Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä maakuntaan UNAsta Hankoon ja siitä eteenpäin Juhani Paavilainen ICT-projektipäällikkö Uusi sairaala-hanke KSSHP
Järjestelmistä ja yhteistyöstä nyt Yksi suurimmista ongelmista on tiedonkulku eri organisaatioiden välillä. Tiedon kulku lääkäriltä sairaanhoitajille ja lääkäriltä potilaille heikkoa. Kolme neljästä lääkäristä koki toisessa organisaatiossa kirjatun potilastiedon saamiseen kuluvan liikaa aikaa. Etenkin sairaaloiden lääkärit (yli 40 %) kokivat järjestelmän virheellisen toiminnan olevan yhteydessä potilaalle aiheutuvaan haittatapahtumaan. Vastaajien mukaan järjestelmien käytettävyydessä on edelleen ongelmia, jotka haittaavat lääkärien jokapäiväistä työtä ja vaarantavat potilasturvallisuutta. Lähde: Potilaan Lääkärilehti 4.12.2014/ toim. Johanna Nykopp. Tutkimus on tehty yhteistyössä Lääkäriliiton, Oulun yliopiston, Aalto-yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselytutkimuksena alkuvuodesta 2014. Tutkimukseen vastasi 3 781 potilastyössä olevaa lääkäriä.
SOTEn yleinen prosessi Ennaltaehkäisy, terveyden ja hv:n edistäminen Ongelma (oire, vaiva, riskitekijä) Palveluiden piiriin hakeutuminen ja hoidon- /palvelutarpeen arviointi Ongelman/ palvelutarpeen määrittely /diagnoosi Ratkaisuvaihtoehtojen arviointi ja hoito- /palvelusuunnitelma Palvelun/ hoidon toteutus, seuranta ja arviointi Suunnitelma Päätökset Population health/väestön terveys ja hyvinvointi -tiedon hyödyntäminen, riskien arviointi, ennakointi..?
Kiilan tavoite Tuottaa tulevaisuuden Hyvinvointipalvelujärjestelmän vaatimusmäärittely sekä määrittää vuoteen 2018 toiminnan ja toiminnanlogistiset tarpeet/vaatimukset tekniset ja tietoturva tarpeet/vaatimukset yleiset sopimus- ja palveluyhteistyö tarpeet/vaatimukset lainsäädännölliset vaatimukset
Uudet toimintamallit, ratkaisut & hyödyt Potilastietojärjestelmän hankinnan valmistelun vaiheet Kiila 1. Vaihe 2013-2014 ESHn, PTHn sekä sosiaalija terveydenhuollon yhteispalveluiden toiminnallinen vaatimusmäärittely 2. vaiheen suunnittelu 1.1.-31.5.2015 Una ja Hanko 2. Vaihe 2015 Sosiaalihuollon ja vaativan erikoissairaanhoidon (YO) toiminnallinen vaatimusmäärittely, kilpailutuksen suunnittelu ja valmistelu, ICTjärjestelmäkokonaisuuden suunnittelu ja hanketoimiston valmistelu Aika 3. Vaihe 2016 Kilpailutus, käyttöönottoon valmistautuminen, siirtyminen uusiin välineisiin ja toimintamalleihin, käyttöönotto Kiila päättyi ja muuttui Una:ksi Una:n rinnalle Hanko
Kiila UNA Hanko roadmap KSSHP KIILA UNA Hanko Kiila Esiselvity s Vaatimusmääritelyn käynnistäminen Toiminnalliset määrittelyt Tekniset määrittelyt Sopimus- ja palveluyhteisty ö määrittelyt Lainsäädölliset määrittelyt Sosiaalihuollon määritys YO-tasoisen sairaanhoidon määritys ICTjärjestelmäkokonaisuude n määrittely Una Nykyjärjestelmien arviointi Käytettävyyden ja mukautettavuuden määritys Aikaisempien määritysten täsmennys Kilpailutus????? 6 11.02.20 16 Juhani Paavilainen
KIILA - UNA 7 11.02.20 16 Juhani Paavilainen
Kokonaissuunnittelun näkökulma Kaikille sama riittävän laaja viitekehys STM lait yms. USH- tavoitteiden määrittely Kiila ja UNA määrittelyt UNA- tekniset määrittelyt Kilpailutukset ja toteutusprojektit 8 26.04.20 16 Juhani Paavilainen USH/KSSHP TOGAF Framework
Suunnitelmallinen hoito-/palvelupolku = Hoitosuunnitelma/palvelusuunnitelma Hoitosuunnitelma Hoidon toteuttaminen Palvelukomponentti Tarvittavat resurssit Ihmiset Laitteet ITC Lääkkeet Tarvikkeet Osaamisprofiilit Tilat Infra Vaikuttavuus
Hoitosuunnitelmasta palvelutuotannon tehokkuuden parantamiseen Hoitosuunnitelma Vaikuttavuus Organisaatio 1 Organisaatio 2 Organisaatio X Organisaatio F Tarvittavat resurssit Ihmiset Laitteet ITC Lääkkeet Tarvikkeet Osaamisprofiilit Organisaatio 3 Tilat Organisaatio 4 Infra Organisaatio 5 Organisaatio 6 Organisaatio 7 Jokainen palveluketjuun osallistuva voi kehittää omaa tehokkuuttaan
Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti PTJ Hoitosuunnitelma Hoidon toteuttaminen Palvelukomponentit ERP Tarvittavat resurssit Ihmiset Laitteet ITC Lääkkeet Tarvikkeet Tilat Osaamisprofiilit Infra
