L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila 3 2.1. Väestörakenne vuosina 2000, 2005 ja 2011 sekä ennuste 2020 3 2.2. Työllisyystilanne 5 2.3. Koulutustaso 5 2.4. Kouluterveyskysely 6 2.5. Lähisuhde- ja perheväkivalta 10 2.6. Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo 10 2.7. Hyvinvoinnin indikaattorit 11 3. Lasten ja lapsiperheiden palvelujärjestelmä 12 3.1. Peruspalvelut 12 3.2. Tukevat palvelut 22 3.3. Korjaavat palvelut 31 4. SWOT 40 5. Toimenpide-ehdotukset 41 L I I T T E E T : LIITE 1: Kouluterveyskyselyn tuloksia / Kemi 2006, 2008, 2010, 2013 Kouluterveys 2013 (www.kemi.fi) Tekstissä mainitut laki- ja asetusviitteet: http://www.finlex.fi/fi/laki/
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 2 1. Johdanto Lastensuojelulain (417/2007) tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelman sisältö, kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kuntalain mukaista kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa eri vuosille. Lastensuojelun suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Kemin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt (16.11.2009/ 230) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, jonka seuranta on annettu nuorisolain mukaisen moniammatillisen ohjaus- ja palveluverkoston tehtäväksi. Kaupunginhallitus perusti tämän palveluverkoston 11.4.2011/ 135. Suunnitelman tavoitteena on kehittää lastensuojelua niin, että se vastaa paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeita sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Suunnitelman on oltava lapsilähtöinen, tarkoituksena on lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen. Suunnitelman tulee lain mukaan sisältää tiedot 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelua on lapsi- ja perhekeskeinen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivityksen ovat tehneet sivistystoimen johtaja
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 3 Martti Höynälänmaa, sosiaalityön johtaja Arto Alajärvi, vastaava sosiaalityöntekijä Katariina Hynynen, osastonhoitaja Pirjo Leinonen ja vs. sosiaalityöntekijä Sointu Helttunen. Kemin kaupunginhallituksen asettama lasten- ja nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on käsitellyt päivityksen 28.11.2013. 2. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut vuonna 2009 teemajulkaisun lapsiperheiden hyvinvoinnista. Nykyisen taloudellisen taantuman aikana työttömyys kasvaa, ja monet kysyvät miten 1990-luvun lama vaikutti lasten elämään. 1990-luvun laman seurauksena lapsiperheiden suhteellinen asema tulonjaossa on heikentynyt ja ne ovat jääneet jälkeen keskimääräisestä tulokehityksestä. Kulutusmahdollisuuksien puutetta merkittävämpiä perheissä olivat 1990-luvun laman seuraukset perheiden ilmapiiriin ja vanhempien jaksamiseen: puolessa perheistä mieli oli matalalla ja kolmannes vanhemmista koki keskinäisen suhteensa kärsivän. Kun vanhempien henkinen hyvinvointi kärsii, lisääntyy riski lasten käytösongelmiin, masentumiseen, ahdistuneisuuteen ja alkoholin käyttöön. Työttömyyttä kokeneiden perheiden lapset uskoivat myös muita harvemmin saavansa töitä isona. Lasten palveluissa luotiin 1990-luvun laman aikana noidankehä: säästöjen ja leikkausten seurauksena lasten saamat peruspalvelut ohenivat sisällöltään ja osittain suorastaan vähenivät. Noidankehää ei kasvun vuosien Suomessa purettu, vaan kunnissa säästettiin edelleen lasten ja lapsiperheiden palveluissa niin neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa, päivähoidossa ja kouluissa kuin kotihoidon palveluissa. Samaan aikaan kasvoivat erityisoppilaiden osuudet päivähoidossa ja koulussa, kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasmäärät sekä mielenterveyspotilaiden ja lastensuojelun asiakkaiden määrä murrosja teini-ikäisten keskuudessa. Ehkäisevien palvelujen riittämättömyys on näkynyt korjaavien palvelujen tarpeen jatkuvana lisääntymisenä. 1990-luvun laman seurauksia on korjattu vielä pitkään 2000-luvulla muun muassa kuntien lastensuojelutyössä. Näin myös Kemissä. Kemissä lastensuojelun avohuollon piirissä on paljon lapsia ja myös huostaan otettuina ja sijoitettuna verrattuna Pohjois-Suomeen ja valtakunnallisesti. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17-vuotiaita lapsia on 1,9 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä, Lapin läänissä osuus on 1,1 prosenttia ja koko maan osuus on 1,2 prosenttia. 2.1. Väestörakenne vuosina 2000, 2005 ja 2011 sekä ennuste 2020 Lasten ja nuorten määrä Kemissä on alentunut 2000-luvulla. Alle 16-vuotiaita lapsia oli Kemissä 4132 vuonna 2000 ja 3623 vuonna 2005. Vuonna 2011 määrä oli 3499, eli alle 16-vuotiaiden lasten määrä on vähentynyt 633 lapsella ja 15 prosentilla 11 vuodessa.
