PUTSARIPUISTO Alustava liiketoimintasuunnitelma 10.2.2004 Tuotekehitys Oy Tamlink
SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...4 1. PUTSARIPUISTOHANKKEEN TAUSTAA...6 1.1. Hankkeen historiaa...6 1.2. Puiston perusajatus kesällä 2003...6 1.3. Alustavan liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja taustatahot...6 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ...9 2.1. Talousjätevesien käsittely haja-asutusalueilla...9 2.1.1 Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät...9 2.1.2 Kiinteistökohtaisen talousjätevesikäsittelyn nykytila...11 2.2 Toimiala...11 2.2.1 Yleispiirteitä...11 2.2.2 Toimijat ja Putsaripuiston sidosryhmät...11 2.3 Yleinen toimintaympäristö...12 2.3.1 Poliittinen näkökulma...12 2.3.2 Taloudellinen näkökulma...13 2.3.3 Sosiaalinen näkökulma...14 2.3.4 Teknologinen näkökulma...14 2.3.5 Ekologinen näkökulma...15 3. PALVELUT...16 3.1 Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuustestaus...16 3.2 Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien tutkimus- ja tuotekehitys...17 3.3 Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien suunnittelu- ja huoltokoulutus...17 3.4 Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien informaatiopalvelut...18 3.5 Muita mahdollisuuksia...18 4. ASIAKKAAT JA MARKKINAT...19 4.1 Talousjätevesien pienpuhdistamojen valmistajat...20 4.1.1 Testauspalvelujen kysyntä...21 4.1.2 Tutkimus- ja tuotekehityspalveluiden kysyntä...21 4.1.3 Koulutuspalveluiden kysyntä...22 4.2 Suunnittelutoimistot, maaurakoitsijat ja huoltoyritykset...22 4.2.1 Koulutuspalveluiden kysyntä...23 4.3 Kunnat...24 4.3.1 Koulutuspalveluiden kysyntä...24 4.4 Haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajat...25 4.4.1 Informaatiopalveluiden kysyntä...26 4.5 Opiskelijat, koululaiset ja ympäristötietoiset kansalaiset...26 4.5.1 Informaatiopalveluiden kysyntä...26 5. KILPAILIJAT JA MUUT SIDOSRYHMÄT...27 5.1 Talousjätevesien pienpuhdistamojen toimivuustestaus...27 5.2 Talousjätevesien pienpuhdistamojen tutkimus ja tuotekehitys...28 5.3 Haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyn koulutuspalvelut...29 5.4. Haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyn informaatiopalvelut...29 6. LIIKETOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKOTOIMENPITEET...31 7. TOTEUTUSSUUNNITELMA JA EDELLYTYKSET...33 7.1 Palveluiden toteutuksen organisointi...33 7.1.1 Testauspalvelut...33 7.1.2 Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut...33 7.1.3 Koulutuspalvelut...34 7.1.4 Informaatiopalvelut...35 7.2 Putsaripuiston toteutusedellytykset...35 2
7.2.1 Fyysiset puitteet...35 7.2.2 Henkilöstö...35 7.2.3 Alihankinta...36 7.2.4 Lupa-asiat...36 7.3 Rahoitussuunnitelma...36 7.3.1 Palvelujen hinnoittelu...36 7.3.2 Pääoman tarve...36 7.3.3 Rahoitus...37 7.4 Alustava markkinointisuunnitelma...37 LÄHTEET...39 LIITE A Tiivistelmä Valtioneuvoston asetuksesta koskien talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla...40 LIITE B Markkinakysely...41 LIITE C Putsaripuiston testauspalveluiden laiteinvestointitarve...48 LIITE D Laskelma osaamiskeskuksen perustamisen pääoman tarpeelle Ensisijaisesti Putsaripuisto-osion vaatimukset...49 3
TIIVISTELMÄ Putsaripuisto on haja-asutusalueen talousjätevesien käsittelyn osaamiskeskusalue. Se tarjoaa yritysasiakkaille niiden kehitystoimintaa tukevia pienpuhdistamojen testaus- tuotekehitys- ja tutkimuspalveluja. Samalla puisto edistää talousjätevesienkäsittelyn kanssa tekemisissä olevien toimijoiden osaamistason kehitystä kurssitoiminnalla sekä kasvattaa kansalaisten tietämystä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä informaatiopalveluiden avulla. Putsaripuiston perustamiselle luo edellytykset tarve parantaa ympäristön tilaa ja edesauttaa suomalaisen ja pirkanmaalaisen ympäristöliiketoiminnan kehitystä. Hanke on ajankohtainen, koska vuoden 2004 alusta voimaan tulee ns. hajajätevesiasetus, joka tiukentaa haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä. Asetuksen voimaantulo kasvattaa lähivuosina jätevesien käsittelyjärjestelmien suunnittelun, rakentamisen ja huollon markkinoita sekä vauhdittaa pienpuhdistamojen kehitystä. Pienpuhdistamojen tuotekehitystä tehdään, jotta ne saavuttavat asetuksen vaatiman puhdistustehon ja CEmerkinnän hankkiminen laitteille mahdollistuu. Yritystoiminnan vaikutusten lisäksi kaikkien alan toimijoiden sekä myös kansalaisten ajantasaisen tiedon ja osaamisen tarve kasvaa. Erityisesti hajaasutusalueiden kiinteistöjen omistajat, joilta asetus vaatii toimenpiteitä, tarvitsevat luotettavaa ja puolueetonta tietoa asetuksen vaatimuksista ja ne täyttävistä jätevesien käsittelyjärjestelmistä. Putsaripuiston talousjätevesien pienpuhdistamojen toimivuustestaus- ja T&K-palveluiden asiakkaita ovat erityisesti ko. laitteiden valmistajat ja myös muut alalla toimivat yritykset. Testauspalvelut tarjoavat laitevalmistajille tuotekehitystä ja CE-merkinnän hankkimista tukevaa toimivuustestausta oikealla jätevedellä vertailukelpoisissa olosuhteissa. Lisäksi Putsaripuisto tarjoaa laitevalmistajille tuotekehityspalveluita sekä valmistelee ja toteuttaa aihepiirin tutkimushankkeita, jotka tukevat suomalaisten pienpuhdistamovalmistajien teknologian kehitystä. Myös viennin edistämishankkeiden toteutus Putsaripuiston alaisuudessa on mahdollista. Putsaripuiston koulutuspalvelut tarjoavat kursseja haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä. Koulutus sisältää luento-opetusta sekä tutustumista Putsaripuiston näyttelyalueella toiminnassa oleviin sekä kuiviin pienpuhdistamoihin sekä valmiisiin toimiviin ja rakennusvaiheessa oleviin maapuhdistamoihin. Asiakkaita ovat alalla toimivat yritykset, kuten pienpuhdistamojen valmistajat, suunnittelutoimistot, maaurakoitsijat ja huoltoyhtiöt sekä kuntien viranomaiset. Putsaripuiston informaatiopalveluiden asiakkaita ovat haja-asutusalueiden kiinteistön omistajien lisäksi myös koululaiset, opiskelijat ja ympäristötietoiset kansalaiset. Näyttelyalueella he voivat tutustua oikeisiin jätevesien käsittelyjärjestelmiin sekä hankkia näyttelyalueen esittelytauluista tai Putsaripuiston www-sivuilta ajantasaista ja puolueetonta tietoa jätevesien käsittelyjärjestelmien toiminnasta, huoltotarpeesta, hankinta- ja käyttökustannuksista jne. Www-sivuilla on lisäksi ns. jätevesijärjestelmälaskuri sekä asiantuntijarekisterit Putsaripuiston koulutuksen suorittaneista pätevistä suunnittelijoista, maaurakoitsijoista ja huoltoyhtiöistä. Putsaripuiston toiminta organisoidaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja Putsaripuisto toimii palveluiden markkinoijana ja toteutuksen koordinoijana asiakkaiden suuntaan. Putsaripuistolla itsellään on maa-alue, johon rakennetaan puhdistamoiden testauspaikkoja sekä näyttelyalue, jonne laitevalmistajat toimittavat puhdistamojaan näytteille. Putsaripuiston toiminnan ylläpito tarvitsee ainakin kahden oman henkilön työpanoksen. Testauspalveluiden jätevesianalyysit hankitaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä. Kurssien luennoijat tulevat pääsääntöisesti TAMK:lta, joka osallistuu aktiivisesti myös kurssien suunnitteluun. Putsaripuiston perustaminen vaatii kahden vuoden ulkopuolisen käynnistysrahoituksen. Toiminnan käynnistyttyä testaus- ja tuotekehitys- ja koulutuspalveluiden on tarkoitus olla kustannukset kattavaa toimintaa, josta asiakkaat maksavat. Tutkimushankkeiden valmistelu ja informaatiopalvelut 4
