Huolto-ohje ULMA 3D ULMA 3D Vianilmaisinjärjestelmä Graafinen käyttöliittymä Huolto-ohje
Huolto-ohje ULMA 3D FI 5901 0174C SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...1 1.1 Yleistä...1 1.2 ULMA-järjestelmän yleiskuvaus...1 1.3 ULMA-järjestelmän kaappien sisältämät kojeet...5 2 VIANHAKU...7 2.1 Yleistä...7 2.2 Itsediagnostiikka...8 2.3Vianetsintätaulukko...11 2.3.1 Puhallin...11 2.3.3 Monitori...11 2.3.4 Kirjoitin...11 2.3.5. Valotaulu...12 2.3.6 Värimerkitsin...12 2.3.7 Äänitorvi...13 2.3.8 Kamerapalkki...13 2.3.9 Palkinnostolaite...13 2.3.10 Valopalkki...14 2.4 Kameran mittausohje...15 2.4.1 Kameran kunnon toteaminen...15 2.4.2 Kameran vaihto-ohje...15 2.5 Vahvavirtakaapin tyristorisillan mittaus- ja vaihto-ohje...17 2.5.1 Tyristorien mittaus...17 2.5.2 Tyristorien vaihto...17 2.6 Valopalkin lamppujen vaihto-ohje...18 2.7 Operointiaseman korttien vaihto-ohje...18 2.8 Jännitelähdekotelon testaus...19 2.9 Monitorin vaihto-ohje...19 2.10 Näppäimistön vaihto-ohje...19 2.11 Kirjoittimen vaihto-ohje...19 2.12 Apujännitteiden mittausohje...19 3 TOIMINTA...21 3.1 Rakenne- ja toimintaperiaate...21 3.2 Kamera...22 3.2.1 Yleistä...22 3.2.2 CCD-modulikortti...23 3.2.3 Analogiakortti...23 3.2.4 Digitaalikortti...23 3.2.5 Jännitelähdekortti...23 3.2.6 Kameran osoite...24 3.3 Kuituoptinen jakajakortti...24 3.3.1 Jännitelähdekotelo...24 3.4 Operointiasema...24 3.4.1 Yleistä...24 3.4.2 Pääosat...24 3.5 Operointiaseman kortit...26 3.5.1 UIC-386...26 3.5.2 CPU86-U...26 3.5.3 MEM86-3*192K...26 3.5.4 USART86-8CH...26 3.5.5 DI86-32...28 3.5.6 Sarjaliikennekortti ISCB-86...29
Huolto-ohje ULMA 3D 3.5.7 AIO86-8/4...31 3.5.8 DO86-16...32 3.5.9 TRN-1 ja RMT-1...32 3.6 Apujännitteet...32 3.7 Tulostuslaitteet...33 3.7.1 Monitori...33 3.7.2 Vikaraporttikirjoitin...33 3.7.3 Valotaulu...33 3.7.4 Äänitorvi...33 3.7.5 Värimerkitsin...34 3.8 Vahvavirtakaappi...37 3.8.1 Yleistä...37 3.8.2 Valopalkin jännitteensyöttö...39 3.8.3 Tyristorisilta...39 3.8.4 Sytytin...40 3.8.5 Valon intensiteetin säätö...42 3.9 Palkinnostolaite...43 3.10 Puhallin...44 4 OHJAUSSIGNAALIEN VAIKUTUS...45 4.1 Ulkoiset ohjaussignaalit...45 4.2 Puhaltimen käyntitieto...45 4.3 Pituuden nollaus...45 4.4 Ratakatko...45 4.5 Hälytysten kuittaus...46 4.7 Kauko-ohjaus ON-tilaan...46 4.8 Tampuurin vaihto...47 4.9 ULMAn ohjelmiston luku levykkeltä...47 4.10 Verkkokortin asennus...49 4.11 Valopalkin lämpötila Pt-100 anturista...50 5 LIITÄNTÄ- JA YMPÄRISTÖVAATIMUKSET...51 5.1 Liitännät...51 5.2 Ympäristövaatimukset...51 6 KÄYTTÖTURVALLISUUS...52 7 MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET...53 8 VARAOSAT...54
Huolto-ohje ULMA 3D FI 5901 0174C KUVALUETTELO Kuva 1. ULMA 3D -järjestelmä... Kuva 2. ULMA 3D -operointiasema... Kuva 3. Erillinen monitori, näppäimistö ja kirjoitin... Kuva 4. Operointiaseman sisältämät kojeet ja niiden tunnukset... Kuva 5. Vahvavirtakaapin sisältämät kojeet... Kuva 6. Kameran videosignaali ja osoitteen valinta... Kuva 7. Tyristorien mittauskytkentä... Kuva 8. Valopalkin lampun metalliliuskan taivuttaminen... Kuva 9. Kamera... Kuva 10. Operointiaseman sisäiset signaalit... Kuva 11. ULMAn sarjaliikenteen lähtö- ja tuloasteet... Kuva 12. ULMAn RS232 tietokoneliityntä... Kuva 13. Kortin DI86-32 tuloasteet... Kuva 14. Sarjaliikennekortin ISCB-86 valokuituliitäntä... Kuva 15. Sarjaliikennekortin ISCB-86 pulssitakometrin tuloasteet... Kuva 16. Analogialiitäntäkortin AIO86-8/4 analoginen tuloaste... Kuva 17. AIO86-8/4:n analoginen lähtöaste... Kuva 18. Digitaalilähtökortin DO86-16 lähtöaste... Kuva 19. Äänitorven ohjaus... Kuva 20. Värimerkitsimen ohjaus... Kuva 21. Värimerkitsimen karamoottorin ohjaus... Kuva 22. Vahvavirtakaapin kytkentä... Kuva 23. Tyristorisillan kytkentä... Kuva 24. Sillan lähtöjännite erisuurilla sytytyskulmilla... Kuva 25. Tyristorien numerointi... Kuva 26. Sytyttimen lohkokaavio... Kuva 27. Sytytyskanavat P1, P2 ja P3... Kuva 28. Valon intensiteetin säätö... Kuva 29. Palkinnostolaitteen ohjaus...
Huolto-ohje ULMA 3D 1 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä ULMA-järjestelmän vikojen paikallistaminen ja korjaus ovat yksinkertaisia, sillä järjestelmä ilmoittaa itse useista vioista ja viat korjataan vaihtamalla koko viallinen yksikkö. Tässä käsikirjassa esitetään erilaisia vikatilanteita, niiden todennäköiset syyt ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Vaikka mukana on harvinaisiakin tapauksia, eivät ohjeet välttämättä kata kaikkia mahdollisia tilanteita. Tämän käsikirjan lisäksi tarvitaan ULMAn huollossa seuraavia laitteiston mukana toimitettuja dokumentteja: käyttöohje piirustuskansio 1.2 ULMA-järjestelmän yleiskuvaus Koko ULMA-järjestelmän laitteet selviävät kuvasta 1. Tutkittavan paperiradan vastakkaisille puolille on asennettu kamera- ja valopalkit, jotka yhdessä muodostavat varsinaisen mittapään. Puhallin sijaitsee normaalisti paperikoneen käyttöpuolella välittömästi palkkien läheisyydessä. Puhallin jäähdyttää mittapään palkkeja ja estää pölyn tunkeutumisen niihin. Jännitelähdekotelo sijaitsee kamerapalkin välittömässä läheisyydessä. Koko laitteiston tehonsyötöstä huolehtii vahvavirtakaappi, joka yleensä asennetaan erilliseen sähkötilaan.
2 ULMA 3D Huolto-ohje Kuva 1. ULMA 3D -järjestelmä Tulostuslaitteista värimerkitsin on tavallisesti paperiradan ja palkkien välittömässä läheisyydessä. Valotaulu ja äänitorvi asennetaan hoitopuolelle näkyville paikoille. Radan nopeutta mitataan pulssitakometrillä, joka asennetaan moottorin akselille. ULMAn operointiasema sijaitsee joko koneen välittömässä läheisyydessä tai valvomossa. Kuvassa 2 on operointiasema, jossa on videomonitori ja näppäimistö. Monitori, näppäimistö ja kirjoitin voidaan sijoittaa myös operointiasemasta erilleen (kuva 3).
