Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista:

Transkriptio

1 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJEET Mikäli kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella, eikä liittyminen kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon ole mahdollista, tulee kiinteistöllä syntyvän jäteveden käsittely järjestää niin, ettei jätevesistä aiheudu haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäri-verkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) tuli voimaan Asetus asettaa uusia vaatimuksia mm. jätevesijärjestelmän suunnittelulle ja jätevesien puhdistustasolle. Suunnitellessasi uutta jätevesijärjestelmää tai vanhan järjestelmän tehostamista tutustu ensin tähän ohjeeseen ja liitteenä oleviin asetuksen kohtiin. Asetus edellyttää, että talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta vähennetään: - orgaanisen aineen osalta vähintään 90 % - kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % - kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jätevedet kuormitukseen. Jätevesijärjestelmään tulevan jäteveden kuormitus saadaan laskettua asetuksessa esitetyillä asukaskohtaisilla kuormitusluvuilla. Laitetoimittajat ovat omalta osaltaan selvittäneet valmistamillaan järjestelmillä saavutettavia puhdistustehoja. Tietoja jätevesijärjestelmistä löytyy myös seuraavista internet-lähteistä: Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista: Kuntaliiton internet-sivut: Jätevesijärjestelmän suunnittelun ja rakentamisen valvonta Rakennuslupahakemukseen tulee liittää jätevesijärjestelmästä laadittu suunnitelma. Suunnitelman tarkastaa ympäristötarkastaja, joka neuvottelee tarvittavista tarkennuksista ym. suunnittelijan kanssa. Ympäristötarkastaja antaa lausunnon vain, jos on tarvetta poiketa ympäristönsuojelumääräysten tai rakennusjärjestyksen jätevesijärjestelmää koskevista vaatimuksista. Vähäisistä vesistä tai vielä keskeneräisistä suunnitelmista voi täyttää ilmoitus-lomakkeen, karttaotteen ja asemapiirroksen ja lyhyen sanallisen selvityksen jätevesijärjestelmästä (näin esimerkiksi talvella, kun kunnollista suunnitelmaa ei voi tehdä). Suunnitelmaan tulee liittää naapurin suostumus, mikäli jätevesiä esitetään imeytettävän naapurin maalle. Mikäli maasuodattamossa käsiteltyjä vesiä johdetaan naapurin ojaan tai yleisen/yksityistien ojaan tulee suunnitelmaan liittää naapurin/ tienhoitokunnan/tienpitäjän suostumus.

