Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimusstrategia vuosille 2012 2017 Hyväksytty Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 19.6.2012 Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta (KTK) ja Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) muodostavat yhdessä tutkimusintensiivisen tutkimusalueiltaan fokusoituneen, kansainvälisesti vetovoimaisen osaamiskeskittymän. Tutkimus ja siihen perustuva koulutus nivoutuvat kiinteästi yhteiskunnalliseen kehitykseen ennakoiden ja rakentaen tulevaisuuden oppimisympäristöjä. Monitieteisyys toteutuu tutkimusyhteistyönä mm. seuraavien tieteenalojen kanssa: psykologia, sosiologia, tietojenkäsittelytiede/tietotekniikka, liikunta ja terveystieteet, luonnontieteet ja matematiikka, kielitieteet (Kielikampus). ja viestintätiede 1. Toiminnan perusta ja päämäärä Kasvatustieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on elinikäinen oppiminen varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen. Tutkimustoiminnalla luodaan kestävä pohja kansainvälistä huipputasoa olevan kasvatus- ja koulutusjärjestelmämme jatkuvalle kehittämiselle. Tutkimus sijoittuu yliopiston painoalueista erityisesti Koulutus, oppiminen ja tulevaisuuden opetustyö painoalueelle sekä Ihmisläheinen teknologia. Tutkimusstrategia ja siihen kirjatut linjaukset tukevat Jyväskylän yliopiston Laatua ja liikettä -tutkimusstrategiaa sekä Tutkimus-, innovaatio- ja infrastruktuuriohjelmaa. Tutkimustoiminnan kärjet Tutkimukselliset kärjet perustuvat 2010 suoritettuun tutkimuksen kansainväliseen arviointiin. I Oppimisvuorovaikutus, yhteisöllinen oppiminen ja oppimisympäristöt [1] II Lasten ja nuorten osallisuus [2] III Ammatillinen identiteetti ja toimijuus[3]
Kuvio. KTK:n ja KTL:n tutkimus jakautuu viiteen tutkimusalueeseen. Tutkimuksen kärjet nousevat tutkimusalueiden leikkauksista. Kansainvälisen arvioinnin nostamat tutkimuskärjet [1] KTL: (1) Computer-supported collaborative learning ; (2)Learning, teaching and guidance; OKL: (3) Child, parent, teacher triangle research (First Steps), (4) Teaching-learning interactions in science and math groups [2] KL: (5) Cultures of childhood, family life and children s well-being [3] KL: (6) Professional identities and learning communities 1. Oppimisen, opettamisen ja ohjauksen prosessit Tutkimus kohdistuu seuraaviin teemoihin: (1) Uudet, teknologiaa hyödyntävät oppimisympäristöt, yhteisöllinen verkko-oppiminen, verkkovuorovaikutus (2) Yhteisöllinen oppiminen ja tiedon luominen, dialoginen keskustelu, argumentatiiviset tekstitaidot yhteisöllisissä oppimistilanteissa, oppimisyhteisöjen muodostuminen (3) Oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajan suhteet, vuorovaikutuksen ja osallistumisen erityispiirteet oppimisympäristöissä, taitojen ja motivaation kehitystä tukeva vuorovaikutus (4) Monikieliset ja -kulttuuriset oppimisyhteisöt, arviointi- ja palaute oppimisessa, kielitaidon kehittyminen
(5) Ryhmädynaamiset ilmiöt oppimisympäristöissä (6) Osaamisen kehittäminen opetustyössä, oppiminen ja opettajuus muutoksessa (7) Ohjaus ja mentorointi eri koulutusasteilla sekä työelämässä ja täydennyskoulutuksessa 2. Ammatti-identiteetit, urapolut ja osaaminen työelämän muutoksessa Tutkimus kohdistuu seuraaviin teemoihin: (1) Ammatillinen identiteetti ja toimijuus, työssä oppiminen ja osaamisen kehittyminen; työorganisaatioiden ja työidentiteettien muutokset; ammatillista toimijuutta vahvistavat interventiot (2) Elinikäisten työelämävalmiuksien ja käytännön osaamisen kehittäminen ja arvioiminen; työelämävalmiuksien kehitykselliset ehdot ja edellytykset. Työtä ja oppimista yhdistävät pedagogiset ratkaisut; integratiivisen pedagogiikan sovellukset (3) Oppimisen, koulutuksen ja työelämän suhteet; koulutuksen ulkopuolella tapahtuva työssä oppiminen elinikäisen oppimisen kontekstissa (4) Elinikäisen ohjauksen järjestelyt, julkinen päätöksenteko, verkostoyhteistyö ja palveluprosessit; ohjaus eri konteksteissa; palvelujen laatu ja vaikuttavuus, tieto- ja viestintäteknologia palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. (5) Työelämän muutoksesta johtuvat koulutus- ja urapolkujen tukemisen tarpeet; korkeaasteen ohjaus ja monikulttuurinen ohjaus; ohjauksen työmuodot (6) Oppilaitosjohtaminen ja pedagoginen johtajuus 3. Lasten ja nuorten hyvinvointi, osallisuus ja kasvuympäristöt Tutkimus kohdistuu seuraaviin teemoihin: (1) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ulottuvuudet eri kasvu- ja elinympäristöissä. (2) Lasten sosio-emotionaalinen kehitys ja hyvinvointi, vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet lasten kesken ja sukupolvien välillä (3) Lasten ja nuorten asema ja oikeudet.
