrityksille kohtuutonta taakkaa. Varsinkin PK -yritykset joutuvat korvausvelvoitteiden pelossa käyttämään ulkopuolista juridista apua, sillä riskejä ei ole varaa ottaa. Jos ulkopuolista juridista apua ei haluta käyttää, tehdään helposti varmuuden vuoksi -järjestelyjä, jotka nekin kuluttavat vähäisiä voimavaroja. Myös kuulemismenettelyt on koettu turhauttaviksi, koska ne eivät useinkaan käytännössä muuta esimerkiksi lakiesityksen sisältöä. Kansainväliset kasvu- ja kilpailukykyraportit pitävät hallintoa tärkeänä asiana, joka voi edistää tai jarruttaa yritysten kasvuhalua. Kysymys on siitä, onko Suomi lainsäädäntöineen kyllin houkutteleva yritysten sijoituspaikka. Kun ulkomaiset yritykset harkitsevat investointiensa kohdemaata, ne ottavat selvää paikallisesta verotuksesta, lainsäädännöstä ja viranomaiskäytännöstä. Selkeä ja seurauksiltaan ennustettava sääntely ja viranomaisten muu hallintotapa edistävät kilpailukykyä. Sääntelyn yksinkertaistaminen vaatii elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Ohjeistusta ja tiedotusta säännöksistä on syytä lisätä. Tulkintatapauksissa käytäntöä parantaisi, mikäli viranomaisten käsittelyajat lyhenisivät. Myös yritysten tiedonantovelvoitteita voitaisiin karsia tai yhtenäistää siten, että yrityksen perustiedot (ilman liikesalaisuuksia koskevia tietoja) olisivat käytettävissä yrittäjän suostumuksella useilla yritystä palvelevilla viranomaisilla. Monet yrittäjät ovat valittaneet myös sitä, että he eivät ymmärrä viranomaisten säädöksissään, kirjelmissään ja päätöksissään käyttämää suomen kieltä. Kuitenkin myös tästä on annettu erityisen säädös. Valtioneuvoston virkakielipäätöksen mukaan asiakirjat on kirjoitettava siten, että niiden sisältö on vaikeuksitta ymmärrettävissä. Samalla kun byrokratiaa puretaan ja säännösviidakkoa karsitaan, olisi myös viranomaisten kielenkäyttöön kiinnitettävä huomiota. Koko PK -barometri liitteenä. 4. Projektit Logistiikkayritysten Liitto osallistuu seuraaviin projekteihin. CAP-projekti Projektin tavoitteena on tieliikennekuljettajien jatkokoulutuksen tehostaminen menetelmäkehyksellä, johon sisältyy ajotietojen keruulaitteisto, automaattiset datan luokittelumenetelmät, sekä kerätyn aineiston analyysiin perustuva koulutustuote. Hankkeen uutuusarvo on tieliikennekuljettajan ajovuorojen aikana kerätyn monikanavaisen tiedon luokittelu GPS-pohjaisen paikkatiedon ja digitaalisen kartta-aineiston pohjalta, sekä analysoidun aineiston käyttö kuljettajille tulevaisuudessa pakollisen jatkokoulutuksen yhteydessä. Tässä tavoitteessa korostuu ajonaikaisen tiedonkeruun edut etenkin suhteessa vaihtoehtoiseen ajosimulaattoriin, koska analyysi ja koulutus voidaan kohdistaa kuljettajan toimintaan oikeassa työympäristössä, koulutus tehostuu kuljettajilta vaaditun ajankäytön osalta, sekä koulutuslaitteisto on edullinen ja siirrettävissä ajoneuvosta toiseen. Tekes ja VTT vastaavat suurimmasta osasta kustannuksista, lisäksi yksityinen sektori (mm. LL) osallistuu kuluihin. Projekti on kaksivuotinen ja valmistuu 31.12.2008. Transport on the Road Maantiekuljetuksen toimialan imagon parantamisen, koulutukseen hakeutumisen, osaavan työvoiman kouluttamisen ja rekrytoinnin edistämiseksi on kuljetusalan nykyisiä koulutus- ja työmahdollisuuksia markkinoitava tulevaisuuden osaajille yhteisvoimin näkyvästi ja pitkäjänteisesti. Markkinointi toteutetaan kiertueena koko Suomessa ja lähialueilla. Tapahtumapäiviä tulee olemaan 40/v. Projektin yksityiskohtaisempi suunnittelu on meneillään. Tapahtumapäiviin toivotaan osallistuvan myös LL:n paikalliset jäsenyritykset. Ensimmäiset teemapäivät ovat elo-syyskuussa 2007. Opetusministeriö tulee kattamaan suurimman osan kuluista, lisäksi elinkeinoelämä osallistuu kuluihin ja järjestelyihin (myös LL). Projekti on kaksivuotinen, mutta sitä voi- 8