Huolto-ohje ULMA 3D 3 ABB Process Automation ULMA 3D Kuva 2. ULMA 3D -operointiasema
4 ULMA 3D Huolto-ohje C.ITOH Kuva 3. Erillinen monitori, näppäimistö ja kirjoitin
Huolto-ohje ULMA 3D 5 1.3 ULMA-järjestelmän kaappien sisältämät kojeet COA1 korttikehikko COA3 syöttöyksikkö COE1 tuuletinyksikkö COG1 jännitelähde K1 äänitorven ohjausrele X1A56, X2A56 riviliitinkortteja Kuva 4. Operointiaseman sisältämät kojeet ja niiden tunnukset
6 ULMA 3D Huolto-ohje AOF1 varoke-erotin BOF1, 2, 3 ylijännitesuojat AOF2-AOF4 suojakytkimiä BOF4, 5 valopalkin sulakkeet AOK1 pääkontaktori BOG1 tyristorisilta AOK2 palkinnostolaitteen pääkontaktori COF1, F2 puhaltimen suojakytkimet AOL1, 2, 3 kuristimet COE1 tyristorisillan puhallin AOT1, 2, 3 erotusmuuntajat DOK1, 2, 3, 4 ohjausreleitä Kuva 5. Vahvavirtakaapin sisältämät kojeet
Huolto-ohje ULMA 3D 7 2 VIANHAKU 2.1 Yleistä ULMA-laitteiston huollossa on noudatettava sähköturvallisuusmääräyksiä. Kun vika havaitaan, voidaan korjausaikaa lyhentää huomattavasti,jos heti tutkitaan vian aiheuttamat ilmiöt. Vika voidaan usein paikallistaa varsin helposti, mikäli vian etsijä tuntee ULMAn riittävän hyvin. Joissakin harvinaisissa tapauksissa saattaa olla tarpeen käydä järjestelmällisesti läpi kaikki toiminnot. Laitteisto on jännitteellinen heti kun vahvavirtakaapin varoke-erotin AOF1 on kiinni. Jos teet korjaustöitä, lukitse AOF1 auki-asentoon. Elektroniikkakorttien ja kameroiden käsittelyssä on otettava huomioon seuraavia seikkoja: kortteja tai liittimiä irrotettaessa tai kiinnitettäessä on apujännitteiden oltava poiskytkettyinä. kortteja tai liittimiä on käsiteltävä varovasti liitintappien murtumisvaaran takia. kortteja tai liittimiä kiinnitettäessä on varmistuttava, että ne tulevat oikeaan asentoon ja paikkaan. tilanteissa, jolloin kameran linssi on irrotettava, se on tehtävä mahdollisimman puhtaissa olosuhteissa, jotta vältyttäisiin lian tai pölyn pääsy CCD- elementin tai linssin sisäpinnalle. Elektrostaattisille sähköpurkauksille (ESD) herkkien elektroniikkakorttien käsittely: käyttämättömiä elektroniikkakortteja on aina säilytettävä antistaattisessa pakkauksessa ennen elektroniikkakortin asennusta on pakkauksen sähkövaraus purettava koskettamallla pakkauksella hyvin maadoitettua laitteen osaa on suositeltavaa myös purkaa oma varaus samaan tapaan tai käyttää maadoitusranneketta viallisia elektroniikkakortteja on käsiteltävä samoin kuin ehjiäkin Syy varotoimenpiteisiin on elektroniikkakortilla olevien ESD herkkien komponenttien ylikuormittumisen vaara staattisen varauksen purkautuessa kosketettaessa elektroniikkakorttia tai asennettaessa sitä laitteeseen.
8 ULMA 3D Huolto-ohje 2.2 Itsediagnostiikka ULMAn ohjelma tutkii operointiaseman kortit noin kerran sekunnissa. Kortissa oleva vika tulostuu monitorille hälytyksenä. Digitaalisen tai analogisen tulon- tai lähdön rikkoutuminen ei tulostu monitorille, mutta ne voidaan päätellä kohdan 2.3 vianetsintätaulukon avulla. Oheisessa taulukossa luetellaan näytölle tulostuvat hälytykset. Hälytys Vian todennäköinen Korjaustoimenpide aiheuttaja MEM86-3*192K A04 Kortti MEM86-3*192K Vaihda muistikortti (paikka A04) USART86-8CH Kortti USART86-8CH Vaihda tietoliikenneohjain (paikka A56) DO86-16 A64 Kortti DO86-16 Vaihda digitaalilähtökortti (paikka A64) DO86-16 A68 Kortti DO86-16 Vaihda digitaalilähtökortti (paikka A68) AIO86-8/4 A72 Kortti AIO86-8/4 Vaihda analogialiitäntäkortti (paikka A72) DI86-32 A60 Kortti DI86-32 Vaihda digitaalitulokortti (paikka A60) KAMERAN JUOVAPROSES-- SORI WATCH DOG Kameravika Vaihda kamera KAMERAN VIKAPROSES- SORI WATCH DOG Kameravika Vaihda kamera KAMERAN ANALOGIAKOR- TIN WATCH DOG Kameravika Vaihda kamera KAMERA EI VASTAA Kameravika Vaihda kamera KAMERAT EIVÄT VASTAA Yhteysvika kamerapalkkiin Vaihda ISCB-86 Vaihda kamerapalkin päässä oleva optimultkortti KAMERAN VIDEOTASO Kameran- tai valopalkin Puhdista lasi ko. kameran kohdalta lasi likaantunut VALOPALKIN LAMPÖ- Valopalkin Puhdista valopalkin lasi TILAHÄLYTYS lasi likaantunut VALOPALKIN VALON MÄÄRÄ Valopalkin Puhdista valopalkin lasi RAJOJEN ULKOPUOLELLA lasi likaantunut KAMEROIDEN HÄLYTYKSET:
Huolto-ohje ULMA 3D 9 0 KAMERA XX EI VASTAA Kameralta puuttuu apujännite - tarkista kameran apujännitteet valodiodeista. Ne valaisevat jos jännitteet ovat kunnossa. Kameran kommunikointi ei toimi - tarkista kuituliittimet kamerasta ja optimult kortilta. Kameran osoite on väärä - tarkista kameran osoite. Kamera rikki - vaihda kamera. 1 KAMERAN XX JUOVAPROSESSORIN WATCH DOG Kameran XX juovaprosessori on ylikuormittunut - muuta juovien ilmaisutasoa epäherkemmäksi. Kameran XX juovaprosessori on pysähtynyt - vaihda kamera 2 KAMERAN XX VIKAPROSESSORIN WATCH DOG Kameran vikaprosessori on pysähtynyt - vaihda kamera 3 KAMERAN XX ANALOGIAKORTIN WATCH DOG Kameran analogiakortti on pysähtynyt - vaihda kamera 4 KAMERAN XX VIDEOTASO Kameran XX videotaso poikkeaa yli ± 200 (hex) kaikkien kameroiden videotasojen keskiarvosta. - valopalkin lasi kameran XX kohdalta likainen puhdista lasi - valopalkin lamppu palanut vaihda lamppu - objektiivin aukko liian pieni säädä aukko oikeaksi - kamera rikki vaihda kamera 5 KAMERAT EIVÄT VASTAA Kameroilta puuttuu apujännitteet - tarkista jännitteet tehonsyöttökotelosta Kameroiden kommunikointi ei toimi
10 ULMA 3D Huolto-ohje - tarkista ISCB- kortilta kommunikoinnin toimivuus. Valokuituliittimien yläpuolella olevien molempien valodiodien tulee valaista resetoi 8086- prosessori vaihda ISCB- kortti - tarkista optimult- kortilta valaisevatko molemmat valodiodit - tarkista optimult- kortin apujännite vaihda optimult- kortti 20 VALONMÄÄRÄ RAJOJEN ULKOPUOLELLA Valopalkin ohjaus saavuttanut maksimiarvon - valopalkin lasi likainen puhdista lasi - valon määrän asetusarvo liian suuri pidennä asetusarvoa
Huolto-ohje ULMA 3D 11 2.3 Vianetsintätaulukko Vianetsintätaulukon avulla on tarkoitus korjata viat kortinvaihtoperiaatteella. Toisin sanoen viallinen osa paikallistetaan ja se vaihdetaan toimivaan. Korjaustoimet tehdään taulukon mukaisessa jäjestyksessä, kunnes viallinen osa on löydetty ja vaihdettu. 2.3.1 Puhallin Laite/oire Puhallin pysähtynyt. 2.3.2 Operointiasema Laite/oire Mikään tulostuslaite ei toimi. 2.3.3 Monitori Laite/oire Monitori on pimeä. Värit ovat huonot näytöllä. Vian todennäköinen syy Yksi tai useampi vaihejännite puuttuu. Vahvavirtakaapin suoja-automaatti COF1 on lauennut ylikuormituksesta. Vian todennäköinen syy Mikrotietokone on pysähtynyt. Korttikehikosta puuttuu apujännite. Vian todennäköinen syy ON/OFF-kytkin on OFF-asennossa. Kirkkaus säädetty liian pieneksi. Monitorin sulake palanut. Monitori rikki. RGB-kaapeli irti. Korjaustoimenpide Vaihda vahvavirtakaapin rikkinäinen kahvavaroke. Tarkasta moottorin laakerit ja varmista, että jäähdytysilman kulku on esteetön. Korjaustoimenpide Katkaise operointiaseman jännite suoja-automaatista COA3/F1 noin 10 s ajaksi. Vaihda viallinen jännitelähde. Korjaustoimenpide Käännä ON-asentoon. Säädä kuva kirkkaammaksi. Vaihda sulake. Vaihda monitori. Kiinnitä kaapelin liittimet molemmista päistä uudelleen. 2.3.4 Kirjoitin Laite/oire Power- merkkivalo on sammunut Vian todennäköinen syy Sulake palanut. Jännitesyöttö 230V AC tai 110V AC puuttuu. Korjaustoimenpide Vaihda sulake. Vaihda jännitesyötön sulake.
