LokaPuts hankkeen työnäytös Ilomantsissa

Transkriptio

1 Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Ilomantsissa Työnäytösraportti 7. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, OULU, puh. (08) , fax (08) Kuopion toimisto: PL 1096, Minna Canthinkatu 25, KUOPIO puh. (017) , fax (017)

2 1 (2) LOKAPUTS HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN AQUADOSE- JAKSOTTAJALLA TOTEUTETTAVAN MAASUODATTAMON ASENNUKSESTA ILOMANTSISSA 1. Taustaa LokaPuts-hanke käynnistyi heinäkuussa 2003 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2005 loppuun saakka. LokaPuts-hankkeen tarkoituksena on auttaa hajaasutuksen kiinteistönomistajia mm. talousjätevesiasetuksen käsittelyvaatimusten selvittämisessä ja tehostamistarpeen määrittämisessä kiinteistökohtaisesti. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Jätevesien käsittelyn kehittämistä hankkeessa tehdään koerakentamiskohteiden toteutuksen ja seurannan avulla. Hankkeen aikana toteutetaan kiinteistöille 4-5 koerakentamiskohdetta (jätevedenpuhdistamoa), joiden rakentamisvaiheessa järjestetään työnäytös kaikille asiasta kiinnostuneille. Hanke vastaa koerakentamiskohteiden suunnittelusta ja työnjohdosta. Ensimmäinen työnäytös pidettiin Sirpa ja Oiva Nyrhisen tilalla Liperissä. Tämän koerakentamiskohteen puhdistamotyyppinä oli IN-DRÄNvaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforin poistolla (biotiitillä). Toinen työnäytös järjestettiin Urho ja Marja Tapasen tilalla Rääkkylässä. Puhdistamona oli matala maasuodatin lisättynä fosforinpoistokaivolla (FILT 1400). Kolmas koerakentamiskohde toteutettiin Esko ja Veikko Mustosen tilalla Kiteellä työnäytöksenä Puhdistamona oli Upoclean Milk panospuhdistamo. Neljäs koerakentamiskohde (WehoPuts 6-panospuhdistamo) asennettiin Esko Timosen tilalla Kiteellä Lisäksi Ympäristö Raidan panospuhdistamosta ja Jitan maasuodattamosta on järjestetty puhdistamojen asennusvaiheessa työnäytökset Kiteellä ja Kontiolahdella. 2. Työnäytöksen valmistelu Maasuodattamojen työnäytöskohteita haettiin lehti-ilmoituksella ja -jutuilla sekä paikallisille viranomaisille tehdyillä kyselyillä ja tiedotuksilla. Jaksottajalla tehtävään maapuhdistamoon kiinnostuneita oli Ilomantsin alueella vähän: aluksi kaksi kiinteistöä, mutta lopulta tosimielellä vain yksi kiinteistö. Ko. maasuodattamoratkaisusta kiinnostui Jouni Tahvanainen. Työnäytöskohteen maapuhdistamosuunnitelma laadittiin syyskuussa. Työnäytöksen lehti-ilmoitukset julkaistiin sanomalehti Karjalaisessa sunnuntaina ja paikallislehti Pogostan Sanomissa torstaina Ennen työnäytöstä maasuodattamon, viemäröintien ja säiliöiden asennus tehtiin Työnäytös klo Työnäytöksessä Ossi Sivonen Teoplastilta esitteli maasuodattamon ja aquadosejaksottajan toimintaperiaatteen. Työnäytökseen osallistuneet saivat tilaisuuden tutustua maapuhdistamon rakenteeseen sekä kysyä paikalla olevilta asiantuntijoilta puhdistamoon liittyvää ja myös muuta ajankohtaista asiaa jätevesien käsittelystä. Työnäytökseen osallistui jätevesien käsittelystä kiinnostunutta kiinteistönomistajaa.

