PILKE-HANKE
Tampereen kaupungin ja Muotialan asuin- ja toimintakeskus Ry:n (tamperelainen järjestö) yhteishanke, vuoden alkanut 2011 alusta Poikkisektorinen hanke: Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö Projektin päätavoitteena on kehittää uusi työmuoto ennaltaehkäisevään perhetyöhön Pohjana Ensiperheiden tukityö - projektissa kehitetty kotikäyntityönmalli Tiimissä työskentelee neljä työntekijää
Leena Vekara (pj), hoitotyön päällikkö, Lasten ja nuorten terveyspalvelut Mervi Talvitie (siht.), vast. projektityöntekijä, Pilke-hanke Tuija Pihlaja - Itänen (vara pj), sosiaalityöntekijä, Muotialan asuin- ja toimintakeskus Ry Tiia Perämaa, asiakasohjauksen päällikkö, Luotsi Virpi Kokko, suunnittelija, Tilaajaryhmä Minna Nurminen, suunnittelija, Perhetyö Minna Kuusela, palvelupäällikkö, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aila Hietaniemi, perhetyön ohjaaja, Perhetyö Anja Jalonen Männikkö, osastonhoitaja, Neuvolapalvelut Sanna Paavolainen, päiväkodin johtaja, Koulukadun ja Mäntykadun päiväkodit
Ensimmäistä lastaan odottavat ja alle 3- vuotiaiden lasten perheet, joissa on ilmennyt lisätuen tarvetta Pienen huolta herättäneitä perheitä (THL:n Huolen vyöhykkeistö) Ei lastensuojelun perheitä, akuuttia päihdeongelmaa Asiakasohjaus toimii neuvoloiden terveydenhoitajien kautta, asiakkuudesta tieto hyvinvointineuvolatiimille
Niukat tai kaukana olevat sosiaaliset tukiverkostot Äidin voimakkaampi huolestuneisuus tai epävarmuus Äidillä jokin psyykkinen sairaus (77%) Masennus (63%) Persoonallisuushäiriö Syömishäiriö Paniikkihäiriö Vaativa vauva, uupunut äiti Huoli varhaisesta vuorovaikutuksesta Haasteet lapsen syömisessä, nukkumisessa ja kasvatuksessa (tahtoikä) Parisuhteen haasteet
45 % vauvaperheistä, vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja, paljon tietoa esim. vauvan kehityksestä ja varhaisesta vuorovaikutuksesta Äiti on kuitenkin hyvin epävarma, itkuinen ja ahdistunut eikä pysty iloitsemaan vauvasta Äidillä synnytyksen jälkeinen masennus, useimmat käyvät samanaikaisesti neuvolapsykologilla, mielialalääkitys Äitien on usein vaikea tulkita vauvan viestejä, heitä jännittää kovasti vauvan kanssa kahden jääminen Vauva tuntuu usein kovin vaativalta ja hankalalta Kokevat paljon syyllisyyttä siitä, etteivät ole tunteneet voimakkaita äidinrakkauden tunteita Heillä on ollut etukäteen paljon suunnitelmia vauva-ajalle, kun arki ei vastaakaan etukäteissuunnitelmia on pettymys ja turhautuminen suurta Tarvitsevat paljon tukea rentoutumiseen ja rauhoittumiseen vauvan kanssa sekä apua löytämään keinoja saada arki ja yhteistyö sujumaan vauvan kanssa
Hankkeessa on ollut tämän vuoden aikana yhteensä 38 perhettä syyskuun loppuun mennessä Tukisuhteet ovat alkaneet aikaisimmillaan äidin ollessa raskausviikolla 14 ja vanhin lapsi asiakasperheissä on ollut tukisuhteen alussa 2 vuotta ja 7 kuukautta Yleisimmin hankkeeseen ohjautuu noin kolme kuukautisen vauvan perhe Perheiden äidit ovat olleet ikäjakaumaltaan 21-43-vuotiaita, keski-ikä heillä on 31 vuotta Yksinodottajia/yksinhuoltajia on ollut 6 kpl
