Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto

Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva tilastoissa Epävirallisen ja virallisen avun saaminen ja avunsaantiin vaikuttavia tekijöitä: tutkimustietoa Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 2

Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva tilastoissa Epävirallisen ja virallisen avun saaminen ja avunsaantiin vaikuttavia tekijöitä: tutkimustietoa Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 3

Kotona asuminen ja avohoito Kotona ja kodinomaisissa asuinoloissa asuminen: oma koti + ryhmäkodit + tavallinen palveluasuminen Ei-kotona-asuvia ovat siis vanhainkodeissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla sekä tehostetun palveluasumisen piirissä hoidettavat Kotona asuvien osuus 2001 2010 ei ole muuttunut; osuus 75 vuotta täyttäneistä oli joka vuosi 89,3 89,7 % (naiset 88 %, miehet 93 %) (tavoite 2012: 91 92 %) Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 4

Kotona asuminen ja avohoito Kotona ja kodinomaisissa asuinoloissa asuminen: oma koti + ryhmäkodit + tavallinen palveluasuminen Ei-kotona-asuvia ovat siis vanhainkodeissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla sekä tehostetun palveluasumisen piirissä hoidettavat Kotona asuvien osuus 2001 2010 ei ole muuttunut; osuus 75 vuotta täyttäneistä oli joka vuosi 89,3 89,7 % (naiset 88 %, miehet 93 %) (tavoite 2012: 91 92 %) Avohoito ei kuitenkaan tarkoita ihan samaa kuin em. kotona asuminen Myös tehostettu palveluasuminen on virallisen määritelmän mukaan avohoitoa Vaikuttaa mm. Kela-etuuksien saamiseen Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 5

Apu hoiva Jokapäiväisiin toimintoihin saatava kotona selviytymistä edesauttava apu Kiinnostuksen kohteena siis kotonaan (tai kodinomaisissa oloissa) asuvat Pääjako: epävirallinen ja virallinen apu Omaisten ja läheisten antama epävirallinen apu Julkisen palvelujärjestelmän kautta saatava virallinen apu Lisäksi: yksityiset markkinat sekä kolmas sektori Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 6

Avun järjestelmä Epävirallinen apu Omaisten ja läheisten antama apu Vastikkeetonta Virallinen apu julkiselta sektorilta Kotihoito: kotipalvelu ja kotisairaanhoito Kunnan tuottama/ ostopalvelu / palveluseteli Asiakasmaksu / omavastuuosuus Yksityiset palvelut Itse ostettu hoiva- ja siivouspalvelu ym. Muu Kolmas sektori, yhteisöt, järjestöt, kirkko Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 7

Rajanveto ei aina yksinkertaista Raja epävirallisen ja virallisen välillä ei ole selvä Esim. kunnan tukema omaishoito: epävirallisen ja virallisen kentän rajalla Virallinen: onko yksityisesti ostettu virallista apua? Joskus virallinen apu on määritelty palvelujärjestelmän kautta tulevaksi avuksi, jossa mukana koulutettu henkilöstö Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 8

Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva tilastoissa Epävirallisen ja virallisen avun saaminen ja avunsaantiin vaikuttavia tekijöitä: tutkimustietoa Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 9

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 75 vuotta täyttäneiden hoiva 2001 2010 (% väestöstä) sekä tavoitteet vuoteen 2012 % 14 12 10 8 6 4 2 0 Säännöllinen kotihoito Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Omaishoidon tuki Lähteet: SOTKAnet-tietokanta; Ikäihmisten palveluiden laatusuositus, STM 2008 Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 10

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 75 vuotta täyttäneiden hoiva 2001 2010 (% väestöstä), naiset ja miehet erikseen % 14 12 10 8 6 4 2 Säännöllinen kotihoito, naiset Säännöllinen kotihoito, miehet Tehostettu palveluas., naiset Tehostettu palveluas., miehet Laitoshoito, naiset 0 Laitoshoito, miehet Lähde: SOTKAnet-tietokanta Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 11

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Säännöllisen kotihoidon 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 2001 2010 (%, 30.11.) % 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Pohjois-Suomi Itä-Suomi Koko maa Länsi-Suomi Etelä-Suomi Lähde: SOTKAnet. 2002, 2004 ja 2006 laskettu edellisen ja seuraavan vuoden keskiarvoina. Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 12

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana 2001 2010 (%) % 7 6 5 4 3 2 1 Pohjois-Suomi Itä-Suomi Koko maa Länsi-Suomi Etelä-Suomi 0 Lähde: SOTKAnet-tietokanta Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 13