3 Maasuodattamon rakenne oli koko työnäytöksen ajan esillä. Täyttötyö ja viimeistely tehtiin pääosin vasta työnäytöksen jälkeen. 4. Maasuodattamon rakenne ja toimintaperiaate Työnäytöskohteen jätevesijärjestelmä oli ns. kaksivesijärjestelmä, jossa wc-vedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat vedet maasuodattamoon. Maasuodattamossa harmaiden vesien esikäsittely tapahtuu vähintään 2-osastoisessa saostussäiliöissä, tälle kohteelle tuli 2-osastoinen 1,5 m 3 muovisäiliö. Saostussäiliö asennettiin hiekka-alustalle ja ympärystäyttö tehtiin hiekalla. Saostussäiliöltä jätevedet johdettiin 110 mm viemäriputkella jaksottajalle. Aquadose-jaksottaja asennettiin hiekkaalustalle. Jaksottajan tehtävänä on jakaa jätevesi tasaisesti lähes koko maasuodatuskentän alueelle. Jaksottaja kerää noin 100 litraa jätevettä ja lappoilmiöön perustuen syöttää pulssina sen imeytysputkistoon. Maasuodattamon kaivanto tehtiin lievästi laskevana ja kaivannon pohjalle asennettiin kaksinkertainen muovikalvo puhdistuneen jäteveden pohjaveteen pääsyn estämiseksi. Sen jälkeen kaivannon pohjalle rakennettiin 30 cm kokoomakerros salaojasorasta, johon 110 mm kokoomaputkisto asennettiin 0,5 % kaltevuuteen. Kokoomaputkisto liitettiin kokoomakaivoon, joka toimii tarvittaessa näytteenottokaivona. Kokoomakerroksen päälle levitettiin kokonaispaksuudeltaan 80 cm suodatinhiekkakerros noin cm kerroksina välillä kevyesti täryttimellä tiivistäen. Suodatinhiekan päälle asennettiin 30 cm jakokerros mm sepelistä, johon asennettiin 75 mm imeytysputkisto 0,5 % kaltevuuteen. Putkistojen kaltevuus asennettiin lasermittauksen avulla. Jakokerrossepelin päälle asennettiin suodatinkangas ja sen päälle 60 cm paksuinen täytemaakerros. Kokoomakaivolta purkuputki johdettiin pintavaluntana maastoon. Maasuodattamon toimintaperiaatteena on, että jätevesi puhdistuu suodatinhiekan läpi painuessaan (biologisesti ja fysikaalis-kemiallisesti). Maasuodattimen tärkein puhdistusprosessi tapahtuu suodatinhiekan yläpintaan muodostuvassa biokerroksessa (paksuus noin 1-10 mm), jossa orgaaninen aine (BOD) hajoaa ja tietty osa ravinteista sitoutuu. Lisäksi kiintoainetta ja ravinteita sitoutuu mekaanisesti suodattumalla hiekkaan. Pääasiallinen fosforin pidätys maasuodattimessa tapahtuu kemiallisella adsorptiolla. Harmaille vesille rakennetulla maasuodattamolla voidaan saavuttaa hyvin talousjätevesiasetuksen käsittelyvaatimukset (BOD 90%, P 85% ha N 40%). 5. Työnäytöskohteen yhteistyökumppanit LokaPuts -hankkeen työnäytös toteutettiin yhteistyössä P-K:n ympäristökeskuksen, Euroopan aluekehitysrahaston, Jouni Tahvanaisen, Teoplastin ja Ilomantsin kunnan kanssa. Urakoitsijana kohteella oli Ari Haapalainen Ilomantsista. Suomen Salaojakeskus/LokaPuts hanke kiittää kaikkia yhteistyötahoja osallistumisesta kumparesuodatuskentän asennukseen ja työnäytöksen järjestämiseen. Liitteet: 1. lehti-ilmoitukset: Karjalainen ja Pogostan Sanomat lehtileikkeet: Pogostan Sanomat valokuvia maasuodattamon asennuksesta ja työnäytöksestä 2

4 Muovinen saostussäiliö 2-os. 1,5m 3 asennettiin hiekka-alustalle ja ympärystäyttö tehtiin hiekalla. Tuloviemäri saostussäiliölle asennettiin > 1% kaltevuuteen. Saostussäiliöltä tuleva viemäri asennettiin aquadose-jaksottajalle. Kuvassa jaksottaja vielä asentamattomana. Jaksottajaan tulevan viemärin ja siitä lähtevän viemärin korkeusero on 43 cm.

5 Kuva jaksottajan sisältä. Jaksottajan sisällä on tietyn painoinen betonipaino ja kun kaivoon tulee noin 100 litraa jätevettä, paino nousee ja syöttää lappoilmiöön perustuen jäteveden jakoputkistoon. Maasuodattamon kaivannon pohja muotoiltiin lievästi kokoomakaivolle päin kaltevaksi ja pohjalle tuli kaksinkertainen muovikalvo. Sen jälkeen 30 cm kokoomakerros rakennettiin salaojasorasta, johon kokoomaputkisto asennettiin 0,5 % kaltevuuteen. Kuvassa meneillään suodatinhiekan asennusta kokoomakerroksen päälle.

6 Suodatinhiekkakerros (80 cm) asennettiin kerroksittain välillä kevyesti täryttimellä tiivistäen. Jakokerros asennettiin mm sepelistä suodatinkerroksen päälle. Jakokerrokseen asennettiin 75 mm imeytysputkisto 0,5 % kaltevuuteen. Taustalla näkyy jaksottaja ja kokoomaputkien tuuletusputket.

7 Kuvassa etualalla kokoomakaivo, joka toimii näytteenottokaivona. Kuvassa näkyy maasuodattamon rakennekerrokset ilman täyttömaakerrosta. Kerrokset ylhäältä alaspäin ovat suodatinkangas, jakokerros imeytysputkistoineen, suodatinhiekkakerros, kokoomakerros kokoomaputkistoineen ja muovikalvo. Täyttömaan asennusta suodatinkankaan päälle. Täytemaakerroksen paksuudeksi tuli vähintään 60 cm. Kuvassa vasemmalla jaksottaja.