12 ULMA 3D Huolto-ohje Kirjoitin ei tulosta tai tulostaa väärin. 2.3.5. Valotaulu Laite/oire Yksi tai useampi lamppu ei toimi. 2.3.6 Värimerkitsin Laite/oire Ei merkitse ULMAn ilmoittamia vikoja. Ei merkitse ULMAn ilmoittamia vikoja eikä toimi käsiohjauksella (mark). Ei merkitse ULMAn ilmoittamia vikoja, mutta toimii käsiohjauksella. Ei seuraa radan reunaa. Kirjoittimen valinnat operointiasemalla OFF- tilassa. Kirjoituspään ja paperin välissä roskia. Vian todennäköinen syy Valotaulun valinnat parametrinäytössä OFF-tilassa. Valotaulun jännitesyöttö + 24 V puuttuu. Digitaalilähtökortti DO86-16 rikki. Valotaulun lamppu rikki. Vian todennäköinen syy Väri loppunut Suutin tukossa Suutin radan reunan ulkopuolella Värimerkitsimen valinnat operointiasemalla OFF-tilassa. Jännitesyöttö puuttuu. Magneeettiventtiili rikki. Värimerkitsimen ohjauskotelon rele rikki. Digitaalilähtökortti DO86-16 rikki. Reunanseuranta-anturi likainen. Reunanseuranta-anturi rikki. Karamoottorin ohjausrele rikki. Operointiasemalta lähtevä värimerkitsimen ohjaus on 0 V. Karamoottori rikki. Valitse tulostus kirjoittimelle. Puhdista kirjoituspää. Korjaustoimenpide Valitse halutut ON-tilaan. Vaihda riviliitinkortin sulake. Vaihda DO86-16. Vaihda lamppu. Korjaustoimenpide Lisää väriä. Puhdista suutin. Siirrä reunanseuranta-anturia radalta poispäin. Valitse halutut ON-tilaan. Vaihda jännitesyötön sulake. Vaihda magneettiventtiili. Vaihda rele. Vaihda DO86-16. Puhdista anturi. Vaihda anturi. Vaihda rele. Vaihda DO86-16. Vaihda karamoottori. 2.3.7 Äänitorvi Laite/oire
Huolto-ohje ULMA 3D 13 Ei toimi. 2.3.8 Kamerapalkki Laite/oire Ei havaitse paperiradan vikoja. Havaitsee olemattomia vikoja. 2.3.9 Palkinnostolaite Laite/oire Ei toimi. Vian todennäköinen syy Operointiaseman ohjausrele rikki. Digitaalilähtökortti DO86-16 rikki. Riviliitinkortin X1A48 sulake palanut. Äänimerkin valinnat operointiasemassa OFF tilassa. Äänitorvi rikki. Vian todennäköinen syy Apujännitteet puuttuvat. Jokin kamera viallinen. Vian todennäköinen syy Jännitesyöttö puuttuu. Ohjausrele rikki. Digitaalilähtökortti DO886-16 rikki. Paineilma puuttuu. Pneumatiikkakotelon suuntaventtiili rikki. Korjaustoimenpide Vaihda rele K1. Vaihda DO86-16- kortti. Vaihda sulake. Valitse halutut vikalajit ON tilaan. Vaihda äänitorvi Korjaustoimenpide Korjaa jännitelähde kotelon tehonsyöttö. Vaihda viallinen kamera. Korjaustoimenpide Korjaa vahvavirtakaapin jännitesyöttö. Vaihda vahvavirtakaapin ohjausrele. Vaihda DO86-16. Tarkasta syöttöpaine ja nostosylinterin paineilmaletkut. Vaihda venttiili.
14 ULMA 3D Huolto-ohje 2.3.10 Valopalkki Laite/oire Valo puuttuu osasta palkkia. Valo puuttuu koko palkista. Vian todennäköinen syy Lamppu rikki. Valopalkin syötön sulake rikki. Tyristorisilta rikki. Lämpösuojaus lauennut. Puhallin pysähtynyt. Analogialiitäntäkortti AIO86-16 rikki. Korjaustoimenpide Vaihda lamppu. Vaihda sulake. Vaihda vialliset tyristorit (kts.) Odota palkin jäähtymistä, tarkasta laukaisulämpötila (määrittelyparametri 7.3) Puhdista puhaltimen suodatin. Katso 13. Vaihda AIO86-16.
Huolto-ohje ULMA 3D 15 2.4 Kameran mittausohje 2.4.1 Kameran kunnon toteaminen Kameran toiminnan voi testata ampumalla ilmapistoolilla reiän paperirataan. Tällöin tulostuslaitteet tulostavat reiän. Kameran juovien ilmaisun voi testata työntämällä radan pinnassa huonosti valoa läpäisevän langan kamerapalkin ja radan väliin. Tällöin tulostuslaitteet tulostavat tumman juovan. 2.4.2 Kameran vaihto-ohje Irrota kamerasta lähtevät kaksi valokuitua. Irrota apujännitejohdin ja ilmaputki. Irrota kameran kiinnityslevyn kaksi sormiruuvia ja nosta (tai laske) kameraa noin 100 mm. Uudesta paikalleen asennettavasta kamerasta on tarkistettava: Objektiivin ja sen päässä olevan UV-suodattimen puhtaus Kameran osoite, joka valitaan samaksi kuin vaihdettavassa kamerassa. (Osoitteen voi tarkistaa irrottamalla kameran kansilevy). Objektiivin aukko ja etäisyyden säätö, jotka valitaan samaksi kuin vaihdettavassa kamerassa. Uudesta paikalleen asennetusta kamerasta on lisäksi tarvittaessa oskilloskoopilla mitattava videosignaali ja säädettävä fokusointi. Tarkastuksen aikana on valopalkissa oltava valo ja valon kirkkauden tulee olla sama kuin normaalissa mittaustilanteessa. Rata päällä tai vastaava paperi radan paikalla. Videosignaali: Videosignaalin oikeellisuus tarkistetaan CCD-kortin pisteistä VIDEO A (kanava A) tai VIDEO B (kanava B). Triggaussignaalina käytetään SCAN-signaalia pisteestä TP12. Oskilloskoopin asetuksina käy esim: Triggaus: 2V/div/DC, 50µs/div ja video: 0,5V/div/AC, 50µs/div. Valonvoimakkuuden ollessa liian suuri videokäyrän kaarevuus vääristyy. Valonvoimakkuuden tai objektiivin aukon ollessa liian pieni käyrä suoristuu. Tarkennus: Kameran objektiivi tarkennetaan videosignaalin avulla (A- tai B-kanava). Kun paperi on paikallaan, radan pinnalle (videokäyrän keskialueelle) asetetaan esim. lanka, jolloin se näkyy videokäyrässä. Säädä himmenninaukko täysin auki. Objektiivin fokusointirengasta kiertämällä haetaan kohta, jossa langan aiheuttama signaali on suurimmillaan ja objektiivi lukitaan tähän asentoon lukitusruuvilla. Säädä himmeninaukko takaisin oikeaan arvoonsa.