Sote -tietojärjestelmäkokonaisuus? Kokonaisuudessa noin 400 800 järjestelmää näiden välisiä liityntöjä >500kpl käyttäjiä n. 10 000 järjestelmäomistajia 10..100 jne PTJ- kokonaisuus n. 10% koko lukumäärästä Yo/Erva järjestelmät n. 250 kpl Efficamoduulit n. 40kpl Erityisalojen järjestelmät n. 200kpl Yo/Erva PTJ RIS/ PACS ESH + PTH -Effica RIS/ PACS Laskutus SHP/ESH + PTH Laskutus YO/ERVA Fimlab Tal-hal palvelut Kanta MIKÄ OSA UUSITAAN/ KILPAILUTETAAN JA MISSÄ JÄRJESTYKSESSÄ? 12 Kuntien Efficamopduulit n. 30kpl Kuntien alihankintaan liittyvät järjestelmät 11.11.20 15 Kuntien järjestlmät Kunta 1 Effica Labra- Alihankint Juhani Paavilainen Kunta 2 Effica Kunta 3 Effica Kunnat Kunta 1 Pegasus(Mediatri
Tietointensiivisyys ja tietojenkäsittelyn merkitys terveydenhuollossa ja sen kustannusrakenteessa
Terveydenhuollon tietointensiivisyyden vaikutus kustannuksiin Terveydenhuolto on erittäin tietointensiivinen ala, minkä vuoksi siihen liittyvät kustannukset ovat kymmeniä prosentteja kokonaiskustannuksista
Esim. Ylilääkärin työn jakaantuminen 47% 53% Työskentely tietotekniikkaa käyttäen Muut kuin ICT:n käyttöön liittyvät tehtävät
Esimerkki Potilastietojärjestelmän osuus KSSHP:n budjetista n. 2,8 % ( 8,5 M /v) (ja Keski-Suomen sote-palveluista n. 1% ) Potilastietojärjestelmän käyttöön kuluvan työajankustannuksen osuus KSSHP:n budjetista on 15 %...30% ( 40 80 M /v) (ja Keski-Suomen sote-palveluissa yli 150M /v ) Ammattilaisten tietotyön kehittämisellä on suuri vaikutus tuottavuuteen Kuvat laskettu 15% mukaan Jos PTJ:n ICT-panostusta lisätään 50% mutta sillä saavutetaan 20% säästö Työajasta, KSSHP säästää 4,4 M vuodessa ( ROI 6kk => Tuotto 10v 94Me)
Esimerkkejä potilastietojärjestelmän hankinnoista ja kustannuksista
Apotti kustannukset Hankkeen kokonaiskustannusarvio 10 vuodessa on 575 M Itse järjestelmän kustannus on 385 miljoonaa euroa. Hinta sisältää: järjestelmän käyttöoikeudet toteutus- ja käyttöönottoprojektit, mukaan lukien tarvittavat integraatiot ylläpidon, tuen sekä järjestelmän uudet versiot 10 vuoden sopimuskaudelle varauksen mahdolliseen tuntihinnalla teetettävään erikseen tilattavaan työhön Apotin arvioituun hintaan kuuluu itse järjestelmän käyttöoikeuden kustannusten lisäksi sen toteutukseen, käyttöönottoon, koulutukseen, muihin järjestelmäintegraatioihin ja itse käyttöön liittyvät kustannukset sekä erikseen kilpailutettava käyttöpalvelun hankinta projektikustannuksineen vuoteen 2025 saakka. 26.04.20 16 Etunimi Sukunimi
Keski-Suomen soten ICT:n nykykustannukset (hyvin alustavasti) Apotin tyyppisen kokonaisuuden kustannukset Keski- Suomessa (hyvin karkeasti): KSSHP Kustannukset /vuosi KSSHP Kustannukset / 10 vuotta Koko Keski- Suomi terveyspalvelut 10v Koko Keski- Suomi sotepalvelut 10v A1000 Potilastietojärjestelmäpalvelu 8 498 699 84 986 990 110 000 000 115 000 000 Koko KS virhemarginaali +/- 10 % Apotissa kustannukset n. 38-47 /v per asukas Keski-Suomessa nyt n. 47 /v per asukas 26.04.20 16 Etunimi Sukunimi
Kokonaiskustannukset 10v Uuden potilastietojärjestelmä-kokonaisuuden vuotuinen kustannus on suunnilleen sama kuin nykyjärjestelmänkin. Todellinen lisäkustannus tulee siitä kuinka pitkään niitä käytetään rinnakkain.
Kustannusvertailua
ICT- hankekokonaisuus? Uusi potilastietojärjestelmä Suunnittelu Kilpai lutus Kilpailutus Suunnittelu Kilpai lutus Proj ekti Proj ekti Kilpai lutus Proj ekti Käyttö Kilpai lutus Proj ekti Effican käyttöikä? Käyttö Käyttö Toiminnanohjausjärjestelmä Suunnittelu + noin. 100..200 muuta järjestelmää Siirtymävaiheen epäonnistumisen riski kasvaa koko ajan Kilpailutus Suunn ittelu Suunn ittelu Suunn ittelu Suunn ittelu Kilpailutus Kilpailutus Kilpailutus Kilpailutus Kilpailut us Suunn ittelu Kilpailutu s Projekt i Suunn ittelu Suunn ittelu Käyttö Käyttö Käyttö Proje Kilpail utus Kilpailut us Käyttö Suunn ittelu Proje kti kti Käyttö Suunn ittelu Käyttö Käyttö Käyttö Käyttö 2015 2016 2017 2018 2019 Toiminnanohjauksen tuomaa hyötyä menetetään koko ajan 2020
Kysymyksiä 26.04.2016 Etunimi Sukunimi