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 4 Ennuste vuoteen 2020 on kuitenkin hieman nouseva. Myös 16-29-vuotiaiden (Nuorisolain mukaan nuorena pidetään vielä 29-vuotiasta) määrä on vähentynyt kuusi (6) prosenttia ja sen ennustetaan olevan 3447 vuonna 2020. 2000 2005 2011 Ennuste 2020 0-vuotiaat 229 238 240 219 1-5-vuotiaat 1144 1020 1147 1108 6-vuotiaat 246 214 225 221 7-15-vuotiaat 2513 2151 1887 2021 16-20-vuotiaat 1641 1539 1308 1136 21-29-vuotiaat 2516 2509 2585 2311 30-64-vuotiaat 11409 10903 10405 8988 yli 64-vuotiaat 3991 4257 4602 5737 Yhteensä 23689 22831 22399 21741 Lastensuojelulaissa alle 18-vuotias on lapsi ja 18-20-vuotias nuori. Kemin asukasluvun ennustetaan edelleen pienenevän samalla, kun kemiläiset ikääntyvät. Alle 16-vuotiaiden määrä on ennusteen mukaan hieman suurempi vuonna 2020 kuin vuonna 2011. Muut ikäluokat pienenevät lukuun ottamatta 65-vuotta täyttäneitä, joiden määrän ennustetaan kasvavan. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on säilynyt vuodesta 2007 vuoteen 2011 saman suuruisena noin 36 prosenttina. Huomionarvoinen kehityskulku on kuitenkin se, että yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on kasvanut merkittävästi. Kun vuonna 2007 lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperheitä 22,8 prosenttia, vuonna 2011 yksinhuoltajaperheiden osuus oli jo 28,2 prosenttia. Lisääntyminen on ollut tasaista. Kaikista kemiläisistä asuntokunnista ahtaasti asuvia on ollut viime vuosina tasaisesti noin
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 5 seitsemän (7) prosenttia. Ahtaasti asuvien osuus lapsiasuntokunnista on suuri ja hiukan kasvussa. Vuonna 2012 lapsiasuntokunnista ahtaasti asui 31,3 prosenttia. 2.2. Työllisyystilanne Kemi on pitkään kärsinyt rakenteellisesta työttömyydestä ja muun muassa pitkäaikaistyöttömyydestä. Nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä on Kemissä suuri ja suurin Meri-Lapin alueella. Nuorten työttömyys kasvoi nopeasti vuosina 2009-2010 taloudellisen laman seurauksena erityisesti koulutettujen nuorten miesten keskuudessa, mutta on sen jälkeen laskenut. Myös nuorten prosentuaalinen osuus työttömistä on laskenut. Nykyinen taloustilanne tulee kuitenkin todennäköisesti nostamaan nuorten työttömyyttä. Kemiläinen työllistämismalli -hanke on hyväksytty kuntakokeiluhankkeeksi ajalle 1.9.2012-31.12.2015 ja Lapin ELY-keskus on myöntänyt sille työllisyyspoliittista avustusta 750 000 vuodelle 2013. Kuntakokeilun kohderyhmänä ovat vähintään 500 päivää työttömyysetuutta saaneet ja pitkäaikaistyöttömistä ne, jotka ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta tai tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kohderyhmään kuuluvia on työttömänä yhteensä noin 700 henkilöä. Keskimääräinen työttömyys Kemissä vuosina 2006-2012 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Työttömiä 1609 1407 1238 1586 1555 1379 1412 % 15,8 14,0 12,4 16,1 15,8 14,3 14,7 Yhtäjaksoisesti yli vuoden 329 220 167 137 194 200 215 % työttömistä 20,5 15,6 13,5 8,7 12,5 14,5 15,2 alle 25-vuotiaat 255 246 214 323 303 253 245 % työttömistä 15,8 17,4 17,3 20,3 19,5 18,4 17,4 Lapin työttömyys-% 15,6 13,3 12,6 12,7 13,7 12,7 13,4 Koko maan työttömyys-% 9,5 8,2 7,6 9,8 10 9,1 9,4 2.3. Koulutustaso Kemin kaupunki toimii koulutuksen järjestäjänä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa sekä nuorille että aikuisille. Koulutuskuntayhtymä Lappia järjestää Kemin kaupungin alueella ammatillista toisen asteen koulutusta ja ammattikorkeakouluopetusta. Kemin työväenopisto järjestää vapaan sivistystyön piiriin kuuluvaa koulutusta. Kemin kaupunki ylläpitää Länsi-Pohjan musiikkiopistoa. Peruskoulun jälkeisiin jatko-opintoihin on sijoituttu hyvin, mutta toisella asteella opinnot keskeytyvät liian monelta. Keväällä 2013 kaikki päättötodistuksen saaneet (193) saivat
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 6 jatko-opintopaikan. Päättötodistuksen saaneista 87 meni lukioon, 92 ammatilliseen koulutukseen, seitsemän (7) ammattilukioon, yksi (1) ammattikympille, kolme (3) valmentavaan koulutukseen ja kolme (3) kansanopistoon koulutukseen, joka ei johda ammatilliseen tutkintoon. Vuonna 2012 Ammattiopisto Lappian kokonaiskeskeyttämisaste sisältäen linjan ja/tai alanvaihdon oli 12 prosenttia. Tietokadun tekniikan ja palvelualan keskeyttämisaste oli 13 prosenttia ja Meripuistokadun sosiaali-, terveys-, hius- ja kauneusalojen 11 prosenttia. Yli 15 vuotta täyttäneiden kemiläisten koulutustaso on noussut 2000-luvulla koko ajan ja vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien määrä vähenee. 15-vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan 2001 2005 2010 Ei perusasteen jälkeistä koulutusta 8249 7503 6645 Keskiasteen tutkinto 7643 7976 8440 Korkea-asteen tutkinto 3819 3993 4203 Yhteensä 19711 19472 19288 15-vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan (%) 2001 2005 2010 Ei perusasteen jälkeistä koulutusta 41,8 38,5 34,5 Keskiasteen tutkinto 38,8 41,0 43,8 Korkea-asteen tutkinto 19,4 20,5 21,8 Yhteensä 100 100 100 2.4. Kouluterveyskysely Kouluterveyskysely on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) joka toinen vuosi organisoima valtakunnallinen tutkimus peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoille. Ammattiin opiskeleville tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2008. Vuoteen 2010 saakka kysely on tehty Lapissa parillisina vuosina. Kyselyä ei tehty lainkaan vuonna 2012. Vuodesta 2013 kysely tehdään kahden vuoden välein samaan aikaan koko maassa. Kouluterveyskyselyn tuloksia vuosilta 2006, 2008, 2010 ja 2013 on liitteessä 1.