16 ULMA 3D Huolto-ohje Kuva 6. Kameran videosignaali ja osoitteen valinta
Huolto-ohje ULMA 3D 17 2.5 Vahvavirtakaapin tyristorisillan mittaus- ja vaihto-ohje 2.5.1 Tyristorien mittaus Tyristorit mitataan yleismittarilla käyttäen asteikkoa ohm*1000. Tyristorien resistanssi mitataan sekä myötäettä estosuuntaan. On huolehdittava siitä, että rinnakkaiset kytkennät eivät väärennä mittaustuloksia. Ehjien tyristorien tyypilliset vastusarvot ovat seuraavat: Myötävastus Estovastus 100 kω - ääretön 30-50 kω Viallisten tyristorien vastaavat vastusarvot ovat: Myötävastus Estovastus Katkovikainen transistori 100 kω - ääretön 30-50 kω Tyristori oikosulussa 0 0 Tyristori, joka toimii diodina 1-2 kω 30-50 kω Koska katkovikainen tyristori antaa samat resistanssilukemat kuin ehjä, on vian etsimiseen käytettävä muita keinoja. Katkovian etsimiseen ja hilapiirin toiminnan tarkastamiseen käytetään kuvan 7 mukaista kytkentää. Yleismittari asetetaan alueelle ohm*1000 ja kytketään siten, että lukemaksi saadaan tyristorin myötävastus. Kun kytkin K suljetaan, muuttuu ehjän tyristorin resistanssi suuresta (100 kω:sta äärettömään) pieneksi (1-2 k Ω). Kun kytkin on auki, palaa ehjä tyristori estotilaan, jolloin myötävastus on suuri. Viallinen tyristori ei tottele ohjausta hilalta lainkaan tai vain osaksi. Kuva 7. Tyristorien mittauskytkentä 2.5.2 Tyristorien vaihto Tarkista, että liitettävät pinnat ovat mahdollisimman tasomaiset eikä niissä ole kohoutumia, lovia tai syviä naarmuja. Pinnoitteiden on oltava ehjät. Pyyhi komponentin liitospinta puhtaaksi. Levitä liitospinnalle hieman lämmönsiirtorasvaa. Kierrä komponentti käsin paikalleen. Kiristä komponentti momenttiavaimella 4 Nm tiukkuuteen. Momenttiavain tai muu työkalu ei saa koskettaa puolijohteen eristysosaa. 2.6 Valopalkin lamppujen vaihto-ohje
18 ULMA 3D Huolto-ohje Katkaise valopalkin jännitesyöttö vahvavirtakaapin varoke-erottimesta AOF1. Huom! Poista lampun suojapaperi vasta kun asennus on valmis! Poista valopalkin lasi lampun kohdalta. Irrota lampun kiinnitysruuvit ja poista lamppu. Katkaise ja taivuta uuden lampun metalliliuska samanlaiseksi kuin rikkoutuneessa lampussa. Jos lamppua joudutaan koskettelemaan käsin, se on puhdistettava esim. spriillä. Kuva 8. Valopalkin lampun metalliliuskan taivuttaminen 2.7 Operointiaseman korttien vaihto-ohje Katkaise jännitesyöttö operointiaseman korttikehikon alapuolella olevasta suoja-automaatista COAF1. Poista viallinen kortti kehikosta ensin avaamalla kiinnitysruuvit ja poistamalla nauhakaapelit liittimistä. Aseta uuden kortin oikosulkupistokkeet ja kytkimet samoin kuin ne ovat viallisessa kortissa, tai asiakaskansiossa olevan virtapiirikaavion mukaisesti. Aseta uusi kortti paikalleen, kiristä kiinnitysruuvit ja kytke lattakaapelit. Kytke operointiaseman jännitesyöttö. Käynnistä mittaus operointiaseman näppäimistöstä.
Huolto-ohje ULMA 3D 19 2.8 Jännitelähdekotelon testaus Kameroille menevät apujännitteet voidaan mitata jännitelähdekotelon riviliittimistä (katso jännitelähdekotelon virtapiirikaavio). 2.9 Monitorin vaihto-ohje Katkaise jännitesyöttö operointiaseman suoja-automaatista COAF1. Irrota verkkojohto monitorista. Irrota monitorin takaa lähtevät kolme videokaapelia liittimistään. Kiinnitä videokaapelit uuden monitorin tuloliittimiin seuraavasti: punainen R-liittimeen, vihreä G-liittimeen ja sininen B-liittimeen. Kiinnitä verkkojohto monitoriin. Kytke monitorin syöttöjännite POWER ON/OFF-kytkimestä. Kytke operointiaseman jännitesyöttö takaisin. Säädä kuvan kirkkaus sopivaksi. 2.10 Näppäimistön vaihto-ohje Katkaise jännitesyöttö operointiaseman suoja-automaatista COAF1. Operointiasemaan sijoitettu näppäimistö vaihdetaan avaamalla sen kiinnitysmutterit ja irrottamalla kaapeliliitin UIC-386-kortilta. 2.11 Kirjoittimen vaihto-ohje Valvomon kirjoitinta vaihdettaessa on tarkistettava kirjoittimen parametrien stop- ja pariteetti- sekä databittien lukumäärä. Sarjaliikenteen nopeus on säädettävissä myös parametrilla. Kirjoittimen asettelut saadaan sen käsikirjasta. 2.12 Apujännitteiden mittausohje Operointiasema Operointiaseman korttikehikon apujännitteet + 5 V, - 15 V, + 15 V mitataan apujännitelähteen COG1 (P350/070) liittimistä: liitin OP1= + 5 V, liitin 3= - 15 V, liitin 2= + 15 V ja liitin OV= ± 0 V. Apujännitteet voidaan mitata myös esim. korttipaikkaan asennetun jatkokortin avulla: liitin XA/2a= ± 0 V, liitin XA/1a= + 5 V, liitin XA/31a= - 15 V. Jännitteet voidaan mitata myös liittimen XB vastaavista nastoista. Apujännitteiden tulee olla + 5 V ± 0,25 V, + 15 V ± 0,5 V ja -15 v ± 0,5 V.
20 ULMA 3D Huolto-ohje Operointiaseman riviliitinkorttien apujännite + 24 V mitataan jännitelähteen COG1 navoista: liitin 5= + 24 V ja liitin X= ± 0 V. Apujännitteen tuleee olla + 24 V ± 3,6 V. Apujännitelähteen P350/070 mittauspisteet ovat seuraavassa taulukossa. Muiden liittimien merkitys on esitetty piirustuskansioon sijoitetusta jännitelähteen selostuksessa. P350/070 Liitin Merkitys L 220 VAC syöttöjännite N 0 V syötön nolla OP1 + 5 V 0V ± 0 V (+5, +15 ja -15 V:n nolla) 2 + 15 V 3-15 V X ± 0 V (+24 V:n nolla) 5 + 24 V
Huolto-ohje ULMA 3D 21 3 TOIMINTA 3.1 Rakenne- ja toimintaperiaate ULMA-järjestelmän varsinaisen mittausosan muodostavat kaksi tutkittavan radan poikki ulottuvaa palkkia, jotka sijaitsevat radan eri puolilla silloin, kun kyseessä on läpivalaiseva mittaus ja samalla puolella silloin, kun kyseessä on heijastava mittaus. Näistä valopalkki säteilee valoa, joko radan lävitse tai radan pinnasta heijastaen. Tutkittavassa materiaalissa olevat viat aiheuttavat säteilyssä muutoksia, jotka kamerapalkin kamerat analysoivat erityyppisiksi vioiksi. Kamerapalkista tulevat signaalit siirretään valokaapelilla palkin päässä sijaitsevalle kuituoptiselle jakajakortille, josta signaalit siirretään valokaapelilla operointiasemalle. Kamerapalkki saa apujännitteensä palkiston lähellä sijaitsevasta jännitelähdekotelosta. Operointiasemassa sijaitsevat mikrotietokone ja jännitelähteet sekä mahdollisesti operointilaitteet kuten värimonitori, näppäimistö ja rullapallo. Laitteiston tehonsyöttö on sijoitettu erilliseen vahvavirtakaappiin.