näyttelyalueineen ja www-sivuineen ovat yhteiskunnallisesti hyödyllistä toimintaa, joka tarvitsee jatkuvan ulkopuolisen perusrahoituksen. Puiston oman toiminnan kustannuksista noin puolet arvioidaan katettavan palvelutoiminnan tulorahoituksella ja puolet ulkopuolisella perusrahoituksella. Koska talousjätevesien käsittely on melko kapea toiminta-alue varsinkin näyttelytoiminnan osalta, suositellaan hankkeen eteenpäin vientiä laajemman loppuasiakaslähtöisen kokonaisuuden kautta. Tämä kokonaisuus olisi työnimeltään haja-asutusalueella asumisen vaihtoehtoisten energiahuollon, vesihuollon ja jätehuollon teknologioiden osaamiskeskus, jonka yksi osa Putsaripuisto olisi. Haja-asutusalueella asumisen vaihtoehtoisten asumisteknologioiden osaamiskeskus kokonaisuutena käynnistettäisiin tavoiteaikataulun mukaisesti kahden vuoden aikana. Ensimmäinen vaihe on laajentaa liiketoimintasuunnitelma kattamaan laajempi osaamiskeskuskokonaisuus, minkä jälkeen tehdään alueen tarkat toteutus- ja rakennussuunnitelmat ennen alueen rakentamista ja toiminnan käynnistämistä. Samanaikaisesti näiden perustamistoimenpiteiden kanssa voidaan käynnistää Putsaripuiston toimintaa siinä määrin kuin se on mahdollista ilman varsinaista puistoaluetta, kuten aloittamalla luentomuotoinen koulutus. Osaamiskeskuksen www-sivujen ja niille tulevien palvelujen perustaminen aloitetaan heti liiketoimintasuunnitelman laajentamisen jälkeen. 5
1. PUTSARIPUISTOHANKKEEN TAUSTAA 1.1. Hankkeen historiaa Idea Putsaripuisto työnimellä kutsuttavasta hankkeesta sai alkunsa kesällä 2002 järjestetyssä hajaasutusalueen jätevesiongelmaa käsitelleessä workshopisssa. Hankeidean taustalla on myös Pirkanmaan liiton teettämä selvitys, jossa haettiin maakunnasta osaamisalueita, joiden roolin arvioitiin tulevaisuudessa korostuvan, mutta joita ei vielä oltu riittävästi hyödynnetty. Lisäksi Tampereen Teknologiakeskus Oy on teettänyt Pirkanmaan liiton rahoituksella haja-asutusalueen jätevesihuollosta tarkemman selvityksen. Tämän selvityksen ja Pirkanmaan ympäristöliiketoiminnan asiantuntijatyöryhmän työn tuloksena on käynnistetty useita myös haja-asutusalueen jätevesiasioihin keskittyviä hankkeita. Haja-asutusalueen jätevesihuollon nousua uudeksi kehitysalueeksi selittää myös vuoden 2004 alusta voimaantuleva valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla eli ns. hajajätevesiasetus. Asetus tiukentaa jätevesien käsittelyn vaatimuksia ja sen sisältö on tiivistetty liitteeseen A. 1.2. Puiston perusajatus kesällä 2003 Putsaripuisto on Tampereelle perustettava alue, jossa testataan puolueettomasti normaaleissa olosuhteissa ja normaaleilla jätevirroilla pienehköjä jäteveden puhdistuslaitteita. Testauksen lisäksi puisto voi palvella laitteiden tuotekehityslaboratoriona, laitesuunnittelijoiden ja huoltohenkilöstön koulutuspaikkana, laitteistoja ostavien asiakkaiden tutustumiskohteena sekä elämyspuistona koululaisille ja opiskelijoille. Myös laitteistojen puolueeton luokitus voisi olla mahdollista toteuttaa alueella. Putsaripuiston alustavana toiminta-ajatuksena on siis palvella haja-ajatusalueille tarkoitettujen pienehköjen jäteveden käsittelylaitosten testaus-, tuotekehitys- ja koulutusalueena. 1.3. Alustavan liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja taustatahot Tämän selvityksen on laatinut Ekokumppanit Oy:n toimeksiannosta Tuotekehitys Oy Tamlink Pirkanmaan liiton rahoituksella syksyn 2003 aikana. Sen tavoitteena on selvittää Putsaripuiston liiketoimintaedellytyksiä sisältäen ehdotuksen seuraavista toimenpiteistä Putsaripuiston perustamiseksi. Liiketoimintasuunnitelman laatimisen aikana järjestettiin kolmen teemailtapäivää, joiden tarkoituksena oli kerätä Putsaripuiston toimintaan keskeisesti liittyviltä sidosryhmiltä tietämystä, ideoita ja näkemyksiä Putsaripuiston toiminnasta. Teema-iltapäivien ajankohdat ja keskusteluiden aiheet olivat seuraavat: 21.8.2003 Putsaripuiston palvelut, 7.10.2003 Putsaripuiston asiakkaat, 11.11.2003 Putsaripuiston toteutus ja rahoitus. Teema-iltapäiviin osallistui seuraavia henkilöitä ja tahoja: Touko Antila, Onninen Oy; Jukka Bastman, Insinööritoimisto Bastman osk. Pirkanmaan Pesti; Juha Brunnila, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonta; Marjukka Dyer, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK); 6
Kalle Hakalehto, Pirkanmaan ympäristöliiketoiminnan asiantuntijatyöryhmä; Vesa-Pekka Heikkilä, Pirkanmaan ympäristökeskus; Mikko Heino, Pirkanmaan liitto; Sirkku Hoikkala, Tuotekehitys Oy Tamlink; Suvi Holm, Ekokumppanit Oy; Jukka Järvinen, Hervanta-projekti; Teemu Jutila, Labko Oy; Raini Kiukas, Käymäläseura Huussi ry; Juhani Kostiainen, Envex Oy; Olai Lagus, KWH Pipe Suomi; Seppo Laukkanen, TTY Teollisuustalous; Juha Leppänen, Tuotekehitys Oy Tamlink; Jukka Meriluoto/Heidi Rauhamäki, Tampereen vesi; Seppo Nikkanen, Omavesi Oy; Jouko Oksjoki, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (Kvvy); Sari Sassi, Tampereen kaupungin ympäristövalvontayksikkö; Elina Tiira, Pirkanmaan jätehuolto Oy; Tuula Tuhkanen, Tampereen teknillisen yliopisto (TTY), Bio- ja ympäristötekniikka; Keijo Tulokas, Uponor Oy; Hanna Viljakainen, Tuotekehitys Oy Tamlink. Osana liiketoimintasuunnitelman laadintaa, erityisesti puiston toiminnan edellytysten ja mahdollisten yhteistyökumppanien kartoitusta, käytiin keskusteluita seuraavien sidosryhmien kanssa: Jouko Oksjoki, Kvvy, 21.10.2003, aiheena Putsaripuiston ja Kvvy:n yhteistyö Putsaripuiston testaustoiminnan toteutuksessa; Erkki Santala, Suomen Ympäristökeskus (SYKE), 5.11.2003, aiheena Putsaripuiston ja SYKE:n yhteistyömahdollisuudet Putsaripuiston palveluiden toteutuksessa; Eeva-Liisa Viskari ja Marjukka Dyer, TAMK, 12.11.2003, aiheena Putsaripuiston ja TAMK:n yhteistyö Putsaripuiston koulutuspalveluiden toteutuksessa; Raimo Flink, Ahlmanin ympäristötaitopuisto, 17.12.2003, aiheena ympäristötaitopuiston toiminta ja yhteistyö Putsaripuiston näyttelyalueen kanssa. Lisäksi liiketoimintaedellytyksiä selvitettiin tekemällä Suomessa toimiville talousjätevesien pienpuhdistamojen valmistajille lokakuussa 2003 markkinakysely, jossa selvitettiin heidän näkemyksiä ja kysyntäarvioita sillä hetkellä Putsaripuistoon kaavailluista palveluista. Yritykset, joille kysely lähetettiin, ovat seuraavat: Atomar Oy, Clewer Oy, Ekofinn Oy, Ekopeto Oy, Envex Oy, Envitop Oy, Fann VA-Teknik Oy, Greenrock Oy, Jita Oy, KWH Pipe Suomi, Labko Oy, Lining Oy, Paltermo Oy, Pomiltek Oy, 7
