POHJOINEN VARHAISKASVATUSPÄIVÄ Kaija Leppälä ja Helena Mäkelä

Transkriptio

1 POHJOINEN VARHAISKASVATUSPÄIVÄ Kaija Leppälä ja Helena Mäkelä

2 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio PPKY Kallio aloitti toimintansa Kallio vastaa lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä Alavieskan, Nivalan, Sievin ja Ylivieskan kunnissa. Kalliolla on n vakituista työntekijää. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä kokonaismenot olivat 114,4 Meur, josta henkilöstök. 43,7 Meur Myyntituotot olivat 104,0 Meur, josta jäsenkuntien osuus 101,2 Meur

3 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Vuoden 2009 alusta Kalliossa on siirrytty tilaaja tuottaja - toimintatapaan käyttäen talouden ja toiminnanohjauksen välineenä Maisema-malli

4 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion asukasluku / kunnat Väestö %-osuus Alavieska ,4 Nivala ,4 Sievi ,0 Ylivieska ,1 Kallio yht ,0

5 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion Perhepalvelukeskus Lapsen hyvä arki -hankeen ohessa moniammatillisen yhteistyön kehittäminen verkostomaisena perhepalvelukeskuksena tavoitteena saada joka kuntaan oma sivutoimipiste yhtenä toimintamallina Ylivieskassa jo vuodesta 2000 toiminut Perhetukikeskus Apila

6 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion VISIO 2012 Kallio hyvän elämän perusta Kallio tarjoaa asiakkailleen laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja taloudellisesti kestävällä tavalla ja vaikuttavasti. Kallio on innostava, innovoiva ja osaava työyhteisö, joka edelläkävijänä aktiivisesti vahvistaa alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Perhepalvelut lastensuojelu, perhetyö, ennalta ehkäisevä perhetyö Perhekeskus / Perhetukikeskus APILA A= apua, P= perheille, I= ilolla, L= lasten, A= auttamiseksi

7 Ylivieskan Perhetukikeskus APILA (malli) Ensi Etappi ls-lasten sijoitusvalmistelun ajaksi Turvakoti; vapaaehtoistyöntekijät Varpu-, Pessi -hankkeen koordinointi ja perhepalveluohjaus Sosiaaliasiamiehen toimipiste Neuvolan vertaistukivanhempainryhmät 5-8 ryhmää ja ls- perheiden ohjatut vanhempainryhmät, kaksoslasten vanhempain-ryhmät ym. Isien vertaisryhmät ja elämää Naisena, naisen elämää ryhmä

8 Apila; kokoontumispaikka etävanhemman ja lapsen/lasten tapaamispaikka, valvotut tapaamiset perhe- ja verkostopalaverit ja työyhteisöjen kehittämispalaverit moniammatillisen työryhmien; ehkäisevän päihdetyön-, väkivallan ehkäisytyön-, lapsipoliittisen ohjematyöryhmän. ym. yhteiset varhaiskasvatus- / perhetyön työryhmän kokoukset päiväkotiryhmien tilapäishoitopaikka, vanhempainkeskustelut sijaisvanhempien, biologisten vanhempien/lasten tapaamiset

9 Kehitysvammaistenlasten hoitopaikka Koululaisten ip- ja viikonloppuhoitopaikka Erityislasten palvelusuunnitelmakokoukset Kehitysvammaisten lasten vanhempien kokoontumispaikka Mm. adhd- ja asberger yhdistyksen kokoontumispaikka MLL; johtokunta, lastenkaitsenta ym. kokoontumiset Seudullisen sijaisvanhempainryhmän kokoontumiset

10 Koulutus- ja / tai tukipaikka Pelan järj. sijaisperheille ja tukihenkilöille Vanhempainkoululle Unikoululle Vanhempien sururyhmä (vauvan menettäneille) Ystävänpalvelukoulutusta Perhetyöntekijöiden ja perheiden lasten tuki/ohjauspaikka

11 Opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kohtauspaikka Opiskelijoiden tarjoamia virikekerhoja lapsille ja vanhemmille Sosiaali- ja terveysalan opiskelijaryhmien tutustumispaikka; kehittämistehtävät, tutkimus- ja verkostotyö Koululaisten ja heidän vanhempain neuvotteluryhmiä Mm. perhepäivähoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden kokoontumis- ja virkistyspaikka

12 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion perhetyö 2010 alussa perhetyö eriytettiin ennaltaehkäiseväksi ja lastensuojelun perhetyöksi. Aiempi perhetyön jako lastensuojelun perhetyöhön ja lapsiperheiden kotiapuun vaikutti lastensuojeluperheiden määrän kasvuun, (em. syystä jotkut perheet kieltäytyivät) Mahdollisuus saada perheelle pitkäaikaista tukea perhetyön avulla oli märitellä perhe lastensuojeluperheeksi. Ennaltaehkäisevässä perhetyössä toimii 3,5 työntekijää ja heille kuuluu myös lapsiperheiden kotipalvelu.