2 Asetus (542/2003) edellyttää, että jätevesijärjestelmästä laaditaan suunnitelma. Asetuksen liitteen 1 kohdassa 2 A esitetyt yleiset vaatimukset ja kohdassa 2 C esitetyt mitoitusvaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmän suunnitelma (2 sarjaa) tulee toimittaa rakennusvalvontaan hyväksyttäväksi vähintään kaksi (2) viikkoa ennen järjestelmän rakennustöiden aloittamista. Toiset palautetaan teille leimattuina. Jätevesijärjestelmän suunnittelijalla tulee olla kokemusta vastaavista suunnittelu-töistä (järjestelmiä voivat suunnitella esimerkiksi jätevesijärjestelmiin perehtyneet lvi-suunnittelijat, konsultti- ja insinööritoimistot, ympäristöinsinöörit, kunnallisteknistä/yhdyskuntateknistä kokemusta omaavat teknikot, rakennusmestarit ja insinöörit). Suunnittelijaa valitessasi kiinnitä ennen kaikkea huomiota suunnittelijan kokemukseen. Suunnittelijan tulee tehdä rakennuspaikalle maastokäynti ja perehtyä alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteisiin. Järjestelmän mitoituksessa tulee noudattaa asetusta (542/2003). Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakenteissa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta. Laitteet tarkastetaan muun rakennustarkastuksen yhteydessä. JÄTEVESIEN KÄSITTELYN YLEISIÄ PERIAATTEITA Talousjätevedellä tarkoitetaan asuntojen, vapaa-ajan asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa, karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta peräisin olevaa jätevettä. Harmailla vesillä tarkoitetaan asumisjätevettä, joka muodostuu pääosin peseytymiseen (esim. suihkuvedet), ruoanlaittoon, astian- ja pyykinpesuun käytetystä vedestä. Virtsan erottelevien kompostikäymälöiden kohdalla tulee huomioida, että virtsan johtaminen käsittelemättömänä maaperään on kiellettyä. Virtsaa ei tule myöskään johtaa harmaiden vesien imeytysjärjestelmään, koska järjestelmää ei yleensä ole mitoitettu virtsan käsittelyä varten. Mikäli jätevesijärjestelmän mitoituksessa on erityisesti huomioitu myös virtsan käsittely, voidaan virtsa johtaa jätevesijärjestelmään edellyttäen, että imeytysalueelta on vähintään 100 m etäisyys vesistöön ja 50 m etäisyys talousvesikaivoon. Kompostikäymälästä eroteltu virtsa voidaan johtaa umpisäiliöön tai vaihtoehtoisesti virtsa voidaan imeyttää esim. turpeeseen ja yhdistää sen jälkeen kuivakäymäläjätteen jälkikompostiin. Jälkikompostointi tulee tehdä tiivispohjaisessa säiliössä (kompostisäiliö tulee sijoittaa vähintään 20 m päähän vesistöstä ja talousvesikaivosta ja 5 m päähän tontin rajasta). Saostuskaivojen tyhjennykset on tehtävä vähintään kerran vuodessa. Pyydettäessä valvontaviranomaiselle on esitettävä luotettava selvitys siitä milloin saostussäiliöt on tyhjennetty, kuka säiliöt on tyhjentänyt ja minne liete on viety. 1. WC-jätevesien käsittely Vesikäymälän jätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön - pohjavesialueilla (I ja II luokan pohjavesialueet) - ranta-alueilla, jos imeytysalue sijaitsee alle 100 m rantaviivasta - rakennuspaikan koko on liian pieni (poikkeus, jos naapuri antaa luvan imeyttää jätevedet omalle maalleen) - maaperä on kalliota, kosteikkoa tai savikkoa eikä maasuodattamon tai pien-puhdistamon rakentaminen ole mahdollista

3 - jos oma tai naapurin talousvesikaivo on liian lähellä. Muissa kuin em. tapauksissa voidaan myös wc-vedet yleensä käsitellä yhdessä harmaiden vesien kanssa. Esikäsittelymenetelmänä tulee käyttää 3-osastoista saostussäiliötä (saostuskaivo). Saostussäiliöiden jälkeen jätevedet tulee käsitellä edelleen maasuodattamossa tai pienpuhdistamossa ja fosforinpoistoa tulee tehostaa esim. kemiallisella saostuksella. 2. Harmaiden vesien käsittely Pesu- eli harmaat vedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön - pohjavesialueilla (Pohjavedenottamoiden kaukosuojavyöhykkeellä) - ranta-alueilla, jos imeytyspaikka sijaitsee alle 25 m rantaviivasta - rakennuspaikan koko on liian pieni (poikkeus, jos naapuri antaa luvan imeyttää jätevedet maalleen) - maaperä on kalliota, kosteikkoa tai savikkoa eikä maasuodattamon tai pienpuhdistamon rakentaminen ole mahdollista - jos oma tai naapurin talousvesikaivo on liian lähellä. Muissa kuin em. tapauksissa harmaat jätevedet voidaan yleensä käsitellä maahanimeyttämön avulla. Esikäsittelymenetelmänä tulee käyttää 2-osastoista saostussäiliötä. Mikäli harmaiden vesien imeytys ei ole maaperän takia mahdollista, muita käsittelyvaihtoehtoja voivat olla maasuodattamo tai pienpuhdistamo. 3. Saunan pesuvedet Saunan pesuvesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Jos kiinteistöltä tulee pieniä määriä pelkkiä saunavesiä (kantovesi, tilapäinen letku), voidaan nämä jätevedet käsitellä esimerkiksi imeytyskaivon kautta (väh. 10 metriä rannasta), kun ympäristön pilaantumisen vaaraa ei ole. Myös saunan pesuvesien käsittelystä tulee laatia suunnitelma sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohje. Ohjeelliset suojaetäisyydet Imeytysalue Saostussäiliö Umpisäiliö Vähintään m Talousvesikaivosta Pesuvedet 25 Kaikki vedet 50 Rantaviivasta Pesuvedet Kaikki vedet Ojasta Pesuvedet 10 Kaikki vedet 10 Tontin rajasta Pääsääntöisesti jätevesien imeytyspaikan tulee sijaita talousvedenottamon ala-puolella. Suojaetäisyys imeytyspinnasta pohjaveden ylimpään pintaan tai kallioon tulee olla vähintään 1 m.

