HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Samankaltaiset tiedostot
VESIENSUOJELUN T&K -TOIMINTA JAMKissa Esimerkkejä T&K -projekteista Tarja Stenman

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

TASO-mittausasemien kalibrointi

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

TASO-hankkeen esittely

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

NPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Juho Uzkurt Kaljunen

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Jatkuvatoiminen laitteisto

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

FOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Humusvesien puhdistus. Pentti Pirkonen Veli Seppänen Juha Heikkinen Tarja Stenman Tiina Siimekselä

BioTar-hankkeen yleisesittely

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

HUMUSVESI-hanke Loppuraportti humusvesien ensimmäisen vaiheen puhdistuskokeista LOPPURAPORTTI. Juha Heikkinen Veli Seppänen

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

HSY:n aktiivihiilipilotoinnit EPIC teknologiaseminaari , LUT

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Saloy Oy. Tehokas fosforin, humuksen ja kiintoaineen vähentämismenetelmä. Päästösieppari fosforin ja orgaanisen aineksen (humuksen) saostamiseen

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus

TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua

Mitä uutta jatkuvatoimiset ympäristömittaukset kertovat KIP alueesta?

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat

Vesiensuojelukosteikot

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Kosteikot ja vesiensuojelu

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

KERTARAPORTTI

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Kosteikot vesienhoidossa

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY RAVINTEIDEN POISTON OPTIMOINTI HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMOLLA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ RAUMA

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

BioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut. Circwaste-seminaari Sanna Kukkonen

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Transkriptio:

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1

HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy, VTT, JAMK ja Suomen Metsäkeskus 2

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA Projektin tavoitteena kehittää ympärivuotisesti toimiva kustannustehokas humusvesien puhdistuskonsepti turvetuotantoalueille Menetelmää on tavoitteena soveltaa mahdollisesti myös maa- ja metsätalouteen Hyödyt: Turvetuotantoalueiden vedet voitaisiin puhdistaa nykymenetelmiä paremmin ja kustannustehokkaammin sekä ympäristöystävällisemmin ilman teollisia kemikaaleja 3

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA Kehitettävän menetelmän tavoitteena on poistaa valumavesistä humusta (liuennut orgaaninen aines), samalla poistetaan myös kiintoainetta, typpeä, fosforia ja metalleja Puhdistusmenetelmästä syntyvä massa on tavoitteena käyttää maanparannusaineena Lisäksi tavoitteena on kehittää humusvesien tarkkailuun ja puhdistusprosessin ohjaukseen ympärivuotisesti toimiva etämittaus- ja ohjausjärjestelmä 4

PROJEKTIN VAIHEET 1. LABORATIORIOMITTAKAAVAN ESITUTKIMUS Päätoteuttaja: VTT, Jyväskylä Aikataulu: 5/2012-6/2013 2. KENTTÄPILOTTI - Päätoteuttaja: JAMK/Bioenergiakeskus, Saarijärvi - Pilottitutkimus turvetuotantoalueella Saarijärven reitillä - Aikataulu: 7/2013-10/2014 3. KOKONAISKONSEPTIN OPTIMOINTI JA MUUT SOVELLUKSET - Maa- ja metsätaloussovellukset, kaupallistamissuunnitelmat - Aikataulu: 9-12/2014 5

LABORATORIOMITTAKAAVAN ESITUTKIMUS Laboratoriossa tutkittiin eri soiden vesiä (Mesiänsuo, Kaijansuo, Löytynneva, Satosuo) Testattiin erilaisten luonnonmateriaalien humuksen poistotehoa Erilaiset savet Erilaiset tuhkat Erilaiset kalkkikivet (kalsiumkarbonaatti) Mahtikalkki (PCC-kalkin saostusjäännös, kalkkirouhe, joka sis. noin 20 % sammutettua kalkkia) Kipsi (kalsiumsulfaatti) Kaoliini (alumiinisilikaatti) Biotiitti Erilaiset järvimalmit 6

LABORATORIOMITTAKAAVAN ESITUTKIMUS Maamineraalien ja muiden materiaalien (esim. tuhkat) avulla voitiin poistaa vedestä humusta ja väriä adsorptioon perustuen, mutta ne eivät olleet yhtä tehokkaita kuin saostuskemikaalit Testattujen materiaalien orgaanisen hiilen adsorptiokapasiteetit olivat alhaisia, joten niitä tarvittaisiin aivan liikaa käytännön toteutuksessa (tonneja/vrk!) Orgaanista ainesta sitova materiaali pitäisi olla regeneroitavissa ja kierrätettävissä Testattiin kahta menetelmää, joista jälkimmäinen valittiin laboratoriopilottiin Saostus ja laskeutus Hiekka- ja kontaktisuodatus 7

LABORATORIOPILOTTI: HIEKKASUODATUS (DYNASAND) 8

LABORATORIOMITTAKAAVAN ESITUTKIMUS Laboratoriotutkimusten perusteella kalkkituotteilla saatiin parhaiten tehostettua humusvesien puhdistusta Jatkotutkimuksiin valittiin seuraavat toimenpiteet: Kalkkituote ojitetussa pintavalutuskentässä Kalkkituote pintavalutuskentän jälkeen + laskeutus + valutus vähän maatuneen turpeen läpi Sähkökemiallinen mittaus ja vertailu kaupalliseen mittaukseen Regeneroitavat sorptiomateriaalit Biologinen täytekappalekerroksessa tapahtuva puhdistus pintavalutuskentän jälkeen Kalkkituote ravinteiden poistoon suopelto-ojista 9

KENTTÄPILOTTI: Kalkkituote ojitetussa pintavalutuskentässä - Kenttäpilotti toteutetaan Vapon Pirtti-Peurusuon turvetuotantoalueella (Saarijärvi, Multia) syksy 2013 - syksy 2014 - Tutkimuskohteena pintavalutuskenttä, jonka toimintaa tehostetaan kalkkipitoisella teollisuuden sivutuotteella - PVK:n valuma-alue 60,8 ha ja pinta-ala 2,9 ha - Alkutilanteen vesi- ja turvenäytteet otettiin pintavalutuskentältä 28.8.2013 10

KENTTÄPILOTTI - Kalkkituotteen tehoa humuksen poistossa pintavalutuskentällä mitataan jatkuvatoimisesti - Jatkuvatoimiset pitoisuus- ja virtaamamittaukset pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella 11

JATKUVATOIMINEN MITTAUS Pitoisuuden (mg/l) mittaus optisella anturilla. Virtaaman (l/sek) mittaus v-padon avulla. 12

JATKUVATOIMISET MITTAUKSET JAMKISSA - Maisa-hankkeessa asennettiin Keski-Suomen ensimmäinen automaattinen ravinnemittausasema 3.6.2010 Saarijärvelle Tarvaalaan peltoojaan - Asema mittaa vedestä tunnin välein Sameutta Nitraattityppeä (NO3-N) Liukoista orgaanista hiiltä (DOC) Virtaamaa - Tulokset tallentuvat dataloggeriin ja välittyvät internettiin - Tällä hetkellä mittausasemia käytössä 4 kpl, suunnitteilla lisäasemia 13

KIITOS JA AURINKOISTA SYKSYÄ! 14