xx.xx.2013 HEINOLAN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN UUDET TOIMIALAT - HANKKEEN LOPPURAPORTTI ALUSTAVA 1. Hankkeen taustaa Teollisuuden uudet toimialat hanke on yksi Heinolan rakennemuutoshankkeista. Teollisuuden uudet toimialat Heinolan seudun rakennemuutoksessa hankkeen toteutusaika on 1.2.2012 31.12.2013 Hankkeen tarkoituksena on hankkia Heinolaan uusia yrityksiä ja kehittää alueelle olevaa yritystoimintaa sekä niiden välistä yhteistyötä. Hanke on jatkoa Heinolan seudun teollisuuden rakennemuutoksen hoitoa ja elinkeinoelämän tervehtymisen prosessia. Teollisuuden uudet toimialat hanke on jatkoa myös Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESin ja Heinolan kaupungin yhteishankkeelle, jossa UPM Heinolan faneeritehtaan ja Reuman sairaalan lopettamispäätöksen jälkeen yhdessä UPM Oyj:n ja Vision Hunters Ldt kanssa etsittiin uusia yrityksiä Heinolaan, samalla ajatuksella kun esimerkiksi UPM Oyj:n Kajaanin tehtaan lopettamisen jälkeen tehtiin. Kyseinen hanke ei tuottanut tulosta ja sen takia Heinolan kaupunki otti asian oman organisaation hoitoon. Taustalla oli myös ajatus, että Heinolan kaupunki mahdollisesti eroaa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESista vuoden 2013 alusta hoitaen itse elinkeinotoimen. Seuraavassa Teollisuuden Uudet Toimialat hankkeen pohjasuunnittelua, jossa mukana ovat olleet Heinolan kaupunki, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES, Lahden tiede- ja yrityspuisto ja Vision Hunters Ltd Heinolan jatkohankkeen puitteissa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES), Lahden Tiede- ja Yrityspuisto Oy (LTYP) ja Vision Hunters Ltd Oy ovat menestyksekkäästi osallistuneet Heinolan rakennemuutoksen hoitoon etsimällä Heinolan tehtaille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Työpaikkoja Heinolaan on hankkeen seurauksena syntymässä noin 150 jo päätettyjen investointien liiketoimintasuunnitelmien perusteella. Esisopimus neuvottelujen kohteena huhtikuussa 2011 on noin 100-150 työpaikkaa. Heinolan elinkeinoelämän vahvuusalueiksi on hankkeen aikana tunnistettu teeman Smart Living alle tiivistyvät liiketoiminta-alueet, jotka soveltuvat erinomaisesti Heinolan elinkeinoelämän olemassa oleviin rakenteisiin, kilpailuetuihin ja puhtaaseen luontoon. Liiketoiminta-alueet ovat: Puuhun perustuvat tuotteet ja rakentaminen Ympäristöteknologia ja liikenne Metsäraaka-aineen jalostus energiaksi Materiaaliteknologia ja kierrätys Hankkeen tavoitteena on jatkaa Heinolan rakennemuutoksen hoitoa ja tehostaa käynnissä olevaa elinkeinoelämän tervehtymisen prosessia sekä luoda paikkakunnalle ja vapautuville tehdaspaikoille uutta ja alueelle asettuvaa elinkelpoista liiketoimintaa kartoittamalla jo tehty työ ja tukea sitä projektilla, joka: vaikuttaa suoraan uusien työpaikkojen syntymiseen huomioi Heinolan alueen elinkeinostrategian ja priorisoi liiketoiminta-alueet sen mukaisesti perustuu yritysten hankkimiseen myöhemmin esitettyihin kiinteistöihin kokoaa yrityksiä valittujen kärkiliiketoiminta-alueet ympärille
huomioi teollisuuskiinteistöihin jo sijoittuneena olevat toimijat huomioi Heinolassa olemassa olevan osaaminen ja infrastruktuurin huomioi uusien yritysten keskinäiset synergiat sekä synergiat jo Heinolassa toimivien yritysten kanssa huomioi synergioitujen yhteispalveluiden mahdollisuudet Suunnitteilla olevan hankkeen työsuunnitelma oli seuraavan mallinen 1) Heinolan brändin ja konseptin kehittäminen / konkretisoiminen Heinola-päivä järjestäminen Markkinointimateriaalien laatiminen 2) Kiinteistöjen tuotteistaminen ja sopimusten laatiminen Kiinteistöjen kuvausten laatiminen (perustiedot, kilpailukykyjen kuvaukset, yms) Sopimusmallien laatiminen kullekin kiinteistölle 3) Aluerahastomallin laatiminen yhteistyö TEM, SITRA, elinkeinoelämä, kaupungit 4) Innovointi Uudet innovatiiviset