Ammatillisen koulutuksen opiskelijahallinnon koulutuspäivä 9.9.2014 Kommenttipuheenvuoro Hannu Laurila, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Keuda 8.9.2014
Perustietoja Keudasta www.keuda.fi 8.9.2014 Kuntayhtymä, jonka omistajina/jäsenkuntina ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä Sipoo. Yhteensä 200 000 asukasta. Vuosiopiskelijoita oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus: Vuonna 2014 on 4390 järjestämislupapaikkaa, toteuma vuonna 2013 oli 4314 oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus 300 opiskelijatyövuotta oppisopimuskoulutus perustutkinnot 360, lisäkoulutus 700 työvoimapoliittinen koulutus 34000 otp kansanopisto Vakinaista henkilökuntaa 620 Liikevaihto 60 milj. Omistus Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:stä 13 % 11 koulutusyksikköä Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Sipoossa, Helsingissä sekä oppisopimuskeskus Keravalla 2
3 8.9.2014
Miten Keuda-konserni on muodostunut? 8.9.2014 Keski-Uudenmaan ammattikoulun kuntainliitto 1962 Järvenpään ammattikoulu 1962 Keravan sivukoulu 1982 / Keravan ammattikoulu Tuusulan sosiaalialan oppilaitos 1983 Oppisopimustoimisto 1987 Keravan kauppaoppilaitos 1989 Sipoon Enter 2007 K eu d a 5 0 v u o tt a Mäntsälän ammattikoulu 1982 Mäntsälän kunnalta. Per 1982 Nurmijärven ammattikoulu 1989 Nurmijärven kunnalta. Per 1956 Järvenpään kotitalousopettaja-opisto 1995 valtiolta. Per 1928 Mäntsälän maatalous- ja puutarhaoppilaitos 1995 valtiolta. Per 1940 Tuusulan kansanopisto / Pekka Halosen akatemia 1998 Tuusulan kansanopiston Oy:ltä. Per 1907 Osa Adulta Oy:stä 2010 4
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Tilintarkastus Ammattiosaamisen toimikunta Ammatilliset neuvottelukunnat Konsernipalvelut Hallinto, talous, HRM HRD Viestintä & markkinointi Luottamushenkilöhallinto Yhtymävaltuusto & -hallitus Konsernijohto Konsernin kehittämispalvelut: Ennakointi, arviointi, hanketoiminta, kansainvälisyys Oppisopimuskeskus Oppisopimusjohtaja Nurmi- Järvenpää Kerava Sipoo Mäntsälä Tuusula järvi Hki Keudan ammattiopisto ammattiopiston rehtori Tuotannon & tekniikan toimiala, toimialarehtori Palvelujen ja luonnonvara-alan toimiala, toimialarehtori Hyvinvoinnin toimiala & Ohjaavat koulutukset, toimialarehtori Apulaisrehtorit Keudan aikuisopisto aikuisopiston rehtori Tekniikan, hyvinvoinnin, palvelujen, ympäristö- ja luonnonvara-alan sekä kulttuuri- ja media-alan toimialat, toimialapäälliköt Wärtsilänkatu Sibeliuksenväylä Sarviniitynkatu Keskikatu Sipoo Enter Saaren kartano Lukkarinpolku Lopentie Pekka Halosen akatemia Kirkkotie Pasila Yhtymäpalvelut: Kiinteistöpalvelut ja Kerava-sali, ruokapalvelut, tietohallintopalvelut, toimistopalvelut
Rahoitusjärjestelmän uudistaminen Tavoitteet uudistukselle rahoitusjärjestelmä on rakenteeltaan selkeä ja yhtenäinen rahoitus on laskennallinen ja myönnetään koulutuksen järjestäjälle rahoitus- ja säätelyjärjestelmä muodostavat johdonmukaisen ohjausjärjestelmän kokonaisuuden rahoitusperusteet edistävät koulutuksen eri järjestämismuotojen joustavaa käyttöä rahoitus tukee koko ikäluokan kouluttamistavoitetta, koulutuksen läpäisyn parantamista sekä tehokasta siirtymistä työelämään.. 6