Omaisten antama apu: tilastot vs. todellisuus Valtaosa saadusta avusta tulee omaisilta ja muilta läheisiltä, mutta he ovat pitkälti tilastoissa näkymätön voimavara Vuonna 2010 omaishoidon tuella hoidettiin 37 500 henkilöä, joista noin puolet (18 200) oli yli 75-vuotiaita Omaishoidon tukea saa kuitenkin vain murto-osa tosiasiallisista hoitajista Arvio vuodelta 2006: kyselyn perusteella läheisensä hoitajia oli noin 280 000, mutta omaishoidon tukea sai tuona vuonna vain 30 500 eli noin 1/10 omaistaan hoitavista (sis. vanhukset, vammaiset jne.) (Lähde: Voutilainen ym. 2007) Tukea ei osata hakea / kriteerit eivät ehkä ihan täyty, kunnilla erilaiset käytännöt jne. Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 14

Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva tilastoissa Epävirallisen ja virallisen avun saaminen ja avunsaantiin vaikuttavia tekijöitä: tutkimustietoa Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 15

Kuinka moni kotona asuvista ikääntyneistä kertoo saavansa apua? Avun saantia ei saa esiin tilastoista kyselytutkimukset Suomalaista aikuisväestöä edustava Terveys 2000 -tutkimus, aineisto vuosilta 2000 2001 Tuoreempaa valtakunnallista tietoa: Hyvinvointi ja palvelut (HYPA) 2009 (tosin siinä melko pieni vastaajamäärä) Terveys 2000: Saatteko toimintakykynne heikkenemisen takia toistuvaa apua tavallisissa toimissanne, esim. kodinhoitotöissä, peseytymisessä, kaupassa käynnissä? Seuraavat tiedot koskevat 70 vuotta täyttäneitä omassa kodissaan (ei palvelutalossa) asuvia ikääntyneitä Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 16

Avunsaajien osuudet, % 70 vuotta täyttäneistä Terveys 2000 -tutkimuksessa Naiset Kaikki apu 40 26 Kaikki epävirallinen apu 34 21 Apua puolisolta 6 11 Apua puolisolta, ne joilla oli puoliso 21 15 Apua lapsilta tai lasten puolisoilta 26 13 Apua lapsilta, ne joilla oli lapsi(a) 31 16 Apua muilta läheisiltä 12 7 Virallinen apu (kunnan kotihoito) 16 10 Muu apu (sis. ostetut palvelut) 10 4 Lähde: Blomgren et al. (2008) Eur J Ageing. Miehet Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 17

Avunsaajien osuudet, % 80 vuotta täyttäneistä HYPA 2009 tutkimuksessa, iän mukaan 80-84 85-89 90+ Kaikki 80+ Apua saaneet 26 47 71 42 Apua saaneiden ilmoittama pääasiallinen auttaja Lapset ja lapsenlapset 48 Puoliso 14 Kunnallinen kotihoito ja kotisairaanhoito 18 Lähde: Vilkko, Muuri & Finne-Soveri 2010 sekä siihen perustuvat laskelmat. Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 18

Avunsaajien osuudet: vertailua Suomi Englanti Seuraavassa lukuja Suomen Terveys 2000 - tutkimuksesta (2000 2001) sekä Englantia koskevasta ELSA-tutkimuksesta (2002 2003) Vertailukelpoiset aineistot Rajaus: seuraavassa mukana vain ne, joiden itse ilmoitettu fyysinen toimintakyky on heikentynyt (vaikeuksia päivittäisissä toiminnoissa ja/tai liikkumisessa) Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 19

Avunsaajien osuudet niistä, joilla fyysisen toimintakyvyn vaikeuksia, Suomi ja Englanti, % 70 täyttäneistä SUOMI ENGLANTI Naiset Miehet Naiset Miehet Kaikki apu 51 40 59 47 Apua puolisolta (ne, joilla oli puoliso) 30 23 46 37 Apua lapsilta (ne, joilla oli lapsia) 41 26 35 19 Apua muilta läheisiltä 16 11 17 10 Virallinen apu (kunnan kotihoito) 21 16 9 5 Muu apu (sis. ostetut palvelut) 8 5 14 7 Lähde: Blomgren et al. (2011) Ageing & Society. Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 20

Mikä avun saamiseen vaikuttaa? Tarvetekijät: ikä, terveys, toimintakyky Läheisten olemassaolo: puoliso, asuinkumppanit, onko lapsia, muut sosiaaliset suhteet; mahdollisten avunantajien ominaisuudet Oma sosioekonominen asema, koulutus, tulot Palveluiden saatavuus Muut tekijät Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 21