4 TIETOA JÄTEVESIENKÄSITTELYLAITTEISTA Umpisäiliö Jäteveden umpisäiliö (umpikaivo) tulee mitoittaa kiinteistön käyttötarkoituksen, varustetason ja käyttäjämäärän mukaan. Umpisäiliö voi olla lasikuidusta, lujitemuovista tai se voidaan valaa paikalla betonista. Mikäli kiinteistölle tehdään omavalmisteinen umpisäiliö, tulee myös sen rakenteista laatia suunnitelma. Umpisäiliön on ehdottomasti oltava vesitiivis, jottei jätevesiä pääse valumaan maaperään ja edelleen pohjavesiin tai vesistöihin. Saostussäiliö Johdettaessa jätevesiä imeytykseen tai maasuodattamoon, on jätevedet ensin esikäsiteltävä saostussäiliöissä (saostuskaivossa); wc-vesiä sisältävä jätevesi 3-osastoisessa ja pelkkiä harmaita vesiä sisältävä 2-osastoisessa saostussäiliössä. Saostussäiliöiden tulee olla tiiviitä, koska kaivojen pohjat on usein viety pohjaveden pinnan tasolle tai ainakin lähelle sitä ja tällöin vuotava jätevesi voi päästä pohjaveteen. Betonirenkaista rakennetun saostussäiliöiden renkaiden väliset saumat tulee tiivistää bitumi- tai kumitiivistenauhalla. Alimman renkaan tulee olla pohjallinen. Omavalmisteisen saostussäiliön rakenteista tulee laatia suunnitelma. Imeytyskenttä Imeytysojasto tai imeytyskenttä on maahan kaivettu tai pengerretty järjestelmä, jossa vähintään saostussäiliöissä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Imeytysojaston erilliset peitettävät ojakaivannot voivat olla yhdensuuntaisia tai lähteä jakokaivosta vinoittain tai vastakkaisiin suuntiin. Rinteessä kaivannot on aina tehtävä korkeuskäyrien suuntaisesti. Imeytysojaston/kentän mitoituksessa tulee huomioida maalajin raekoko. Rakentajan tulee huomioida, että maahanimeyttämössä jäteveden käsittelyjärjestelmän toiminta on voitava varmistaa tarvittaessa vesinäyttein pohjaveden havaintoputkesta, joka sijoitetaan imeyttämön läheisyyteen, alavirtaan pohjavesien virtauksen suunnassa. Maasuodattamo Maasuodattamo voi olla ratkaisuna silloin, kun jätevesien maahan imeyttäminen ei ole mahdollista esim. maaperän huonon veden läpäisevyyden tai pohjavesien pilaantumisvaaran vuoksi. Maasuodattamoon johdettava jätevesi esikäsitellään saostussäiliöissä. Maasuodattamossa jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun suodatinkerroksen läpi. Maasuodattamon ja maahanimeyttämön toiminnassa on erona se, että maasuodattamossa vesi kootaan käsittelyn jälkeen yhteen ja johdetaan edelleen pois alueelta. Maasuodattamolta lähtevästä jätevedestä on mahdollisuus ottaa näyte, mikä taas ei ole maahanimeyttämön kohdalla mahdollista. Järjestelmä tulee varustaa tulevan veden ja lähtevän veden näytteenottomahdollisuudella.

5 Pienpuhdistamo Pienpuhdistamon toimintaperiaate voi olla fysikaalinen, kemiallinen, biologinen tai niiden yhdistelmä. Pienpuhdistamolle johdettavat jätevedet esikäsitellään pää-sääntöisesti saostussäiliöissä. Pienpuhdistamossa käsitellyt vedet puretaan yleensä avo-ojaan, mikäli se on mahdollista (tai käsitellään pienimuotoisen imeyttämön avulla). Järjestelmä tulee varustaa tulevan veden ja lähtevän veden näytteenottomahdollisuudella. Imeytyskaivo Imeytyskaivoa voidaan käyttää silloin kun imeytetään vähäisiä määriä lähinnä saunavesiä (kantovesi, tilapäinen letku) ja maaperä on vettä läpäisevää eikä ympäristön pilaantumisen vaaraa ole. Imeytyskaivo voidaan rakentaa esim. betonirenkaista, joista alimman tulee ulottua vettä läpäisevään kerrokseen. Renkaiden alapuolelle ja ympärille levitetään karkeata soraa tai sepeliä, jotta kaivo ei tukkeutuisi. Laitetoimittajat valmistavat myös vähäisten saunavesien käsittelyyn tarkoitettuja laitteistoja. Lisätietoja antaa tarvittaessa ympäristötarkastaja puh. (03)

