ELINKEINOSTRATEGIA 2009-2015

RAAHEN SEUTUKUNTA ELINKEINOSTRATEGIA 2009-2015 Seutulautakunta 18.5.2009 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015 SIVU 1

SIVU 2 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015

RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2009-2015 SISÄLTÖ 1. Strategiatyö... 5 1.1. Strategiatyön tausta 1.2. Työryhmän asettaminen 1.3. Strategiatyön lähtökohta ja tavoitteet 1.4. Strategiatyöprosessi 1.5. Käsitteet 2. Raahen seutukunnan toimintaympäristöanalyysi, vahvuudet ja rajoitukset... 7 2.1. Toimintaympäristön kehityskuva 2.1.1. Väestön ja työvoiman määrän kehitys 2.1.2. Kysynnän kehitys 2.1.3. Teknologian kehitys 2.1.4. Yleiset odotukset 2.1.5. Yritysten odotukset 2.2. Alueen vahvuudet ja rajoitukset 2.2.1. Vahvuudet 2.2.2. Rajoitukset 3. Strategiset haasteet... 10 Mihin tulee varautua, miten vastaamme haasteeseen? 4. Missio, strategian tarkoitus... 11 5. Visio, tavoitetilamme... 11 6. Keskeiset painopisteet... 12 6.1. Toimintaympäristö 6.2. Kilpailukyky ja vetovoimaisuus 6.3. Kansainvälisyys 6.4. Elinkeinojen monipuolistaminen ja Yrittäjyys RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015 SIVU 3

7. Päätoimialat... 13 7.1. Metallitoimiala 7.2. ICT-toimiala 7.3. Palvelut ja muut toimialat 7.4. Rakennustoimiala 7.5. Energia ja maaseutu 8. Keskeiset toimenpiteet toimialoittain... 13 8.1. Metallitoimiala 8.2. ICT-toimiala 8.3. Palvelut ja muut toimialat 8.4. Rakennustoimiala 8.5. Energia ja maaseutu 9. Kehittämisorganisaatiot... 18 10. Mittarit ja seuranta... 19 11. Liitteet... 20 Mittareita koskeva tilastotieto vuodesta 2000 Toimintaympäristöanalyysin lomake SIVU 4 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015

1. Strategiatyön tausta, tavoitteet, prosessin aikataulu ja toteutus 1.1. Strategiatyön tausta Raahen kaupunki seutukunnan veturina ohjaa vahvasti koko Raahen seutukunnan tulevaisuutta ja menestymistä tulevaisuuden elinkeinopoliittisissa haasteissa. Uuden kansallisen aluekehitysinstrumentin koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) käynnistyminen vuoden 2010 alusta, osin aluekeskusohjelmaan määriteltyjä toimenpiteitä toteuttaen, toi seutukunnan elinkeinostrategian päivittämisen ajankohtaiseksi. Strategiatyön tavoitteena on luoda sellainen strategia- ja toimintaympäristö, johon kaikki alueen toimijat voivat sitoutua nykyistä paremmin. Tämä johtaa nykyistä pitkäjänteisempään elinkeinopolitiikkaan ja mahdollistaa eri kehittäjäorganisaatioiden omistajaohjauksen tehostamisen. Seudullisen elinkeinostrategian ja siihen liittyvän seutukunnan pitkäjänteisen kehittämisen linjaamiseksi tarvittiin erityinen elinkeinostrateginen työryhmä määrittelemään seutukunnan elinkeinopolitiikan linjaukset ja yhteiset tavoitteet. Elinkeinotyöryhmän tekemien linjausten avulla 1. toteutetaan seudun elinkeinostrategiaa 2. saadaan seutukunnan kehittämistyö yhteisen tahtotilan alle, eli saadaan orkesteri soittamaan samaa kappaletta 3. voidaan keskittää kehittämisvoimavarat alueen vahvuuksiin Raahen Teollistamisyhtiö Oy:n hallitus teki Raahen kaupunginhallitukselle aloitteen kaupungin elinkeinostrategiatyön käynnistämisestä. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen toi esityksen Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtokuntaan ja esitti strategiatyön laajentamista kattamaan koko seutukunnan alueen. 1.2. Työryhmän asettaminen Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtokunta nimesi kokouksessaan 12.5.2008 työryhmän valmistelemaan seutukunnallista elinkeinostrategiaa Raahen seutukuntaan. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Pyhäjoen kunnanjohtaja Mauno Peltoketo, sihteeriksi vt. kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Laajala ja jäseniksi Seppo Kauppila Raahen Teollistamisyhtiö Oy, Ari Ohinmaa/Vihannin Kehitys Oy, Ari Haapakoski/Ruukin Yrityspuisto Oy ja Risto Pietilä/ Raahen seudun yrityspalvelut. Työryhmää täydennettiin 16.6.2008 nimeämällä Mauno Peltokedon varaedustajaksi Pyhäjoen kunnasta Matti Pahkala, työryhmän varapuheenjohtajaksi Olavi Kangas/Raahen Teollistamisyhtiö Oy, Antero Kyröläinen/Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy, Raimo Seikkala/Raahen kauppakamariosasto ja Tuomo Karjalainen/Vihannin kunta. Strategiatyölle annettiin alkuperäisessä nimeämisessä takarajaksi vuoden 2008 loppu, mitä myöhemmin jatkettiin maaliskuun 2009 loppuun saakka. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015 SIVU 5

1.3. Strategiatyön lähtökohta ja tavoitteet Seutukunnallisen strategiatyön lähtökohdaksi otettiin vuoden 2006 keväällä tehty ohjelmakautta 2007 2010 koskeva aluekeskusohjelma, jota täydennettiin laajalla toimintaympäristöanalyysillä. Toimintaympäristöanalyysissä tavoitteeksi asetettiin saada näkemys noin sadalta (100) alueella vaikuttavien yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen edustajalta, kunnallisilta viranomaisilta ja poliittisilta päättäjiltä siitä, miten alueen elinkeinoelämän kehittämisessä on onnistuttu, mikä on tilanne haastatteluhetkellä, mitä muutostarpeita ja tulevaisuuden trendejä haastateltava näkee ja mikä on haastateltavan näkemys yritystoiminnan tulevaisuudesta alueella. Henkilökohtaisin haastatteluin tavoitettiin 75 yritysten ja elinkeinoelämän edustajaa ja sähköisellä kyselyllä saatiin vastaukset samoihin kysymyksiin kymmeneltä alueen poliittiselta päättäjältä ja viranomaiselta. Haastattelussa käytettiin avoimia kysymyksiä, joten vastausten analysoiminen ja yhteenvedon kokoaminen osoittautui haasteelliseksi tehtäväksi, minkä vuoksi strategityön alkuperäiseen aikatauluun haettiin jatkoaikaa. Aloitusvaiheessa strategialle määriteltiin tavoitteeksi: varmistaa alueen yritysten kasvua ja kehittymistä vahvistaa alueen osaamis- ja innovaatioympäristöä Strategia-asiakirjan osalta tavoitteeksi asetettiin 10 15 sivua käsittävä, prosessin avaava, keskeiset tavoitteet, painopisteet ja päätoimialat sisällään pitävä käytännön toimenpiteitä ohjaava asiakirja, missä toimialakohtaiset painopisteet, toimenpiteiden vaikuttavuutta kuvaavat mittarit ja strategian toteutuksen seuranta määritellään selkeästi. 1.4. Strategiatyöprosessi Toimintaympäristöanalyysin valmistuttua laadittiin strategiatyölle prosessiaikataulu siten, että osa-alue 1: Toimintaympäristön määrittely ja strategiset haasteet, valmistuu 1.12.2008 mennessä osa-alue 2: Strategian missio ja visio, valmistuu 7.1.2009 mennessä osa-alue 3: Strategiset valinnat ja mittarit, valmistuu 2.2.2009 mennessä osa-alue 4: Toimeenpano ja seuranta, valmistuu 27.2.2009 mennessä Yksittäisten osa-alueiden valmistuttua strategiatyötä käsiteltiin kehittämiskeskuksen johtokunnassa. Osa-alue 3:n valmistuttua strategiaprosessia esiteltiin alueen yrittäjille, elinkeinoelämän järjestöjen edustajille ja poliittisille päättäjille suunnatuilla kuulemistilaisuuksilla kaikissa seutukunnan kunnissa. Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 104 henkilöä. SIVU 6 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015