4. Oppimisen ja osallistumisen erityiskysymykset Tutkimus kohdistuu tekijöihin, jotka altistavat oppimisesta ja osallisuudesta syrjäytymiseen sekä keinoihin, joilla tuetaan kaikkien mahdollisuutta oppimiseen ja osallisuuteen yksilöllisistä valmiuksista riippumatta. Keskeisimpiä teemoja ovat: (1) Vammaisuus (2) Oppimisvaikeudet (3) Inklusiivinen opetus ja kasvatus Maahanmuuttajien oppimisen ja opetuksen kysymykset 5. Tulevaisuuden koulutus ja yhteiskunnallinen muutos Alueen tutkimus kohdistuu koulutuksen ja yhteiskunnan muutoksen välisiin suhteisiin seuraavista näkökulmista (1) Opetus- ja sivistystoimen johtajuus (2) Koulutuksen kansainvälinen vertaileva arviointitutkimus ja sen metodologia (3) Korkeakoulutuksen ja yhteiskunnan väliset suhteet sekä korkeakoulutuksen pedagoginen kehittäminen (4) Koulutuksen sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen vaikuttavuus. 2. Tutkimustoiminnan kehittämisen tavoitteet ja keinot 2.1 Tutkimusalueiden ja niillä toimivien ryhmien vahvistaminen Tavoitteet: Tutkimusalueilla on selkeä profiili, toimivat verkostot ja infrastruktuurit. 1. Jokaisella tutkimusalueella on vähintään yksi usean senioritutkijan tutkimusryhmä ja vähintään 1-2 tutkimushanketta, joilla on ulkopuolista rahoitusta. 2. Tutkijoille ja jatkokoulutettaville on tarjolla riittävästi sekä tilastollista että laadullista asiantuntijaohjausta. 3. Tutkimusta avustavan henkilökunnan määrä on tarpeita vastaava.