6 ESIMERKKIKUVIA JÄTEVESIJÄRJESTELMISTÄ Seuraavassa on esimerkkikuvia jätevesijärjestelmistä. Kuvat 1-4 on poimittu oppaasta Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyopas viranomaisille ja suunnittelijoille (Keski-Suomen ympäristökeskus, Hankasalmen kunta, Korpilahden kunta, Muuramen kunta, Petäjäveden kunta, Uuraisten kunta, Jämsän kaupunki, Jämsänkosken kaupunki, Saarijärven kaupunki). Huom! Jätevesijärjestelmä tulee suunnitella ja mitoittaa ko. rakennuspaikan olosuhteiden ja jätevesiasetuksen mitoitusohjeiden mukaan. Kuva 1. Kolmiosastoinen saostussäiliö 1. tuloviemäri 2. laskeutuva kiintoaine 3. selkeytynyt jätevesi jatkopuhdistukseen

7 Kuva 2. Maahanimeyttämö, pituusleikkaus 1. tuuletusputki 5. imeytysputki 2. tiivis putki 6. tarkastusputki 3. saostussäiliöt 4. jakokaivo Kuva 3. Maasuodattamo, pituusleikkaus 1. tuuletusputki 6. kokoomaputki 2. tiivis putki 7. tarkastusputki 3. saostussäiliöt 8. kokoomakaivo 4. jakokaivo 9. purkuputki 5. imeytysputki

8 Kuva 4. Kaikkien jätevesien johtaminen umpisäiliöön 1. tuuletusputki 2. tiivis putki 3. umpisäiliö 4. täyttymishälytin Kuva 5. Imeytyskaivo