22 ULMA 3D Huolto-ohje 3.2 Kamera 3.2.1 Yleistä Kameran mekaniikka käsittää: metallisen kotelon (B1) 35 mm tai 50 mm objektiivin (B2) ilmaputken (B3), jota myöten jäähdytysilma johdetaan CCD-modulikortille (A2) Elektroniikkaosa käsittää: CCD-modulikortin (A2) analogiakortin (A3) digitaalikortin (A4) jännitelähdekortin (A1) Kuva 9. Kamera
Huolto-ohje ULMA 3D 23 3.2.2 CCD-modulikortti CCD-elementissä on 2048 kappaletta 13 µm x 13 µm kokoista valoherkkää aluetta, joita kutsutaan kuvapisteiksi (pikseleiksi). Valopalkin lähettämä valo tulee objektiivin kautta CCD-elementille, joka muuttaa valon kahdeksi sähköiseksi videosignaaliksi. Videosignaalit vahvistetaan transistoriasteella ja lähetetään 20-napaista nauhakaapelia pitkin analogiakortille. 3.2.3 Analogiakortti CCD-modulikortilta tulevat videosignaalit jaetaan analogiakortilla vikojen ja juovien ilmaisukäsittelyyn. Vikojen ilmaisussa videosignaaleista poistetaan tasajännitekomponentti ja näin saadut korjatut videosignaalit analysoidaan viidellä komparaattorilla erityyppisiksi vioiksi, kuten reikä, vaalea täplä tai tumma täplä. Tämän jälkeen komparaattorien vertailutason ylittäneet viat digitalisoidaan ja niihin lisätään tieto vian paikasta ja koosta. Juovien ilmaisussa videosignaali digitalisoidaan ja siihen lisätään pikselikohtainen paikka. Saatu tieto kirjoitetaan kaksiporttiseen RAM-muistipiiriin. 3.2.4 Digitaalikortti Digitaalikortti voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen lohkoon: vikojen käsittely, juovien käsittely ja kommunikointi. Niillä jokaisella on oma mikroprosessorinsa. Vikaprosessori (80C186) lukee analogiakortilta tulevat vikatiedot, laskee vian koon ja lähettäää operointiasemalle vain aseteltujen minimikokojen ylittävät viat. Juovaprosessori (TMS320C25) lukee kaksiporttisesta RAM-piiristä pikselikohtaisia vikatietoja, vertaa näitä operointiasemalta aseteltuihin ilmaisutasoihin ja lähettää ilmaisutasojen ylittävät pikselikohtaiset juovatiedot kommunikointiprosessorille. Kommunikointiprosessori (INTEL 80C186) on kameran pääprosessori, jonka kautta välitetään kaikki tieto operointiaseman ja kameran välillä. Prosessori laskee juovan koon ja määrittelee sen paikan ja lähettää vain asetellun koon ylittävät juovat operointiasemalle. 3.2.5 Jännitelähdekortti Jännitelähdekortti tekee kameran korttien tarvitsemat stabiloidut apujännitteet. Kortille tuodaan palkin päädyn läheisyydessä olevasta jännitelähdekotelosta + 24 V ja ± 18 V tasajänniteet. + 24 V jännitteestä tehdään hakkurityyppisellä jännitelähteellä logiikkapiirien tarvitsema + 5 V apujännite. ± 18 V jännitteistä tehdään lineaariregulaattoreilla analogiakortin tarvitsemat ± 15 V ja + 5 V ± 5 mv jännitteet. Jännitelähdekortilla on tulojännitteen puolella seuraavat lasiputkisulakkeet: + 24 V 3A + 18 V 1A 18 V 0,5A Kortilla on jokaisen sulakkeen jälkeen kytketty vihreä valodiodi, joka palaa, kun ko. sulake on toimintakuntoinen. 3.2.6 Kameran osoite
24 ULMA 3D Huolto-ohje Kamerat ovat vaihtokelpoisia keskenään. On ainoastaan vaihdettava kameran osoite sen paikkaa vastaavaksi ja tarkistettava fokusointi. 3.3 Kuituoptinen jakajakortti Kuituoptinen jakajakortti sijaitsee palkin päätypilarissa tai palkissa. Kortille tuodaan + 18 V syöttöjännite jännitelähdekotelosta, mistä tehdään logiikkapiirien ja kuituoptisten lähettimien tarvitsema + 5 V apujännite. Kortti jakaa operointiasemalta tulevan datan kameroille ja yhdistää vastaavasti kameroilta tulevan datan ja lähettää sen operointiasemalle. Kortilla on kaksi valodiodia, joista näkee tulevan ja lähtevän datan tilan: Keltainen valodiodi palaa, kun joku kamera lähettää dataa operointiasemalle. Vihreä valodiodi palaa, kun operointiasema lähettää dataa kameroille. 3.3.1 Jännitelähdekotelo Jännitelähdekotelossa tehdään kameroiden tarvitsemat apujännitteet + 24 V ja ± 18 V. Apujännitteet ovat stabiloimattomia ns. raakajännitteitä. Jännitesyöttö 220 V AC tulee vahvavirtakaapista. 3.4 Operointiasema 3.4.1 Yleistä Operointiasema käsittelee kamerapalkin havaitsemat viat ja tulostaa nämä valituilla tulostuslaitteilla. Näppäimistön avulla voidaan muuttaa laitteen mittausherkkyyttä ja valita halutut tulostuslaitteet. Prosessiin menevät ja sieltä tulevat pulssimuotoiset signaalit on erotettu optisesti ohjauslogiikasta. Mittaustietoja käsittelee ja prosessia ohjaa mikrotietokone. Ohjelmat on tehty ULMAa varten PLM-, ASSEMBLER- ja C++-kielillä. Korttien liittyminen väylään on esitetty lohkokaaviona kuvassa 10. Ohjelmat luetaan käyttöönoton yhteydessä levykkeeltä luku- ja kirjoitusmuistiin sekä asennetaan järjestelmän kovalevylle. 3.4.2 Pääosat Operointiasema muodostuu seuraavista osista: 21-paikkainen korttikehikko, jossa sijaitsevat elektroniikkakortit prosessiliitäntämekaniikka jännitelähteet monitori (kaappimalli) näppäimistö (kaappimalli) rullapallo (kaappimalli) Monitori, näppäimistö sekä rullapallo voivat sijaita myös operointiaseman ulkopuolella.
Huolto-ohje ULMA 3D 25 Kuva 10. Operointiaseman sisäiset signaalit
26 ULMA 3D Huolto-ohje 3.5 Operointiaseman kortit ULMAn operointiaseman kortit voidaan jakaa toimintojensa puolesta seuraaviin ryhmiin: Tietokoneyksikkö UIC-386 Keskusyksikkö CPU86-U10 Muistikortti MEM86-3*192K Sarjaliikennekortti USART86-8CH Sarjaliikennekortti ISCB86 Muut liitäntäkortit: Digitaalitulokortti DI86-32 Digitaalilähtökortit DO86-16 Analogialiitäntäkortti AIO86-8/4 Liitäntäkortti TRN-1 on käytössä pöytämallisen näppäimistön kanssa. Korttien sijainti kehikossa ja niiden oikosulkupistokkeiden ja kytkimien asennot on esitetty asiakaskohtaisessa piirustuskansiossa. 3.5.1 UIC-386 UIC-386 toimii tietokoneyksikkönä ULMA järjestelmässä. Se on teollisuuskäyttöön suunniteltu Intel 386SL, 20 MHz prosessoripohjainen mikrotietokone. Siinä on 10 MB RAM muistia, 210 MB kovalevy ja 3,5 tuuman levykeasema. Käyttöjärjestelmänä on MS-DOS versio 6.2 tai uudempi. UIC-yksikössä on kaksi RS232 sarjaliityntää, rinnakkaisliityntä, monitorille R, G, B ja synkronointi liitynnät sekä VGA yhteensopiva D-liitin. UIC- yksikköön voidaan myös asentaa erilaisia verkkokortteja. 3.5.2 CPU86-U ULMAssa käytetään keskusyksikkönä 10 MHz CPU86-U10-korttia. Kortti perustuu Intelin 8086 - mikroprosessoriin ja sen oheispiireihin. CPU86-U10 ohjaa nopeita I/O-toimintoja. Sen ohjelmat ladataan UIC386-yksiköltä järjestelmän käynnistyksen yhteydessä. Sen tarvitsema luku-kirjoitusmuisti on muistikortti RAM-muistissa. 3.5.3 MEM86-3*192K ULMAssa käytetään MEM86-3*192K-muistikorttia, joka on kalustettu 24:llä kappaleella tyypin 2764 RAMmuistipiirejä. ULMAn vaatimat I/O-ohjelmat luetaan levykkeeltä muistikortin RAM muisteihin. 3.5.4 USART86-8CH Kortin USART86-8CH kanavat 0-3 on yhdistetty nauhakaapelilla riviliitinkorttiin SC86-4CMO. Se erottaa signaalit galvaanisesti ja muuntaa tietoliikennesignaalit haluttaessa myös 20 ma virtasilmukkatiedoksi. Valinta RS-232 tai virtasilmukka tiedosiirrosta tehdään kanavakohtaisesti kytkimillä riviliitinkortilla.