1. Tutkimusalueille kootaan isompia, mielellään monitieteisiä tutkimusryhmiä, joihin kuuluu useampi senioritutkija, jotka voivat edustaa seuraavia kategorioita professori, yliopistotutkija, yliopistonlehtori. 2. Tohtoriopiskelijat valitaan tutkimusalueille ja heidät integroidaan tutkimusryhmiin ja - verkostoihin. 3. Tutkimusalueille suunnataan rahoituspäätöksin tarvittavaa tutkimuksen infrastruktuuria ja vapautuvia henkilöresursseja suunnataan tutkimustehtäviin. Infrastruktuurilla tarkoitetaan tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varantoa, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehitystyön innovaatiotoiminnan, tukee organisoitunutta tutkimustyötä sekä ylläpitää ja kehittää tutkimuskapasiteettia. 4. Rekrytoidaan yliopistotutkija vahvistamaan tilastollisten tutkimusmenetelmien hallintaa ja soveltamista. Tutkimusalueet ovat keskeisenä kriteerinä tutkimus- ja opetusvirkoja suunnattaessa 2.2 Kansainvälinen vetovoima ja vaikuttavuus 1. Tutkijoiden kansainvälinen toiminta on vilkasta, 1 vierailu/opetus- ja tutkimushenkilö vuodessa. Vuosittain vähintään yksi vieraileva professori ja useita tutkijoita tai tutkijakoulutettavia työskentelee yhteensä vähintään 6 kuukauden ajan. Vastaavasti tutkimushenkilökunnasta vähintään viisi henkilöä työskentelee vierailevana tutkijana korkeatasoisessa kansainvälisessä tutkimusryhmässä. 2. Tutkimusyhteisö on kansainvälisesti vetovoimainen kumppani. 1. Tutkijat ovat hyvin kansainvälisesti verkottuneet strategisesti laadukkaiden kumppanien kanssa. Uusia tutkimushankkeita rakennetaan yhdessä johtavien kansainvälisten strategisesti valittujen kumppaneiden kanssa. 2. Tutkimushenkilökunnan (tohtoriopiskelijat, tutkijatohtorit, yliopistotutkijat ja lehtorit, professorit) rekrytointi on kansainvälistä. 3. Tarjotaan ulkomaalaisille (sekä ulkomailla työskenteleville suomalaisille) professoreille mahdollisuus viettää tutkimuskausi Jyväskylän yliopistossa (visiting professor tai visiting junior professor). Vierailevien tutkijoiden kanssa tehdään systemaattiset yhteisjulkaisusuunnitelmat.
4. Tutkijoita kannustetaan työskentelemään kansainvälisissä tutkijaryhmissä ja toimimaan vierailevina tutkijoina ulkomaisissa yliopistoissa sekä kansainvälisiin yhteisjulkaisuihin. 5. Tohtoriopiskelijoiden kansainvälistymistä tuetaan nimittämällä kansainvälisiä ohjaajia, järjestämällä kansainvälisiä workshopeja ja kesäkouluja, tukemalla kansainvälisiin kongresseihin osallistumista sekä rekrytoimalla kansainvälisiä tohtoriopiskelijoita. 6. Tutkimuksen näkyvyyttä lisätään laatimalla tutkimuksen esittelyyn yhtenäiset suomenja englanninkieliset verkkosivut. 2.3 Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen lisääminen 1. Ulkopuolisen kilpaillun tutkimusrahoituksen määrää lisätään. 2. Kullakin tutkimusalueella työskentelee vähintään yksi tutkijatohtori. 1. Luodaan selkeä näkemys omista vahvuuksista ja etsitään korkeatasoisia kumppaneita täydentämään näitä vahvuuksia tutkimusrahoituksen hauissa. Rahoitushakemuksia tehdään yhdessä ulkomaisten ja kotimaisten kumppaneiden kanssa. 2. Menestyminen täydentävän (tutkimus) rahoituksen hankkimisessa otetaan huomioon henkilökunnan palkitsemisessa. 3. Kotimaisen ja kansainvälisten kilpaillun tutkimusrahoituksen (EU, Akatemia, Tekes ym.) hakuun ja hallintaan koulutetaan ja resurssien salliessa rekrytoidaan lisää ammattitaitoista henkilökuntaa. 4. Kansainvälisten tutkimushankkeiden suunnitteluun kohdennetaan tukea myöntämällä määrärahoja suunnitteluun ja rahoitushakemusten tekemiseen ja hyödynnetään myös aktiivisesti yliopiston tiedeneuvoston tähän tarkoitukseen varaamia resursseja. 5. Rahoitushaut suunnataan tutkimusstrategian mukaisesti. 2.4 Julkaisutoiminta 1. Tutkimuksen tulokset julkaistaan ensisijaisesti kansainvälisissä korkeatasoisissa tieteellisissä vertaisarviointikäytäntöä käyttävissä julkaisuissa, ensisijaisesti Julkaisufoorumin luokkien 2-3 lehdissä.