9 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla /542 Liite 1 kohta 2 A: Jätevesijärjestelmän suunnitelma Sen lisäksi mitä ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 :ssä on säädetty ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan sijoittamisesta ja mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) ja -asetuksessa (895/1999) on säädetty sekä niiden perusteella annetussa Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on määrätty rakentamista koskevista suunnitelmista, vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömän jätevesijärjestelmän suunnitelman tulee täyttää seuraavat vaatimukset: 1) suunnitelma perustuu riittäviin rakennuskohteen maastomittauksiin ja maaperätutkimuksiin sekä pinta- ja pohjavesiolosuhteiden ja talousvesikaivojen selvityksiin; 2) jätevesien käsittelyjärjestelmä mitoitetaan syntyvien jätevesien määrän, laadun ja kuormitusvaihtelun perusteella ottaen huomioon kohteen suunniteltu ja muu mahdollinen käyttö ja sen vaihtelu rakennusten elinkaaren aikana siten, että mitoitus täyttää jäljempänä kohdassa C esitetyt vaatimukset; 3) suunnitelmassa esitetään jätevesijärjestelmän rakenne, jäteveden käsittelyjärjestelmän toimintaperiaate sekä luotettava arvio saavutettavasta käsittelytuloksesta ja jäte-vesien aiheuttamasta ympäristökuormituksesta; mikäli suunnitellun jätevesien käsittelyjärjestelmän puhdistustuloksista ja ympäristöön joutuvasta kuormituksesta ei ole esitettävissä luotettavaa tietoa, suunnitelmassa on esitettävä toimet, joilla vaatimusten täyttyminen varmistetaan; 4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä; 5) jätevesijärjestelmän suunnitelma on riittävän yksityiskohtainen, jotta sen perusteella voidaan rakentaa vaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä ja valvoa rakentamistyön laatu; 6) jätevesien käsittelyjärjestelmään tulevasta ja siitä lähtevästä jätevedestä voidaan ottaa edustavia näytteitä; maahanimeyttämössä jäteveden käsittelyjärjestelmän toiminta on voitava varmistaa tarvittaessa vesinäyttein pohjaveden havaintoputkesta, joka sijoitetaan imeyttämön läheisyyteen alavirtaan pohjavesien virtauksen suunnassa; 7) säännöllistä hoitoa ja huoltoa vaativat laitteet ja rakenteet suunnitellaan siten, että hoitoja huoltotoimet voidaan suorittaa vaivattomasti vuodenajasta ja sääolosuhteista riippumatta; 8) jätevesien käsittelyjärjestelmään suunnitellaan tarpeelliset varo- ja hälytyslaitteet, jotka ilmoittavat järjestelmän tukkeutumisesta, ylitäytöstä tai muusta toimintahäiriöstä; jätevesien umpisäiliössä täyttymistä osoittava varo- ja hälytyslaite on aina tarpeellinen; sekä 9) suunnitelmassa esitetään lisäksi jätevesijärjestelmän rakentamiseksi, käyttämiseksi ja valvomiseksi tarpeelliset tiedot: a) toimista, joilla ehkäistään käsittelemättömien talousjätevesien kuormitusta; b) jäteveden käsittelyjärjestelmästä ja sen laitteista mitoitustietoineen; c) putkien, laitteiden ja käsitellyn jäteveden purkupaikan sijainnista ja korkeusasemasta suhteessa lähellä jätevesijärjestelmän mahdollisessa vaikutuspiirissä sijaitseviin rakennuksiin, talousvesikaivoihin tai muuhun vedenottoon, pinta- ja pohja-vesiin sekä muuhun maankäyttöön; d) talousjäteveden käsittely- ja purkupaikan mitatusta pintaveden ja pohjavesipinnan korkeudesta sekä perusteltu arvio edellä mainitun vedenpinnan ylimmästä korkeudesta ja siitä miten jätevesijärjestelmä tällöin toimii; e) hälytys- ja valvontalaitteiden suunnitellusta toiminnasta; f) säännöllistä hoitoa ja huoltoa vaativista kohteista sekä hoidon ja huollon suorittamiseksi tarvittavista rakenteista ja kulkureiteistä kuten huoltoteistä, käytettävistä rakennusten sisätiloista ja niiden kulkuyhteyksistä sekä sähkö- ja vesipisteistä; sekä g) muista tarpeellisista tiedoista.

10 Liite 1 kohta 2 C: Jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoitus Sen lisäksi mitä jätevesijärjestelmästä on maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetty ja sen perusteella määrätty, jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelussa käytettävien mitoitusperusteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset: 1) asuinkiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä mitoitetaan tarpeen mukaan siten, että se täyttää asetetut vaatimukset elinkaarensa kaikissa todennäköisissä käyttötilanteissa; mitoituksen on perustuttava vähintään siihen asukaslukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30, kuitenkin siten, että mitoituksen asukasluku on vähintään viisi (5); 2) majoituspalvelurakennusten jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoittava asukasmäärä on vähintään majoituspaikkojen enimmäismäärä ja ravitsemuspalveluissa mitoittava asukasmäärä on vähintään asiakaspaikkojen enimmäismäärä jaettuna kolmella; edellä mainitut mitoitustilanteen asukasmäärät on laskettava yhteen mikäli jätevesijärjestelmän piirissä on sekä majoitus- että ravitsemuspalveluja; 3) karjatilojen maitohuoneiden ja pienimuotoisen elinkeinotoiminnan käsittelemättömien talousjätevesien keskimääräisen kuormituksen tulee perustua tutkimuksiin tai muuhun luotettavaan tietoon; ja 4) jätevesijärjestelmän aiheuttama ympäristökuormitus lasketaan eri kuormituksien summana; jätteiden erotteluun perustuvien jätevesijärjestelmien kuormituslaskelmissa käytetään taulukossa 1 esitettyjä tai luotettaviin yleisiin tai kohteissa tehtyihin tutkimuksiin perustuvia arvoja. Taulukko 1. Haja-asutuksen kuormitusluvun koostumus: kuormituksen alkuperä sekä eri kuormituslajien määrät grammoina asukasta kohti vuorokaudessa (g/p d) ja niiden prosenttiosuudet (%). Kuormituksen alkuperä Orgaanisen aina, BHK 7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi g/p d % g/p d % g/p d % Uloste ,6 30 1,5 10 Virtsa , ,5 80 Muu ,4 20 1,0 10 Kokonaiskuormitusluku ,