Propipe Oy, Raita Environment Oy, Teoplast Oy, Uponor Oy. Kysely siis lähetettiin 18 yritykselle, vastauksia saatiin 10 kpl ja vastausprosentti on 56 %. Käytetty kyselylomake on liitteessä B. Kyselyn keskeisimmät tulokset esitetään seuraavien lukujen yhteydessä. 8
2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Putsaripuiston lähtökohdaksi on rajattu haja-asutusalueiden kiinteistökohtainen talousjätevesien käsittely ja toiminnassa keskitytään tämän aihealueen testaus-, T&K-, koulutus- ja tiedotustoimintaan. Putsaripuiston toimintaympäristön selventämiseksi on tässä luvussa kuvattuna hajaasutusalueiden talousjätevesien käsittelyn perusteita, toimintaympäristössä tapahtuvia suuntauksia sekä toimialan ja Putsaripuiston sidosryhmiä. 2.1. Talousjätevesien käsittely haja-asutusalueilla Talousjätevesillä tarkoitetaan asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä ja pesutiloista tulevaa jätevettä. Mukaan luetaan myös muut jätevedet, esim. karjatilojen maitohuoneiden tai muun elinkeinotoiminnan jätevedet, jos ne ovat ominaisuuksiltaan tai koostumuksiltaan vastaavia. Talousjätevesien käsittely on järjestetty pääsääntöisesti kahdella tavalla. Taajamien talousjätevedet menevät vesihuoltolaitoksiin käsiteltäviksi, kun taas haja-asutusalueilla ne käsitellään kiinteistökohtaisesti. Suomessa noin 80 % eli 4 miljoonaa ihmistä asuu taajamissa, jotka kuuluvat vesihuoltolaitosten viemäriverkostoihin ja loput noin 20 % eli miljoona ihmistä asuu haja-asutusalueilla kiinteistökohtaisen talousjätevesien käsittelyn varassa. Putsaripuiston toiminnassa keskitytään näistä jälkimmäiseen. 2.1.1 Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät Jäteveden käsittelyjärjestelmät, joita yleisesti käytetään talousjätevesien kiinteistökohtaisessa käsittelyssä, koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista tai niiden yhdistelmistä: saostussäiliö/saostuskaivo, umpisäiliö/umpikaivo, maahanimeyttämö, maasuodattamo, pienpuhdistamo. Saostuskaivo Saostuskaivolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai useampiosaista, vesitiivistä mekaanista esikäsittelylaitetta, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Umpikaivo Umpikaivolla tarkoitetaan vesitiivistä, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettua säiliötä, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Umpikaivo tulee tyhjentää kuljettamalla jätevesi tai liete jätevedenpuhdistamolle. Sitä käytetään lähinnä erikoistapauksissa, koska tyhjennyskustannukset ovat korkeat. Maahanimeyttämö Jäteveden maahanimeyttämöllä tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. 9
Maahan imeytyksessä hyödynnetään luonnollisen maaperän ominaisuuksia jätevesien käsittelyssä. Järjestelmä voidaan rakentaa useammalla eri tavalla, mutta yksinkertaistetusti rakenne ja toiminta on seuraavanlainen: jäteveden esikäsittelyyn käytetään betonista 3-osaista saostuskaivoa tai vastaavaa muovista tehdasvalmisteista, toimivuustestattua sakosäiliötä (ns. harmaille vesille 2-osaista), saostuskaivossa selkeytynyt vesi johdetaan erityisen jakokaivon kautta imeytysputkistoon, imeytysputkien rei'istä vesi pääsee sepelistä tehtyyn ns. jakokerrokseen ja leviää siinä alas ja sivullepäin, tavoittaessaan luonnollisen maanpinnan vesi imeytyy siihen ja kulkeutuu edelleen alaspäin pohjaveteen saakka, imeytyspintaan ja välittömästi sen alapuolelle muodostuu ns. biokerros, jossa tapahtuu jäteveden sisältämän eloperäisen aineksen hajoaminen pieneliötoiminnan vaikutuksesta, fosfori sitoutuu maarakeisiin hyvin ja myös bakteerit tuhoutuvat varsin tehokkaasti, typestä pidättyy tai vapautuu ilmaan vain pieni osa. Maasuodattamo Jäteveden maasuodattamolla tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Mikäli maaperä- tai pohjavesiolosuhteet eivät mahdollista jäteveden maahan imeytystä, voidaan paikalle ehkä tehdä kokonaan keinotekoinen maasuodatin. Sen rakenne ja toiminta on paljolti maahanimeyttämön kaltainen. Jakokerroksen alapuolella on suodatinhiekkakerros ja sen alapuolella kokoomakerros. Suodatinhiekan yläpintaan muodostuu biokerros. Siinä ja sen alapuolisen suodatinhiekan läpi kulkiessaan jätevesi puhdistuu. Kokoomakerroksessa on putkisto, jolla puhdistunut jätevesi kootaan johdettavaksi edelleen esimerkiksi avo-ojaan. Jäteveden maahanimeyttämöt ja maasuodattamot ovat ns. maapuhdistamoja. Molemmat ratkaisut voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Menetelmän valintaan, sijoitukseen ja mitoitukseen vaikuttavat varsinkin maaperän laatu, irtomaakerrosten paksuus, pohjaveden syvyys sekä tontin koko ja pinnanmuodostus. Pienpuhdistamo Pienpuhdistamolla tarkoitetaan muuta kuin edellä mainittua talousjäteveden käsittelylaitetta ja jonka toimintaperiaate voi olla fysikaalinen, kemiallinen, biologinen tai niiden yhdistelmä. Pienimmät pienpuhdistamot on tarkoitettu yhdelle perheelle, suurimmat usean sadan henkilön jätevesikuormitukselle. Toimintaperiaatteiltaan ja rakenteiltaan pienpuhdistamoja on monen tyyppisiä esimerkiksi: aktiivilietelaitoksia (useita erilaisia), biosuodattimia, bioroottoreita, kivivillapuhdistamoita, kemiallisia suorasaostuslaitoksia ja putkiflokkauslaitoksia. 10