Rahoitusjärjestelmän uudistaminen Tavoitteet uudistukselle rahoitus kannustaa koulutuksen laadun, tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen rahoitusperusteet ohjaavat ja kannustavat tehostamaan osaamisen tunnustamista ja koulutuksen henkilökohtaistamista ja vähentämään tarpeetonta näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen järjestämistä. rahoitusjärjestelmä ottaa huomioon nuorten ja aikuisten osaamisen kehittämistarpeet, työelämän osaamistarpeet ja koulutuksen erityispiirteet 7
Rahoitusjärjestelmän uudistaminen Tavoitteet uudistukselle rahoitusjärjestelmä tukee aikuisten opiskelua ja tutkintojen suorittamista rahoitus edistää nuorten osallistumista oppisopimuskoulutukseen. = KANNATETTAVAT JA HYVÄT TAVOITTEET 8
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusuudistus Lisää tavoitteita Lyhentää opiskeluaikoja Mahdollistaa joustavat ja yksilölliset koulutuspolut Vähentää päällekkäistä koulutusta Ohjaa aikuiset, joilla aiempaa osaamista, lyhempiin koulutusvaihtoehtoihin Nopeuttaa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä ja työelämässä tarvittavan osaamisen hankkimista Ottaa huomioon eri kohderyhmien opetuksen ja ohjauksen tarpeen KANNATETTAVAT JA HYVÄT TAVOITTEET 9
Rahoitusjärjestelmän uudistaminen - eri elementit- näyttää yksinkertaiselta Perusosa 49 % Suorite-tuloksellisuusosa 41-45 % Vaikuttavuusosa 6-10 % 10
Verrattuna esim. tähän AMK-rahoitusmalli 2014
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusuudistus Rahoituksen keskeiseksi määräytymisperusteeksi suoritettujen tutkintojen ja tutkintojen osien määrä. Valtionrahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi Toisen asteen koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 2017 lukien Lukion ja ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen Valtion rahoitus lopetetaan ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen Lakkautetaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus 12
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusuudistus Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille. He 2014, uutta rahoitusjärjestelmää sovelletaan 2017 alkaen 13
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusuudistus Koulutuksen järjestäjän rahoitus määräytyisi kaikissa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen muodoissa kolmen peruselementin perusteella: 1. Perusrahoitus eli opiskelijavuodet (n. 49 %; lisäkoulutuksessa 35%) 2. suorituksiin perustuva rahoitus eli tutkintojen ja tutkinnon osien määrä (n.41-45%; lisäkoulutuksessa 60%) 3. Vaikuttavuusrahoitus eli työllistyminen, jatkoopinnot ja opiskelija/työelämäpalaute (n.6-10%; lisäkoulutuksessa 5%). 14
Rahoituksen perusteena käytettävä tietopohja ja tiedon keruu Hyvää Peruslähtökohta oikeansuuntainen ja peruselementit hyviä, keskinäistä painoista voidaan olla eri mieltä- takaako ja huomioiko riittävästi koko ikäluokan kouluttamisvelvoitteen Rahoitusta tarkastellaan kokonaisuutena Mahdollistaa opiskelijan siirtymisen joustavasti koulutusmuodosta toiseen Säilyttää alakohtaiset erot Rahoitus maksetaan edelleen ylläpitäjälle 15
Rahoituksen perusteena käytettävä tietopohja ja tiedon keruu Tiedonkeruujärjestelmät Opintopolku ja oppijan verkkopalvelukokonaisuus AITU-järjestelmä Tilastokeskus Entä koulutuksen järjestäjän omat järjestelmät? Tiedon keruun automatisointi, ilman erillistä kyselyä Saadaanko rajapinnat valmiiksi ja testattua? Entä AITU-järjestelmä- valmis syksyllä 2014? 16