avaukset, businessmallit ja teknologit, jolla synergioita hankkeen kärkiliiketoiminta-alueiden kanssa 5) Edellisen hankkeen aikana aloitettujen neuvottelujen jatkaminen 6) Uusien yritysten kontaktointi 7) Yritysten palveleminen useilla eri alueilla rahoitus ja sen etsintä, dokumentaation parantaminen, tuki sijoittumisneuvotteluissa, asiantuntijatuki 8) Projektipalvelut mm suunnitteluapu yrityksen liiketoiminta- ja sijoittumisprosessissa, julkiset tuet ja palvelut Teollisuuden uudet toimialat hanke rakentui pitkälti edellä kuvatun pohjan mukaiseksi ja hanketta hallinnoin Heinolan kaupunki. Hankkeen tavoitteena on saada Heinolaan 120 uutta työpaikkaa 2013 vuoden loppuun mennessä, kehittää alueen yrityksiä kilpailukykyisemmiksi ja lisätä yritysten yhteisiä synergioita. Hankehakemus jätettiin Hämeen ELY-keskukseen 9.2.2012. Päätös yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksesta tuli Heinolan kaupungin tietoon 28.3.2012. Tämän jälkeen Heinolan kaupunki laittoi vireille rekrytoinnin hankkeen projektipäälliköksi, joka aloitti tehtävässä 14.5.2012. Siihen mennessä hankkeen suunnitelmia ei toteutettu hankkeen hallinnoijan toimesta. Sijoittumiseen ja yritysten kehittämiseen teki töitä Heinolassa pääsääntöisesti Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESin kehittämispäällikkö Petri Jalkanen sekä muut Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESin henkilöt.
2. Hankkeen budjetti Hankkeen budjetti oli 300 000 euroa. Jossa rahoitusosuudet olivat seuraavat: Hämeen ELY-keskus 160 000 euroa Heinolan kaupunki 40 000 euroa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES 40 000 euroa UPM Oyj 60 000 euroa. Heinolan erottua LAKESista vuoden 2013 alussa täytyi Heinolan kaupungin osuutta kasvattaa vuodelle 2013 20 000 eurolla. Vuonna 2012 UPM Oyj:tä laskutettiin 30 000 eurolla ajatuksella, että loput 30 000 euroa laskutetaan vuonna 2013. Vuoden 2013 keväällä keskusteltiin UPM Oyj:n toisesta 30 00 euron osuudesta Timo Kaattarin ja projektipäällikön kanssa. Timo Kaattarin mukaan hanketta suunniteltaessa oli sovittu, että UPM Oyj on budjetin mukaisella osuudella (60 000 euroa) mukana hankkeessa. Tästä oli käyty keskustelu jossakin palaverissa UPM Oyj:n ja Heinolan kaupungin edustajien kanssa. Projektipäällikön selvittäessä asiaa tuli esille, että mitään kirjallista sopimusta asiasta ei oltu tehty ja UPM Oyj ei ollut halukas maksamaan suullisesti sovittua osuutta kokonaisuudessa. Tämän projektipäällikkö ilmoitti Timo Kaattarille. Timo Kaattari järjesti asiasta palaverin jossa mukana olivat vt kaupunginjohtaja Sinikka Malin, kaupunginkamreeri Reijo Louko ja Timo Kaattari, projektipäällikkö ei osallistunut palaveriin. Palaverin jälkeen Timo Kaattari ilmoitti projektipäällikölle, että UPM Oyj:n 30 000 euroa siirtyy Heinolan kaupungin osuudeksi. Näin ollen Heinolan kaupungin kokonaisosuus hankkeesta oli 90 000 euroa. Se mistä rahasta kyseinen summa Heinolan kaupungilta otetaan, ei tullut projektipäällikölle selväksi, raha otettaisiin mahdollisesti tulevasta elinkeinotoimen budjetista. Hankkeen tulobudjetti toteutui seuraavasti: Hämeen ELY-keskus 160 000 euroa Heinolan kaupunki 90 000 euroa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES 20 000 euroa (Petri Jalkasen työpanos) UPM Oyj 30 000 euroa. Yhteensä 300 000 euroa. Tarkempi budjetti selviää kun hankkeelle tehdään maksatushakemus Hämeen ELY-keskukseen. Rahoituksen muuttuessa Heinolan osuus koko hankkeesta on budjetoitua suurempi. Kun budjettiin tuli muutos tuon UPM osuuden muuttuessa olisi projektipäällikön pitänyt reagoida käytettävään rahan määrään, koska Heinolan kaupungin osuus kasvoi suunniteltua suuremmaksi. Toisaalta palaverin (Malin, Kaattari, Louko) jälkeen projektipäällikkö ymmärsi, että kokonaisbudjetti pysyy samana ja näin ollen tarvetta muutoksiin ei ollut.