Pieniä pienpuhdistamoja käytetään erityisesti silloin, kun maaperän laadun tai tontin pienuuden vuoksi maahanimeyttämöä tai maasuodatinta ei voida rakentaa. Pienpuhdistamot vaativat yleensä käyttäjältä maapuhdistamoita enemmän asiantuntemusta ja huoltoa. 2.1.2 Kiinteistökohtaisen talousjätevesikäsittelyn nykytila Suomessa haja-asutusalueilla arvioidaan olevan yhteensä 350 000 pysyvässä käytössä olevaa asuntoa, jotka ovat kiinteistökohtaisen jätevesikäsittelyn varassa. Lisäksi vapaa-ajan käytössä olevia asuntoja on 450 000. Pysyvässä käytössä olevista kiinteistöistä noin 250 000:ssa ja kesämökeistä noin 30 000 50 000:ssa on vesikäymälä. Uusissa, alle 20 vuotta vanhoissa, asuinkiinteistöissä käytetään lähes poikkeuksetta jätevesien käsittelynä saostuskaivon jälkeen joko maasuodatinta tai maahan imeytystä, koska sitä on edellytetty asuinrakennusten rakennusluvassa 1980-luvulta lähtien. Yli 20 vuotta vanhoissa asuinkiinteistöissä saostuskaivo on yleisesti ainoa jäteveden käsittelylaite. 2.2 Toimiala 2.2.1 Yleispiirteitä Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn ympärille rakentuva liiketoiminta/toimiala on kehitysvaiheessa. Tähän asti toimialan kehitystä on hidastanut se, ettei jätevesien käsittelyä ole vaadittu riittävästi, mihin hajajätevesiasetus nyt tuo muutoksen. Tämä on johtanut kysynnän vähyyteen ja laitevalmistajien haluttomuuteen panostaa kunnolla mm. tuotekehitykseen. Puhdistamoiden, muiden tarvittavien rakennustuotteiden, jätevesijärjestelmien suunnittelun ja rakentamisen markkinoiden uskotaan kasvavan reilusti hajajätevesiasetuksen siirtymäkauden eli seuraavien 10-14 vuoden aikana, minkä jälkeen kysyntä laskee ja tasaantuu haja-asutusalueiden uudisrakentamisen ja normaalin korjausrakentamisen luoman kysynnän tasolle. Myös jätevesijärjestelmien huoltopalveluiden kysyntä kasvaa reilusti asetuksen siirtymäkauden eli seuraavien 10-14 vuoden aikana, minkä jälkeen kysyntä jää saavutetulle tasolle ja saattaa vielä kasvaa jonkin verran hajaasutusalueiden uudisrakentamisen luoman kysynnän myötä. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn ympärille rakentuva liiketoiminta on ympäristöliiketoimintaa. Sille on ominaista yhteisen ympäristön hyväksi tehtävä toiminta, johon velvoitetaan esimerkiksi lainsäädännön kautta tai kuluttajien ympäristömyönteisyyteen vedoten. Erityisesti lainsäädännön vaikutuksesta syntyvälle liiketoiminnalle on ominaista asiakkaiden halu täyttää lain minimivaatimukset pienin kustannuksin. Ympäristöliiketoimintaa harjoittaville yrityksille tämä merkitsee edullisten lain vaatimukset täyttävien laitteiden kysyntää. 2.2.2 Toimijat ja Putsaripuiston sidosryhmät Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn toimialalla on seuraavia toimijoita, jotka ovat samalla myös Putsaripuiston sidosryhmiä: talousjätevesien pienpuhdistamojen valmistajat, talousjätevesien pienpuhdistamojen maahantuojat, talousjätevesien pienpuhdistamojen myyjät, muiden puhdistusjärjestelmien tai niiden osien valmistajat, 11
suunnittelutoimistot (LVI-ala) ja muut puhdistusjärjestelmiä suunnittelevat tahot, maa-urakoitsijat ja muut puhdistusjärjestelmiä rakentavat tahot, jätehuoltoyhtiöt, koulutuslaitokset: ammattikoulut, ammattikorkeakoulut, yliopistot, tutkimuslaitokset: mm. yliopistot ja Suomen ympäristökeskus, kuntien viranomaiset, lähinnä ympäristö- ja rakennusvalvonta, valtion viranomaiset: ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, EU, kiinteistöjen omistajat ja rakentajat. Yllä olevan listan seitsemän ensimmäistä toimijaa on alalla liiketoimintaperiaattein toimivia yrityksiä. Talousjätevesien pienpuhdistamojen valmistajat ja muut puhdistusjärjestelmien tai osien valmistajat ovat yrityksiä, jotka valmistavat rakennustuotteita. Ne myyvät tuotteensa itse tai maahantuojien ja myyjien välityksellä. Heidän asiakkaitaan ovat rakentajat ja kiinteistöjen omistajat. Suunnittelutoimistot ja maaurakoitsijat ovat palveluyrityksiä, joiden panosta tarvitaan jätevesijärjestelmän rakentamisen mahdollistamiseksi. Heidän asiakkaitaan ovat rakentajat ja kiinteistöjen omistajat. Jätehuoltoyhtiöt huoltavat toiminnassa olevia jätevesijärjestelmiä. Heidän asiakkaitaan ovat kiinteistöjen omistajat. Koulutuslaitokset ja yliopistot kouluttavat alalla toimiville yritykselle ja muille organisaatioille osaavaa työvoimaa. Tutkimuslaitokset tekevät aihealueen tutkimusta, johon myös toimialan yrityksiä osallistuu ja tutkimus tukee yritysten tuotekehitystä. Ympäristöministeriö mm. valmistelee ja toimeenpanee aihealueen lakeja ja asetuksia, joihin vaikuttaa myös EU-tason kehitys. Kuntien viranomaiset valvovat näiden määräysten toimeenpanoa ja ovat suoraan kiinteistöjen omistajiin yhteydessä oleva taho. 2.3 Yleinen toimintaympäristö Putsaripuiston toiminnan sekä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn yleistä ympäristöä tarkastellaan ns. PESTE-kuvauksen avulla, jossa analysoidaan toimintaympäristöä ja sen muutoksia poliittisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta, teknologisesta ja ekologisesta näkökulmasta. 2.3.1 Poliittinen näkökulma Hajajätevesiasetus Asetus velvoittaa haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajat järjestämään jätevesilleen riittävän puhdistuksen 10-14 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Selvitys nykyisen jätevesijärjestelmän tilasta tulee tehdä jo 2-4 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Hajajätevesiasetuksen voimaantulon myötä perinteinen saostuskaivo yksinomaisena käsittelynä ei ole puhdistusteholtaan enää riittävä. Saostuskaivosta lähtevän jäteveden jatkokäsittelynä yksinkertainen maaperäkäsittely, imeytyskuoppa tai vastaava, on riittävä vain edullisissa olosuhteissa vähäisille jätevesimäärille. Asuinkiinteistöt olisi ensisijaisesti liitettävä yleiseen viemäriverkostoon, jos liittyminen on mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Jos yleiseen viemäriverkostoon liittyminen ei ole mahdollista, tulee 12
rakentaa yhdelle kiinteistölle oma tai useammalle kiinteistölle yhteinen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Normaalivarusteiselle ympärivuotisesti asutulle talolle tarvitaan jäteveden jatkokäsittelyyn saostuskaivon jälkeen kunnollinen maahanimeyttämö tai maasuodattamo. Muita jäteveden käsittelyvaihtoehtoja ovat pienpuhdistamot tai jätevesisäiliö. Myös kompostikäymälä on mahdollinen ratkaisu, mutta sitä käytettäessä pesuvedet tulee käsitellä erikseen riittävällä tavalla. Asetuksen toimeenpano merkitsee seuraavan 14 vuoden kuluessa jätevesijärjestelmien uusimista. Rakennettavat järjestelmät ovat maahanimeyttämöjä, maasuodattimia, pienpuhdistamoja, umpisäiliöitä ja kompostikäymälöitä. Jätevesijärjestelmän parannustoimia vaativia kiinteistöjä arvioidaan Suomessa olevan yhteensä noin 200 000 250 000. On todennäköistä, että rakennettavat järjestelmät ovat pääasiassa maahanimeyttämöjä ja maasuodattamoja, koska ne ovat sekä edullisempia rakentaa että helpompia huoltaa ja käyttää. Niille tonteille, joille ei maaperän rakenteen tai tontin pienuuden vuoksi voida rakentaa maahanimeyttämöä tai maasuodattamoa, valitaan todennäköisesti pienpuhdistamo. Näiden tonttien määristä ei ole tarkkoja arvioita. Asetuksen voimaantulon arvioidaan vaikuttavan yritystoimintaan luoden 14 vuoden ajaksi yhteensä 600-750 miljoonan euron kokonaismarkkinat eli keskimäärin 