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 7 KOULUTERVEYS-KYSEL Y INDIKAATTORI % peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista KEMI 2013 KEMI 2010 LAPPI 2013 LAPPI 2010 KAIKKI VASTANNEE T 2013*) KAIKKI VASTANNEET 2010 **) Koulutapaturma vuoden aikana 23 21 2323 24 24 Ylipainoa 18 15 18 17 16 14 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus - 11-14 - 13 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (indikaattorina vuodesta 2013 lähtien) 13 - - - 11 - Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 53 48 49 51 47 49 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa 40 36 34 34 32 34 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23-39 - 30-27 Nukkuu arkisin alle 8 tuntia (indikaattorina vuodesta 2013 lähtien) 34-30 - 30 - Tupakoi päivittäin 8 13 11 16 13 16 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 12 17 12 16 12 16 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 9 6 7 6 9 9 Kokenut seksuaalista väkivaltaa 14 12 14 15 14 14 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 7 4 7 8 7 8 Ei yhtään läheistä ystävää 13 9 9 11 8 10 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 19 24 19 20 19 21 *) Kaikki vastanneet = Koko maan vastanneet **) Kaikki vastanneet = Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänin vastaavanikäiset vastanneet. Kouluterveysraporteissa esitellään erityisiä ilon- ja huolenaiheita Kemissä. Ensisijaisesti tiivistelmissä painotetaan muutosta kahden viimeisimmän kyselyvuoden välillä, mutta myös tärkeimmät erot maakuntaan verrattuna sekä pidemmällä aikavälillä on esitelty. Halutessaan kunta voi valita tässä esiin nostetuista ilon- ja huolenaiheista itselleen ajankohtaisimmat lasten ja nuorten terveydenedistämistyön painopisteet.
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 8 Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisilla vuonna 2013: ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: Vanhempien työttömyys vähentyi. Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Fyysistä uhkaa koettiin vähemmän. Koulun fyysiset tyolot koettiin paremmiksi. Päivittäinen tupakointi vähentyi. Humalajuominen vähentyi. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Koulunkäynnin vaikeuksiin saatiin yleisemmin apua. Muutokset pidemmällä aikavälillä: Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa lisääntyivät. Läheiset ystävyyssuhteet vähentyivät. Koulun työilmapiiri heikkeni. Opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät. Koulukiusatuksi joutuminen lisääntyi. Useiden oireiden kokeminen päivittäin lisääntyi. Koulu-uupumus lisääntyi. Ylipainoisia oli enemmän. Koululounaan syöminen päivittäin vähentyi. Hampaiden harjaamista laiminlyötiin yleisemmin. Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla vähentyi. Ruutuaika päivisin lisääntyi. Huumekokeilut lisääntyivät. Päivittäinen tupakointi vähentyi. Humalajuominen vähentyi. Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoilla vuonna 2013: ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: Vanhempien tupakointi vähentyi. Vanhempien työttömyys vähentyi. Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät. Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat vähentyivät. Fyysistä uhkaa koettiin vähemmän. Toistuva rikkeiden teko vähentyi. Koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi. Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi. Useiden oireiden kokeminen päivittäin vähentyi. Päivittäin koettu väsymys vähentyi. Koulutapaturmat lisääntyivät. Koulun työilmapiiri heikkeni. Opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät. Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut lisääntyivät. Koulu-uupumus lisääntyi. Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla vähentyi. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. Avun saaminen koulunkäynnin vaikeuksiin
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 9 Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi. Päivittäinen tupakointi vähentyi. Humalajuominen vähentyi. Huumekokeilut vähentyivät. Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. vähentyi. Ilon- ja huolenaiheet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. luokan opiskelijoilla vuonna 2013: ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: Vanhempien tupakointi vähentyi. Vanhempien työttömyys vähentyi. Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät. Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat vähentyivät. Toistuva rikkeiden teko vähentyi. Tietoisuus tavoista vaikuttaa oppilaitoksen asioihin lisääntyi. Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut vähentyivät. Viikoittain koettu päänsärky vähentyi. Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi. Koululounaan syöminen päivittäin lisääntyi. Hampaiden harjaamistottumukset paranivat. Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyi. Päivittäinen tupakointi vähentyi. Humalajuominen vähentyi. Huumekokeilut vähentyivät. Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: Oppilaitoksen fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi. Oppilaitoksen työilmapiiri heikkeni. Opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät. Useiden oireiden kokeminen päivittäin lisääntyi. Ruutuaika arkipäivisin lisääntyi. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi.
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 10 2.5. Lähisuhde- ja perheväkivalta Poliisin tilastot kotihälytyksistä ja perheväkivallasta Kemissä vuosina 2010-2012 2010 2011 2012 kotihälytys, 762 736 712 joista perheväkivaltaa 157 160 206 Kemin kaupungilla on vuonna 2010 valmistunut lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisystrategia, jonka on toteuttanut Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmän (kehrä) nimeämä työryhmä. Työryhmän työ pohjautui Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaisuun "Tunnista, turvaa ja toimi - lähisuhde ja perheväkivallan suositukset." Paikallisessa strategiassa määritellään lähisuhde- ja perheväkivalta ja kerrotaan, miten lähisuhde- ja perheväkivalta tunnistetaan, miten siihen puututaan ja miten se otetaan puheeksi. Strategiassa on lisäksi oma lukunsa moniammatillisesta yhteistyöstä ja auttavista tahoista. 2.6. Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Perheiden taloudellisen toimeentulon puutteista kertovat toimeentulotukea saavien lapsiperheiden ja toimeentulotukea saavissa perheissä asuvien lasten määrät. Kemiläisistä alle 18-vuotiaista lapsista 615 asui perheissä, jotka saivat toimeentulotukea vuonna 2012. Toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli vuonna 2012 yhteensä 1721, joista 348 oli lapsiperheitä. Lapsiperheistä 223 eli 13 prosenttia oli yksinhuoltajaperheitä ja 125 eli 7,3 prosenttia oli avio- tai avoliitossa olevien vanhempien perheitä. Lapsiperheiden osuus on pysynyt viime vuosien ajan samalla tasolla eli noin viidenneksessä toimeentulotuen saajista. Huomattavaa on, että lapsiperheiden osuus oli laskeva vuoteen 2011 saakka, mutta niin sanottu perusturvauudistus vuonna 2012 lisäsi lapsiperheiden suhteellista määrää toimeentulotuen saajista, vaikka lukumäärä edelleen
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 11 pieneni. Tämä selittyy muun muassa toimeentulotuen perusosien korotuksella ja yksinhuoltajien ylimääräisellä lisäkorotuksella toimeentulotuen perusosaan. Toimeentulotuen myöntämisen taustalla oleva pääasiallinen syy oli vuonna 2012 työttömyys (64 prosentilla). Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat opiskelu (12 prosentilla) ja sairaus (10 prosentilla). 2.7. Hyvinvoinnin indikaattorit INDIKAATTORI KEMI 2011 KEMI 2008 LAPPI 2011 LAPPI 2008 KOKO MAA 2011 KOKO MAA 2008 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 1,8 1,9 1,4 1,1 1,4 1,2 Huostassa olleet 0-17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 1,6 1,2 1,0 0,7 1,1 0,9 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 12,2 11,7 9,9 9,6 11,2 11,8 Toimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 26,8 33 17,8 19,7 14,1 13,5 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 5,3 4,2 3,3 2,6 2,9 2,5 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0-15-vuotiaita / 1000 vastaavanikäistä 2011 8,6 13,1 9,0 9,6 8,2 8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15 vuotiaita / % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 4,7 3,5 5,0 4,9 3,6 3,7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16-24-vuotiaita/ % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 6,2 4,8 7,4 6,7 5,7 5,4 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2011 7,4 5,3 9,1 7,2 8,2 8,7 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24 vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2011 2,5 3,6 3,3 2,4 3,4 3,4 Lähde: Sotkanet Yllä olevista hyvinvoinnin indikaattoreista on pääteltävissä, että kaikki kemiläiset lapset ja nuoret eivät voi kovinkaan hyvin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on vähentynyt, mutta se on edelleen Lapin ja koko maan määriä suurempi. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen määrä on puolestaan vähentynyt, määrän ollessa vuonna 2011 samaa tasoa koko maan kanssa. Toimeentulotukea saaneiden 18-24-vuotiaiden ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrät ovat Kemissä huomattavan suuria verrattuna Lappiin ja koko maahan.