Virallisen avun saantia selittäviä tekijöitä (Terveys 2000, 70 + yksityisasunnossa asuvat) Apua saavista vain alle 10 % sai pelkkää virallista apua; yleensä virallinen apu yhdistyi epäviralliseen apuun Virallisen avun saannin todennäköisyyttä lisäsivät korkea ikä, toimintakyvyn ongelmat, yksin asuminen sekä se, että sai apua myös lapsiltaan Tuloilla, koulutuksella ja asuinpaikan kaupunkimaisuudella ei ollut merkitystä Miehet saivat virallista apua harvemmin kuin naiset, mutta tulos selittyi sillä, että he asuivat harvemmin yksin Lähde: Blomgren et al. (2008) Eur J Ageing. Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 22

Epävirallisen avun saantia selittäviä tekijöitä (Terveys 2000, 70+ yksityisasunnossa asuvat) Puolisolta saatu apu (kun toimintakyky oli vakioitu): Niistä, joilla oli puoliso, puolison apua ilmoittivat saavansa todennäköisemmin naiset sekä ne, joilla oli ongelmia jokapäiväisissä toiminnoissa Ikä, kognitiiviset kyvyt, koulutus ja lasten lkm eivät vaik. Lapsilta saatu apu (kun toimintakyky oli vakioitu): Niistä, joilla oli lapsia, lasten apua ilmoittivat saavansa todennäköisemmin naiset, iäkkäät, toimintakykyongelmaiset sekä ne, jotka eivät asuneet kahdestaan puolison kanssa Kognitiiviset kyvyt ja koulutus eivät vaikuttaneet Lähde: Blomgren et al. (2011) Ageing & Society. Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 23

Puolison ja lasten antaman avun kokeminen Puolison apu: asuntokunnan sisältä tulevaa apua; useimmiten luonnostaan päivittäistä apua -- mutta mikä oikeastaan on varsinaista apua? Puolison apu ja kokemus avunsaannista erilainen naisilla ja miehillä? Naiset ilmoittivat miehiä useammin saavansa puolison apua Selitys? Iäkkäät miehet eivät ehkä koe auttamiseksi sitä, että vaimo tekee ruoan kotityöt sen sijaan jos mies joskus osallistuu, se koetaan auttamiseksi Lasten antama apu tulee useimmiten asuntokunnan ulkopuolelta ja se käsitetään ehkä helpommin avuksi Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 24

Lasten kaksoisrooli Lapset toimivat sekä avun antajina että virallisen avun hankkijoina Lapset managereina: Tutkimusten mukaan ne, jotka saavat apua lapsiltaan, saavat todennäköisemmin myös virallista apua Näin on vaikka erot avun tarpeessa virallisen avun saajien ja ei-saajien välillä otettaisiin huomioon Huolehdittava siten erityisesti lapsettomien ikääntyneiden palveluiden saamisesta; myöskään pelkkä lasten olemassaolo ei ole tae avusta Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 25

Lopuksi Jonkinlaista apua sai kotiinsa 40 % 70 vuotta täyttäneistä naisista ja 26 % miehistä vuonna 2000 Vuonna 2009 (HYPA) apua sai 42 % 80 vuotta täyttäneistä Valtaosa kaikista avunsaajista saa epävirallista apua, etenkin lapsiltaan Virallista julkisen sektorin apua sai vain 40 % kaikista avunsaajista Säännöllistä kunnan kotihoitoa sai v. 2010 tilastojen mukaan 14 % naisista ja 9 % miehistä Kotihoitoa saavien osuudet eivät ole muuttuneet, mutta sisältö on: kestoaika lyhentynyt; keskittyminen Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 26

Lopuksi Puolison ja lasten olemassaolo olennaisin asia avunsaannin kannalta 84 %:lla 70 vuotta täyttäneistä oli lapsia v. 2000 67% miehistä ja 34 % naisista oli naimisissa v. 2010 naimisissa olevien osuus ikääntyneistä naisista kasvaa, koska miehet elävät yhä pidempään Omaishoito on kaikkiaan valtava voimavara, joka ei näy virallisissa tilastoissa; valtava säästö palvelujärjestelmälle Kaikki omaiset eivät kuitenkaan auta Ikääntyneet antavat myös itse apua Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 27

Kiitos! Tutkimusosasto Jenni Blomgren 23.11.2011 28