TERVEYDENHOITAJA/PERHE OTTAA YHTEYTTÄ PILKE-TYÖNTEKIJÄÄN KARTOITUSKÄYNTI TUKISUHTEEN TOTEUTUSSUUNNITELMA KOTIKÄYNNIT ALKAVAT VÄLIKESKUSTELU KOTIKÄYNNIT JATKUVAT LOPPUKESKUSTELU NOIN KUUKAUSI LOPPUKESKUSTELUN JÄLKEEN SOITETAAN PERHEELLE, MAHDOLLISUUS MUUTAMAAN KOTIKÄYNTIIN
Päätavoitteena on tukea varhaisen vuorovaikutuksen onnistumista ja vauvan kiintymyssuhteen syntymistä mahdollisimman turvalliseksi Kotikäyntityötä Suunnitellaan perheen tarpeiden ja toiveiden pohjalta Kotikäynnin kesto noin 1,5 tuntia Kotikäyntien tavoitteena on lisätä vanhempien hyvinvointia, tietoja ja kykyjä, joiden avulla he pystyvät riittävän hyvin huolehtimaan lapsensa ja koko perheen hyvinvoinnista!
Masuvauva osaksi perhettä jo raskausaikana Kiintymyssuhteen herättely Mielikuvavauva työskentely Vanhemmuuteen valmistautuminen Millainen vanhempi haluan olla Oma hoivakokemus Vanhemmaksi kasvaminen Isien tukeminen Kahdesta tulee kolme Mistä tukea arkeen
Tunnetyöskentely Äitimyytti Vanhempien mielialan seuraaminen ja tukeminen Synnytykseen valmistautuminen Pääpaino äidin ja tukihenkilön vuorovaikutuksessa Synnytyksen ja lapsivuodeajan purku Vauvantahtinen arki Hetki kerrallaan Imetyksen ja perushoidon ohjaus
Maailma vastasyntyneen silmin Vauvan viestit Vauvan ja vanhempien välinen vuorovaikutus Vanhemmuuteen liittyvät tunteet Iloitaan yhdessä vauvasta Tunnemittari Vauva-arjen haastavien tilanteiden aiheuttamien tunteiden käsitteleminen Keinoja itkun sietämiseen Vanhempien mielialan seuranta Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen Dialoginen vauvatanssi Hoivaa ja leiki työmenetelmä sovelletusti Vuorovaikutushavainnointi
Parisuhteen tukeminen Vanhempien välisen kommunikaation ja tunneyhteyden vahvistaminen Arjen sopimukset Seksuaalihyvinvoinnin tukeminen Perheen elämänhallinnan tukeminen Päivärytmin selkeyttäminen Unikoulun ohjeistaminen Lapsen syömishäiriöissä auttaminen Perheen asioiden hoitamisen tukeminen Vanhemmuuden tukeminen Vanhempien välisen yhteisen kasvatuslinjan löytäminen Tahtoikä Isän merkitys lapsen kehitykselle
Asiakaslähtöisyys ja työntekijäjohtoisuus Poikkisektorisuus Tukisuhteen prosessinomaisuus, napakka struktuuri Haastaa vanhemmat itse tietoisesti toimimaan parantaakseen perheen hyvinvointia Kotikäyntityö; tunnetyöskentely, arjen sujuminen Isät mahdollisuuksiensa mukaan aktiivisesti mukana Parhaat tulokset odottavien ensiperheiden ja korkeasti koulutettujen, masentuneiden äitien kanssa
Hanke päättyy vuoden lopussa Työmuoto siirtyy Tampereen kaupungin ennalta ehkäisevään perhetyöhön Loppuvuoden aikana koulutetaan kaupungin jokaiselle alueelle (3 kpl) kaksi työntekijää, jotka tekevät osan työajastaan Pilketukisuhteita
KIITOS!