40-55 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä suunnittelutyön osuus olisi noin 8 % eli noin 3,5-4,5 miljoonaa euroa vuodessa muun ollessa rakennustyötä. Tämä merkitsisi noin 40-60 suunnittelijan ja 200-300 rakentajan työpanosta. Rakentaminen vaikuttaa rakennustuotemarkkinoihin, joiden arvioidaan kasvavan noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa, mikä työllistäisi 60-80 henkilöä jätevesien käsittelyjärjestelmien laitteiden tuotekehitys-, valmistus- ja markkinointitehtävissä. Lisäksi jätevesijärjestelmien huollon tarve luo liete- ja viemärihuollon palveluyrityksille noin 10-15 euron vuosittaiset lisämarkkinat, mikä merkitsee 70-100 työpaikkaa. Haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajille puutteellisen jätevesijärjestelmän tehostamisen kustannukset ovat keskimäärin 3000 euroa suunnittelu- ja lupamenettelykustannuksineen. Lisäksi kiinteistökohtaisten hoito- ja huoltokustannusten arvioidaan nousevan keskimäärin noin 60 euroa. Hinnat kuitenkin vaihtelevat kiinteistökohtaisesti. Keskimääräistä edullisemmin selvitään, jos tehostamistoimet on mahdollista toteuttaa maapuhdistamoilla, ja keskimääräistä kalliimpiin investointeihin joudutaan, jos hankitaan pienpuhdistamo. Jos jätevesijärjestelmän tehostamisesta aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia, voidaan valtion rakentamisen ja ympäristönsuojelun avustuksia käyttää myös näihin kiinteistökohtaisiin tarpeisiin. 2.3.2 Taloudellinen näkökulma Loppukäyttäjien maksuvalmius Haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajien kannalta katsottuna ei ole oleellisia taloussuhdanteisiin ja ostovoimaan vaikuttavia seikkoja. Valta-osa kiinteistöjen omistajista pystyy suoriutumaan jätevesijärjestelmän tehostamistoimista. Ne joille rakennustoimet tuottavat kohtuuttomia kustannuksia voivat todennäköisesti saada valtiolta tukea. Näiden pienpuhdistamojen loppukäyttäjien vapaaehtoinen ostohalukkuus on tuskin kovin suuri, koska jätevesijärjestelmän päivitys on isohko pakollinen ylimääräinen menoerä, jonka valtaosa tekee vain asetuksen vuoksi. Laitehankinnoissa tullaan todennäköisesti päätymään joko hankintahinnaltaan tai sekä hankinta-, käyttö- että huoltokustannuksiltaan edullisimpaan mahdolliseen tontille soveltuvaan ratkaisuun. 13
Yritysten kehitysmahdollisuudet Pienpuhdistamojen valmistajien ja muiden toimialan yritysten markkinat kasvavat lähivuosina. Oletetun markkinoiden kasvun vuoksi yritykset tulevat todennäköisesti panostamaan kehitykseen (mm. tuotekehitykseen vaikuttavia seikkoja on kuvattu tarkemmin luvussa 2.2.4). Osa alalla toimivista yrityksistä on isoja, joilla on resursseja panostaa tuotekehitykseen. Monet suomalaisista laitevalmistajista ovat kuitenkin pienyrityksiä, joiden omat mahdollisuudet panostaa tuotekehitykseen ovat rajalliset. Tuotekehityksen rahoituksessa kyseeseen tulevat myös esim. Tekesin tuotekehitysrahoitus, jonka määrä kasvaa vuoden 2004 alusta. 2.3.3 Sosiaalinen näkökulma Muuttoliike kaupunkeihin Muuttoliike kaupunkeihin on vähentänyt haja-asutusalueella asumista ja kehityksen arvioitu jatkuvan. Muuttoliikkeen sekä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen laajentumisen myötä arvioidaan 600 000 800 000 asukkaan asuvan pysyvästi kiinteistökohtaisen jätevesikäsittelyn varassa vuosina 2015-2020. Nyt vastaava luku on noin miljoona asukasta. Tämä seikka pienentää kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelylaitteiden kysyntää. Vapaa-ajan asuminen Vapaa-ajan asuntojen käytön arvioidaan muuttuvan ympärivuotiseksi, jolloin niiden varustetaso yleensä nousee ja käyttö lisääntyy. Samalla mökeiltä aletaan vaatia myös asutuksen mukaista jätevesien käsittelyä, mikä puolestaan lisää jätevesien käsittelylaitteiden kysyntää. 2.3.4 Teknologinen näkökulma Standardi EN 12566 ja CE-merkintä Euroopan standardointijärjestö CEN on laatimassa useita jätevesien pienpuhdistamoihin liittyviä EN standardeja. Tehdasvalmisteisia saostuskaivoja ja pienpuhdistamoja koskevan standardin EN 12566 osa 3, joka käsittelee pienpuhdistamoita, on lähes valmis ja se todennäköisesti vahvistetaan vuonna 2004. Standardissa on yhteensä kuusi muuta osaa ja ne käsittelevät tehdasvalmisteisia saostussäiliöitä, jäteveden maahanimeyttämöjä, esivalmistettuja saostussäiliöitä, maasuodattamoja ja pienpuhdistamotestausta in situ. Standardi EN 12566-3 sisältää määritelmiä ja yksityiskohtaisia rakenne- ja mitoitusvaatimuksia sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmiä, joita ovat laitteen vesitiiviyden, rakenteellisen lujuuden ja toimivuuden testaus. Näistä toimivuuden testausohjelma kestää vähintään 38 viikkoa, minkä aikana pienpuhdistamoa käytetään vaihtelevalla ajo-ohjelmalla ja samalla käyttöolosuhteita sekä puhdistustehoa seurataan vesinäytteiden analysoinnin kautta. EN 12566-3 on ns. harmonisoitu tuotestandardi, joiden laatimiselle on EU:n rakennustuotedirektiiviin perustuva mandaatti. Rakennustuotedirektiivi sallii, että jäsenmaat päättävät kansallisista lähtökohdistaan, mitä vaatimuksia tuotteen toimivuudelle asetetaan. Osoitettuaan hyväksytyin menetelmin, että laite täyttää standardin vaatimukset, valmistaja voi käyttää tuotteissaan CE-merkintää. Maapuhdistamoita koskevat osiot eivät tule olemaan tuotestandardeja vaan hyvän rakentamisen oppaita, joihin voidaan sisällyttää kansallisia ohjeita. 14
Rakennustuotteiden hyväksyntää koskevan lain mukaan on useita hyväksyttäviä menetelmiä CEmerkinnän edellyttämän vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen, mutta lähes kaikissa näissä vaaditaan joko hyväksytyn testauslaboratorion tai valmistajan suorittamaa tuotteen alkutestausta. Useimmat EU-maat tulevat edellyttämään CE-merkittyjen rakennustuotteiden käyttöä. Suomi ei ainakaan ensi vaiheessa ole sitä vaatimassa, mutta suomalaisten tuotteiden markkinointi muualle tulee tulevaisuudessa lähes aina edellyttämään CE-merkintää. Suomen ympäristökeskuksen 19 suomalaiselle jätevesijärjestelmien laitetoimittajalle toukokuussa 2003 teettämän kyselyn perusteella 93 % vastanneista (vastausprosentti 88 %) halusi tuotteilleen CE-merkinnän 5 vuoden kuluessa. Tämän myötä tarvitaan testausolosuhteet, joissa voidaan suorittaa vaatimuksenmukaisuuden osoittavat standardin EN 12566 mukaiset testit. Ko. kyselyn mukaan 75 % vastanneista pitää tärkeänä, että CE-merkintään oikeuttavaa testausta voitaisiin tehdä Suomessa ja 25 % vastanneista olisi valmiita testaamaan laitteensa myös ulkomailla. Yritysten kiinnostus CE-merkinnän hankkimiseen merkitsee lähivuosina kysyntää standardin EN 12566 mukaisille testaukselle, joka mieluiten teetettäisiin Suomessa ja mm. Suomen ympäristökeskus on nähty sopivaksi toimijaksi aloittamaan ko. testaus. Muualle Eurooppaan ollaan perustamassa kolmea testausta tarjoavaa laitosta ja todennäköisesti nämä kaikki sijaitsevat Pohjoismaiden ulkopuolella. Yrityksille CE-merkinnän hankkiminen vaatii myös taloudellisia resursseja testauksen teettämiseksi, sillä arviot yhden laitteen standarditestauksen hinnasta ovat noin 30 000 euron tuntumassa. Testauksen läpäiseminen vaati pienpuhdistamoilta riittävän hyvää toimivuutta, jota laitteilla yleisen käsityksen mukaan vielä tällä hetkellä ole. Tämä merkitsee erityisesti lähivuosina tarvetta laitteiden tuotekehitykselle ja tutkimukselle, mikä vaatii yrityksiltä taloudellisia panostuksia. 