1.5. Käsitteet Strategiassa tulee esille käsitteitä, joista keskeisimmät lyhyesti avattuna ovat: Teollistuneet kaupunkiseudut, jolla tarkoitetaan Aluekeskusohjelmatyön yhteydessä tehtyä jaottelua perustuen ohjelma-alueiden elinkeinorakenteeseen ja asukasmäärään. Seutukunta /Strategia-alue, millä tarkoitetaan Raahen kaupungin, Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kuntien muodostamaa maantieteellistä aluetta. Seutukuntien muodostumisessa perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Missio, jolla kuvataan strategian tarkoitusta. Mikä on strategian rooli alueen kehittämisessä? Mitkä ovat strategian toteuttamisessa keskeiset painopisteet, joita vahvistamalla menestymme jatkossa? Visio, jossa kuvataan laajasti tavoitetilannetta eri näkökulmista. Seutukunnallisen strategian muodostamisessa on haasteellista löytää tavoitetila koko seutukunnan kehittämiselle. Keskeiset painopisteet, jotka on elinkeinostrategiassa valittu kehittämistoimenpiteiden kannalta kriittisen tärkeiksi. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan maantieteellistä ympäristöä ja olosuhteita, joissa toimitaan. Toimintaympäristön kehittäminen koskee samanarvoisena yritys- ja asuinympäristöä. Toimintaympäristöön kuuluu fyysinen ympäristö ja esimerkiksi saavutettavuus sekä tarjolla olevat palvelut. Kilpailukyky ja vetovoimaisuus pitää sisällään toimintaympäristön lisäksi osaavan työvoiman saatavuuden ja muut tarvittavat tukipalvelut, jotta yritykset ja asukkaat haluavat sijoittua alueelle. Vetovoimaisuuteen kuuluvat myös alueen viihtyvyyttä parantavat toimenpiteet sekä viestintä. Kansainvälisyys tarkoittaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden ja kumppaneiden kanssa, mihin sisältyy myös peruskouluikäisten kansainvälinen yhteistyö. Elinkeinojen monipuolistamisella tarkoitetaan uusien toimialojen ja toimialojen rajapintoihin syntyvien yrittäjyysedellytyksien vahvistamista. Laivakankaan sivukiviaines on kaivostoiminnassa syntyvää louhintajätettä, joka ei sisällä suuria määriä arvomineraaleja. Sivukiveä voidaan hyödyntää mm. maanrakennuksessa. 2. Raahen seutukunnan toimintaympäristöanalyysi, vahvuudet ja rajoitukset 2.1. Toimintaympäristön kehityskuva Elinkeinostrategiatyön pohjaksi määritelty toimintaympäristön kehityskuva perustuu laajassa toimintaympäristöanalyysissä saatuihin vastauksiin. 2.1.1. Väestön ja työvoiman määrän kehitys Seutukunnan alueen väestömäärä on tilastokeskuksen laatiman ennusteen mukaan aleneva tarkasteltaessa ikäryhmittäin; alle 14 vuotiaat 15 64 vuotiaat yli 65-vuotiaat tarkasteluvuosien ollessa 2009 2015 2020 2025. Työvoiman määrän laskee ennusteen mukaan strategiajakson 2009 2015 aikana 1 628 henkilöllä ja vuoteen 2025 mennessä 3 599 henkilöllä. Seudun väestömäärän kehityksen ennustetaan strategiajakson aikana laskevan 260 asukkaalla ja vuoteen 2025 mennessä 412 asukkaalla. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015 SIVU 7

Taulukko 1. (lähde: Tilastokeskus) Väestö ja työvoimaennuste 2007 sukupuolet yhteensä Väestö- ja työvoimaennuste 2007 yhteensä 2009 2015 2020 2025 2009 2015 2020 2025 Väestö ikäryhmittäin 14 6 627 6 526 6 477 6 359 Väestö ikäryhmi äin ikäryhmi äin - 14 6 627 6 526 6 477 6 359 15 64 22 416 20 500 19 237 18 519 15-64 22 416 20 500 19 237 18 519 65 65-5 578 5 578 7 331 7 331 8 579 8 579 9 331 9 331 Väestö yhteensä 34 621 34 621 34 35734 357 293 34 293 209 34 209 Työvoima 21 220 21 220 19 59219 592 18 333 18 333 17 621 17 621 Toimintaympäristöanalyysissä saadut näkemykset tukevat Tilastokeskuksen arviota. Alueella tehtävät toimenpiteet vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden edistämiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta alueen asukasluvun kehitys saadaan kasvusuuntaan. 2.1.2. Kysynnän kehitys Toimintaympäristöanalyysissä saatujen vastausten mukaan vanhus- ja hyvinvointipalveluiden kysyntä tulee kasvamaan selkeästi, johtuen ikärakenteen muutoksesta alueella ja laajemmin kansallisesti. Alueella tarjottavan ammatillisen koulutuksen oikeinsuuntaamisen merkitys korostuu tulevaisuudessa. Koulutusjärjestelmän tulee kyetä tuottamaan alueen elinkeinoelämän tarpeisiin koulutettua, hyvin motivoitunutta ja elinikäisen oppimisen sisäistänyttä osaavaa työvoimaa. Sama koskee ammattikorkeakoulu-, korkeakoulu- ja yliopistotasoisten tutkintoon johtavien oppilaitosten koulutustarjontaa. Työvoimamarkkinat ovat muuttumassa entistä nopeatempoisemmiksi. Tulevaisuudessa työvoima liikkuu alueiden välillä ja kansainvälisesti entistä helpommin. Liikkuvuuden lisääntyminen luo haasteen pienille kaupunkiseuduille ja harvaan asutuille alueille: millä keinoilla voidaan varmistaa alueen vetovoimaisuus, kilpailukyky ja elinvoimaisuus? Näistä toimenpiteistä riippumatta, väestömäärästä johtuen, seutukunnan alueelle tulee tulevaisuudessa kyetä imuroimaan osaavaa työvoimaa myös alueen ulkopuolelta. Tällöin työvoiman rekrytoinnin tulee pureutua myös työperäiseen maahanmuuttoon. Tämä edellyttää julkisilta palvelujen tarjoajilta ja elinkeinoelämältä kansainvälisyysvalmiuksien kehittämistä ja kaikilta seutukuntalaisilta suvaitsevuutta ja pyrkimystä ymmärtää vieraita kulttuureja ja kieliä. 2.1.3. Teknologian kehitys Elinkeinoelämällä on varsin yhtenäinen näkemys teknologiamuutoksesta tulevaisuudessa. Muutos tulee olemaan voimakasta ja erityisesti Internet-kaupankäynti ja tietoverkossa tarjottavien palvelujen voimakas kehittyminen tulee jatkumaan entistäkin voimakkaampana. Arkielämän uudet innovaatiot luovat mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaa useilla eri toimialoilla. 2.1.4. Yleiset odotukset Saatujen vastausten perusteella voidaan yleisistä odotuksista nostaa esille puhtaiden elintarvikkeiden saatavuus, turvallisuushakuisuus ja peruspalvelujen toimivuus. Lisäksi on odotettavissa, että yleiset elämäntavat muuttuvat yhteiskunnan muuttuessa ja koulutuksen merkitys tulee tulevaisuudessa olemaan entistäkin suuremmassa roolissa. Suuren kysymyksen muodostavat nuorten asenteiden ennakointi ja heidän odotuksensa omalta elämältään. SIVU 8 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015