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 12
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 13 3. Lasten ja lapsiperheiden palvelujärjestelmä Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen, joita ovat edistävät, tukevat ja korjaavat palvelut. Edistävät ja tukevat palvelut lukeutuvat ennaltaehkäisevään lastensuojeluun. Edistäviin palveluihin kuuluvat kaikille lapsiperheille tarkoitetut peruspalvelut ja tukeviin palveluihin erityisen tuen tarpeisiin vastaavat palvelut. Korjaavilla palveluilla puolestaan tarkoitetaan jo syntyneisiin ongelmatilanteisiin vastaavia palveluita. Palvelut eivät kuitenkaan ole selvärajaisia, vaan ne voivat olla osittain päällekkäisiä ja samojen palveluntarjoajien tuottamia. Myös asiakkaat voivat olla samanaikaisesti useamman kuin yhden eri palvelukentän palveluiden käyttäjiä. Peruspalvelut Äitiys- ja lastenneuvola Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Nuorisotyö Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Kolmannen sektorin palvelut Tukevat palvelut Ennaltaehkäisevä lastensuojelu Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus Oppilas- ja opiskelijahuolto Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta Lastenvalvoja Ennaltaehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Kasvatus- ja perheneuvonta Aikuissosiaalityö Vammaispalvelut Korjaavat palvelut Lastensuojelu Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Neurologiset tutkimukset Kaavio 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita Kemissä jaoteltuina edistäviin peruspalveluihin, tukeviin ja korjaaviin palveluihin. Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan lähemmin Kemin ehkäiseviä ja korjaavia lastensuojelun palveluita. Alaluvussa 3.1. käsitellään lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistäviä peruspalveluita, alaluvussa 3.2. tukevia palveluita ja alaluvussa 3.3. korjaavia palveluita. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 14 3.1. Peruspalvelut Äitiys- ja lastenneuvola Neuvolatoiminta on yleisesti hyväksyttyä, matalan kynnyksen toimintaa ja tavoittaa perheet lähes 100 prosenttisesti. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa neuvolatoimintaa. Kemissä neuvolatoimintaa on neljässä eri toimipisteessä: Sauvosaaressa, Syväkankaalla, Karihaarassa ja Rytikarissa. Neuvolatyön lisäksi terveydenhoitajat vastaavat alueensa perhesuunnitteluasiakkaista ja rokotustoiminnasta sekä osallistuvat papa-joukkotarkastusseulontojen ja yleisten influenssarokotuskampanjoiden toteuttamiseen. Neuvolan työmuotoina ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, sairasvastaanotto), kotikäynnit, vanhempainryhmät, moniammatillinen yhteistyö (esimerkiksi neuvolatyöryhmät ja asiakastapaamiset) sekä puhelinneuvonta. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, sikiön, vastasyntyneen lapsen ja koko lasta odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä antaa parisuhdetta ja seksuaalisuutta koskevaa neuvontaa raskauden aikana, synnytyksen jälkeen ja raskaudenehkäisypalveluiden yhteydessä. Laajassa terveystarkastuksessa huomioidaan koko perheen terveys ja hyvinvointi. Äitiysneuvolaoppaan (THL 2013, opas 29) suosituksessa määritellään äitiysneuvoloissa toimivien terveydenhoitajien ja lääkäreiden mitoitukset. Tällä hetkellä resurssit ovat laskennallisesti lähes suosituksen mukaiset. Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia, kaventaa perheiden välisiä terveyseroja ja tunnistaa lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain. Lastenneuvolaoppaassa (STM 2004) määritellään lastenneuvoloissa toimivien terveydenhoitajien ja lääkäreiden mitoitukset. Tällä hetkellä resurssit ovat laskennallisesti lähes suosituksen mukaiset.