2.3.5 Ekologinen näkökulma Kansalaisten kiinnostus ympäristön suojeluun on vähitellen lisääntynyt. Kuluttajat tekevät ostopäätöksiä, joissa valitaan ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Tämä ympäristömyönteinen kehitys ennakoi myös sitä, että sellaisten kiinteistönomistajien määrä kasvaa, jotka haluavat laittaa jätevesien käsittelyjärjestelmät kuntoon vähentääkseen ympäristön kuormitusta, ei pelkästään asetuksen vuoksi. 15
3. PALVELUT Putsaripuiston palvelut koostuvat kahdesta kokonaisuudesta. Näistä ensimmäinen on suunnattu toimialan yrityksille ja se sisältää talousjätevesien käsittelyjärjestelmien testauspalveluita sekä niiden tutkimusta ja tuotekehitystä. Jälkimmäisessä kokonaisuudessa eli haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyn informaatio- ja koulutuspalveluissa tulee esille myös laitteiden loppukäyttäjien opastaminen sekä alan muiden toimijoiden kouluttaminen. Palvelukokonaisuuksia havainnollistaa kuva 3.1. Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien testauspalvelut: tuotekehitystä tukeva suunnattu testaus asiakaskohtaisesti sovittavien testausohjelmien mukaisesti; varmistustestaus ennen laitteen viemistä SYKE:lle viralliseen testaukseen ko. testauksen tulosten ennakoimiseksi. Haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyn informaatiopalvelut: näyttelyalue, jossa erilaisia jätevesien käsittelyjärjestelmiä ja pienpuhdistamoita; www-sivut, joilla tietoa jätevesien käsittelyjärjestelmistä, asiantuntijarekisterit jätevesialan asi- antuntijoista ja jätevesijärjestelmä- laskuri. Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien tutkimus- ja tuotekehitys: tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden testauksen suorittaminen vertailukelpoisissa olosuhteissa; T&K-hankkeiden valmistelu- ja koordinointi kulloinkin ajankohtaista kehitysaiheista. Haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyn koulutuspalvelut: valmiita ja räätälöityjä kursseja talousjätevesien käsittelystä; kursseilla mahdollisuus tutustua oikeisiin jätevesijärjestelmiin; kurssien aihepiirit: suunnittelijakou- lutus, urakoitsijakoulutus, käyttökoulutus, huoltokoulutus ja kuntakoulutus. Kuva 3.1. Putsaripuiston palvelukokonaisuudet. 3.1 Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuustestaus Putsaripuisto tarjoaa talousjätevesien käsittelyjärjestelmien, ensisijaisesti pienpuhdistamojen, testauspalvelua. Testaus voidaan toteuttaa asiakaskohtaisesti suunnitellun testausohjelman mukaisesti, jolloin testaus sopii tukemaan asiakkaan tuotekehitystyötä. Putsaripuisto tarjoaa myös standardia EN 12566-3 mukailevaa toimivuustestausta, jota laitevalmistajat voivat hyödyntää hankkiessaan laitteilleen CEmerkintää. Hyväksytyn testauslaboratorion suorittaman testauksen läpäisemisen jälkeen laitevalmistajat voivat käyttää tuotteissaan CE-merkintää. Sertifikaattia standardin mukaisen testauksen suorittamiseen Putsaripuisto ei hanki, koska Suomen ympäristökeskus aikaa toimia hyväksyttynä testauslaboratoriona kyseisen testauksen suorittamisessa, eikä Suomen kokoiselle alueelle kannata 16
perustaa kahta vastaavaa laitosta. Standarditestaus on kallis (30 000 ) ja pitkäkestoinen (1 vuosi) prosessi ja kesken testausta laitetta ei voida säätää. Puhdistamovalmistajat voivat testauttaa laitteensa ensin Putsaripuistossa lyhyemmän aikaa ja edullisemmin mukaillen standarditestausta ja hankkien täten suuntaa-antavia tuloksia siitä, läpäiseekö laite nykyisellään SYKE:n virallisen testauksen vai kannattaako sitä vielä ensin kehittää. Testaus toteutetaan asentamalla laite testauspaikalle, jossa se toimii vertailukelpoisissa olosuhteissa puhdistaen oikeaa jätevettä. Virtaamaa voidaan säätää muuttamalla jätevettä testattaviin puhdistamoihin pumppaavien pumppujen tehoa. Jätevesinäytteitä voidaan kerätä kokoomanäytteiden kerääjillä sekä puhdistamoon tulevasta että siitä lähtevästä vedestä. Putsaripuistoon testattavaksi tuotuja laitteita voidaan myös huoltaa sovitun huolto-ohjelman mukaisesti. Pienpuhdistamojen toimivuuden muuttujia ja jätevesien pitoisuuksia, joita Putsaripuisto ainakin voi testata ovat seuraavat: - orgaaninen kokonaishiili, - biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, - kiintoaine, - ph, - sähkönjohtavuus, - typpiparametrit (ammoniumtyppi, kokonaistyppi), - kokonaisfosfori ja liuennut fosfori, - liukoinen happipitoisuus, - lietteen tuotto, - jäteveden lämpötila, - ilman lämpötila, - pienpuhdistamon energiankulutus ja - virtaama. Testauksen tulokset ja testauksen suorittaminen tarjotaan sovittaessa luottamuksellisesti ja asiakas saa raportin suoritetuista testeistä ja niiden tuloksista. 3.2 Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien tutkimus- ja tuotekehitys Putsaripuisto toimii talousjätevesien käsittelyjärjestelmien tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden valmistelijana ja toteuttajana kulloinkin ajankohtaisista kehitysaiheista. Ainakin kehityshankkeisiin sisältyvä pienpuhdistamojen testaus voidaan toteuttaa Putsaripuistossa. Näiden kehityshankkeiden yhteydessä myös alan opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuuksia lopputöiden tekemiseen. 3.3 Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien suunnittelu- ja huoltokoulutus Putsaripuisto tarjoaa valmiita ja räätälöityjä kursseja talousjätevesien käsittelystä. Koulutuksessa keskitytään erityisesti hajajätevesiasetuksen vaatimusten mukaisen toiminnan jalkauttamiseen liittyvään koulutukseen. Kurssien aihepiirit rakentuvat pääsääntöisesti kohderyhmäkohtaisesti: - suunnittelukoulutus, - urakoitsijakoulutus, - käyttökoulutus, - huoltokoulutus ja - kuntakoulutus. Kurssit sisältävät sekä luento-opetusta että oikeisiin jätevesien käsittelyjärjestelmiin tutustumista Putsaripuiston näyttelyalueella. Kurssit ovat pääsääntöisesti lyhyitä 1-2 päivän kursseja. 17