Huolto-ohje ULMA 3D 27 Kuva 11. ULMAn sarjaliikenteen lähtö- ja tuloasteet
28 ULMA 3D Huolto-ohje RS 232-liitäntää ei saa viedä operointiaseman ulkopuolelle, vaan modeemi on syytä sijoittaa operointiasemaan. Kuva 12. ULMAn RS232 tietokoneliityntä 3.5.5 DI86-32 DI86-32 on 32 bitin digitaalitulokortti. ULMAssa korttia käytetään ympäryslaitteilta tulevien digitaalisten signaalien lukemiseen. Digitaalitulokortin optisesti erotetut tulot saavat prosessijännitteensä riviliitinkorttien + 24 V apujännitelähteestä. Tuloasteen virta 0-1,5 ma vastaa loogista "0" ja loogista "1" vastaa 4,7-7 ma. Tuloa vastaava valodiodi loistaa kortin etureunassa tulon ollessa "1" tilassa. Tulojen tuloasteet ovat kuvan 13 mukaisia. Kuva 13. Kortin DI86-32 tuloasteet
Huolto-ohje ULMA 3D 29 3.5.6 Sarjaliikennekortti ISCB-86 Sarjaliikennekortissa ISCB-86 on kaksi sarjaliikennekanavaa (kuva 14): nopea valokuituliitännällä varustettu ja RS 232 -typpinen kanava. Valokuituliitännäinen kanava on varustettu kahdella rinnakkaisella liittimellä, joihin voidaan liittyä joko muovikuidulla tai lasikuidulla. Liitännän kautta kommunikoidaan kamerapalkin kameroiden kanssa ns. kiertokyselyperiaatteella. RS 232 -tyyppinen kanava on testausta varten. Kuva 14. Sarjaliikennekortin ISCB-86 valokuituliitäntä
30 ULMA 3D Huolto-ohje Sarjaliikennekortissa ISCB-86 on lisäksi kaksi optoerotettua tulokanavaa pulssitakometrin kytkemistä varten (kuva 15). Pulssitakometrin enimmäistaajuus on 25 khz ja pulssiluku 1024 pulssia kierrosta kohti. Kuva 15. Sarjaliikennekortin ISCB-86 pulssitakometrin tuloasteet
Huolto-ohje ULMA 3D 31 3.5.7 AIO86-8/4 Analogialiitäntäkortissa AIO86-8/4 on kahdeksan analogiatuloa ja neljä analogialähtöä, joiden analogiajännitteet ovat ± 10 V. Sekä A/D- että D/A-muuntimet ovat 12-bittisiä. Tulokanavat (kuva 16): tulo 1 mittaa valopalkin Pt-100 -anturin lämpötilasta riippuvan jännitehäviön UPt-100 lämpötilan mittausta varten. Kuva 16. Analogialiitäntäkortin AIO86-8/4 analoginen tuloaste Differentiaalisen tuloasteen suurin sallittu ylijännite on 100 V, ja aikavakio n. 1 ms (kuva 18). Analogisten jännitelähtöjen pienin sallittu kuorma on 2 kω ja asettumisaika n. 3 ms. Lähtöasteessa on käytetty tarkkoja komponentteja, joten sitä ei tarvitse virittää. Lähtökanavat (kuva 17): lähtö 0: valopalkkia syöttävän tyristorisillan jänniteohje CFU Kuva 17. AIO86-8/4:n analoginen lähtöaste
32 ULMA 3D Huolto-ohje 3.5.8 DO86-16 DO86-16 on 16-kanavainen digitaalilähtökortti, jonka lähtöasteet on mitoitettu 24 V prosessijännitettä varten (kuva 18). Kortin virtaa syöttävien lähtöasteiden suurin sallittu jatkuva lähtövirta on 150 ma kanavaa kohti ja maksimi käyttöjännite 32 V DC. Kortti DO86-16 sitoo kaikkien lähtöjen käyttöjännitteet samaan potentiaaliin. Kuva 18. Digitaalilähtökortin DO86-16 lähtöaste 3.5.9 TRN-1 ja RMT-1 Kortteja TRN-1 ja RMT-1 käytetään pöytämallisten monitorien ja näppäimistöjen kanssa. Niillä muutettaan näppäimistön, rullapallon ja kirjoittimen liityntä RS422 muotoiseksi ja siirretään sarjamuodossa. Liitäntäkortti TRN-1 sijaitsee operointiasemassa kun taas RMT-1 sijaitsee pöytämallisten monitorin ja näppäimistön läheisyydessä valvomossa. 3.6 Apujännitteet ULMAn apujännitelähteiden syöttöjännite 220 V AC ± 15 % ; 50-60 Hz otetaan vahvavirtakaapista. ULMAn mikrotietokone saa korttikehikon tarvitsemat apujännitteet + 5 V ja ± 15 V jännitelähteestä P350/070 (COG1). Jännitelähde huolehtii myös syöttöjännitteen valvonnasta antamalla syöttöjännitteen katketessa mikrotietokoneelle ennakkotiedon + 5 V syötön katkeamisesta, jolloin mikrotietokone tallentaa tietyt muuttujat akkuvarmistettuun luku-kirjoitusmuistiin. Jännitelähde P350/070 muodostaa myös ULMAn valotaulun lamppujen, releiden ja digitaalitulojen tarvitseman + 24 V prosessijännitteen.
Huolto-ohje ULMA 3D 33 3.7 Tulostuslaitteet 3.7.1 Monitori Monitorina käytetään NECn Multisync 6FGp 21 tuumaista monitoria. Teknisiä tietoja: _ syöttöjännite 220-240 V, 50-60 Hz _ tehonkulutus 170 W _ kuvaruutu 21", VGA ja MCGA yhteensopiva _ signaalitulo 0,7 Vpp _ ulkoinen tahdistustulo 0,3 Vpp (vihreän signaalin tulossa) _ tuloimpedanssi 75Ω _ juovaluku 1024 Monitorin toiminta on selostettu monitorin käsikirjassa (englanninkielinen). Monitorin vakio- ja toimituskohtaiset näytöt sekä käyttö on selostettu käyttöohjeessa, joka löytyy piirustuskansiosta. 3.7.2 Vikaraporttikirjoitin Vikaraporttikirjoitin tulostaa paperille havaitut viat ja niiden sijainnin radan pituus- ja poikittaissuunnassa. Vikaraporttikirjoittimen toiminta ja rakenne selviävät kirjoittimen omasta käsikirjasta, joka löytyyä piirustuskansiosta. Valvomoon sijoitettavaksi kirjoittimeksi suositellaan HP Laserjet 4P mallia. Vikaraporttikirjoitin liitetään mikrotietokoneen rinnan- tai sarjaporttiin. 3.7.3 Valotaulu Valotaulu hälyttää paperiradassa havaitusta viasta. Valotaulussa on viisi 26 V 3 W merkkilamppua. Lamppuja ohjaa digitaalilähtökortti DO86-16 riviliitinkortin DI/DO 32 CH kautta + 24 V prosessijännitteen avulla. Hälytyksen pituus ja hälyttävä vikalaji ovat valittavissa parametrinäytöltä. 3.7.4 Äänitorvi Äänitorvi (kuva 19) antaa hälytyksen paperiradassa havaitusta viasta. Hälytyksen pituus ja hälyttävä vikalaji ovat valittavissa parametrinäytöltä. Kuva 19. Äänitorven ohjaus
34 ULMA 3D Huolto-ohje 3.7.5 Värimerkitsin Värimerkitsin suihkuttaa paperiradan reunaan noin 10 mm leveän värimerkin ilmaistun vian kohdalle. Merkki näkyy paperirullan päästä värirenkaana, jonka avulla vikakohta voidaan paikallistaa aukirullauksessa. Värimerkitsin koostuu seuraavista osista: _ karamoottori _ suutin (1 tai 2 kpl) _ värisäiliö (1 tai 2 kpl) _ jätevärisäiliö _ magneettiventtiilit (2 tai 4 kpl) _ reunanseuranta-anturi _ paineenalennusventtiili _ ohjauskotelo ULMAn mikrotietokone ohjaa värimerkitsimen magneettiventtiileitä digitaalilähtökortin DO86-16 kautta ohjauskotelon GH3 kytkimen S2 ollessa AUTO-asennossa (kuva 20). Värimerkin pituus on valittavissa parametrinäytöstä. Värimerkitsimen karamoottoria, joka siirtää merkitsimen radalle ja pois radalta, ohjataan joko digitaalilähtökortilla tai reunanseuranta-anturilla (kuva 21). Digitaalilähtökortti ohjaa värimerkitsimen ratakatkon ajaksi pois radalta. Reunanseuranta-anturi ohjaa värimerkitsintä siten, että tämä seuraa radan reunaa normaalin ajon aikana. Rullanvaihdossa värimerkitsin suihkuttaa radan reunaan parametrinäytöllä valitun pituisen värimerkin. Ohjauskotelon GH3 kytkimen S2 ollessa MAN-asennossa, voidaan testata merkkauksen toimintaa kytkimen S1 avulla. Värin suihkutusta ohjataan kääntämällä MARK-kytkintä 1-suuntaan. MARK-kytkimen 2-toiminta on kaksivärimerkitsimen toisen värin ohjaukseeen. Kytkimen S3 ON/OFF-toiminnolla voidaan ohjata karamoottoria kytkimen ollessa MAN-asennossa.