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 15 Varhaiskasvatus ja esiopetus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisällöllistä toteutumista. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään lapsen kasvua, kehittymistä ja oppimista. Kemin kaupungin varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavat valtakunnallisten perusteiden lisäksi paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma, varhaiskasvatuksen laatukäsikirja ja esiopetussuunnitelma. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on vanhempainvapaan jälkeen oikeus kunnan järjestämään päivähoitoon. Vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista lapsella on oikeus kunnan joko päivähoidon tai koulun yhteydessä järjestämään maksuttomaan esiopetukseen. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea huoltajien vanhemmuutta ja lapsen kasvatusta. Lapsen oikeus päivähoitoon merkitsee perheille oikeutta saada lapselleen hoitopaikka, mutta samalla se takaa lapselle oikeuden päivähoidossa annettavaan varhaiskasvatukseen. Kunnallisen päivähoitopaikan vaihtoehtona vanhemmat voivat valita lapsen hoidon järjestämiseksi yksityisen hoidon tuen tai alle 3-vuotiaalle lapselle kotihoidon tuen. Mikäli perhe tarvitsee tilapäistä päivähoitoa sitä järjestetään enintään viisi (5) päivää kuukaudessa. Tilapäinen hoito ei voi olla kuukausittain toistuvaa. Varhaiskasvatuksen asiakasperheillä on mahdollisuus käyttää päivähoitopaikkatakuuta. Päivähoitopaikkatakuun takaa lapselle päivähoitopaikan samassa päiväkodissa, mikäli perheet luopuvat päivähoitopaikasta vähintän neljän kuukauden ajaksi. Kemin varhaiskasvatuksessa työskentelee noin 180 ammattilaista; lastentarhanopettajia, erityislastentarhanopettajia, lastenhoitajia, perhepäivähoitajia ja avustajia. Asetus lasten päivähoidosta 1973/239 määrittelee päiväkodeissa tarvittavan henkilöstömäärän. Asetuksen mukaan hoito- ja kasvatustehtävissä tulee olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/92) 4 tai 5 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 16 kohden tulee olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Silloin kun yli kolmivuotias lapsi on osapäivähoidossa, tarvitaan kolmeatoista lasta kohden yksi edellä mainitun kelpoisuuden omaava henkilö. Päiväkoteja on kaksitoista, jotka ovat avoinna maanantaista perjantaihin kello 6.30-17.00 ja vuorohoitoyksikkönä toimii Kaivolinnan päiväkoti, joka on auki ympäri vuorokauden. Omissa kodeissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on 17. Yhdellä perhepäivähoitajalla voi olla samanaikaisesti neljä lasta päivähoidossa, tämä on säädetty asetuksessa lasten päivähoidosta 1973/239 8 :ssä. Esiopetusta järjestetään neljä tuntia päivässä (700 h/vuosi) joko päiväkodeissa tai koulujen yhteydessä. Päivähoidon piirissä on noin tuhat asiakasta, josta esiopetuksessa vuosittain noin 225-235 lasta. Kotihoidontuella on keskimäärin 350 lasta vuosittain. Varhaiskasvatus 2009 2010 2011 2012 2013 Henkilötyövuodet 165 167 188 188 178 Päiväkotien lukumäärä 9 9 9 12 12 Perhepäivähoitajien lukumäärä 21 22 25 19 17 Päiväkotiasiakkaat 786 805 840 834 807 Vuorohoitolasten lukumäärä 101 101 117 121 126 Perhepäivähoitolasten lukumäärä 132 117 129 102 84 Yhteensä asiakkaita 1019 1023 1086 1057 1017 Kotihoidontuen piirissä 393 360 335 338 348 Päiväkotien kayttöprosentti 82 78 79 74 76 0-6-vuotiaiden lukumäärä Kemissä Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Yhteensä 1616 1600 1599 1600 1579 1567 1557 1548 Perusopetus Kemissä annetaan perusopetusta seitsemässä eri yksikössä. Hepolan, Karihaaran ja Syväkankaan kouluissa annetaan opetusta vuosiluokilla 1-9, Kivikon ja Sauvosaaren kouluissa vuosiluokilla 1-5, Takajärven koulussa vuosiluokilla 1-6 ja Kivikkoon kuuluvassa Koivuharjun yksikössä vuosiluokilla 1-5. Kaupunkia ei ole jaettu koulupiireihin, vaan oppilaat ohjataan lähikouluihin asuinpaikkansa perusteella. Lähikoulu voi olla muu kuin fyysisesti lähin koulu.
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 17 Oppilasmäärä: lv 2007-08 lv 2012-13 Alakoulu 1.253 1.229 Yläkoulu 663 647 Lukio 401 325 Ryhmäkoko (keskiarvo): Alakoulu (ei sis. erityisluokkia) 23,2 21,9 Yläkoulu (ei sis. erityisluokkia) 19,5 20,1 Opettajien määrä: Peruskoulu 138 138 Lukio 29 26 Yleisopetuksen luokkakoot vaihtelevat Kemissä 1.-6.-luokilla 16-30 oppilaan ja 7.-9.-luokilla 15-24 oppilaan välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustusta ryhmäkokojen pienentämiseen ja niin sanottuun resurssiopettajatoimintaan. Esimerkiksi lukuvuonna 2012-2013 avustus vastasi yli viittä opettajatyövuotta. Kouluilla on kerhotoimintaa 36 tuntia viikossa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toiminta-aika on neljä (4) tuntia koulupäivää kohden ja keväällä 2013 toiminnassa oli yhdeksän (9) ryhmää. Viikon mittaisen syysloman aikana joillakin kouluilla on ollut 1.-9.-luokkien oppilaille vapaaehtoista päivittäistä toimintaa. Kotien ja koulujen välistä yhteistyötä järjestetään koulukohtaisesti ja yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi vanhempainvartit ja -illat sekä vanhempainyhdistykset. Tiedottamisessa käytetään sähköistä WILMA-järjestelmää ja perinteisiä tiedotteita. Kouluilla on käytössä joustava perusopetus JOPO. Perusopetusta tukee kuntoluokka, joka toimii tällä hetkellä Hepolan koulussa. Kemissä on käytössä oppilashuollon käsikirja. Ala- ja yläkouluilla on omat oppilaskuntansa. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on matalan kynnyksen toimintaa, jossa tavoitetaan kaikki peruskouluikäiset sekä heidän perheensä. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa kouluterveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia, tukea vanhempia ja huoltajia kasvatustyössä sekä tunnistaa erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat.
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 18 Kouluterveydenhuollon toimipisteitä on Kemissä jokaisella koululla. Kouluterveydenhuollon työmuotoina ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, ehkäisyneuvonta, sairasvastaanotto), terveysneuvontatunnit, kotikäynnit, vanhempainillat, moniammatilliset tapaamiset (esimerkiksi oppilashuoltoryhmät ja asiakastapaamiset) sekä erilaisiin terveyden edistämiseen liittyviin tilaisuuksiin osallistuminen. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset, joista 1.-, 5.- ja 8.-9.-luokkien oppilaiden terveystarkastukset ovat laajoja. Kouluterveydenhuollon oppaassa (STM 2002) määritellään kouluterveydenhoitajien ja -lääkärien mitoitukset. Tällä hetkellä terveydenhoitaja- ja lääkäriresurssit ovat laskennallisesti lähes suosituksen mukaiset. Jokaisella koululla on oma terveydenhoitaja ja mahdollisuuksien mukaan myös oma lääkäri. Edellä olevasta kaaviosta käyvät ilmi kouluterveydenhuollon asiakas- ja käyntimäärät Kemissä vuosina 2006-2012. Vuonna 2009 terveydenhoitajakäyntien lukumäärää nostivat pandemiarokotukset. Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen on oppilaitoksen sijaintikunnan tehtävä. Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat Kemissä 2. asteen oppilaitoksista lukio ja ammattiopiston hyvinvointi-, tekniikka- ja palvelualat sekä Luovi. Korkea-asteen oppilaitoksista opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat Ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysala sekä Tekniikan koulutusala. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa opiskeluterveydenhuoltoa.