2.1.5. Yritysten odotukset Alueen yritysten odotukset strategialta ja yleiseltä elinkeinopolitiikalta ovat varsin konkreettisia. Yritystoimintaan soveltuvia toimitiloja ja yritysympäristöjä tulee olla tarjolla ja elinkeinoelämän käytettävissä. Verkottumistilaisuuksia ja kanssakäymistä vahvistavia kumppanuustapaamisia, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, tulee julkisen sektorin edesauttaa. Strategian toteutuksen yhteydessä tulee toimialakohtaisia veturi- ja kasvuyrityksiä hakea aktiivisesti esille toimimaan suunnannäyttäjinä elinkeinoelämän monipuolistamisessa ja kansainvälisen kaupan tienraivaajina. Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen osalta yrittäjien odotukset vaativat selkeitä toimenpiteitä alueiden kaavoittamisesta vastaavilta. Selkeä viesti julkisen sektorin kehittämisorganisaatioille tuli yhteydenpidon ja aktiivisen kanssakäymisen lisäämisen tarpeesta. Yritykset odottavat kehittämisorganisaatioiden aktiivista yhteydenpitoa ja otetta yrityskehittämishankkeiden eteenpäin viemisessä. 2.2. Alueen vahvuudet ja rajoitukset Seutukunnan elinkeinoelämän nykytilaa kartoitettaessa keskityttiin analyysissä alueen vahvuuksiin ja rajoituksiin. Strategiassa on tavoitteena hyödyntää alueen olemassa olevat vahvuudet ja pyrkiä poistamaan tai ennaltaehkäisemään rajoituksina esiinnousseita asioita. 2.2.1. Alueen vahvuudet Metallitoimialan osaaminen - ja koko toimialan volyymi - on alueen selkein ja suurin vahvuus. Metallitoimialan merkitys Raahen seutukunnan koko työpaikkavarannosta on noin kolmannes. Softpolis-toimintaympäristö ICT-osaamisen keskittymänä on koonnut ympärilleen yrityksiä, joiden edelleen kehittyminen mahdollistaa uusien työpaikkojen ja yritysten syntymisen seutukuntaan. Kansainvälisyyden vahvistamiseksi on käytettävissä tietokanta merkittävästä osasta alueen yritysten, yhteisöjen ja kuntien kansainvälisistä yhteyksistä. Tätä tietokantaa täydentämällä ja hyödyntämällä seutukunnan toimijoiden kansainvälisiä verkostoja ja yhteistyötä voidaan laajentaa parantamaan alueen yritysten sijoittumista markkinoille. Raahen sataman investoinnit luovat valmistuessaan mahdollisuuden merilogistiikan osaamisen hyödyntämiseen kilpailuetuna alueelle sijoittuville yrityksille. Raahen satama-alueen kehittäminen yhdeksi Perämeren meriliikenteen logistiikkakeskukseksi on tulevaisuuden suuri tavoite, joka edellyttää myös yritystoiminnalle varattujen alueiden sijoittumista sataman välittömään läheisyyteen. Raahen seutukunnan alueella toimiville yrityksille ja yritystoimintaa suunnitteleville tahoille on seutukunnassa varsin kattava yrityspalveluja tarjoava verkosto, jonka sisältää löytyy asiantuntija-apua niin yritystoiminnan käynnistämisessä, liiketoiminta- ja teknologiaosaamisen vahvistamisessa, toimitiloihin ja työvoimaan liittyvissä kysymyksissä kuin koulutuksen, verotuksen ja rahoituksen erityiskysymyksissä. Kattavan verkoston veturina toimii Raahen seudun yrityspalvelut. Yritysten tukipalveluja tuottavien kunnallisten organisaatioiden uudelleen järjestäminen ja yhteistyön tiivistäminen on strategian toteutuksen onnistumiselle äärimmäisen tärkeää, eikä RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015 SIVU 9

