Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2016 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta
SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Sisältää voimassa olevien asemakaavojen kaavayksikkötasoista paikkatietoa pääkaupunkiseudun kunnista. Sisältää erityisesti maankäytön suunnitteluun liittyviä tunnuslukuja, joita voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena ja esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. HSY tuottaa tonttivarantokatsauksen kerran vuodessa. Varantokatsauksessa esitetään joitakin oleellisia pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja. Kaavayksikköä käytetään tontin synonyyminä. 2
Varantomäärittely Varannolla tarkoitetaan voimassa olevan asemakaavan kerrosalan toistaiseksi rakentamatonta kerrosalaa. Laskennallisessa varannossa mukana on jo tulkintaa mukaan ei lasketa sellaisia varantoja, joita ei todennäköisesti oteta käyttöön (asumisen osalta varannon määrä tontilla alle 100 k-m², K, T ja Y alle 400 k-m²). Varannon käyttöönotettavuuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten kaavan rakentamisaste, kaavan sijainti, sisältövaatimukset ja maanomistusolosuhteet. Varantojen toteuttamiskelpoisuuden tulkinta vaatii aina lopulta kaavakohtaista asiantuntijatarkastelua rekisteritietojen pohjalta laskettua varannon määrää ei voida pitää yksiselitteisenä tai kiistattomana lukuna. 3
1. Asumisen laskennallinen varanto Laskennallinen asumisen varanto, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2016 Kunta Pientalovaranto Muutos* Kerrostalovaranto Muutos Yhteensä Muutos Espoo 1,67 0,00 0,63-0,08 2,31-0,08 Helsinki 1,26-0,02 1,60 0,17 2,86 0,15 Kauniainen 0,17 0,00 0,04-0,01 0,21-0,01 Vantaa 1,24-0,04 0,51 0,02 1,74-0,03 Yhteensä 4,34-0,07 2,78 0,10 7,12 0,03 *Kaikki muutokset verrattuna 1/2015 tilanteeseen Pääkaupunkiseudulla oli tammikuussa 2016 SeutuRAMAVA-aineiston mukaan asumisen varantoa yhteensä noin 7,1 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kerrostalovarannon määrä on kasvanut vuoden 2015 kuluessa, kun taas pientalovarannon määrä on laskenut. SeutuRAMAVA-sarakkeet: LASKVARA_AP, LASKVARA_AK 4
Asumisen laskennallinen varanto 1/2016
2. Asumisen laskennallinen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä Laskennallinen asumisen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä* kaavayksiköillä, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2016 Kunta Pientalovaranto Muutos** Kerrostalovaranto Muutos Yhteensä Muutos Espoo 0,83-0,01 0,49-0,04 1,32-0,05 Helsinki 0,55-0,01 1,23 0,20 1,79 0,18 Kauniainen 0,05 0,00 0,03-0,01 0,08-0,01 Vantaa 0,45-0,03 0,40 0,00 0,85-0,03 Yhteensä 1,88-0,03 2,15 0,14 4,03 0,09 *Rakennusoikeudesta käytetty alle 20 % ** Kaikki muutokset verrattuna 1/2015 tilanteeseen Pääkaupunkiseudulla oli tammikuussa 2016 SeutuRAMAVA-aineiston mukaan asumisen varantoa tyhjillä ja melkein tyhjillä kaavayksiköillä yhteensä noin 4 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta yli puolet oli kerrostalovarantoa. Kerrostalovaranto on kasvanut Helsingissä vuoden 2015 kuluessa. SeutuRAMAVA-sarakkeet: LASKVARA_AP, LASKVARA_AK, RASTELUO 1 ja 2 6
Asumisen laskennallinen varanto tyhjillä ja melkein tyhjillä kaavayksiköillä 1/2016