3.4 Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien informaatiopalvelut Putsaripuisto tarjoaa tietoa talousjätevesien käsittelystä näyttelyalueen ja www-sivujen avulla. Näyttelyalue Näyttelyalueella on esillä kattava valikoima toiminnassa olevia talousjätevesien pienpuhdistamoja ja kuivia mallikappaleita pienpuhdistamoista. Lisäksi alueella on toiminnassa olevat yleisimmät maapuhdistamot sekä rakennusvaiheessa olevat maapuhdistamot, jotka havainnollistavat koulutuksia varten maapuhdistamojen toimintaa ja rakentamista paremmin kuin toiminnassa olevat laitteet. Alueella on esittelytauluja, jotka sisältävät tarkempaa tietoa jätevesien käsittelyjärjestelmien ja pienpuhdistamoiden toiminnasta sekä vertailutietoa niiden toimivuudesta. Informaatio on tarkoitettu erityisesti laitteiden loppukäyttäjien tarpeisiin. Lisäksi näyttelyalueella on esittelijä ja yleisötietokoneita, joista pääsee tutustumaan www-sivuilla olevaan informaatioon ja palveluihin. Www-sivut Putsaripuiston www-sivuilla tarjotaan vastaavaa informaatiota talousjätevesien käsittelyjärjestelmistä kuin näyttelyalueen esittelytauluissa. Siellä on myös kuluttajien käyttöön tarkoitettu ns. jätevesijärjestelmälaskuri, joka talouden perustietojen syöttämisen jälkeen laskee jäteveden ympäristöön aiheuttaman kuormituksen ja suosittelee muutamia perusvaihtoehtoja jätevesien käsittelyjärjestelmäksi ja arvioi niiden rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi www-sivulla ylläpidetään asiantuntijarekisteriä: suunnittelutoimistoista, jotka tarjoavat selvityksiä jätevesijärjestelmistä, jätevesijärjestelmäsuunnitelmien laatimista ja jätevesijärjestelmien käyttö- ja huolto-ohjeiden laatimista urakoitsijoista, jotka rakentavat jätevesijärjestelmiä ja huoltoyrityksistä, jotka huoltavat jätevesijärjestelmiä. Asiantuntijarekisteriin pääsyvaatimuksena on Putsaripuiston koulutuspalveluiden järjestämän rekisterin kynnysehdot täyttävän kurssin suorittaminen. 3.5 Muita mahdollisuuksia Edellä mainittujen palveluiden lisäksi Putsaripuiston alaisuudessa voidaan toteuttaa myös muita kehityshankkeita, kuten vienninedistämisprojekteja. 18
4. ASIAKKAAT JA MARKKINAT Putsaripuiston asiakkaina nähdään seuraavat toimijat, jotka on kuvattu tarkemmin seuraavissa alaluvuissa: - pienpuhdistamojen valmistajat, - suunnittelutoimistot, - maaurakoitsijat, - huoltoyritykset, - kunnat, - haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajat, - opiskelijat, - koululaiset ja - ympäristötietoiset kansalaiset. Kuvan 4.1 asiakas palvelu -matriisi tiivistää, minkä palveluiden asiakkaita nämä eri toimijat ovat. Tumman harmaalla väritetyt ruudut tarkoittavat asiakasryhmälle ensisijaisesti suunnattuja palveluja ja vaalean harmaat ruudut muita asiakasryhmää mahdollisesti kiinnostavia palveluja. Palvelut Asiakkaat Pienpuhdistamojen valmistajat Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien testauspalvelut Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien tutkimus- ja tuotekehitys Haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyn koulutuspalvelut Haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyn informaatiopalvelut Suunnittelutoimistot Maaurakoitsijat Huoltoyritykset Kunnat Haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajat Opiskelijat ja koululaiset Ympäristötietoiset kansalaiset Kuva 4.1 Putsaripuiston asiakkaat 19
4.1 Talousjätevesien pienpuhdistamojen valmistajat Suomessa toimivia talousjätevesien pienpuhdistamoja valmistavia yrityksiä on noin 18 kpl eli ne yritykset, joille tämän selvityksen yhteydessä tehty markkinakysely lähetettiin. Nämä yrityksen on lueteltu sivulla 7. Muutamat valmistajista ovat isoja yrityksiä, joilla on hyvät mahdollisuudet ja resurssit tuotekehitystyön ja laitteiden testauksen toteuttamiseen itse. Osa näistä yrityksistä on kuitenkin hyvin pieniä toimijoita, joiden tuotekehitystyöhön käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset. Monissa keskusteluissa on kuitenkin ilmennyt, että kaikille laitevalmistajille yhteinen haaste on laitteiden kehittäminen sellaisiksi, että niiden puhdistusteho saavuttaa hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset. Valtaosa laitevalmistajista aikoo hankkia tuotteillensa CE-merkinnän, minkä edellytyksenä on laitteen toiminta asetuksen vaatimusten mukaisesti, mikä osoitetaan testauttamalla laite. Pienpuhdistamojen käyttö vaatii niiden käyttäjiltä asiantuntemusta, minkä vuoksi valmistajat joutuvat kouluttamaan asiakkaitaan. Pienpuhdistamojen valmistajat ovat ensisijaisesti Putsaripuiston testaus-, tutkimus- ja tuotekehitys- sekä koulutuspalveluiden asiakkaita. Kuva 4.2 havainnollistaa Putsaripuiston roolia pienpuhdistamovalmistajien toiminnan tukemisessa. Pienpuhdistamovalmistajien toimintaa Pienpuhdistamon standardites-taus CEmerkinnän hankkimiseksi. Pienpuhdistamon tuotekehi-tys mm. lain asettamia toimivuusvaatimuksia vastaavaksi.. Pienpuhdistamon markkinointi. Pienpuhdistamon myynti. Pienpuhdistamon käytön tuki ja huollon tuki. Putsaripuiston rooli toiminnan tukemisessa Voi osallistua Putsaripuiston T&K-hankkeisiin oman T&K-työn tukemiseksi ja laajentamiseksi. Voi toteuttaa tuo- tekehitykseen liittyvää testausta Putsaripuistossa. Voi testauttaa pienpuhdistamoa Putsaripuistossa lyhyitä aikajaksoja ennen laitteen testauttamista virallisesti saadakseen suuntaa laitteen toimivuudesta ennen virallista testausta. Voi tuoda pienpuhdistamoja näytteille Putsaripuistoon ja toimittaa tietoja laitteista Putsaripuiston wwwsivuille. Voi kouluttaa suunnittelutoimistoja ja maaurakoitsijoita Putsaripuistosta ostetuilla kursseilla. Voi sisällyttää isommille asiakkaille pienpuhdistamopakettiin käyttökoulutuksen, jonka asiakas voi käydä Putsaripuistossa. Voi toimittaa Putsaripuistoon ja sen wwwsivuille tietoa pienpuhdistamon käytöstä ja huollosta. Voi hankkia huoltoyrityksille koulutusta Putsaripuistosta. Kuva 4.2. Putsaripuiston rooli pienpuhdistamovalmistajien tukemisessa. 20