kriittistä tarkastelua eri organisaatioiden yhdistämisestä entistä tehokkaammiksi palvelukokonaisuuksiksi järkevällä tavalla voida sulkea pois. Tärkeintä on elinkeinojen ja alueen kehittämisen kannalta kustannustehokas ja asiantunteva palvelukokonaisuus. Tätä palvelukokonaisuutta täydentää seutukunnassa tarjottava, alueen elinkeinoelämän tarpeita palveleva ammatillinen koulutustarjonta. Ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaminen OAMK:n Raahen yksikössä tulee jatkossakin olla mahdollista, jotta yritysten ja oppilaitosten välisen innovaatiotoiminnan kehittyminen tehokkaaksi innovaatioympäristöksi voidaan turvata. Tätä innovaatioympäristöä täydentää sen tiivis yhteistyö Oulun Yliopiston ja muiden korkeakoulujen välillä. Oppilaitosten neuvottelukuntien ja ohjausryhmien toimintaan tulee edelleen aktivoida yritysten edustajia. Raahen seutukunta sijaitsee maantieteellisesti Perämeren rannikolla, Pyhä- ja Siikajokilaaksoissa. Alueen luonto on monimuotoinen. Maaseutukunnat sekä Raahen vanhankaupungin miljöö tarjoavat erinomaiset asuinympäristöt täyttäen mitä erilaisimmat toiveet. Alueen edulliset asumiskustannukset ovat vetovoimatekijä, jota ei ole hyödennetty riittävästi uusien seutukuntalaisten houkuttelemiseksi alueen kuntiin. Viihtyisä ympäristö yhdistettynä turvalliseen asuinympäristöön, kattaviin peruspalveluihin ja erinomaisiin vapaa-ajan viettomahdollisuuksiin tulee hyödyntää optimaalisesti alueen vetovoimaisuustekijänä unohtamatta kehityksen avaamia uuden yritystoiminnan edellytyksiä. 2.2.2. Rajoitukset Seutukunnan kehitystä rajoittavina tekijöinä huomioidaan alueen saavutettavuus. Liikenneyhteyksien VT 8, KT 86 ja KT 88 sekä rautatieyhteyksien ylläpito ja perusparantaminen siten, että alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän vaatimat kuljetustarpeet voidaan turvata, on strategian toteutuksen kriittinen tekijä. Alueen saavutettavuuden parantaminen on elintärkeää kaupan, teollisuuden ja konepajojen menestymisen kannalta, sataman menestymisen ja matkailutoimialan vahvistamisen kannalta, sekä koko alueen vetovoimaisuuden näkökulmasta. Toisena rajoituksena vastauksista nousi esille alueen väestömäärä, jonka nousuun saaminen edellyttää laajaa yhteistyötä ja tahtotilaa. 3. Strategiset haasteet 3.1. Mihin tulee varautua, miten vastaamme haasteeseen? Strategityössä on nostettu esille seitsemän keskeistä haastetta ja niille kehityssuunnat, joita kohti strategian toteuttamisvaiheessa tulee pyrkiä. 3.1.1. Työvoiman saatavuuden turvaaminen ð ð Työn tuottavuutta on pystyttävä nostamaan. Koulutusta on suunnattava elinkeinoelämän tarpeisiin. 3.1.2. Teknologian ja uusien liiketoimintamallien hyödyntäminen ð Alueen innovaatiojärjestelmä on saatava toimimaan aitona yhteistyönä yritysten välillä, yritysten ja tutkimusyksiköiden välillä sekä yritysten, tutkimusyksiköiden ja oppilaitosten välillä. Teknologian kehitys on hyödynnettävä tehokkaammin. SIVU 10 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015

3.1.3. Alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseen ð ð ð Asuinympäristöt Yritysympäristöt Hyödynnettävä koko seutukunnan vahvuudet 3.1.4. Kansainvälistymiseen, Venäjän ja Barentsin alueen kasvaviin markkinoihin ð ð ð Venäjä-osaamista on nostettava alueen yrityksissä ja toimijoissa. Eri kulttuurien ja kielien koulutusta on lisättävä. Kansainvälisen yhteistyön merkitystä on korostettava. 3.1.5. Verkostoitumiseen ð Kansainvälisten verkostojen muodostamiseen on kiinnitettävä eritystä huomiota. 3.1.6. Puhtaiden elintarvikkeiden tuotantoon ja innovatiiviseen jatkojalostukseen ð ð Tuotantoalueiden puhtaus ja tuottokyky on säilytettävä ja tuotantoon varattujen alueiden riittävyys on turvattava maankäytön suunnittelussa. Alueella tehtävä tutkimus- ja tuotekehitystyö on turvattava, jotta elintarvikkeiden jatkojalostus säilyy ja vahvistuu seutukunnassa. 3.1.7. Yritystoiminnan kansainvälisiin haasteisiin ja kilpailukykyyn ð ð ð 4. Missio Elinkeinorakennetta on monipuolistettava. Alueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi on yritysten määrää kasvatettava. Alueelta on nostettava esille kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Raahen seutu ja alueen kunnat luovat strategisella elinkeinopolitiikalla edellytykset innovatiiviselle toimintaympäristölle, kilpailukykyiselle ja vetovoimaiselle yritys- ja asuinympäristölle, kansainvälistymiselle sekä monipuolistuvalle elinkeinoelämälle ja yrittäjyyden kasvulle. 5. Visio Raahen seutu on pienten teollisten kaupunkiseutujen sarjassa Suomen vetovoimaisin alue elää ja menestyä. Raahen seutu on erikoisterästen valmistuksessa ja metallitoimialan jatkojalostuksessa maailmanluokan osaaja ja sitä tukevat erinomaiset logistiikkapalvelut ja hyvät liikenneyhteydet. Raahen seutu tunnetaan ICT-toimialan osaamisesta, puhtaasta elintarviketuotannosta sekä kilpailukykyisistä maaseutuelinkeinoista. Monipuolistunut elinkeinorakenne sisältää energia- ja puutoimialan osaamista sekä kehittyneen palvelusektorin. Raahen seutu on kansainvälistynyt yritysten, oppilaitosten ja aktiivisesti toimivien T&Kverkostojen avulla. Meren ja sisävesien rannat ja luonto on hyödynnetty kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti asumisen, vapaa-ajan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015 SIVU 11