Huolto-ohje ULMA 3D 35 Kuva 20. Värimerkitsimen ohjaus
36 ULMA 3D Huolto-ohje Kuva 21. Värimerkitsimen karamoottorin ohjaus
Huolto-ohje ULMA 3D 37 3.8 Vahvavirtakaappi 3.8.1 Yleistä ULMA-laitteisto saa vahvavirtakaapin kautta kaikki tarvitsemansa jännitteet tehtaan sähköverkosta. Syöttöjännite vahvavirtakaapille on yleensä 380-575 VAC, 50/60Hz. Kaapin varoke-erottimella saadaan koko ULMA-laitteisto jännitteettömäksi. Vahvavirtakaappi (kuva 22): antaa verkkojännitteestä riippumatta operointiasemalle, päätykotelolle, värimerkitsimelle ja palkinnostolaitteelle 220 ± 10 V, 50 tai 60 Hz jännitteen muuntajiensa AOT1, AOT2 ja AOT3 avulla. antaa valopalkille tyristorisillan avulla halutun jännitteen. ohjaa oheislaitteita releidensä ja kontaktoriensa avulla. tekee järjestelmän jännitteettömäksi varoke-erottimesta käännettäessä. Apujännitemuuntajien AOT1, AOT2 ja AOT3 kytkentä eri verkkojännitteillä: IN 575 V 1.1-4.2 (1.2-2.1, 2.2-3.1, 3.2-4.1) 500 V 1.1-3.2 (1.2-2.1, 2.2-3.1) 415 V 1.1-2-2 (1.2-2.1) 380 V 1.1-1.2 OUT 240 V 5.1-5.2 220 V 5.3-5.2 200 V 5.4-5.2
38 ULMA 3D Huolto-ohje Kuva 22. Vahvavirtakaapin kytkentä
Huolto-ohje ULMA 3D 39 3.8.2 Valopalkin jännitteensyöttö Valopalkin lamput ovat infrapunakvartsilamppuja. Valopalkkia syöttää vahvavirtakaapin tyristorisilta. Tyristorisilta saa ohjauksensa ULMAn mikrotietokoneesta analogialiitäntäkortin AIO86-8/4 kautta ± 10 V jännitesignaalina, missä -10 V tarkoittaa minimijännitettä (ohjauskulma 162 ) ja + 10 V maksimijännitettä (ohjauskulma 18 ). 3.8.3 Tyristorisilta Tyristorisilta kytketään kolmivaiheverkkoon (kuva 24). Kuva 23. Tyristorisillan kytkentä Tyristorisillassa tasavirta valitsee kulkureitikseen aina ne sillan haarat, joihin liittyvä pääjännite on suurin. Kommutointi tapahtuu tyristorilta toiselle hetkinä, jolloin kaksi pääjännitettä ovat yhtä suuria. Nämä hetket ovat aina 60 päässä toisistaan siten, että sillan ylä- ja alaosan haarat kommutoivat vuorotellen 120 välein. Siltaa ohjataan niin, että kommutointihetkeä viivästetään äskeisestä pääjännitteiden yhtäsuuruushetkestä halutun verran, jolloin keskiarvoinen tasajännite pienenee syntyvien lovien ansiosta. Tilannetta on havainnollistettu kuvassa 24.
40 ULMA 3D Huolto-ohje Kuva 24. Sillan lähtöjännite erisuurilla sytytyskulmilla Kommutointi on mahdollista alueella, joka alkaa pääjännitteen vaihekulmasta 60 astetta ja jatkuu siitä eteenpäin 180 asteen verran vaihekulmaan 240 astetta. Tämä on alue, jolla tyristorisillan ns. ohjauskulma vaihtelee nollan ja 180 asteen välillä (laskettuna pääjännitteen vaihekulmasta 60 astetta alkaen). Käytännössä ohjauskulman vaihtelualue on rajoitettu välille 18-162 astetta. Tämä johtuu siitä, että kommutoinnin onnistuminen on haluttu varmistaa myös silloin, kun pääjännitteet eivät ole yhtä suuria. ULMAssa sillan lähtöjännite ei voi mennä negatiiviseksi, joten tyristorisillan lähtöjännitteen keskiarvo pienenee positiivisesta ääriarvosta nollaan ohjauskulman kasvaessa vaihteluvälillään. Lähtöjännitteen keskiarvo on nolla, kun ohjauskulma on yhtäsuuri tai suurempi kuin 120 astetta. 3.8.4 Sytytin Tyristorisillan sytytyspulssit muodostetaan ja tahdistetaan sytyttimellä, jonka energia ja tahdistusjännitteet otetaan siltaa syöttävästä verkosta. Sytytyspulssit on tahdistettu syöttävän verkon pääjännitteisiin. Sytytyspulssit annetaan samanaikaisesti kahdelle tyristorille 60 välein (alla oleva taulukko ja kuva 25). Sytytyspulssien antojärjestys: Tahdistava pääjännite Sytytettävät tyristorit Kuva 25. Tyristorien numerointi
Huolto-ohje ULMA 3D 41 L1 - L2 3, 5 L1 - L3 1, 5 L2 - L3 1, 6 L2 - L1 2, 6 L3 - L1 2, 4 L3 - L2 3, 4 L1 - L2 3, 5 Sytytin koostuu seuraavista toimintalohkoista: 1. Yhteinen ohjausjännitteen rajoitusosa. 2. Pulssinpoisto-osa, joka valvoo apujännitteitä. Pulssinpoistotila osoitetaan valodiodilla. 3. Vaihejärjestyksen indikointiosa. Valodiodi palaa, jos vaihejärjestys on väärä tai yksi vaihejännite puuttuu. 4. Apujännitelähde ± 15 V, 0,2 A. 5. Apujännitelähde + 48 V, 0,2 A 6. Sytytyskanavalohkot P1, P2, P3 Kuva 26. Sytyttimen lohkokaavio Sytyttimessä on kolme sytytyskanavaa. Tahdistusjännitteet suodatetaan alipäästösuodattimella, jolla saadaan myös tarvittava vaihesiirto. Suodatettu tahdistusjännite ohjaa kahta saha-aaltogeneraattoria. Näin saadut sahaaallot tahdistetaan tahdistusjännitteiden nollakohtiin. Sytytyshetkellä ohjaus- ja saha-aaltojännite ovat yhtä suuret ja komparaattori ohjaa suorakaidegeneraattorin (f = 18 khz) toimimaan noin 1,7 ms ajaksi. Pulssisarja ohjataan diodiverkon avulla sytytyspulssin muodostaville pulssivahvistimille.
42 ULMA 3D Huolto-ohje Kuva 27. Sytytyskanavat P1, P2 ja P3 3.8.5 Valon intensiteetin säätö ULMAn operointiaseman mikrotietokone säätää valopalkin intensiteetin ohjearvon mukaiseksi ohjaamalla tyristorisillan jännitettä analogialiitäntäkortin AIO86-8/4 kautta. Ohjearvo saadaan parametrinäytöstä ja oloarvo kameroilta. Säätö perustuu PI-algoritmiin, jonka aikavakio on sekuntien luokkaa. Kuva 28. Valon intensiteetin säätö
Huolto-ohje ULMA 3D 43 3.9 Palkinnostolaite Pneumaattisen sylinterin avulla siirretään valopalkki pois mittausasennosta ratakatkon ajaksi. Palkinnostolaitetta ohjaa digitaalilähtökortti DO86-16 ohjauskotelon GH5 kytkimen S2 ollessa AUTOasennossa (kuva 29). Kuva 29. Palkinnostolaitteen ohjaus Ohjaus viedään ohjauskotelosta GH5 pneumatiikkakotelon GH6 magneettiventtiilin keloille. Kun ohjaus tulee kelalle Y1, siirtyy palkki mittausasentoon ja ohjauksen tullessa kelalle Y2, siirtyy palkki pois mittausasennosta. Paineilmasyöttö tuodaan pneumatiikkakotelon sulkuventtiilille, josta se paineenalennusventtiilillä säädettynä tuodaan edelleen magneettiventtiilille. Magneettiventtiilin ohjauksella määrätään kumpaan nostosylinterin aukkoon paineilma ohjataan. Kun paineilma ohjataan sylinterin (+) -aukkoon, siirtyy palkki mittausasentoon ja ohjattaessa paineilma (-) -aukkoon siirtyy palkki pois mittausasennosta. Sylinterin (-) -aukossa olevalla vastusvastaventtiilillä S2 säädetään palkin liikenopeutta sen siirtyessä mittausasentoon ja vastaavasti (+) - aukossa olevalla venttiilillä S1 palkin siirtyessä pois mittausasennosta. Sylinterin päätyvaimennukset säädetään sen päissä olevilla säätöruuveilla.
44 ULMA 3D Huolto-ohje Pneumatiikkakotelon ja sylinterin väliset paineilmaletkut kiinnittyvät pikaliittimin. Letku irtoaa liittimestä siten, että painetaan letkun juuresta liittimen kaulusta sisäänpäin ja vedetään samalla letku ulos liittimestä. Letku kiinnittyy automaattisesti painettaessa se liittimen sisään. Paineilmasyöttö voidaan liittää normaaliin paineilmaverkkoon. Palkinnostolaitteen minimisyöttöpaine on 4,5 bar ja maksimipaine 10 bar. Käyttöpaineeksi suositellaan noin 6 bar. Ohjauskotelon kytkimen S1 (HÄTÄ-SEIS) painalluksella saadaan nostolaitteen liike pysäytettyä. HÄTÄ-SEIS -kytkin palautuu kääntämällä painiketta nuolen suuntaan. Ohjauskotelon kytkimen S2 ollessa MAN-asennossa voidaan nostolaitetta ohjata manuaalisesti kytkimen S3 ON/OFF -toiminnoilla. Jos valopalkissa käytetään kahta pneumaattista nostolaitetta, on kummallakin nostosylinterillä oma pneumatiikkakotelonsa ja niitä ohjataan rinnan saman ohjauskotelon avulla. 3.10 Puhallin Puhallin jäähdyttää valopalkin ja muodostaa kamerapalkkiin ylipaineen, joka estää kameroiden objektiivien likaantumisen. Puhallin kytkeytyy päälle, kun vahvavirtakaapin varoke-erotin AOF1 suljetaan turvakytkimen ollessa kiinni. Puhaltimen läheisyydessä on turvakytkin, jonka avulla puhallin voidaan pysäyttää suodattimen vaihdon ajaksi. Myös ULMA kytkeytyy pois toiminnasta turvakykintä käytettäessä. Puhaltimen syötössä on oma moottorisuoja COF1 (kahta puhallinta käytettäessä COF1 ja COF2). Moottorisuojakytkimeltä saadaan puhaltimen käyntitieto RUNNING operointiaseman digitaalitulokortille DI86-32.