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 19 Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on ylläpitää, edistää ja parantaa opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä sekä tunnistaa mahdollinen opiskelijan erityisen tuen tarve. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös sairaanhoito. Työmuotoina opiskeluterveydenhuollossa ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, perhesuunnittelu, sairasvastaanotto), terveysneuvontatunnit, moniammatilliset tapaamiset (esimerkiksi opiskelutyöryhmät ja asiakastapaamiset), vanhempainillat sekä osallistuminen erilaisiin terveyden edistämiseen liittyviin tilaisuuksiin. Opiskeluterveydenhuollon oppaassa (STM 2006) määritellään opiskeluterveydenhoitajien ja -lääkärien mitoitukset. Laskennallisesti terveydenhoitajaresurssit ovat tällä hetkellä suosituksen mukaiset, mutta lääkäriresurssit jäävät vajaaksi. Käytössä ei myöskään ole riittäviä psykososiaalisen tuen palveluita. Edellä olevasta kaaviosta käyvät ilmi opiskeluterveydenhuollon asiakasmäärät ja asiakaskäyntimäärät Kemissä vuosina 2006-2012. Lääkärin vastaanottokäyntien lukumäärää vuoden 2007 osalta ei ole saatavilla. Opiskelijamäärä on esitetty kaaviossa vuosien 2008-2012 osalta. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tulee voimaan 1.8.2014. Tässä suunnitelmassa toteutuvat pääosin uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 :n mukaiset velvoitteet. Suun terveydenhuolto Suun terveyspalveluiden tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja nuorten kasvua ja terveyttä omalta osaltaan. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa suun terveydenhuollon toiminnan suunnittelua. Kemissä palvelevat Karihaaran hammashoitola Karihaaran terveysasemalla sekä Syväkankaan ja
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 20 Sauvosaaren hammashoitolat Syväkankaan terveysaseman yhteydessä. Työmuotoina suun terveydenhuollossa ovat yksilöllisen tarpeen mukaan tapahtuvat terveystarkastukset ja ennaltaehkäisevä hoito, ryhmäneuvolavastaanotot yhteistyössä terveydenhoitajien kanssa, ympäröivään yhteisöön vaikuttaminen etenkin päiväkoti- ja kouluympäristöissä (esikoululaisten harjausopetus ja koululaisten suunhoito-tunnit) ja yhteistyö lasten vanhempien, huoltajien ja opettajien kanssa. Nuorisotyö Nuorisotyön tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvuja elinoloja. Nuorisolain (2006/72) mukaan nuoriksi katsotaan alle 29-vuotiaat. Kunta voi itse määrittää ne nuorten ikäryhmät, joihin nuorisotyö painottuu. Kemissä nuorisotoiminnan keskeinen kohderyhmä ovat 13-17-vuotiaat nuoret. Nuorisotoimintaa järjestetään Kemin kaupungin toimesta Takitsun ja Hepolan toimintakeskuksissa ja Karihaaran nuorisotilassa. Nuorisotilat ovat auki pääsääntöisesti maanantaista lauantaihin iltapäivästä iltayhdeksään tai -kymmeneen. Nuorten aktiivisen kansalaistoiminnan edistämisessä työskentelee viisi (5) Kemin kaupungin nuorisotyöntekijää ja yksi (1) nuorisojärjestön työntekijä. Nuorisoasiain neuvottelukunta NANK toimii asiantuntijaelimenä Kemissä tapahtuvassa nuorten asemaa koskevassa päätöksenteossa. Nuorisoasiain neuvottelukunnan tehtävänä on tehdä ehdotuksia ja aloitteita nuorten aseman parantamiseksi sekä antaa lausuntoja muun muassa hankkeista, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten asemaan Kemissä. Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut Kemissä on monipuolisia kulttuuripalveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Kulttuurikeskuksessa toimivat Kemin kaupunginkirjasto, Kemin taidemuseo, Kaupunginteatteri, Kivalo-opisto ja Länsi-Pohjan musiikkitoimi. Kemin kaupunginkirjastossa on lasten ja nuorten kirjallisuutta, musiikkikirjasto ja säännöllisiä satutunteja lapsille. Taidemuseossa järjestetään puolestaan lapsille ja nuorille sopivia näyttelyitä ja toimintaa, kuten suunnittelukilpailuja. Kemin kaupunginteatteri huomioi ohjelmistossaan lapset ja nuoret. Lisäksi kaupunginteatterilla on nuorisolinja, jossa toimivat 8-12-vuotiaiden lasten ja 12-14-vuotiaiden nuorten ryhmät. Nuorisolinjalaiset harjoittelevat näyttelinjäntyön perustaitoja kaupunginteatterin näyttelijän ohjauksessa sekä suunnittelevat ja toteuttavat esityksiä. Länsi-Pohjan musiikkiopisto tarjoaa mahdollisuuden laulun, soiton ja musiikin perusteiden opiskeluun. Musiikkiopistossa on lapsi- ja nuorisokuoro sekä yhtyeitä ja orkestereita. Varhaisiän musiikkikasvatuksena järjestetään perhemusiikkileikkikouluja sekä
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 21 musiikkileikkikouluja kolmen kuukauden ikäisille ja sitä vanhemmille lapsille. Kivalo-opisto tarjoaa lukuisia erilaisia kursseja lapsille, nuorille ja perheille. Opistossa on mahdollista opiskella esimerkiksi kädentaitoja. Pohjantähti-opisto aloitti toimintansa 1.1.2014 Kemissä. Opisto antaa koulutusta ja tukea kaikille, jotka tarvitsevat sitä opinnoissaan ja joiden henkilökohtaiset tarpeet ja valmiudet vaihtelevat. Kemin Lastenkulttuurikeskus on valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten verkoston Taikalampun jäsen ja osa Lapin lastenkulttuuriverkostoa. Toimintaa tukee Opetus- ja kulttuuriministeriö vuosittain. Toimintamuotoina ovat sarjakuva- ja taidetoiminta. Kemin Lastenkulttuurikeskus tarjoaa toimintaa ja tapahtumia alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille perheineen. Liikuntapalvelut Liikuntalain (1998/1054) mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon erityisryhmät. Kemin kaupungin osalta tämä tarkoittaa liikuntapaikkojen rakentamista ja ylläpitoa, liikuntajärjestöjen toiminnan tukemista sekä erityisryhmille tarkoitetun liikuntatoiminnan järjestämistä. Erityisryhmien liikuntatoiminnassa eli soveltavassa liikunnassa on mukana väestöä kaikista ikäryhmistä. Liikuntatoiminnan järjestäminen on pääsääntöisesti liikuntajärjestöjen vastuulla. Kemissä toimii yli 70 liikuntajärjestöä ja terveysjärjestöä. Lasten ja nuorten liikunta tapahtuu pääsääntöisesti urheiluseuroissa ja Kemin kaupungin liikuntapalvelut ovat tehneet linjaratkaisun, jonka mukaan Kemin kaupungin omistamat ja vuokraamat liikuntatilat ja -paikat ovat korvauksetta alle 18-vuotiaiden harjoituskäytössä. Nuorten harrastusten muuttuminen, koulun liikuntatuntien määrän supistaminen ja luontaisen liikkumisen väheneminen ovat kuitenkin johtaneet siihen, että nuoret liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Liikkuva-hankkeen kautta on integroitu maahanmuuttajia, pääsääntöisesti lapsia ja nuoria, suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämän toiminnan kantava ajatus on inkluusioperiaate. Kolmannen sektorin palvelut Kolmas sektori käsittää joukon erilaisia järjestäytyneitä organisaatioita, kuten järjestöjä ja säätiöitä, joiden yhdistävänä piirteenä on toiminnan rakentuminen voittoa tavoittelemattomalle kansalaistoiminnalle ja vapaaehtoistyölle. Kolmannen sektorin toimijoihin kuuluvat esimerkiksi seurakunnat, avustussäätiöt, erilaiset hyvinvointia tukevat organisaatiot ja urheiluseurat. Kemistä ja Meri-Lapin alueelta löytyy lukuisia kolmannen sektorin toimijoita, jotka tuottavat esimerkiksi päivähoitoa, kotihoitoa, kerho- ja lapsiparkkitoimintaa, koulutusta, avustus- ja
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 22 tukitoimintaa sekä harrastustoimintaa. Lisäksi kouluilla toimii vanhempainyhdistyksiä ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla toimii opiskelijajärjestö Ketoakku. Kansanterveysjärjestöt antavat neuvontaa ja tukea sekä suorittavat edunvalvontaa ja järjestävät vertais- ja virkistystoimintaa, koulutusta ja harrastetoimintaa. Järjestöt edistävät jäsentensä osallisuutta ja tuottavat asiantuntijapalveluita. Lisäksi ne tuottavat arvokasta arkitietoa, joka on merkittävää kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Liikuntajärjestöjen piirissä toimii lukuisa määrä eri lajiseuroja, jotka antavat mahdollisuuden monipuoliseen harrastamiseen ja terveiden elämäntapojen edistämiseen. Harrastusjärjestöt antavat puolestaan mahdollisuuden erilaisiin kulttuuriharrastuksiin. Toimijoiden suuren määrän vuoksi niiden kaikkien esitteleminen tässä suunnitelmassa olisi mahdotonta. Jäljempänä esitellään seurakuntia sekä muutamia Meri-Lapin alueen toimijoita, joiden toiminta on osittain tai kokonaan uutta. Osa toimijoista jäi valitettavasti tavoittamatta, eivätkä kaikki ehtineet laatimaan toimintaansa kuvaavia esittelyjä. Tietoa järjestötoiminnasta ja toimijoista löytyy järjestöjen omilta kotisivuilta, jonne on mahdollista päästä Kemin kaupungin Internet-sivuilta. Kemi-Tornion alueen sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestötoimintaa koordinoi Meri-Lapin Majakka ry. Tietoa paikallistoiminnasta yhteystietoineen löytyy Internet-osoitteesta www.majakkatalo.fi. Seurakunnat Kemin evankelis-luterilaisessa seurakunnassa kohdataan lapsia, nuoria ja heidän perheitään erilaisissa elämäntilanteissa. Evankelis-luterilaisen seurakunnan työ on ennaltaehkäisevää, korjaavaa ja hoitavaa. Perheitä tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa ja kristillisessä kasvatuksessa vahvistaen perheiden yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunteita. Lapsi-, varhaisnuoriso- ja nuorisotyö järjestävät lapsille ja nuorille erilaisia kerhoja, leirejä ja retkiä. Äideille järjestetään äitikahvila kerran kuukaudessa ja äitien voimavaraleiri kaksi kertaa vuodessa. Molemmat ovat tavoittaneet runsaasti kävijöitä. Perheitä tuetaan diakonia- ja perhetyöllä asiakasvastaanotoilla ja kotikäynneillä. Kemissä toimii myös lukuisia muita uskonnollisia seurakuntia evankelis-luterilaisen seurakunnan lisäksi. Näitä ovat muun muassa Oulun ortodoksinen seurakunta, Kemin Helluntaiseurakunta, Kemin Adventtiseurakunta, Jehovan todistajat, Pelastusarmeija ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko. Näistä erityisesti Kemin Helluntaiseurakunta, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko ja Oulun ortodoksinen seurakunta järjestävät lapsille, nuorille ja/tai lapsiperheille tarkoitettua toimintaa. Kemin MoniNaisten Talo Monika-naiset on toiminut Meri-Lapin alueella vuodesta 2006 lähtien ja Kemin