3. Hankkeen eteneminen Projektipäällikön aloitettaessa toukokuun puolessa välissä ei ajankohta ollut paras mahdollinen, koska kesälomakausi oli alkamassa ja yrityspuolella ei siihen aikaan keskitytä yritystoiminnan laajentamiseen eikä yritysten siirtymisestä toiselle paikkakunnalle. Lisäksi teollisuuden epävarma tilannen niin kotimaan kuin ulkomaan kaupassa oli erittäin vaikeassa tilanteessa. Epävarmuus näkyi kaikessa päätöksen teossa, jotka koskivat laajentumista tai sijoittumista. Ensimmäisiä tehtäviä projektipäälliköllä oli käydä läpi LAKESin ja Vision Huntersin edellisestä hankkeesta saadut yrityskontaktit, jotka voisivat olla potentiaalisia sijoittumisen kannalta Heinolaan. Listaa käytiin läpi LAKESin edustajan kanssa. Kyseisistä kontakteista oli aktiivisia kaksi, joiden kanssa sijoittumiseen liittyviä selvityksiä jatkettiin. Muita kiinnostuneita ei vanhoissa kontakteista ollut. Kaiken kaikkiaan listalla oli lähes 70 yritystä, joista kuitenkin vain murto-osa oli sellaisia joihin oli edellisen hankkeen puitteissa oltu yhteydessä. Listaa läpi käydessä selvisi, että listalle oli kasattu sellaisen toimialojen yrityksiä, jotka olivat toimialalta sopivia yrityksiä suunniteltuun hankkeeseen. Todellisuus sijoittumiseen Heinolaan oli ehkä vain arvailua näiden yritysten osalta. Hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmässä 14.6.2012 projektipäällikkö toi esille näkemyksiä mitä hankkeen tavoitteiden toteuttaminen vaatii myös Heinolan kaupungin osalta. Tärkeimpänä asian hankkeen tavoitteiden toteutumiselle projektipäällikkö listasi mm seuraavia asioita: - selvä tehtävänjako on oltava eri toimijoiden kesken (Tekninen toimi, kaupungin kanslia, muut hankkeet jne.). - miten Heinolan kaupunki mahdollisesti tukee sijoittuvia yrityksiä muuten kuin hankkeen asiantuntijoiden käyttämisessä asiakasyrityksiin, joita voisi olla esim. rakentamisen aikaisia takauksia, muita takauksia, toimitilojen rakentaminen > yritysasiakkaan lunastus jne. - miten Heinolan kaupunki mahdollisesti tukee maankäytön tehostaminen niin, että olisi osoittaa tontteja jotka sijaitsevat näkyvillä paikoilla valtateidenvarsilla. Heinolassa kun tähän on erinomaiset mahdollisuudet - Heinolan yritysystävällisyys tuli myös esille, joka Päijät-Hämeen kaikkiin kuntiin verrattuna oli häntäpäässä. Tätä projektipäällikön mukaan pitää kehittä, jotta Heinola on vetovoimainen sijoittumisen ja yrittämisen näkökulmasta muihin Päijät-Hämeen kuntiin. Selviä vastauksia tai kannanottoja ei ohjausryhmä esitettyihin asioihin antanut. Ennen kesää 2012 projektipäällikkö suoritti puitesopimuskilpailutuksen Hilmassa. Kilpailutuksessa haettiin asiantuntijoita seuraaviin osa-alueisiin. Tuotanto- ja taloussuunnittelu Tuotantokustannusten laskenta Teknologiariskien tunnistaminen ja teknologian kehittämistarpeet Tuotannon asemointi Kiinteistö- ja tilasuunnittelu Investointilaskelmat kiinteistöille Tuotannon layout, sisäinen logistiikka jne.