Rahoituksen perusteena käytettävä tietopohja ja tiedon keruu Opiskelijavuositiedot ja amm. peruskoulutuksen suorituksia koskevat tiedot opintopolun kautta Tarkoitetaanko tässä oppijan verkkopalvelukokonaisuutta (TOR), käsityksemme mukaan ainakaan tällä hetkellä opintopolussa ei ole suorituksia koskevaa tietoja Tilastointipäivät (20.1 ja 20.9) poistuvat, jatkossa kalenterivuosi ilmoitetaanko kaikki; päivänkin olleet?, keskeytykset, poissaolot, miten huomioidaan. Nuortenkin puolella otettava käyttöön opiskelijahallintojärjestelmässä ns. koulutuskalenteri? Voisiko ajatella, että rahoituksen tehokas opiskeluaika olisi 1095 päivää/opiskelija (eli 3*365) Koska kannattaa kirjata opiskelijaksi? 17
Rahoituksen perusteena käytettävä tietopohja ja tiedon keruu Näyttötutkintojen osalta koulutuksen järjestäjät toimittavat ehdolliset tutkintotiedot opintohallinto-ohjelmien kautta OPH:n tietojärjestelmään ja hyväksytyt tiedot tutkinnoista ja niiden osista saadaan tutkintotoimikunnilta suoraan Opetushallituksen ylläpitämästä AITUtietokannasta Mitä tarkoittaa ehdolliset tutkintotiedot? Kenelle tutkinto tilastoituu? Tutkinnon järjestäjälle vai valmistavan koulutuksen järjestäjälle? Vuodelta 2014 tiedot kerätään takautuvasti - keneltä, kuka vie AITU:uun? Tutkinnon osien tilastoituminen/valmistuminen tässä tutkintotoimikunta kohtaisia eroja, joissakin ilmoitetaan/hyväksytään osa kerrallaan (sote), joissakin vasta kun koko tutkinto on koossa (puutarhatal.) 18
Rahoituksen perusteena käytettävä tietopohja ja tiedon keruu Vaikuttavuusrahoituksen tiedot Tilastokeskuksen toimesta Jälkijättöistä Sosio-ekonomisten taustamuuttujien tarkistaminen käytännössä mahdotonta Henkilöstön kehittämismittari ei poistunutkaan? Tältä osin automatisointi ei varmaan mahdollista. Opiskelija/työelämäpalaute- saadaanko mitattua luotettavasti ja yhteismitallisesti? Mikä on jatkossa tarkasteltava opiskelijajoukko (nyt 20.9 läsnäolleet)? 19
Rahoituksen perusteena käytettävä tietopohja ja tiedon keruu Muita hajanaisia havaintoja Esitetty rahoitusmalli on monimutkainen, ei lisää läpinäkyvyyttä Mielenkiintoista olisi nähdä matriisi täytettynä mm. eri tutkintojen ja niiden osien eri painokertoimet huomioituina Pitäisi olla valmius jollain aikavälillä siirtyä osaamispisteisiin Ennustettavuus, ennakoitavuus Johtaako tutkintotehtailuun (vrt. kansanopiston keh.tehtävä eli velvoite 2000 opv:sta)? Nyt määritelty eri elementtien painoarvo, miten määritellään eri elementtien sisällä olevat painoarvot (työllistyminen/jatko-opinnot vs. opiskelija/ työelämäpalaute tai tutkinnot vs. tutkinnon osat Ohjausvaikutus - tietojen jälkijättöisyys Kaksoistutkintojen rahoitus- miten huolehdittu? Budjettiperusteisuus miten käy?, vrt. lisäkoulutuksen yksikköhinta 20
Rahoituksen perusteena käytettävä tietopohja ja tiedon keruu Muita hajanaisia havaintoja Aina tulee uusia ohjelmia (esim. NAO), joihin sitten kerätään tietoja Tiedonkeruu monimutkaistuu Nyt esimerkiksi lisätty vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa ikäryhmittäin Nyt esim. vaikeutena VOS-NAO:jen ja valtionavustus NAO:jen erottaminen. Miten saada rehtorit/apulaisrehtorit/koulutuspäälliköt lukemaan Oph:n ohjeet? 21
22 8.9.2014