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 23 MoniNaisten Talon toiminta käynnistyi vuonna 2012 Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Toiminnan taustataho on Monika-Naiset liitto. Kemin MoniNaisten Talo on monikulttuurinen kohtaamispaikka, jossa tuetaan osallisuutta, kannustetaan aktiivisuuteen ja oman osaamisen hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Talo tarjoaa yksilö- ja ryhmäneuvontaa arjessa selviytymisen ja elämänhallintataitojen parantamisen tueksi sekä monipuolista ryhmämuotoista toimintaa. MoniNaisten Talo-hanke tekee yhteistyötä lukuisien eri tahojen kanssa paikallisesti ja valtakunnallisesti. Vuonna 2012 yhdeksän kuukauden toimintakauden aikana MoniNaisten talolla kävi 84 eri asiakasta yhteensä 655 kertaa. Asiakkaiden mukana talossa kävi 36 eri lasta yhteensä 132 kertaa. Suuri osa asiakkaista on työttömiä, kotona pieniä lapsia hoitavia tai kotoutumisprosessin alussa olevia naisia. MoniNaisten Talolla käyminen on tarjonnut naisille mielekästä toimintaa sekä vahvistanut heidän sosiaalisia verkostojaan ja itsetuntoaan. Kriisikeskus Turvapoiju Kriisikeskus Turvapoiju tarjoaa kokonaisvaltaista tukea erilaisissa elämän kriisitilanteissa. Taustayhteisö on Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ry. Järjestölähtöistä kriisiapua rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Kemi-Tornion alueen kunnat ostavat Kriisikeskus Turvapoijulta kriisi- ja tukiasumispalveluita: Turvapoijussa on kriisiasunto ja kaksi yksiötä tukiasuntoina. Kriisikeskus Turvapoijussa toimii Raha-automaattiyhdistyksen Ck-avustuksella myös Siivet -projekti (2012 2014), jonka tarkoituksena on edistää lapsiperheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja turvata lasten riittävän turvallinen ja ehjä kasvu. Projekti työllistää projektipäällikön ja -työntekijän. Meri-Lapin Seta ry Vuonna 2012 perustettu Meri-Lapin Seta ry tukee Meri-Lapin alueen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä. Yhdistyksessä arvioidaan sen toiminnan tavoittaneen tähän mennessä noin 150 merilappilaista. 3.2. Tukevat palvelut Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus Varhaiserityiskasvatuksen periaatteena on, että tarvittava tuki järjestetään siinä päivähoitoyksikössä, jossa lapsi on päivähoidossa. Jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelma ohjaa lapsikohtaisesti varhaiskasvatuksen toteutumista ja sen tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden huomioiminen toiminnan arjessa. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan muun muassa lapsen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet. Jokaisesta esiopetuksessa olevasta lapsesta täytetään havainnointilomake, jossa esiopetuksesta vastaava opettaja
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 24 kartoittaa lapsen oppimisen edellytykset yhdessä vanhempien kanssa. Esi- ja perusopetuksessa tuen tarpeen ilmetessä käytetään kolmiportaista tukijärjestelmää. Yleinen tuki on opetuksen perustehtävään kuuluvaa pedagogista toimintaa, jossa huomioidaan oppilaan yksilölliset tarpeet. Mikäli tämä ei ole riittävää, oppilaalle tehdään pedagoginen arvio ja laaditaan oppimissuunnitelma. Tällöin oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, jolloin tuki on suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleisessä tuessa. Erityisen tuen piiriin kuuluville oppilaille laaditaan pedagoginen selvitys, jossa määritellään tuen tarve. Näille laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Esi- ja perusopetuksessa noudatetaan integraatioperiaatetta, jonka mukaan opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaan oikeus opiskella riittävin tukitoimin lähikoulussaan yleisopetuksen ryhmissä. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen tarkoittaa yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa otetaan huomioon tuen tarpeet mahdolliset vaihtelut tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. lv 2007-08 lv 2011-12 Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat 134 110 Erityisluokilla olevat oppilaat 45 40
L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 25 Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän tulee toimia tämän tavoitteen toteuttamiseksi sekä ennaltaehkäisevästi että oppilaiden ongelmiin puuttuen. Oppilashuoltoryhmän tehtävänäon myös seurata edellä esitetyn kolmiportaisen tuen toteutumista, sen järjestämistapojen kehittämistä ja siihen liittyvien selvitysten ja suunnitelmien laadintaa, käyttöä ja päivittämistä. Erityistä huomiota kiinnitetään erilaisiin muutostilanteisiin ja koulutuksen nivelvaiheisiin. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhdessä kotien kanssa. Jokaiselle koululle on nimetty moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka jäseniin kuuluu seuraavien ammattiryhmien edustajia: rehtori/apulaisrehtori/koulunjohtaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi. Asiatai oppilaskohtaisesti oppilashuoltoryhmän kokouksiin osallistuvat luokan- ja aineenopettajat, vanhemmat ja muut asiantuntijat, kuten lastensuojelun sosiaalityöntekijät. Kemissä on käytössä vuonna 2011 valmistunut Kemin oppilashuollon käsikirja perusopetuksen ja lukion opettajille ja muille oppilashuollon toimijoille. Käsikirja antaa konkreettiset ja yhteneväiset ohjeet kaikille Kemin kaupungin oppilas- ja opiskelijahuollossa toimiville. Oppilashuolto: lv 2007-08 lv 2012-13 Koulunkäynninohjaajat 42 47 Koulupsykologi 1 1 Koulukuraattorit 1 2 Kemin koulutoimessa työskentelee yksi (1) koulupsykologi ja kaksi (2) koulukuraattoria. Lisäksi Sivistyspalvelukeskuksen varhaiskasvatuspalveluissa on yksi (1) varhaiskasvatuspsykologin toimi, jota ei ole saatu täytettyä. Koulupsykologin ja -kuraattorien työ on ensisijaisesti kehittävää ja ennaltaehkäisevää. Myös asiakastyö on luonteeltaan ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen ja ensivaiheen toimintaa. Koulupsykologin ja -kuraattorien työmuotoihin kuuluvat asiakasvastaanotot, vanhempien ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, moniammatillinen yhteistyö, lapsille ja nuorille suunnattu ennaltaehkäisevä ryhmätoiminta, konsultaatioiden antaminen koulun henkilökunnalle ja osallistuminen koulun toiminnan kehittämiseen.