Liiketoimintasuunnittelu Kassavirta- ja kannattavuuslaskelmat Rahoituslaskelmat Muut liiketoiminnan keskeiset osa-alueet Kilpailutuksen tuloksena saatiin viiden eri toimijan kanssa tehtyä puitesopimus, joita voitaisiin käyttää asiakkaiden sijoittumisjärjestelyissä. Puitejärjestelyn piiriin valittiin seuraavat toimijat: Gaia Consulting Oy, Oy Devcons Ab Oy, EP-Logistics Oy, Insinööritoimisto CONMIX ja Vision Hunters Ltd Oy. Kyseisen kilpailuttamisen lisäksi lyhyen aikavälin toimia hankkeessa oli mm Nettimarkkinoinnin työkalujen kehittäminen, yhdessä muiden hankkeiden kanssa Teollisuustilojen paketointi (tutustuminen tiloihin ja omistajiin / intresseihin) Näkyvyys kampanja 1 > suunnitelma valmiina 6/2012 Yrityslistojen uudistamien, uusien kasaaminen, päivitys (jatkuvaa työtä) Kontaktityö asiakkaisiin (jatkuvaa työtä) Teollisuustilojen esittelymateriaalin päivitys (koskien UPM tiloja, heidän omana työnä) Heinolan näkyvyyttä sijoittumisen ja toimitilojen kannalta kokeiltiin Kauppalehden toimitilaliitteessä kahdesti 25.9 ja 20.11. Tämä oli tehtävä lähinnä siksi, että on näyttää arvostelijoille, että jotain sijoittumisessa Heinolan osalta tehdään. Jo ennen ilmoitusta projektipäällikkö epäili, että tulos on huono, jonka hän myös kertoi mm Timo Kaattarille. Arvioidusta tuloksesta huolimatta ilmoitus laitettiin, jotta voidaan näyttää, että asialle on jotakin tehty. Tuloksena oli kolme yhteydenottoa, joista kaikki tarjosivat näkyvyyttä eri medioissa. Todellista kysyntää sijoittumisen suhteen tämä ei tuottanut. Teollisuustilojen paketointi aloitettiin projektipäällikön toimesta välittömästi työn alussa. Vapaita tiloja kartoitettiin verkoston avulla ja projektipäällikkö piti niin sanottua hiljaista listaa vapaista toimitiloista ja tilojen omistajista. Tätä hiljaista listaa käytettiin kun toimitilojen kyselyjä esille tuli. Kesällä 2012 UPM Oyj ilmoitti, että se lopettaa Heinolan Sahaniemessä toimivan jatkojalostustehtaan tuotannon. Tästä aiheutui Heinolaan suoraan noin 60 työtöntä lisää ja välillisiä menetettyjä työpaikkoja on vaikea arvioida. Jatkojalostetehtaasta oli kiinnostunut useita ostajia, jatkaen tehtaan toimintaa. Kaksi toimijaa kävi esittelemässä jatkojalostetehtaan toiminnan jatkamista kaupunginhallituksessa. Ensimmäinen kaatui rahoitukseen. Toinen toimija oli kolmen Venäläisen ryhmä, heidän ajatus jatkojalostetehtaan jatkamisesta oli erittäin hyvä ja siihen olisi tarvinnut suhteellisen pieni Heinolan kaupungin takaus. Neuvottelujen ollessa käynnissä tuli asia kuitenkin julkisuuteen Heinolan kaupungin poliitikkojen toimesta ja sen jälkeen neuvottelut päättyivät. Loppuvuodesta 2012 kilpailutettiin toimijoita, joiden tehtävänä olisi rajatuin kriteerein etsiä potentiaalisia toimijoita Heinolaan, joko laajentaen nykyistä toimintaa tai sijoittumalla kokonaan Heinolaan. Ulkopuolisen toimijan avustuksella saatiin noin 700 yritystä, jotka osuivat kriteerien sisälle. Näistä 70 ilmaisivat kiinnostuksen yritystoiminnan laajentamiselle tai siirtämiselle nykyisestä paikasta. Näitä projektipäällikkö työsti 2012 loppuvuodesta alkaen. Työstäminen muutaman osalta jatkuu edelleen. Loppuvuodesta 2012 oli aktiivisia sijoittumista / laajentamista työstettäviä asiakkaita vajaa kymmenen. Siinä tilanteessa määrä oli hyvä. Mikäli kyseisistä tapauksista kaikki toteutuisivat, niin uusia työpaikkoja syntyisi Heinolaan vajaa 100.