6. Keskeiset painopisteet 6.1. Toimintaympäristö Alueen menestymisen edellytykset ovat vahvasti sidoksissa toimintaympäristöön, minkä alueen kunnat voivat asukkailleen ja alueella toimiville yrityksille tarjota. Toimintaympäristön kehittämisessä kiinnitetään huomiota sekä asuinympäristöjen kehittämiseen että yritystoimintaan varattujen alueiden toimivuuteen. Koko strategia-alueen yhteistyö maankäytön suunnittelussa tuo synergiaetuja toimivien ratkaisujen suunnittelussa. Yritystoiminnalle tarkoitettu toimintaympäristö takaa yrityksille optimaaliset olosuhteet, kumppanit ja julkisen sektorin tukitoimet, joilla yritykset voivat kehittää omaa toimintaansa. 6.2. Kilpailukyky ja vetovoimaisuus Yritysten kilpailukyky ja toimenpiteet sen vahvistamiseksi ovat strategian toteutuksen osalta ensiarvoisen tärkeitä. Alueen kehittämistoimenpiteitä toteuttavien organisaatioiden yhteistyön tulee olla avointa ja toisiaan täydentävää. Kriittinen tekijä alueen kilpailukyvyn turvaamisessa on toimenpiteiden kohdistaminen osaavan työvoiman saamiseen ja nykyisen työvoiman säilyttämiseen alueella. Kilpailukyvyn vahventamiseen liittyvät toimenpiteet koskevat liiketoiminta- ja teknologiaosaamisen vahvistamista, jota tuotetaan tehokkaimmin asiantuntijoita hyödyntämällä ja kattavaa, myös räätälöityä, koulutusta tarjoamalla. Strategiakauden aikana on odotettavissa, että eläköitymisen myötä avautuu seutukunnan alueella satoja opetuksen, terveydenhoidon, palveluiden ja teollisuuden ammattilaisten työpaikkoja, joihin on löydettävä alansa ammattilaiset turvaamaan seutukunnan hyvinvointia. Alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseksi kaikkien toimijoiden toteuttamien toimenpiteiden täytyy olla linjassa alueen halutun imagon kanssa. Alueen saavutettavuus turvataan huolehtimalla tiestön ja rautatien ylläpidosta ja peruskunnostuksesta sekä tietoliikenneväylien kilpailukykyisestä kapasiteetista yritystoiminnan käyttöön. 6.3. Kansainvälisyys Kansainvälisyyden edistämiseksi tarvitaan yhteistyötä ja verkostoja, joissa on mukana alueen yrityksiä ja yhteisöjä. Yritysten kansainvälistymistä edistetään hyödyntämällä jo olemassa olevia kansainvälisiä verkostoja ja rakentamalla uusia yhteistyöverkostoja, joiden tavoitteena on kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen. Koulutusta lisäämällä ja suuntaamalla saadaan aikaan asennemuutos, joka on kansainvälistymisen edellytys. Erilaisten kulttuurien ja kielten tuntemus edesauttaa suvaitsevaisuuden lisääntymistä. Nuorten kansainvälisyyden lisäämistä edistetään esimerkiksi bencmarkkaamalla ruotsalaisten tapaa lasten ja nuorten kansainvälistämiseen. 6.4. Elinkeinojen monipuolistaminen ja yrittäjyys Alueen elinkeinorakennetta voidaan monipuolistaa edistämällä kasvuyritysten toimintaa, lisäämällä yritysten määrää ja panostamalla metallin lisäksi muiden toimialojen toimintaedellytyksiin. Elinkeinoelämän monipuolistamista vahvistetaan tarjoamalla tukea yritysten perustamiseen, esille nouseviin erityiskysymyksiin ja rahoitusneuvontaan. Esimerkiksi matkailu- ja palvelutoimialojen yritysten syntyminen alueelle palvelee myös alueen asukkaita ja lisää alueen vetovoimaisuutta. Nousevina toimialoina seutukunnassa voidaan nähdä myös kaivannais- ja energiateollisuuden ympärille syntyvä yritystoiminta. Yrittäjyys ja yritysilmapiirin vahvistaminen on haaste, johon kaikkien kehittämistoimijoiden on tartuttava päättäväisesti. Kynnys yritystoiminnan käynnistämiseen on seutukunnassa las- SIVU 12 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015

kettava ja asennekasvatus aloitettava jo peruskoulutasolta. Peruskoulujen yhteydenpitoa alueen yritysten kanssa on kannustettava ja opettajakunnalle on tarjottava mahdollisuus oman osaamisensa kehittämiseen tällä sektorilla. 7. Päätoimialat Raahen seutukunnan elinkeinostrategiassa on määritelty kolme päätoimialaa ja lisäksi kaksi useamman toimialan kokonaisuutta. Päätoimialojen määrittely perustuu alueen vahvuuksiin ja merkitykseen työllistäjinä. Laajempien kokonaisuuksien merkitys alueen elinkeinoelämälle on merkittävä, vaikka koostuukin useammasta yksittäisestä toimialasta. Valituilla toimialoilla on nähtävissä selkeää potentiaalia monipuolistaa alueen elinkeinorakennetta. Tehtävillä toimenpiteillä pyritään edistämään yritysten ja muun elinkeinoelämän kykyä uudistaa toimintaansa markkinoiden ja yleisen kehityksen vaatimusten mukaan. 7.1. Metallitoimiala 7.2. ICT toimiala 7.3. Palvelut ja muut toimialat 7.4. Rakennustoimiala 7.5. Energia ja maaseutu 8. Keskeiset toimenpiteet toimialoittain ja muut toimenpiteet Keskeisiä toimenpiteitä toimialoittain määriteltäessä on huomioitu strategiatyössä valitut keskeiset painopisteet. Strategiaa toteutettaessa kaikissa toimenpiteissä sekä uusia toimenpiteitä ja kehittämishankkeita suunniteltaessa peilataan vaikuttavuutta erityisesti keskeisiin painopisteisiin. Toimeenpanon strategisena kärkihankkeena toimii vuoden 2009 ajan aluekeskusohjelma (AKO) ja vuoden 2010 alusta Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO). Ohjelmia hyödynnetään strategian toteutuksen koordinoinnissa, tarvittavien selvitysten ja rahoitusten valmistelussa. Ohjelmarahoitus mahdollistaa toimenpiteet kumppanuuden ja yhteistyön aktivoimiseksi alueen sisällä ja ulkopuolella, osaamisen kehittämiseksi ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi, yritystoiminnan ja yritysten toimintaympäristön vahvistamiseksi sekä alueen vetovoiman parantamiseksi. Resurssia voidaan kohdentaa myös toimialakohtaisiin toimenpiteisiin, joilla alueen elinkeinorakennetta monipuolistetaan ja yritysten määrää kasvatetaan. Yrityksien toimintaedellytyksiä edistetään lisäksi Raahen seudun yrityspalvelujen palveluprosessien avulla, joihin liittyy mm. alkavien yritysten neuvontaa, yrityshautomotoimintaa, murrosvaiheen yritysten avustamista, rahoitusneuvontaa jne. Kalske-hankkeella tuetaan ammattikorkeakoulusta valmistuvien opiskelijoiden suuntautumista yritysten perustamiseen. 8.1. Metallitoimiala Alueen metallitoimialan keskeinen painopiste toimintaympäristön kehittämisessä on panostaa Innometals-ympäristön syntymiseen seutukuntaan. Tämä tarkoittaa kiinteää yhteistyötä yritysten, tutkimus- ja tuotekehitysyksiköiden, Oulun Yliopiston ja Ammattikorkeakoulun välillä. Toteutettavien toimenpiteiden seurauksena seutukuntaan syntyy metallitoimialan kehittämis- ja yritysympäristö, jossa alan yritysten on mahdollista kehittää ja kasvattaa yritystoimintaa tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015 SIVU 13

Yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävissä toimenpiteissä panostetaan erityisesti huipputeknologian käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Kiinnittämällä huomiota toimenpiteisiin, joissa keskeisinä teemoina ovat toiminnan laatu, osaavan työvoiman riittävyys, tuotekehityksen saama hyöty korkeakoulujen huippuosaamisesta sekä verkostoyhteistyö yrityksissä ja toimijoiden rajapinnoissa, saadaan syntymään uusia tuote- ja toimintatapainnovaatioita. Metallitoimialan kansainvälisyys nojaa vahvasti olemassa oleviin verkostoihin ja syntyviin uusiin yhteistyöklustereihin. Raahen seudun osaamiskeskuksen rooli meriklusterin osaamiskeskusohjelmassa hyödynnetään suurten yhteisprojektien toteutuksen yhteydessä. Mukaan pääseminen suuriin kansainvälisiin projektimyyntikokonaisuuksiin mahdollistaa uusien kasvuyritysten syntymisen alueelle. Strategiajakson kärkihankkeina metallitoimialalla ovat OSKE/Meriklusteri, NRT-tuotantostudioiden kehittämishanke, CASR-Steelpolis-verkostohanke, Metlog, InnoMetals-yrityspuistohanke, PK-konepajakoulu, Perämeren teräskaari-hanke ja Metka-projekti. Strategian tavoitteelliseksi mittariksi toimialalle työpaikkojen osalta on asetettu 450 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. 8.2. ICT-toimiala ICT-toimialan kehittäminen on jaettu toimintalinjoihin sekä painopistealueisiin. Toimintalinja kuvaa tekemisen tasoa ja painopisteet puolestaan niitä arvovalintoja, joissa ICT-toimialan mahdollisuudet menestykseen Raahen seudulla ovat olemassa. Toimintalinjoista tärkeimmäksi nousee Softpolis-brandin kehittäminen ja muu ICT:n toimintaympäristöön liittyvä markkinointityö. Softpolis-mainetyö tähtää siihen, että Raahen seutu on vetovoimainen ja kilpailukykyinen ICT-yritysten toimipaikka. Softpolis-brandi on tunnettu alan toimijoiden keskuudessa sekä alueella tekojen kautta. Osaavan työvoiman saanti on toinen toimintalinjan valinta. Tavoitteena on, että oikein mitoitettu tutkintoon johtava koulutus on säilynyt ja kehittynyt alueella. Alueen vetovoima on kasvanut ja yhtenä tekijänä on tunnistettavissa Softpolis Island. Alueen yrityksissä on käytössä kansainvälistä työvoimaa. Jalostusarvon kasvattaminen tarkoittaa sitä, että on osattu ankkuroitua oikeisiin kehittyviin kasvualoihin. Yritysten palvelujen ja tuotteiden jalostusarvo on noussut. Toimintalinjan neljäs osio on yritystoiminnan kasvu. Työpaikkojen lukumäärä kehittyy vähintään maan keskimääräisen ICT-alan työpaikkakehityksen mukaisesti ja alueella toimii 2-5 uutta yritystä ICT-toimialalla. Lisäksi alueella vaikuttaa yksi uusi veturitoimija. ICT-toimialan painopisteet ovat: metalli/ict rajapintaan liittyvät tuotteet ja palvelut kaupan ja palvelujen tuotteet ja palvelut langattomaan ICT:hen liittyvät tuotteet ja palvelut sekä yksi tulevaisuuden kasvuala, joka on jätetty avoimeksi teknisen kehityksen nopeuden vuoksi SIVU 14 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015

Pehr Brahe Ohjelmistolaboratorion (PBOL) johdolla on käynnistetty useita hankkeita, jotka palvelevat ICT-toimialan painopisteiden T&K-toimintaa. Spin-hanke tähtää hyvinvointipalvelujen alueelle, jossa tietoteknisten ratkaisujen avulla voidaan jatkaa ikääntyvän väestön kotona asumista. TILKE-hankkeen lähtökohtana puolestaan on tietoteollisen liiketoiminnan kehittäminen Raahen seutukunnassa. TOMI-hanke edistää yritysten mahdollisuuksia tuotannonohjausjärjestelmien hyödyntämiseen yritystoiminnassa. Strategian tavoitteelliseksi mittariksi toimialalle työpaikkojen osalta on asetettu 150 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. 8.3. Palvelut ja muut toimialat Palvelutoimiala käsitetään tässä strategiassa hyvin laajasti. Palvelutoimialan kasvu mahdollistaa uusien yritysten syntymisen julkisen ja yksityisen sektorin ulkoistaessa osia toiminnoistaan, hyvinvointi- ja kaupallisten palvelujen kehittyessä sekä luonto- ja kulttuuriympäristön synnyttäessä monipuolistuvaa yritystoimintaa. Tietoverkossa tapahtuva tuotteiden ja palvelujen myynti mahdollistaa alan toimijoille maailmanlaajuisten markkinoiden hyödyntämisen. Palvelutoimialan vahvistuminen edellyttää alan toimijoiden ja alueen kehittämisorganisaatioiden ennakointia ja mukanaoloa eri ulkoistamisprosesseissa, näihin liittyvissä koulutustarpeiden ennakoinneissa sekä valmiuksia tuottaa tarvittavaa koulutusta. Hyvinvointi- ja koulutuspalvelut toteutetaan alueella julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyönä laadukkaasti ja kilpailukykyisesti. Matkailutoimialan vahvistumisen myötä syntyneiden yritysten palvelut parantavat alueen vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä tarjoamalla palveluitaan myös paikalliselle väestölle. Kaupallisten keskittymien kehittyminen alueelle ja verkkokaupan mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttävät toimenpiteitä, joilla nykyistä Raahen talousaluetta saadaan laajennettua. Raahen sataman tarjoama logistinen meriyhteys sekä rautatien ja alueen maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen mahdollistavat jopa kansainvälistä kauttakulkuliikennettä palvelevien toimintojen syntymisen alueelle. Logistiikka-alan huolto- ja kunnossapitopalvelujen vahvistaminen tässä ympäristössä tuottaa kilpailuetua alueen yrityksille. Matkailu on edelleen maailman voimakkaimmin kehittyvä toimiala. Muun muassa terveys ja hyvinvointimatkailu on kaksinkertaistunut tällä vuosikymmenellä. Kasvuennusteet ovat edelleen 25-30 prosenttia vuosittain. Nykyajan matkailijalle ei ole ongelma lähteä vaikkapa polvileikkaukseen Tahaimaahan ja sen jälkeen toipua lomakohteessa. Suomessa tapahtuvasta matkustamisesta yli 70 prosenttia on kotimaista matkustusta. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutustutkimuksen mukaan alan välittömät työllisyysvaikutukset ovat noin 130 000 henkilöä. Jo vuonna 2002 matkailun arvonlisäyksen osuus bruttokansantuotteesta oli noin 2,4 prosenttia, joten sitä voidaan pitää todella merkittävänä elinkeinona Suomessa Suomen vahvuutena matkailijat pitävät puhdasta ilmaa, luontoa ja vahvaa liikuntaperinnettä. Myös paikalliset kulttuurinähtävyydet kiinnostavat niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin matkailijoita. Raahen seutukunnassa matkailutoimiala on hyvin pienimuotoista, voidaan sanoa, että lähes täysin hyödyntämätön toimiala. Ainoastaan Siikajoella ja Pyhäjoella toimii muutamia pieniä yrityksiä, joiden voidaan katsoa pääosin elävän matkailusta. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015 SIVU 15