13 Kotipalvelu ja ennaltaehkäisevä perhetyö Kotipalvelua ohjataan kysymään yksityisiltä palveluntuottajilta, ja MLL:ta, 4 H- yhdistyksiltä Kevään aikana selvitellään palvelusetelin käyttöönottoa lapsiperheiden kotipalveluun Palvelusetelillä voitaisiin käyttää esim. äkillisissä perhettä kohdanneissa kriisitilanteissa tai vanhemman sairastumisen, vammautumisen, raskauden tai synnytykseen liittyvissä komplikaatiotilanteista johtuen Setelin käyttöönotto mahdollistaisi keskeytyksettä ennaltaehkäisevän perhetyön toteuttamisen, laaditun suunnitelman mukaisesti.

14 Ennaltaehkäisevä perhetyö Ennaltaehkäisevän perhetyöjakson aikana on tullut yllättäviä uusia kriisejä; isä aivoinfarkti, äidin syöpähoidot, vanhempien ero, äidin synnytyksen jälkeinen masennus jne. Perhetyön 10 käyntikertaa ei ole riittänyt, perhettä ei ole voinut jättää, on jatkettu työtä kriisin hoitamiseksi Tilanne: tammi maaliskuu ennaltaehkäisevän perhetyön perheitä 32, joista 10 siirtynyt aikaisemmista ls:n perhetyön perheitä Nivalassa 13, Sievissä 10, Ylivieskassa 7, Alavieskassa 2 perhettä yhteydenottoja on tullut eniten perheeltä itseltään ja toiseksi lasten/-äitiysneuvolasta

15 Ennaltaehkäisevän perhetyöstä Ennaltaehkäisevä perhetyö käynnistynyt hyvin Perheiden kynnys ottaa vastaan perhetyötä on madaltunut Yhteistyötahot ottaneet innolla vastaan uuden työmuodon Kehitettävää Yhteistyötahojen kanssa edelleen vahvistetaan yhteistyötä Ennaltaehkäisevää perhetyötä kehitetään jatkuvasti Asiakaspalautteista, asiakkaiden toiveista ja tarpeista käsin. Asiakaskysely perheelle täytettäväksi 3 kk:n perhetyön päättymisjakson jälkeen, pidemmän aikavälin vaikutuksista Suunnitelma- ja palvelusopimus ja arviointilomakkeet. Kyselylomake palvelusta, joka palautetaan nimettömänä.

16 Mitä ennaltaehkäisevä perhetyö on? Ennaltaehkäisevä perhetyö on lapsiperheille järjestettävää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista, joka ei vaadi asiakkuutta lasten-suojelussa. Ennaltaehkäisevän perhetyön perustehtävänä on perheiden elämän-hallinnan ja voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Tavoitteena on toimivan arjen löytäminen ja perheen hyvinvoinnin lisääminen. Ennaltaehkäisevää perhetyötä tehdään aina perheen kanssa yhteistyössä. Millaisissa tilanteissa ennaltaehkäisevä perhetyö voi olla tarpeen? vanhempien selviytymisvaikeudet (itkuinen vauva, uniongelmat, epävarmuus, perheen roolit) vanhemmuuden tukeminen lasten kasvatuksen tukeminen (rajat, yhteiset pelisäännöt, koulunkäynti) arjen toimimattomuus (käytännön asiat, rahan käyttö, kodinhoito) äidin tai isän masennus/uupumus, vuorovaikutuksen tukeminen (lapsi/vanhempi, perhe/lapsi) perhettä kohdanneissa kriiseissä (avioero, sairastuminen, kuolema)

17 Kuinka asiakkaaksi hakeudutaan? Asiakkaaksi hakeudutaan joko ottamalla itse yhteyttä perhetyönohjaajaan tai ottamalla huolet puheeksi esimerkiksi neuvolassa. Perhe voidaan myös ohjata ennaltaehkäisevän perhetyön asiakkaaksi muista perhepalveluista. Perhetyön tarve selvitetään yhdessä ohjaavan tahon ja perhetyönohjaajan kanssa palveluohjauksen keinoin, jolloin selvitellään myös muut olemassa olevat palvelut. Ennaltaehkäisevää perhetyötä perhe voi saada korkeintaan 10 kertaa, jonka jälkeen arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja suunnitellaan yhdessä perheen kanssa mahdolliset jatkotoimenpiteet. Ennaltaehkäisevä perhetyö alkaa yhteisestä sopimuksesta ja suunnitelman laatimisesta ja päättyy arviointiin. Ennaltaehkäisevä perhetyö on perheelle maksutonta. Yhteystiedot perhetyönohjaaja Helena Mäkelä