Loppuvuodesta 2012 aloitettiin Heinola Resort ja Luovien alojen hankkeiden kanssa rakentamaan toimitilaja yritysrekisterisivustoa. Sivusto tulisi Heinola Resort sivuston yhteyteen. Syksyn 2012 aikana LAKESin toiminta ei olut kovin aktiivista sijoittumisessa eikä myöskään Heinolassa toimivien yritysten kehittämisen kanalta. Tähän varmaan vaikuttaa myös Heinolan päätös erota LAKESista. 2012 loppuvuotena Heinolan kaupungin sisäinen toiminta johti siihen, että imago oli erittäin huono. Neuvotteluissa sijoittumisesta Heinolaan oli yritysten palaute, että Heinola ei ole sijoittumisen kannalta ensisijainen paikka ja syynä tähän poliittinen vääntö ja negatiivinen julkisuus. Kunnallisvaalit 2012 aiheuttivat sen, että uuden ohjausryhmä ensimmäinen kokoontuminen oli vasta 22.4.2013. Kunnallisvaalien ja 22.4.2013 välinen aika hankeen projektipäällikölle ei ollut juurikaan tukea hankkeen hallinnoiman toimijan toimesta. Hankkeen osalta lisää kontakteja haettiin Oma Yritys messuilla Helsingissä 19 20.3.2013. Tapahtumasta saatiin vajaa kymmenen uutta laajentumista kiinnostuneita toimijaa. Neuvottelujen jatkuessa kyseisten toimijoiden tilanne muuttui taloudellisesti sellaiseksi, että eivät uskaltaneet tehdä sijoittumisen kannalta rajuja muutoksia. Taloudelliseen tilanteeseen johti jatkuva epävarmuus markkinatilanteesta Suomessa ja maailmalla. Oma Yritysmessuilla asiasta kiinnostuneet toimijat ovat kuitenkin tulevaisuudessa potentiaalisia asiakkaita Heinolalle. Elokuussa 2013 ohjausryhmässä projektipäällikön esitti hankkeen sen aikainen tilanne niin rahallisesti kuin myös mitä voidaan tehdä ennen hankkeen loppumista 31.12.2013. Hankkeen budjetti näytti elokuussa 2013, että toimenpiteet olivat tehty juuri budjetin mukaan ja hankeen toimenpiteet oli mahdollista viedä hyvin hankkeen loppuun. Laadukkaita sijoittumiseen liittyviä neuvotteluja käytiin syksyllä seitsemän toimijan kanssa. Yhden sijoittuvan toimijan kanssa sijoittuminen Heinolaan oli varmistunut, toimija oli tehnyt UPM Oyj:n kanssa vuokrasopimuksen Faneerinrannan tiloista. 2013 loppuvuoden toimenpiteitä oli Alihankintamessut Tampereella 24 26.9. Ajatus lähti Heinolaisesta yrityksestä osallistua messuille yhteisellä osastolla. Mukaan Heinolasta saatiin kuitenkin vain kaksi toimijaa. Yhteiselle osastolle kysyttiin yli kymmentä eri yritystä. Kiinnostus oli kuitenkin heikkoa. Yhteiselle osastolle saatiin mukaan Wiitta Ky, Öhmanin Trukit Oy, Ferroplan Oy ja Ketolan Metalli Oy. Osastosta rakennettiin poikkeava perinteiseen toimintaan nähden. Osastosta tehtiin SUOMEN PINKEIN TEHDAS. Heinolan kaupungin kuluosuus messuista sovittiin Timo Kaattarin kanssa niin, että kulut kohdistetaan elinkeinoryhmän alla olevaan budjettiin. Hankkeelle messujen kuluista tuli osallistumismaksu ja matkakulut. Messuilla mukana olevat yritykset saivat erittäin hyvin tilauksia ja Wille Viittanen Wiitta Oy:stä uskoo Heinolan kaupungin panostuksen tulevan takaisin moninkertaisesti verotuloina. Sijoittumiseen liittyviä tapaamisia oli puolenkymmenen toimijan kanssa. Tapaamiset eivät tuottaneet välittömiä jatkoneuvotteluja. Alihankintamessuilla käytiin neuvotteluja myös muutaman toimijan kanssa liittyen isompaan kokonaisuuteen Heinolassa. Nämä neuvottelut olivat antoisia ja toimijat olivat kiinnostuneita kyseisestä kehityshankkeesta. Loppukesästä 2013 etsittiin aivan uutta liiketoimintaa uudelle toimialalle. Mukaan haettiin suunnittelutoimistoja, automaatiosuunnittelua, ääni, kuva ja pelitoimijoita yms. Ensimmäinen tapaaminen toimijoiden kesken oli rakentava ja asian kehittämistä jatkettiin.
Alkusyksyn aikana tehtiin projektisuunnitelma, jota käsiteltiin palaverissa toimijoiden kanssa Lokakuun alkupuolella. 8.10.2013 käydyssä palaverissa ryhmä päätti, että kyseistä projektia jatketaan. Projektisuunnitelmaa työstetään hankkeen projektipäällikön vetämänä. Tavoitteena tehdä marraskuun 2013 ensimmäiselle viikolle konsepti, joka lähetetään mukana oleville toimijoille ja sen pohjalta he tekevät päätöksiä jatkon osalta. Kyseiseen kehitysprojektiin neuvotellaan mahdollista rahoitusta Tekesiltä. 