Matkailu on nostettu strategiassa yhdeksi palvelusektorin kehittämisalueeksi. Raahen seutukunnan monimuotoinen luonto, laajat, maailman laajuista mielenkiintoa herättäneet suosarjaalueet, joet ja meri monimuotoisine saaristoineen ovat niitä vahvuuksia, joista on tuotteistettavissa uutta liiketoimintaa alueelle. Alueella sijaitsee useita historiallisia käyntikohteita, joiden esilletuonti toisi matkailullista vetovoimaa alueelle. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Unescon maailmanperintöluetteloonkin haluttu Kastellin linnanrauniot. Myös paikallinen kulttuuri, rakennusperinne ja vuosittain toistuvat tapahtumat - unohtamatta alueen vetovoimasta urheilu- ja liikuntaperinnettä - luovat mahdollisuuksia matkailutoimialan kehittämiseen. Tulevaisuuden matkailu Tulevaisuusskenaarioita rakennetaan paljon. Matkailu - jos mikä - tullee kokemaan näiltä osin radikaalejakin mullistuksia. Tietotekniikan läsnäolo kaikkialla mahdollistaa myös erilaisia virtuaalikokemuksia, avaruusmatkailua, meren pohjassa seikkailua, itse ohjattavia avaruusaluksia jne. Kaikki nämä ja vielä paljon muuta voimme kokea omalla sohvalla maaten. Virtuaalitodellisuuden alueelta löytyy tulevaisuudessa merkittävää matkailun liiketoimintaa ohjelmien ja niihin liittyvien laitteiden valmistajille. Strategisia tulevaisuuden valintoja mietittäessä kannattanee huomioida se, avaisivatko nämä matkailun muuttuvat trendit Raahen seutukunnassa toimiville ICT-alan yrityksille uutta liiketoimintaa matkailualalla Strategian toteutuksessa on tärkeää synnyttää laajasti palvelutoimialaa koskeva kärkihanke, jonka toimenpiteillä voidaan edistää palvelualan kehittymisen edellyttämiä toimenpiteitä. Strategian tavoitteelliseksi mittariksi toimialalle työpaikkojen osalta on asetettu 150 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. 8.4. Rakennustoimiala Rakennustoimialan keskeinen kehittämistoimenpide on projektimyynnin edistäminen ja konsortioiden luominen. Ydinvoimalan sijoittuminen Pyhäjoelle tai Simoon avaa alueen toimijoille lähes kymmenen vuotta kestävän rakentamisbuumin, jonka hyödyt täytyy lunastaa ennen tarjouskierroksen käynnistymistä. Ydinvoimalan lisäksi ja ohella Pohjois-kalotin alueella käynnistyy paljon suuria rakennushankkeita energia-, matkailu- ja kaivostoiminnan piirissä. Yritysten pienehkö koko edellyttää laajaa verkostoitumista ja kaupallisten konsortioiden syntymistä. Tämä mahdollistaa yritysten pääsemisen mukaan suurempiin kokonaisuuksiin. Tavoitteena on saada käyntiin kolmivuotinen koulutus- ja verkostoitumishanke, jolla alueen yrityksiä autetaan valmentautumaan mittaviin rakennushankkeisiin niin kotimaassa kuin viennissä. Toinen kehitettävä alue liittyy korjausrakentamiseen, jossa ensisijaisena kohteena on Raahen vanhakaupunki. Rakennusalan yritysten osaamista vanhojen puutalojen restaurointiin ja muuhun peruskorjaukseen edistetään sekä yritysten henkilöstön että uuden työvoiman koulutuksen avulla. Suojelukohteiden restaurointiin liittyvä tutkimus- ja tuotekehitystyö pyritään käynnistämään yhdessä Museoviraston kanssa. Edistetään restaurointiin erikoistuneen kehittämiskeskuksen syntymistä Raaheen. Kolmas kehittämisen painopiste on Laivakankaan kultakaivoksen sivukiven hyödyntäminen maa-, tie- ja vesirakentamiseen. Syväväylän ruoppaus- ja muut sataman investoinnit hyödynnetään Rautaruukin terästehtaan sivutuotteena syntyvien kuonatuotteiden ja muiden rakennustarvikkeiden kuljetusmahdollisuuksien parantumisena. SIVU 16 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015

Kaavoitustyön edistäminen ja sen seudullinen tarkastelu niin asumisen, kuin yritystoiminnan käyttöön tulee ottaa huomioon alueen kuntien valinnoissa jatkuvan kehittämisen periaatteella. Strategian tavoitteelliseksi mittariksi toimialalle työpaikkojen osalta on asetettu 130 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. 8.5. Energia ja maaseutu Ydinvoimalahankkeen toteutuminen Hanhikiven alueelle on erittäin merkittävä ja tärkeä koko Raahen seudun ja laajemmankin talousalueen myönteisen kehityksen vauhdittajana. Hankkeen vaikutukset ovat elinkeinostrategian tavoitteiden mukaisia väestön, yritystoiminnan, työllisyyden ja talouden kannalta. Megatrendi on yhteiskunnan rakenteita nopeasti ja syvästi ja useimmiten pysyvästi muuttava globaali ilmiö. Vallitseva megatrendi ja kehityksen katalysaattori on meneillään oleva ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja sitä kautta ympäristöarvojen ja puhtaan luonnon korostuminen. Näiden arvojen korostuessa energiasektori on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti murroksessa. Kaikkialla kehittyneissä teollisuusmaissa vannotaan uusiutuvien energiamuotojen nimiin ja niiden käyttöönottoa tuetaan monella tavoin. Valtion, Sitran, Tekesin ja osaamiskeskusten toimesta on laadittu useita energiastrategioita ja toimenpideohjelmia, joiden avulla valtakunnallisesti pyritään luomaan huomattava määrä uutta liikevaihtoa ja työpaikkoja energiaklusteriin. Raahen seutukunnan osalta energiatoimialan kehittämisen kannalta merkittävin näistä on Teknologiakeskus Merinova Oy:n, Joensuun Tiedepuisto OY:n, Prizzetech Oy:n, Jyväskylän Innovation Oy:n ja teknologiakeskus Hermian Oy:n Energiateknologian klusteriohjelma, jossa Raahen Teknologiakeskus Oy on osaamiskeskusohjelman kautta mukana. Yllä mainitut osaamiskeskukset ovat yhdessä laatineet klusteriohjelman ja ovat kaikki sitoutuneet toteuttamaan siinä valittua strategiaa. Ohjelman mukaan energia-alalla nopeimmin kasvavat globaalisti; - uusiutuvien energioiden ratkaisut ja palvelut - puhtaan energian ja ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisut ja palvelut - energian käytön ratkaisut ja palvelut - energian jakeluratkaisut Suomalaiselle energiateknologiateollisuudelle edellä luetellut muutokset luovat runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tällä hetkellä alan kasvuvauhti on Suomessa 20 prosenttia vuodessa. Edellä mainitun energiaklusterin tavoitteena on synnyttää vuoteen 2013 mennessä uutta liikevaihtoa yhteensä 10 miljardia euroa ja 2 000 uutta työpaikkaa. Ohjelman toteuttamiseen tavoitellaan osallistuvan yli 1 000 yritystä. Energiasektorin liiketoiminnan kehittämisessä Raahen seutukunnan vahvuutena ovat turve- ja metsäalan runsaat energiavarat ja myös se, että alueen yritykset ovat kiinteästi osaamiskeskusohjelman kautta mukana valtakunnallisessa energiaklusterissa. Oman vahvuutensa toimialan kehittymiseen seutukunnassa antaa Raahen terästehtaan tuottamat erikoislujat teräkset, joiden merkitys mm. tuulivoimaloiden rakentamisessa on huomattava. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015 SIVU 17