4.1.1 Testauspalvelujen kysyntä Pienpuhdistamovalmistajille tehdyssä markkinakyselyssä (ks. s. 7 ja liite B) kysyttiin, ostaisiko yritys yleisesti hyväksytyn menettelyn (todennäköisesti valmisteilla olevan standardin EN 12566) mukaista talousjätevesien pienpuhdistamojen toimivuuden (puhdistuskyvyn) testausta Putsaripuistolta. Vastanneista 2 kpl eli 20 % vastasi kyllä, 8 kpl eli 80 % ehkä ja 0 kpl eli 0 % ei. Vastanneista 6 kpl eli 60 % arvioi testaustoimeksiantojen vuosittaista määrää ja loput eli 4 kpl ei antanut arvioita vuosittaisten testaustoimeksiantojen määristä. Arviot vaihtelivat 0,5-2 vuosittaisen testaustoimeksinannon välillä ja keskiarvoksi tuli 1,08 vuosittaista testaustoimeksiantoa per yritys. Kerrottaessa tämä luku yritysten määrällä saadaan vuosittaiseksi kysyntäarvioksi 19 virallisen menettelyn mukaista testausta. Kyselyn toteuttamisen aikaan Putsaripuiston kaavailtiin toimivan CE-merkinnän hankkimiseen vaadittavan standarditestauksen suorittajana, mistä myöhemmin luovuttiin, koska Suomen ympäristökeskus aikoo aloittaa ko. toiminnan. Tämän myötä Putsaripuiston standarditestaustoiminta rajattiin standardia mukailevaksi testaukseksi, jossa voidaan lyhyemmällä ja edullisemmalla testillä arvioida, voidaanko puhdistamo jo viedä pidempään ja kalliimpaan standarditestaukseen SYKE:lle vai kannattaisiko sitä ensin kehittää. Standarditestauksen kysynnän pohjalta arvioidaan Putsaripuiston standardia mukailevan testauksen kysynnäksi muutamia vuosittaisia toimeksiantoja. Kyselyssä kysyttiin myös, ostaisiko yritys muita pienpuhdistamojen toimivuustestejä Putsaripuistolta. Vastanneista 1 kpl eli 10 % vastasi kyllä, 6 kpl eli 60 % ehkä ja 3 kpl eli 30 % ei. Kieltävästi vastanneet perustelivat kantaansa siten, että he tekevät tuotekehitysmielessä tapahtuvat kokeet oikeassa ympäristössä, heillä on itsellään valmiudet testaukseen lähistöllä tai he tuntevat jo järjestelmien perusperiaatteet riittävän hyvin mm. maailmalla tehdyn tutkimuksen pohjalta, ettei testausta tarvita. Myöntävästi (kyllä & ehkä) vastanneista 4 kpl arvioi tarkemmin, millaisia muita testauksia he teettäisivät Putsaripuistossa. Vastaukset olivat vaihtelevia ja yhteenvetona voidaan arvioida muutamille vuosittaisille testaustoimeksiannoille olevan kysyntää. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan testaustoimeksiantojen ja niiden määrän kehitystä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vastanneista 5 kpl kommentoi asiaa ja arviot olivat vaihtelevia. Testauspalvelujen oletettavaa kysyntää on siis vaikea arvioida tässä vaiheessa ja testaustarve rajautunee ainakin toiminnan alkuvaiheessa muutamiin, arviolta noin kymmenneen vuosittaiseen testaustoimeksiantoon. Tämän perusteella arvioidaan, että testausalueelle kannattaa alkuvaiheessa rakentaa testausmahdollisuudet noin viidelle yhtäaikaiselle testaukselle. 4.1.2 Tutkimus- ja tuotekehityspalveluiden kysyntä Pienpuhdistamovalmistajille tehdyssä kyselyssä (ks. s. 7 ja liite B) kysyttiin, olisiko Putsaripuiston toiminnalle yhteisten T&K-hankkeiden valmistelijana ja koordinoijana tarvetta. Vastaajista 2 kpl eli 20 % vastasi kyllä, 6 kpl eli 60 % ehkä ja 2 kpl eli 20 % ei. Vastauksia perusteltiin ja tarkennettiin mm. siten, että Putsaripuiston toiminta kehityshankkeiden koordinoijana riippuu henkilöstön tietotaidosta ja aktiivisuudesta, perustutkimusta haja-asutusalueiden jätevesiratkaisujen alueella tarvitaan jatkossa ja joidenkin yritysten omat voimavarat ovat riittämättömiä tehokkaaseen kehitystoimintaan. Lisäksi kehityshankkeiden läpivientiin toivottiin nopeutta ja joustavuutta. Kyselyssä kehityshankkeiden sisältöön ei saatu tarkennuksia. Ensimmäisessä teemailtapäivässä myös ehdotettiin, että esimerkiksi automatiikan lisääminen jätevesien käsittelyjärjestelmiin niiden huollon parantamiseksi on yksi kehitysalue. Lisäksi on tullut 21
esille, että Putsaripuisto voisi osallistua talousjätevesien pienpuhdistamojen testausmenetelmien kehityshankkeisiin. Monissa keskusteluissa on tullut esille, että nykyiset laitteet eivät vielä saavuta hajajätevesiasetuksen vaatimusten mukaista puhdistuskykyä, minkä myötä tutkimus- ja tuotekehitystyölle on tarve. Kuitenkin yritykset ovat haluttomia maksamaan muiden toteuttamiin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin osallistumisesta. Myöskin tuotekehitystä pidetään sen verran luottamuksellisena toimintana, että se mieluiten tehdään itse. Tarve ulkopuolisille tuotekehityspalveluille voi kuitenkin tulla silloin, jos puhdistamo ei läpäise CE-merkintään vaadittavaa standarditestausta eikä laitevalmistajan oma asiantuntemus riitä puutteiden korjaamiseen vaadittavan tuotekehitystyön läpiviemiseen yksin. Tutkimus- ja tuotekehityspalveluille on siis nähtävissä jonkin verran kysyntää, varsinkin, jos valtaosa Putsaripuiston tekemän tuotekehitystyön kustannuksista pystytään kattamaan julkisella rahoituksella, esimerkiksi Tekesin tuella. 4.1.3 Koulutuspalveluiden kysyntä Talousjätevesien pienpuhdistamojen valmistajat todettiin Putsaripuiston koulutuspalveluiden asiakkaiksi toisen teemailtapäivän keskusteluissa. Heillä on tarvetta koulutukselle, jonka he tarjoavat asiakkaille ja muille sidosryhmille. Tälläkin hetkellä laitevalmistajat järjestävät itse koulutusta ja osa tästä koulutuksesta liittyy kiinteästi heidän markkinointiin ja se halutaan myös jatkossa järjestää itse. Osa koulutuksesta on kuitenkin yleisempää ja sen järjestäminen Putsaripuiston kautta on mahdollista. Pienpuhdistamovalmistajille tehdyssä markkinakyselyssä (ks. s. 7 ja liite B) yrityksiltä kysyttiin, olisiko heillä tarvetta hankkia Putsaripuiston koulutuspalveluita. Vastanneista 0 kpl eli 0 % vastasi kyllä, 8 kpl eli 80 % ehkä ja 2 kpl eli 20 % ei. Kieltävästi vastanneet perustelivat kantaansa mm. sillä, että heillä on jo omaa koulutusta. Myöntävästi (ehkä) vastanneet tarkensivat koulutustarpeiden koskevan suunnittelija-, urakoitsija-, asiakas- ja käyttöopastuskoulutusta. Pienpuhdistamon valmistajien asiakkaille ja sidosryhmille suunnatulle koulutukselle on nähtävissä kysyntää, mutta sen tarkkaa sisältöä ja määrää on tässä vaiheessa vaikea arvioida. 4.2 Suunnittelutoimistot, maaurakoitsijat ja huoltoyritykset Suunnittelutoimistot, maaurakoitsijat ja huoltoyritykset nähdään erityisesti Putsaripuiston koulutuspalveluiden asiakkaina. Suunnittelutoimistot ovat monesti pieniä asiantuntijayrityksiä. Suunnittelutoimistojen asiakkaita ovat mm. haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajat, jotka teettävät selvityksiä jätevesijärjestelmistä sekä jätevesijärjestelmäsuunnitelmia. Maa-urakoitsijat ovat myös pieniä yrittäjiä. Heidän asiakkaitaan ovat mm. haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajat, jotka rakentavat jäteveden käsittelyjärjestelmiä saadakseen jätevesien puhdistuksen asetuksen vaatimusten mukaiseksi. Maa-urakoitsijat tekevät työn suunnittelijoiden tekemien suunnitelmien mukaisesti. Huoltoyritykset huoltavat jätevesien käsittelyjärjestelmiä, erityisesti tyhjentävät umpisäiliöitä ja huoltavat pienpuhdistamoja. Heidän asiakkaitaan ovat haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajat tai laitevalmistajat, jotka myyvät puhdistamon huollon laitteen myynnin yhteydessä. Huolto suoritetaan 22