15.8.2013 ohjausryhmässä tehtiin päätös, että projektipäällikkö tekee 31.10.2013 ohjausryhmään oman esityksen hankkeen loppuraportista sekä antaisi hankkeen aikana olevien kontaktien ja meneillään olevien neuvottelujen liittyvät yhteystiedot ennen hankkeen loppumista 31.12.2013. Ohjausryhmän kokouksessa 15.8.2013 haluttiin projektipäällikön näkemyksiä miten hankkeen loputtua kyseistä toimintaa pitäisi hoitaa. Projektipäällikön näkemyksen mukaan on sijoittumiseen liittyviä toimenpiteitä jatkettava, jos Heinolaan halutaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Parhaimpia vaihtoehtoja voisi olla hanke, jossa on mahdollista käyttää ostopalveluina asiantuntijapalveluita sijoittuvien toimijoiden. Teollisuuden uudet toimialat hanke oli tässä hyvä esimerkki. Kun voidaan asiantuntijatyönä auttaa sijoittuvaa yritystä heidän eri haasteissa, ollaan erittäin vahvoilla siinä, että yritys sijoittuisi Heinolaan. Muita työkaluja Heinolan kaupungilla kun ei tunnu olevan uusien toimijoiden osalta. Ei riitä, että Heinolan kaupungin johtavat poliittiset päättäjät ja virkamiehet toteavat potentiaalisille toimijoille Heinola on kiinnostunut kaikista uusista yrityksistä. Myös elinkeinoyhtiö voisi olla mahdollinen vaihtoehto toiminnan jatkamisessa. Elinkeinoyhtiön kautta voisi sijoittuviin yrityksiin ostaa asiantuntijapalveluita, vastaavasti mitä hankkeen avulla. Mikäli elinkeinoyhtiö käynnistetään, niin yksi tärkeimmistä asioista on varmistaa, että toimintaa vetää ja hoitaa ammattilaiset, joilla on todellista osaamista yrityskehityksestä ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Yhtiössä ei voi missään tapauksessa olla henkilöitä, joilla ei osaamista siihen ole, totesi projektipäällikkö ohjausryhmälle. Toimivasta elinkeinoyhtiöstä hyvä esimerkki on Mäntsälä (noin 20 000 asukasta), johon on saatu uusia merkittäviä uusia yrityksiä. Toki on huomioitava, että muun muassa logistinen sijainti on huomattavasti parempi Heinolan verrattuna. Näitä projektipäällikön esityksiä ohjausryhmän puheenjohtajan mukaan hyödynnetään, sekä toiminnan jatkoa suunnitellessa käytetään projektipäällikön osaamista kyseisessä asiassa. 4. Hankkeen tulokset Hankkeessa oli tavoitteena saada 120 uutta työpaikkaa Heinolaan. Tavoite oli vaativa, jonka projektipäällikkö toi esille heti tehtävässä aloittaessaan. Kun esim. vuonna 2011 LAKESin alueelle saatiin sijoittumisen kautta yhteensä 100 uutta työpaikka ja työtä tehtiin kahdeksalle kunnalle. Sijoittuvia yrityksiä / yritystoimintaa laajensi Hienolaan hankkeen aikana tuli suoraan HTH Steel Oy Ceramet Oy Eltel Oy Valolinna Klinikka Finnomed Oy Yritys suksitehtaan taakse Yritys sijoittuu Valolinnan tiloihin Kyseiset yritykset työllistävät tällä hetkellä suoraan vajaa 40 henkilöä.
Uusien työpaikkojen määrä kyseisen hankkeen kautta oli XX. Hankeen kautta ohjattiin myös alkavia yhden / kahden henkilön yrityksiä Verkostosta Voimaa hankeen piiriin. Sitä kautta syntyvien uusien työpaikkojen määrä ei ole tiedossa. Välillisiä työpaikkoja ei ole pystytty vahvistamaan. Näin ollen hankkeen tavoitteisiin ei päästy työpaikkojen osalta. Sijoittumisen osalta on lokakuun lopussa käynnissä usean toimijan kanssa. Luottamuksellisista syistä yritysten nimiä ei voi julkaista. Toteutuessaan kyseiset yritykset työllistävät 50 70 henkilöä. 5. Hankkeen yhteenveto Projektipäällikön kokemuksen mukaan Heinolan kaupunki ei ollut valmistautunut hankkeiden hallinnointiin. Tästä esimerkkinä muun muassa: - Projektipäällikölle ei annettu minkäänlaista perehtymistä hänen tullessa organisaatioon töihin. - Hanketta koskevat viranhaltijapäätökset kestivät aivan liian kauan, jopa kuusi viikkoa. - Selvää tehtävänjakoa ei ollut kaikkien hankkeiden ja niissä toimivien henkilöiden kesken, eikä myöskään kaupungin virkamiesten osalta. - Hankkeessa toimivien henkilöiden työpanosta ei hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla, koska Heinolan kaupungin virkamiehet hoitivat samoja asioita mitä hankkeessa olevien henkilöiden piti hoitaa. - Ohjausryhmän tuki ja ohjaus puuttui lähes täysin. Hankkeen alussa hankkeenohjausryhmän toimi Heinolan kaupungin poliittisia päättäjiä ja rahoittaja edustajia. Kyseisen ohjausryhmän poliittiset jäsenet eivät tuottaneet juurikaan lisäarvoa hankkeelle. Ohjausryhmän tehtävä kun on tukea ja ohjata hankeen vetäjää asioiden sujumisessa sekä antaa suuntaviivoja miten hankkeen resursseja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Kunnallisvaalien jälkeen syksyllä 2012 uuden ohjausryhmän kasaaminen venyi aina pitkälle kevääseen 2013. Tällöin Heinolaan perustettiin elinkeinotoimikunta, joka toimi hankkeen ohjausryhmänä. Uuteen ohjausryhmään kuului muutaman poliittisen vaikuttajan lisäksi myös elinkeinoelämän edustajia. Tämä oli erittäin hyvä muutos koska tällöin ohjausryhmä voisi toimia todellisena