Myös alueen yritysten osaaminen ja pitkäaikainen kokemus tuulivoimaloiden osien valmistamisessa ja ydinvoimaloiden huoltotöissä on energiasektorin kasvaessa seutukunnalle merkittävä lisäarvo. Elinkeinostrategian yhtenä tavoitteena on myös nostaa seutukunnan energiaomavaraisuutta ja saada syntymään Raahen seutukuntaan merkittävä yrityskeskittymä bio-, tuuli- ja ydinvoimaosaamisessa. Alueemme yritysten koko edellyttää myös energiasektorilla laajaa verkostoitumista muiden alan toimijoiden kanssa ja sitoutumista edellä mainittuihin osaamiskeskusohjelmiin. Energiasektori on myös toimiala, jolle asetetaan jatkuvasti kiristyviä vaatimuksia. Tällöin kyky tuottaa oikeita, vaativiin olosuhteisiin soveltuvia materiaaleja, hyödyntää uutta tietoa ja osaamista nousee merkittäväksi kilpailutekijäksi. Raahen seutukunnan tuleekin tukeutua voimakkaasti myös Oulun yliopiston tutkimustoiminnan kautta saatavaan tietoon ja osaamiseen energiasektorin liiketoiminnan kehittämisessä. Maaseutu Raahen seutukunta on erittäin vahvaa alkutuotantoaluetta. Seutukunnan yrityskannasta n. 30 prosenttia on alkutuotantosidonnaisia. Maa- ja elintarviketalouden tutkimusyksikön tuottama tutkimus ja kehittämistoiminta tukee alueen alkutuotannon toimintaedellytyksiä ja erityisesti perunatutkimuksen huippuosaaminen luo edellytykset Vihannin elintarvikejalostuksen tarvitseman raaka-aineen riittävyydelle myös tulevaisuudessa. Maaseudulla tapahtuva yritystoiminta on monipuolista ja vireää. Strategian toimenpiteissä ja kärkihankkeissa ei maaseutuyrittäjyyttä eroteta muusta yritystoiminnasta, vaan toimenpiteet ulotetaan koskemaan koko seutukunnan aluetta, huomioiden kuitenkin toimialojen erityiskysymykset. Erityisesti maankäytön suunnittelussa tulee huomioida alkutuotannon tuotantoalueiden riittävyys elinkeinon turvaamiseksi alueella. Maaseudun kehittämisohjelmana strategiajaksolla toimii paikallisen Leader toimintaryhmän- Nouseva Rannikkoseutu ry:n kehittämisohjelma Kilpailusta Kumppanuuteen Maaseudun moni-ilmeinen tulevaisuus Maaseudun erityisohjelma 2007-2013. Maatilasidonnaisten yritysten tuotanto- ja liiketoimintaosaamisen kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti Pro Agria Oulun ja MTT Ruukin tutkimusyksikön asiantuntemusta ja henkilökuntaa toimimalla tiiviissä yhteistyössä eri kehittämishankkeissa näiden organisaatioiden kanssa. 1. Julkiset kehittämisorganisaatiot Raahen seutukunnassa toimii lukuisa määrä elinkeinotoiminnan kehittämisorganisaatioita. Toimintaympäristöanalyysin haastatteluissa kävi ilmi, että organisaatiot ovat liian hajallaan ja kehittämisorganisaatioiden työ saattaa olla päällekkäistä. Etenkin yrittäjien on vaikea mieltää sitä, mihin organisaatioon milloinkin on yhteydessä. Strategiatyön yhteydessä on käynnistetty kehittäjäorganisaatioita koskeva selvitystyö. Tavoitteena on luoda organisaatiomalli, jossa yrittäjät löytävät yritystoimintaa palvelevat kehittäjätahot nykyistä helpommin ja kokonaisvastuu on yksissä käsissä. SIVU 18 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015

Strategian valmistuessa alueella toimivat julkiset kehittämisorganisaatiot ovat: Raahen seutukunnan kehittämiskeskus / Raahen seudun yrityspalvelut Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Raahen Osaamiskeskus Oy Raahen Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus Oy Raahen TE-toimisto Raahen Teollistamisyhtiö Oy / Kuutosrahasto Oy Softpolis Raahe Oy Ruukin Yrityspuisto Oy Pyhäjoen Teollisuusyhtiö Oy Vihannin Kehitys Oy Oulun Seudun Ammattikorkeakoulu Oulun yliopisto Raahen Porvari- ja Kauppakoulu Raahen seudun koulutuskuntayhtymä Lisäksi alueen kunnat toteuttavat suoria kehittämishankkeita ohi edellä mainittujen organisaatioiden 1. Mittarit ja seuranta Raahen seudun elinkeinostrategialle on määritelty mittarit, joiden seurattavat arvot kerätään valtakunnallisista tiedoista, jotta alueen kehittymistä voidaan verrata toimialoittain ja kokonaisuutena. Asetetuilla mittareilla seurataan toteutettujen kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta pitkällä aikajaksolla. Tarkastelussa huomioidaan suhdannevaihtelusta johtuvat muutokset ja kiinnitetään erityistä huomiota kehityksen yleiseen suuntaan. Strategian toteutumisen seurantaan on nimetty seurantatyöryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja seurata strategian mukaisten toimenpiteiden toteuttamista alueella. Seurantaryhmän työskentely sisältyy AKO/KOKO -ohjelman toteutukseen. Strategian toimenpiteiden vaikuttavuuden mittareina käytetään seuraavia: bruttokansantuotteen kasvu jalostusarvo / työntekijä toimialoittain avainyrityksistä T&K- ja yritysrahoituksen volyymi työllisten ja työvoiman määrän kehitys asukasluvun kehitys ja tilasto pendelöinnistä yritysten nettoperustanta liikevaihdon kehitys toimialoittain avainyrityksistä Liitteenä tilastotieto mittareista Raahen seutukunnan alueelta. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015 SIVU 19

Työvoiman määrän muutos Raahen seutukunnassa Lähde: Raahen seutukunnan työvoimatoimisto 24.3.2009 Kunta/vuosi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Pyhäjoki 1 578 1 543 1 539 1 534 1 510 1 490 1 461 Raahe 11 449 11 340 11 130 10 963 10 942 10 625 10 418 Siikajoki 2 535 2 505 2 446 2 519 2 504 2 442 2 436 Vihanti 1 457 1 442 1 419 1 419 1 399 1 360 1 311 yhteensä 17 019 16 830 16 534 16 435 16 355 15 917 15 626 Työvoiman määrän muutos Raahen seutukunnassa keskimäärin vuosina 2002-2008 Lähde: Raahen seutukunnan TE-toimisto 24.3.2009 17 500 17 000 16 500 17 019 16 830 16 534 16 435 16 355 16 000 15 500 15 917 15 626 15 000 14 500 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 SIVU 20 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA 2009-2015