Huolto-ohje ULMA 3D 45 4 OHJAUSSIGNAALIEN VAIKUTUS 4.1 Ulkoiset ohjaussignaalit ULMA vastaanottaa digitaalitulojen kautta sulkeutuvina kosketintietoina seuraavat ulkoiset ohjaussignaalit: -puhaltimen käyntitieto (RUNNING) -pituuden nollaus (LC) -ratakatko (BREAK) -hälytysten kuittaus (AACK) -ULMA OFF -ohjaus (OFF) -ULMA ON -ohjaus (ON) -rullanvaihto (RC) -ilmaisu ON/OFF (DETECTION) Analogiatulojen kautta tulevat ohjaussignaalit ovat: -valopalkin lämpötilatieto Pt-100 anturista (PT100) 4.2 Puhaltimen käyntitieto RUNNING-signaali on + 0 V, jos tuulettimen moottorin suojakytkin on lauennut. Signaali hyväksytään, jos ULMA on vihreässä ON-tilassa, ts. mittaus on käynnissä. Hyväksytty signaali saa aikaan seuraavaa: -Perustoiminnot kuten ULMAn siirtyessä OFF-tilaan. -Monitori ilmoittaa mittauksen keskeytymisestä ON/OFF-kentän keltaisella värillä, eli keltaisella ON-tilalla. -Puhaltimen pysähtyminen aiheuttaa vilkkuvan hälytyskentän ilmestymisen monitorin näytölle. Hälytyskenttää kilauttamalla nähdään hälytyssivulla oleva "PUHALLIN PYSÄHTYNYT"- teksti ja aika jolloin puhallin on pysähtynyt 4.3 Pituuden nollaus LC-signaali nollaa pituuslaskurin sisällön, mutta ei pysäytä laskuria. Pituuslaskurin nollaus hyväksytään sekä ON- että OFF-tilassa. 4.4 Ratakatko BREAK-signaali hyväksytään, jos ULMA on vihreässä ON-tilassa, toisin sanoen mittaus on käynnissä. Hyväksytty signaali saa aikaan seuraavaa: - Perustoiminnot kuten ULMAn siirtyessä OFF-tilaan. - Monitori ilmoittaa mittauksen keskeytyksestä ON/OFF kentän keltaisella värillä, eli keltaisella ON-tilalla.
46 ULMA 3D Huolto-ohje - Ratakatko aiheuttaa vilkkuvan hälytyskentän ilmestymisen monitorin näytölle. - Ratakatko tulostuu tilannenäytön vikakarttaan. - Ratakatko tulostuu aktiiviseen tietokoneliitäntään sanomana, joka sisältää senhetkisen tampuurin pituuden. 4.5 Hälytysten kuittaus AACK-signaali hyväksytään aina. Hyväksytyllä signaalilla on samat vaikutukset kuin kuitattaessa hälytys näppäimistön avulla: -Äänimerkki loppuu. -Valotaulu sammuu. 4.6 Kauko-ohjaus OFF-tilaan OFF-signaali hyväksytään, mikäli ULMA ei ole OFF-tilassa. Hyväksytyllä signaalilla on sama vaikutus kuin kytkettäessä laitteisto OFF- tilaan näppäimistöltä: -Valopalkki siirtyy pois mittausasennosta, eli LIFTER-signaali muuttuu + 24 V:sta + 0 V:ksi ja palkinnostolaitteen ohjausrele päästää. -Valopalkki sammutetaan antamalla tyristorisillan ohjausjännitteelle CFU arvo - 10 V. -MAINS-signaali muuttuu + 24 V:sta + 0 V:ksi ja vahvavirtakaapissa olevan pääkontaktorin ohjausrele päästää. Tällöin pääkontaktori aukeaa ja tyristorisillan ohjauspulssit poistetaan. -Värimerkitsin siirtyy pois radalta eli värimerkitsimen ohjaussignaali OFF1 muuttuu + 24 V:sta 0 V:ksi ja värimerkitsimen ohjauskotelossa oleva karamoottorin ohjausrele K1 vetää. Mikäli käytössä on kaksi värimerkitsintä, toista ohjataan vastaavasti OFF2 -signaalin avulla. -Pituuden laskenta ja vikojen rekisteröinti lopetetaan. -Monitori ilmoittaa pysäytyksestä ON/OFF-kentän punaisella värillä ja OFF-tekstillä. 4.7 Kauko-ohjaus ON-tilaan ON-signaali hyväksytään mikäli ULMA ei ole vihreässä ON-tilassa, ts. mittaus ei ole käynnissä. Hyväksytyllä ON-signaalilla on sama vaikutus kuin kytkettäessä laitteisto ON- tilaan näppäimistöltä: - Ilmaisinpalkki siirtyy mittausasentoon eli LIFTER-signaali muuttuu + 0 V:sta + 24 V:ksi ja palkinnostolaitteen ohjausrele vetää. - Valopalkki sytytetään ohjaamalla sytyttimen jänniteohje CFU viivetilan (vilkkuva vihreä ON-tila) ohjetta vastaavaksi. - Jos ULMA on punaisessa OFF-tilassa, MAINS-signaali muuttuu + 0 V:sta + 24 V:ksi ja vahvavirtakaapissa olevan pääkontaktorin ohjausrele vetää. Tällöin tyristorisillan pulssinpoisto vapautuu ja pääkontaktori sulkeutuu. (Keltaisessa ON-tilassa pääkontaktorin ohjaus eli MAINS-signaali on jo + 24 V, ja tyristorisillan ohjauspulssit sekä sytyttimen jänniteohje CFU keltaista ON-tilaa ovat vastaavassa arvossa.) - Värimerkitsin siirtyy radalle eli sen ohjaussignaali OFF1 muuttuu 0 V:sta + 24 V:ksi ja värimerkitsimen karamoottorin ohjausrele K1 päästää. Ohjausrele on värimerkitsimen ohjauskotelossa. Mikäli käytössä on kaksi värimerkitsintä, toista ohjataan vastaavasti OFF2 -signaalin avulla.
Huolto-ohje ULMA 3D 47 - Pituuden laskenta alkaa. - Parametrin määräämän viiveen kuluttua ULMA aloittaa mittauksen. ULMA ilmoittaa viivetilasta vilkuttamalla ON-kentässä vihreää väriä. Viiveen jälkeen ULMA siirtyy mittaustilaan, jolloin ON kentän tausta on jatkuvasti vihreä. 4.8 Tampuurin vaihto RC-signaali hyväksytään mikäli ULMA on vihreässä ON-tilassa ja tampuurin pituus ylittää parametrin lukeman. Hyväksytty signaali saa aikaan seuraavaa: -Edellisen tampuurin vikakartta talletetaan. -Tampuurinumeroa kasvatetaan parametrin määräämällä vakiolla. -Tampuurikohtaiset vikalaskurit ja pituuslaskuri nollataan. -Tampuurinvaihto vaihtaa tilannenäytön vikakarttan uudeksi. -Värimerkitsin merkitsee parametrinäytöllä asetellun pituisen merkin. -Raporttikirjoitin tulostaa tampuuriraportin. -Tampuurinvaihto tulostuu aktiiviseen tietokoneliitäntään sanomana, joka sisältää tampuurinumeron ja tampuurin pituuden. -Tampuurin vaihtosignaalin jälkeen seuraa parametrilla aseteltu ns. kuollut matka, jonka aikana ULMA ei ilmaise vikoja. 4.9 ULMAn ohjelmiston luku levykkeltä Tavallisesti ohjelmat sijaitsevat keskusyksikön kovalevyllä ja levyke luetaan vain käyttöönotossa ja ohjelmaversion päivityksenyhteydessä. Levyke on syytä lukea aina, jos: - ohjelma on seonnut jostain syystä - sähköt ovat olleet pois päältä yli 3 kk - muistikortti vaihdetaan Asennusvalmistelut: Mikäli päivität ULMAn-ohjelmistoversiota: - tallenna kaikki nykyiset parametrit 3,5" levykkeelle valitsemalla backup ja tallenna. - tulosta kaikki perusparametrit kirjoittimelle - poistu DOS:iin asetukset-valikosta Tarkasta missä DOS-hakemistossa olet asemassa c:\ (esim. C:\ulma3d) ja tee seuraava asennus samaan alihakemistoon: 1. Aseta ULMA3D- levyke asemaan A: 2. Käynnistä asennusohjelma kirjoittamalla a:install.