tukena hankkeen projektipäällikölle kun osaamista on elinkeinopuolelta. Tämä kuitenkin ei toteutunut vaan ohjausryhmän kokoukset olivat vain projektipäällikön esityksen läpikäyntiä, eikä mitään ohjausta toiminalle tullut. Päätelmä tästä on se, että hankkeen projektipäällikkö teki täydellistä työtä hankkeen antamien mahdollisuuksien puitteissa. Työn edetessä ja etenkin hankkeen viimeisen puolenvuoden aikana ohjausryhmän kiinnostus hankkeessa tehtävään työhön hiipui. Kun elinkeinotyöryhmä keväällä 2013 käynnistyi, olivat odotukset korkealla mahdollisesta saatavasta tuesta ja ohjauksesta, tätä ei kuitenkaan oikein missään vaiheessa toteutunut. Sijoittumisessa ja uusien yritysten käynnistämisessä haasteellisinta vuonna 2013 oli rahoitusten saaminen. Tähän oli kaksi pääsyytä; kansainvälinen pankkisäätely sekä usean vuoden kestänyt heikko taloudellinen tilanne. Kansainväliseen pankkisäätelyyn puututtiin jo ennen finanssi- ja velkakriisiä. Sekä kriisi että Euroopan heikentyneet pankit ajoivat säätelijät laatimaan sellaiset pelisäännöt, ettei vastaavaa pääse enää tapahtumaan. Uudet säännökset vaikuttivat pk-yritysten rahan saantia. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoittaminen on tehty pankeille kannattamattomaksi ja hankalaksi. Mitä heikommin luottokelpoista yritystä pankki rahoittaa, sitä enemmän omaa pääomaa se tarvitsee luoton vastineeksi.
Pitkä heikko talouden aika näkyy yrityksissä ja niiden taseissa. Sen kautta myös yritysten luottokelpoisuus on huonontunut. Kun on usea vuosi eletty vaisun kasvun aikaa niin sinä aikana pk-yritysten kannattavuus ja talous ovat heikentyneet. Heikot luottokelpoiset yritykset kysyvät pankilta rahaa ja samaan aikaan pankkeja rasittaa tiukentunut säätely ei kyseisestä yhtälö voi olla positiivinen. Sijoittumiseen ja toiminnan laajentamiseen toiselle paikkakunnalle on yritykselle aina strateginen päätös. Yritykset muokkaavat strategioita erittäin harvoin ja tämän takia yritysten muutto on pientä. Yrityksen laajentuminen pääsääntöisesti tapahtuu jo olevalla paikkakunnalla. Joissakin tapauksissa tehdään uusi toimipiste lähemmäs isompia markkinoita ja näissä tapauksissa Heinola on potentiaalinen paikkakunta sijoittumiselle. Koska strategioita muokata harvoin on siis asiakkaitakin vähän. Lisä haasteen tähän tuo se, että jokainen kunta Suomessa haluaa uusia yrityksiä. Yritykset, jotka toimivat globaalisti ei ole kovin merkittävää se missä toimivat. Logistisilla kustannuksilla ei ole kovin suurta merkitystä jos toimitukset tapahtuvat esim. Etelä Amerikkaan. Kuljetuskustannukset esim. Kajaanista Vuosaaren satamaan verrattuna Heinolasta Vuosaareen eivät ole merkittävät tällaisissa tapauksissa. Sijoittumisessa eri paikkakunnille merkitsevät paljolti muun muassa seuraavat asiat: - kuinka kunta voi ja tukee tulevaa yritystä eri asioissa - kuinka asiantuntevaa palvelu on o ei riitä pelkästään kysyminen kuinka ison tontit tarvitsette o pitää olla osaamista kehittää tulevan yrityksen toimintaa - mikä on reagointiaika uusiin asiakkaisiin - kuinka nopeaa ja joustavaa kunnan toiminta on yritystä kohtaan - millaiset ovat verkostot kunnan alueella ja lähistöllä - millainen on kunnan imago o yritysystävällisyyden näkökulmasta o julkisuuskuva - kuinka helppoa on lähestyminen kuntaa sijoittumisen näkökulmasta o miten vapaat tontit ja toimitilat löytyvät o miten helposti löytyvät yhteystiedot - mikä on kunnan tonttipolitiikka o uudet toimijat haluavat näkyvyyttä, jota valtateiden varsilta on mahdollisuus saada - miten asumiseen liittyvät asiat kehittyvät o tontit, lupakäytäntö (joustavuus, nopeus jne.) Teollisuuden uudet toimialat hanke eteni hyvin suunnitelman mukaisesti. Muutama epäonnistuminen suunnitelmaan kuitenkin tuli: Heinola Brändinä ei vajaan kahden vuoden aikana ole noussut kovin korkealle tasolle (kohta 1 suunnitelmassa). Epäonnistuminen, tässä hanke tai sen hoitaminen ei ollut epäonnistumisen syynä. Kiinteistöjen tuotteistaminen ja sopimusten laatiminen (kohta 2) ei onnistunut. Tähän syyn lähinnä, että jokainen toimitilojen tarjoa haluaa itse neuvotella toimitiloihin liittyvät asiat, eikä niitä anneta muiden hoidettavaksi. Epäonnistuminen. Aluerahastomallin laatiminen (kohta 3). Eri toimijoiden kanssa tehtiin yhteistyötä ja heidän avulla saatiin yrityksiä eri kehityspoluille. Rahastomallin luomiseksi vetovastuu olisi pitänyt olla Heinolan kaupungilla ja hankkeen ohjausryhmällä / elinkeinoryhmällä. Epäonnistuminen.