3. Toimitilavaranto Toimitilojen laskennallinen varanto, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2016 Kunta Liikeja toimisto Muutos* Teollisuusja varasto Muutos Yleinen rakentaminen Muutos Muu, tuntematon Muutos Yht. Muutos Espoo 2,00-0,11 0,84-0,09 1,20-0,02 0,62-0,02 4,66-0,24 Helsinki 2,28 0,17 2,54-0,01 1,40 0,01 0,72-0,01 6,94 0,17 Vantaa 2,05 0,01 2,74-0,55 0,77-0,01 0,30 0,00 5,85-0,55 Yhteensä 6,32 0,08 6,12-0,65 3,37-0,01 1,64-0,03 17,45-0,62 *Kaikki muutokset verrattuna 1/2015 tilanteeseen Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla oli tammikuussa 2016 SeutuRAMAVAaineiston mukaan yhteensä yli 17 miljoonaa kerrosneliömetriä muiden kuin asumisen käyttötarkoitusten laskennallista varantoa. Eniten oli liike- ja toimistorakennusten varantoa, noin 6,3 miljoonaa kerrosneliömetriä. SeutuRAMAVA-sarakkeet: LASKVARA_K, T, Y ja NN 8
Toimitilavaranto 1/2016
4. Toimitilavaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä Toimitilojen laskennallinen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2016 Kunta Liikeja toimisto Muutos* Teollisuusja varasto Muutos Yleinen rakentaminen Muutos Muu, tuntematon Muutos Yht. Muutos Espoo 1,50-0,16 0,36-0,03 0,65 0,01 0,39-0,03 2,90-0,20 Helsinki 1,73 0,24 0,89 0,00 0,46 0,00 0,25-0,01 3,33 0,23 Vantaa 1,53-0,03 1,16-0,67 0,28-0,01 0,17 0,01 3,14-0,70 Yhteensä 4,76 0,05 2,42-0,70 1,40 0,01 0,80-0,02 9,37-0,66 *Kaikki muutokset verrattuna 1/2015 tilanteeseen Espoon, Helsingin ja Vantaan toimitilavarannon määrä tyhjillä ja melkein tyhjillä yksiköillä oli yli 9 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä on yli puolet koko toimitilavarannosta. Suurin varantomäärä on liike- ja toimistotiloilla. SeutuRAMAVA-sarakkeet:LASKVARA_K, T, Y ja NN, RASTELUO 1 ja 2 10
Toimitilavaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1/2016
5. Rakennusoikeus pääkäyttötarkoituksittain Kunta Rakennusoikeus kunnittain ja pääkäyttötarkoituksittain, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2016 Pientalot Kerrostalot Liike- ja toimisto Teollisuus- ja varasto Yleinen rakentaminen Muu, tuntematon Yhteensä Espoo 8,35 6,04 4,68 2,21 2,86 0,96 25,11 Helsinki 6,84 24,02 8,81 5,91 6,69 1,61 53,87 Vantaa 5,92 5,24 3,92 5,60 1,71 0,51 22,89 Yhteensä 21,11 35,29 17,40 13,72 11,27 3,08 101,87 Espoon, Helsingin ja Vantaan voimassa olevissa asemakaavoissa on yhteensä lähes 102 000 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta, josta yli puolet on asumisen kerrosalaa. SeutuRAMAVA-sarake: KALA 12
6. Käyttöönotettu kerrosala Kunta Käyttöönotettu kerrosala, asuminen, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2016 Pientalot Kerrostalot Asuminen muilla käyttötarkoituksilla Yhteensä Espoo 7,0 6,0 0,1 13,1 Helsinki 5,6 24,8 0,3 30,7 Kauniainen 0,4 0,2 0,0 0,6 Vantaa 4,6 5,1 0,1 9,8 Yhteensä 17,6 36,1 0,5 54,2 Käyttöönotettu kerrosala, K, T ja Y, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2016 Kunta Liike- ja toimisto Teollisuus- ja Varasto Yleinen rakentaminen Toimitilat yhteensä Espoo 2,8 1,4 1,7 5,9 Helsinki 7,1 3,5 5,3 15,9 Vantaa 2,0 2,9 0,9 5,8 Yhteensä 11,9 7,8 7,9 27,6 SeutuRAMAVA-sarake: KTNRO_KOOD, KARA_YHT, KARA_MU 13