daan jatkaa 1-2 vuotta lisää, jos nähdään, kuten toivottua, että saavutamme näkyviä tuloksia. Logistiikka-alan työvoiman ennustettu tarve Logistiikan osalta alan yritysten työvoimatarpeiden selvittäminen on nyt erittäin tärkeää. Logistiikka on alana kasvussa ja uudet investoinnit luovat työvoiman kysyntää, mikä on paitsi määrällinen kysymys myös osaamiseen liittyvä kysymys. Kuljetusalalla on jo tällä hetkellä työvoimavaje, mikä tulee pahenemaan työvoiman ikääntymisen myötä. Ennakointiselvitykselle on siis selvä tarve ja selvitettäviä asioita ovat mm. seuraavat: Kuinka paljon alan yritykset tarvitsevat työvoimaa ja minkälaista osaamista työntekijöiltä odotetaan? Millaiset ovat alan koulutusresurssit: määrä ja sisältö. Millaiset ovat alan alihankintaketjut. Teknologian muutosten vaikutukset osaamiseen. Projekti suoritetaan yrityskyselyillä ja niiden analysoinnilla. Projekti koskee ensisijaisesti Uudenmaan TE -keskuksen aluetta. Kustannuksista vastaa TE -keskus. LL osallistuu projektiin. Mistä kuljettajat, MiKu? Liiton hallitus nimesi lokakuun kokouksessaan liiton oman työryhmän, MiKu, miettimään toimenpiteitä kuljettajapulan ratkaisemiseksi ja kuljettajien tulevaisuuden koulutusresurssien arvioimiseksi ja tarvittaessa lisäämiseksi sekä näihin vaikuttamiseksi. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa ja työryhmän tarkennetut tavoitteet ovat muotoutumassa alkukevään aikana. Työryhmä tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä Transport on the Road projektin ja TE -keskuksen vetämän projektin kanssa välttäen päällekkäisyyksiä. Seuraavassa kokouksessa käsiteltävä materiaali lähetään kommentoitavaksi LL:n jäsenyritysten johdolle. Asioita tullaan viemään eteenpäin yritys-, liitto- ja kumppanitasolla. Asiakasrajapinnan asiakirjat Liiton hallitus asetti työryhmän kehittämään asiakasrajapinnan asiakirjoja niin, että saamme standardisoitua ja sähköistettyä mahdollisimman paljon erilaisia asiakirjoja, lippuja ja lappuja, mitkä seuraavat lähetyksiä. Työryhmän edustajat tulevat kattavasti kaikista ketjuista. Ensimmäinen kokous on 14.3. Tonneittain vastuuta kampanjan materiaalia tullaan jakamaan kevään aikana. Materiaalina on ns. seinätaulu ja ajoneuvotarra. 5. Nettisivut Liittomme lähtee uudistamaan kevään aikana nettisivujaan. Tarkoitus on saada ne paremmin palvelemaan jäsenistöämme sekä sidosryhmiämme. Ulkoasuun tulee muutoksia myöhemmin kesän korvalla, kun EK uusiin omien nettisivujen ulkonäköä. Myös kuukausikirjeen ulkonäköä ja rakennetta tullaan samalla uudistamaan. Kirjeestä tulee näyttävämpi ja helppokäyttöisempi liitteiden osalta. 6. Koulutus Oheisena SKAL:n järjestämää koulutusta: Maaliskuu ADR-täydennyskurssi (ADR-kpl ja säiliöluvan uusiminen) 10-11.3.2007 ADR-Peruskurssi (Kappaletavarakurssi / 4 pv) 14-17.3.2007 Huhtikuu ADR-täydennyskurssi (ADR-kpl ja säiliöluvan uusiminen) 14-15.4.2007 ADR-Peruskurssi (Kappaletavarakurssi / 4 pv) 25-28.4.2007 Toukokuu ADR-täydennyskurssi (ADR-kpl ja säiliöluvan uusiminen) 19-20.5.2007 9
Kesäkuu ADR-täydennyskurssi (ADR-kpl ja säiliöluvan uusiminen) 16-17.6.2007 7. Tilasto Suomen Pankki Korkotietoa 3.2007 Tilastokeskus Indeksit 2.2007 Neste Oil Diesel 16.3.2007 8. Sakot Jos kuljettajanne saa useamman kuin yhden ylinopeussakon vuoden sisällä, kolmestahan voidaan viedä ajokortti määräajaksi, niin pitäkää yhteyttä paikalliseen poliisipäällikköön. Kortin poisottaminen voidaan hoitaa vaihtoehtoisesti poliisin puhuttelulla. Tämän mahdollistaa nykyinen lainsäädäntö ja se on paljon toivottavampaa kuin ammatin menetys määräajaksi. Terveisin LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITTO Kyösti Orre 0400-426 134 kyosti.orre@ek.fi 10