Innovointi (kohta 4). Vuoden 2013 loppukesästä saatiin ryhmä kasaan, jossa tarkoituksena on rakentaa usean toimijan kanssa uudenlaista liiketoimintaa. Tämän projekti jatkaminen jää hankkeen päätyttyä Heinolan kaupungin vastuulle. Onnistuminen Edellisen hankkeen aikana neuvottelujen jatkaminen (kohta 5). Näitä neuvotteluja jatkettiin ja tuloksena on yhden toimijan sijoittuminen Heinolaan. Onnistuminen Uusien yritysten kontaktointi (kohta 6). Tähän haettiin 2012 2013 vaihteessa ulkopuolisen toimijan kanssa kontakteja ja osa niiden työstämisestä jatkuu edelleen. Onnistuminen Yritysten palveleminen useilla eri alueilla (kohta 7). Heinolassa toimivien ja sijoittuvien yritysten kanssa tehtiin tähän liittyviä toimenpiteitä. Onnistuminen. Projektipalvelut (kohta 8). Tämä oli hankeen projektipäällikön ehkä suurin osa tehtävästä työstä. Onnistuminen. Lopuksi voidaan todeta, että sijoittumiseen liittyvät prosessit ovat yleisesti ottaen pitkiä prosesseja. Esimerkkinä voidaan todeta, että SUKSITEHTAAN TAAKSE TULEVAN YRITYKSEN ensimmäiset kontaktit tehtaan käynnistämiseksi Heinolaan tapahtuvat vuonna 2010. Toki tässä tapauksessa oli noin vuoden katkos neuvotteluissa johtuen lähinnä Suomen tilanteesta kulutuksen osalta. Lisäksi edelleen käydään neuvotteluja ja tehdään kehitystoimia asiakkaan kanssa, jonka ensi kontaktit olivat kolmen vuoden takaa. Tätä ei kuitenkaan voi yleistää. On tapauksia, jotka menevät nopeasti päätökseen. Eltelin kontakti saatiin vuonna 2011 Alihankintamessuilla (9/2011) ja toiminta Heinolan Faneerinrannassa alkoi vuoden 2012 alussa, kesto noin kolme kuukautta. Näiden esimerkkien valossa voi todeta, että uusien yritysten sijoittuminen on pääsääntöisesti melko pitkässä juoksussa. Tämän takia työ pitää olla pitkäjänteistä ja asiantuntevaa, jossa asiakkuuden hoitaminen on keihään kärkenä jokaisesta näkökulmasta katsoen, mikäli uusia yrityksiä Heinolaan halutaan. Ja näitähän Heinolaan halutaan, lähes päivittäin tai ainakin viikoittain saa lukea paikallisesta lehdestä, että Heinolaan on saatava uusia yrityksiä ja lisää asukkaita. Ei riitä se, että johtavat poliittiset päättäjät ja ylemmä virkamiehet toteavat, että kaikki uudet yritykset ovat tervetulleita Heinolaan tai olemme kiinnostuneita kaikista uusita yrityksistä. Heinolan kaupungin on vakavasti mietittävä mitä se tekee elinkeinotoimen eteen ja sitä kautta takaa Heinolassa toimivien yritysten kehittymisen ja säilymisen Heinolassa sekä varmistettava, että Heinola on mahdollisille sijoittuville tai toimintaa laajentaville yrityksille vetovoimainen paikkakunta. 6. Muuta Heinolassa xx.xx.2013 Lasse Lyijynen