7. Laskennallisen asemakaavavarannon omistajat Pääkaupunkiseudun laskennallinen varanto omistajaluokittain milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2016 Pientalot Kerrostalot Liike- ja toimistoalueet Teollisuus- ja varastoalueet Yleinen rakentaminen Muu, tuntematon Kunnat 0,71 1,78 2,41 2,42 2,58 0,91 Yksityishenkilöt ja perikunnat Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 2,67 0,07 0,23 0,12 0,01 0,03 0,56 0,30 1,28 1,30 0,04 0,14 Rakennusyritykset 0,09 0,06 0,33 0,18 0,01 0,01 Rakennuttajat, sijoittajat, muut yritykset 0,15 0,31 1,18 1,75 0,03 0,47 Valtio 0,01 0,10 0,58 0,22 0,44 0,07 Seurakunnat, säätiöt, puolueet yms. 0,09 0,09 0,10 0,03 0,19 0,00 Muu, tuntematon 0,07 0,06 0,20 0,11 0,11 0,01 Yhteensä 4,34 2,78 6,32 6,12 3,41 1,64 Yksityishenkilöt ja perikunnat omistavat suurimman osan pientalovarannosta. Asuinkerrostalovaranto on suurimmaksi osaksi kuntien omistuksessa. SeutuRAMAVA-sarakkeet: OMLAJI_40 14
7.1 Tyhjien ja melkein tyhjien kaavayksiköiden laskennallisen asemakaavavarannon omistajat Tyhjien ja melkein tyhjien kaavayksiköiden laskennallisen varannon omistajat, milj. k-m² / prosenttia SeutuRAMAVA 1/2016 Omistajaryhmä Pientalot % Kerrostalot % Yhteensä % Kunnat 0,64 34 % 1,53 71 % 2,18 54 % Yksityishenkilöt ja perikunnat 0,77 41 % 0,04 2 % 0,81 20 % Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 0,13 7 % 0,06 3 % 0,18 5 % Rakennusyritykset 0,08 4 % 0,05 2 % 0,13 3 % Rakennuttajat, sijoittajat, muut yritykset 0,11 6 % 0,25 11 % 0,36 9 % Valtio 0,01 0 % 0,08 4 % 0,09 2 % Seurakunnat, säätiöt, puolueet yms. 0,08 4 % 0,08 4 % 0,16 4 % Muu, tuntematon 0,06 3 % 0,06 3 % 0,12 2 % Yhteensä 1,88 100 % 2,15 100 % 4,03 100 % Pääkaupunkiseudun kunnat omistavat suurimman osan tyhjien ja melkein tyhjien asuintonttien varannosta. Toiseksi suurin omistajaryhmä on yksityishenkilöt ja perikunnat. SeutuRAMAVA-sarakkeet: RASTELUO 1 JA 2, OMLAJI_40 15
8. Eri käyttötarkoitusten käytössä oleva maapinta-ala kaavayksiköillä, joille on osoitettu kerrosalaa Käyttötarkoituksittainen maapinta-ala Km² SeutuRAMAVA 1/2016 Espoo Helsinki Vantaa Yhteensä Kerrostaloalueet 6,76 24,24 6,11 37,11 Pientaloalueet 34,09 25,16 25,87 85,12 Liike- ja toimistoalueet 4,96 4,47 4,71 14,15 Teollisuus- ja varastoalueet 3,85 4,91 9,41 18,17 Julkisen rakentamisen alueet 6,82 8,27 4,07 19,16 Muut/tuntematon 4,20 2,55 2,12 8,87 Yhteensä 60,67 69,60 52,30 182,56 Maapinta-alaa on varattu eniten asuinpientalojen käyttöön ja toiseksi eniten asuinkerrostaloille. SeutuRAMAVA-sarakkeet: KTNRO_KOOD, YPALA 16
9. Asumisen varanto tyhjillä ja melkein tyhjillä kaavayksiköillä, jotka lainvoimaistuneet 2005 tai aikaisemmin, milj. k-m² 2005 tai aikaisemmin lainvoimaistuneiden tyhjien kaavayksiköiden varanto (="toteutumattomat") SeutuRAMAVA 1/2016 Kunta Pientalovaranto Kerrostalovaranto Yhteensä Espoo 0,34 0,04 0,38 Helsinki 0,16 0,03 0,19 Kauniainen 0,04 0,00 0,05 Vantaa 0,29 0,03 0,32 Yhteensä 0,83 0,11 0,94 Kerrostalovarantoa, jonka lainvoimaistumisesta on kulunut noin 10 vuotta tai enemmän, on vähän. Yhtä vanhaa toistaiseksi toteutumatonta pientalovarantoa on huomattavasti enemmän. SeutuRAMAVA-sarakkeet: LASKVARA_AP ja AK, LAINVOIMV 17
Asumisen varanto tyhjillä tai melkein tyhjillä kaavayksiköillä vuonna 2005 tai aikaisemmin lainvoimaistuneissa kaavoissa