2. Jokainen tutkija julkaisee vuosittain vähintään yhden artikkelin kansainvälisissä korkeatasoisissa tieteellisissä julkaisuissa ts. vertaisarviointia käyttävissä lehdissä (ensisijainen) tai toimitetuissa teoksissa. 3. Kotimaisten julkaisujen kautta välitetään tutkimustietoa kansallisesti. 1. Kansainvälistä julkaisemista tuetaan järjestämällä tieteellisen kirjoittamisen kursseja tutkijoille ja opettajille sekä kannustetaan heitä yhteiskirjoittamiseen. 2. Tutkimusryhmät laativat julkaisusuunnitelmat sekä päivittävät ja seuraavat niiden toteutumista. 3. Yksiköt varaavat kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistavien artikkeleiden kielentarkastusta varten budjetteihinsa resursseja. 4. Tuetaan rahoitusmuotojen kautta ensisijaisesti kansainvälisten artikkeliväitöskirjojen tekemistä, mutta myös monografiamuotoisten väitöskirjojen tekemiseen säilytetään mahdollisuus. 5. Professoreilla sekä yliopistolehtoreilla ja -tutkijoilla on mahdollisuus hakea työsuunnitelmaansa tutkimuskautta, jonka aikana heidät on vapautettu opetuksesta ja hallintotehtävistä. Rahoitus tapahtuu pääosin yksikköjen budjetoinnin kautta työsuunnitelmallisin keinoin. 2.5 Yhteistyön vahvistaminen 1. Vuorovaikutus yliopiston ulkopuolisten tahojen (mm. yhteisöt, muut koulutusorganisaatiot, aluekeskukset, valtakunnalliset hallinnon alan toimijat) kanssa on säännöllistä ja jatkuvaa 2. Jatko-opiskelijoille on riittävässä määrin tarjolla tutkijakoulujen sekä eri toimijoiden (esim. IHME, humanistisen tiedekunnan vetämät yrittäjyys ja työelämänvalmiudet - kurssit) kanssa yhteistyössä järjestettävää koulutusta sekä verkostoitumismahdollisuuksia (esim. osallistuminen kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin ja kongresseihin). 1. Tutkijat vahvistavat yhteistyötä Jyväskylän yliopiston muiden tiedekuntien ja laitosten sekä alalla toimivien tutkimuslaitosten kanssa. Tärkeä kumppani on Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, jossa tehtävä kasvatustieteellinen tutkimus kytkeytyy lähinnä opettajankoulutukseen.
2. Kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa haetaan rahoitusta tutkimusten vaikuttavuutta edistäville kokeiluille ja kansalliselle ja kansainväliselle tiedottamiselle (esim. tutkimustulosten välittäminen käyttäjille ja avainryhmien kouluttaminen). 2.6 Tutkijakoulutuksen, rekrytoinnin ja tiedottamisen systemaattinen kehittäminen 1. Tutkimuksesta tiedottaminen on ajantasaista ja helposti netistä löytyvää. 2. Tohtoriohjelmista, tutkijakoulurahoituksesta ja jatko-opintoihin hakeutumisesta sekä edellisiin liittyvistä kriteerit ovat selkeät. 3. Tutkijanuran edistäminen ja rekrytointi tehdään läpinäkyvämmäksi. 1. Luodaan tiedotusohjelma ja kehitetään www-sivuja siten, että tutkimukseen liittyvä tieto löytyy helposti netistä (sekä englanniksi että suomen kielellä tutkimusalat, tiedot ohjaajista sekä linkit ryhmien nettisivuille). 2. Tohtoriohjelmista, tutkijakoulurahoituksesta ja jatko-opintoihin hakeutumisesta sekä edellisiin liittyvistä kriteereistä tiedotetaan siten, että tieto saavuttaa hakijat. 3. Laaditaan tenure track ohjelma. 3. Arviointi Tutkimustoiminnan kehittymistä tutkimusstrategian suunnassa tarkastellaan vuosittain laadittavassa tutkimustoiminnan barometrissä sekä tekeillä olevassa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden barometrissä Kehry toteuttaa kolmen vuoden välein tutkimuksen ja jatkokoulutuksen osalta määrällisen itsearvioinnin. Tutkimusstrategian uusimisen tarve arvioidaan edellisen itsearvioinnin yhteydessä. Tutkimusstrategia päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Yksiköiden, tutkimusryhmien ja yksittäisten tutkijoiden tuloksellisuuden arvioinnissa otetaan huomioon tässä tutkimusstrategiassa asetetut toiminnan kehittämistavoitteet. Yhtenä tuloksellisuuden indikaattorina käytetään tohtoreiden sijoittumista työelämään.