10. 2015 lainvoimaistunut kerrosala, milj. k-m² 2015 lainvoimaistunut kerrosala (brutto*) käyttötarkoituksittain, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2016 Kunta Pientalot Kerrostalot Liikeja toimisto Teollisuusja varasto Yleinen rakentaminen Muut käyttötarkoitukset ja tuntemattomat Espoo 0,16 0,14 0,14 0,17 0,16 0,01 Helsinki 0,16 0,45 0,14 0,00 0,51 0,16 Vantaa 0,04 0,38 0,18 0,24 0,01 0,08 Yhteensä 0,37 0,96 0,46 0,41 0,68 0,25 *Bruttokerrosala ei ole sama kuin uusi kerrosala, ja osa siitä on voitu jo toteuttaa. Vuonna 2015 lainvoimaistuneesta kerrosalasta alle puolet oli asuinkerrosalaa. Asuinkerrosala painottui vahvasti kerrostaloihin. Toimitilojen osalta eniten lainvoimaistui julkiseen rakentamiseen tarkoitettua kerrosalaa. SeutuRAMAVA-sarakkeet: KTNRO_KOOD, LAINVOIMV, KALA 19
11. Laskennallisen varannon riittävyys vuosina Kunta Laskennallisen varannon riittävyys vuosina 1/2016 Pientalot Kerrostalot Yhteensä Espoo 12,6 3,4 6,0 Helsinki 12,9 3,8 4,9 Kauniainen 58,1 6,5 15,8 Vantaa 15,5 3,4 6,3 PKS 13,6 3,6 5,5 Varannon ajallinen riittävyys on arvioitu suhteuttamalla voimassa olevan varannon määrä kunnittaisiin asuntotuotantotavoitteisiin, jotka on määritelty kauden 2016-2019 MAL-sopimuksessa. Varannon määrä suhteessa tavoitteeseen on niukin Helsingissä, ja suurin Kauniaisissa. SeutuRAMAVA ei sisällä tulkintaa varannon riittävyydestä, joten tämä on erikseen arvioitava. Varannon riittävyys vuosina on arvioitu hyödyntämällä viimeisten viiden vuoden aikana valmistuneiden asuntojen kunnittaista keskiarvokokoa talotyypeittäin ja MALsopimuksen 2016-2019 kuntakohtaisia asuntotuotantotavoitteita. 20
11.1 Tyhjien ja melkein tyhjien kaavayksiköiden laskennallisen varannon riittävyys vuosina Kunta Laskennallisen varannon riittävyys vuosina tyhjillä tonteilla 1/2016 Pientalot Kerrostalot Yhteensä Espoo 6,2 2,6 3,6 Helsinki 5,6 2,9 3,2 Kauniainen 17,0 4,6 6,8 Vantaa 5,6 2,7 3,4 PKS 5,9 2,8 3,4 Varannon ajallinen riittävyys on arvioitu suhteuttamalla voimassa olevan varannon määrä kunnittaisiin asuntotuotantotavoitteisiin, jotka on määritelty kauden 2016-2019 MAL-sopimuksessa. Tyhjien kerrostalotonttien ajallinen riittävyys on alle viisi vuotta kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. SeutuRAMAVA ei sisällä tulkintaa varannon riittävyydestä, joten tämä on erikseen arvioitava. Varannon riittävyys vuosina on arvioitu hyödyntämällä viimeisten viiden vuoden aikana valmistuneiden asuntojen kunnittaista keskiarvokokoa talotyypeittäin ja MALsopimuksen 2016-2019 kuntakohtaisia asuntotuotantotavoitteita. 21
Laskennallisen varannon ajallisesta riittävyydestä Mikäli toteutuva asuinrakentaminen on vähäisempää kuin MAL-tavoitteissa on asetettu, varannon riittävyys ajallisesti kasvaa. Vastaavasti MAL-tavoitteita suurempi asuntotuotanto lyhentää varannon arvioitua ajallista riittävyyttä. Varannon riittävyys ajallisesti riippuu suuresti siitä, tarkastellaanko koko laskennallista varantoa vai ainoastaan tyhjien tonttien varantoa. Varannon ajallinen riittävyys on aina tiettyjen keskiarvojen perusteella laskettu karkea arvio, joka suhteuttaa varannon määrän asuntotuotantotavoitteeseen. Varantoluku muuttuu jatkuvasti uuden lainvoimaistuvan kerrosalan ja rakentamisen seurauksena. 22
Lisätietoja Mikäli haluat saada SeutuRAMAVA-aineiston asiantuntijatai tutkimuskäyttöön, ota yhteyttä Helsingin seudun ympäristöpalveluihin. SeutuRAMAVA-aineisto on julkaistu kaupunginosatasoisena avoimena datana HSY:n kotisivuilla osoitteessa: HSY Avoin data Lisätietoja tonttivarantokatsauksen tunnusluvuista: Erityisasiantuntija Heikki Levola puh. 050 368 8881, heikki.levola@hsy.fi Lisätietoja SeutuRAMAVA-aineiston tuottamisesta: Paikkatietoasiantuntija Elina Ojanperä puh. 045 657 9549, elina.ojanpera@hsy.fi 23