Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa"

Jarkko Tikkanen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Työnäytösraportti

2 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN BIO PP-BIOSUODATTIMEN ASENTAMISESTA LIEKSASSA 1. Taustaa Hajajätevesihuolto-hanke käynnistyi tammikuussa 2008 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2011 loppuun saakka. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on tutkia vähintään 13 eri jätevesijärjestelmän pitkäaikaistoimivuutta. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Hanke järjestää kuntakohtaisia jätevesijärjestelmien työnäytöksiä v hankkeessa mukana olevissa kunnissa: Ilomantsissa, Juuassa, Kesälahdella, Kiteellä, Kontiolahdella, Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Tohmajärvellä. 2. Työnäytöksen valmistelu Hanke etsi työnäytös- ja seurantakohteesta kiinnostuneita kiinteistönomistajia mm. laitepuhdistamotekniikan asentamiseen vanhoja saostuskaivoja hyödyntäen. Yksi kiinnostunut kiinteistö löytyi Lieksasta. Järjestelmäksi valittiin Teoplastin BIO PPpuhdistamo vanhoihin hyväkuntoisiin saostuskaivoihin asennettuna. Työnäytöksen lehti-ilmoitus julkaistiin paikallislehti Lieksan Lehdessä Jätevesijärjestelmä rakennettiin kahtena päivänä. Puhdistamolaitteiden, purkuviemärin, ja sähkökaapelin asennus tehtiin valmiiksi ennen työnäytöstä. Työnäytöksessä esiteltiin puhdistamon toimintaperiaate ja maanpinnalla näkyvät rakenteet. 3. Työnäytös klo Työnäytöksessä Ossi Sivonen Teoplastilta esitteli biosuodattimen toimintaperiaatetta ja ominaisuuksia. Työnäytöksessä käyneet vierailijat saivat tilaisuuden tutustua pienpuhdistamoon sekä kysyä asiantuntijoilta ajankohtaisia kysymyksiä jätevesien käsittelystä. Työnäytökseen osallistui noin asiasta kiinnostunutta henkilöä.

3 2 4. Pienpuhdistamon toimintaperiaate Metsolan tilan asuinrakennuksen jätevesiratkaisuksi valittiin biosuodatin. Teoplastin laitevalintaan päädyttiin, koska vanhat saostuskaivot voidaan saneerata laitepuhdistamoksi ilman lisäkaivojen rakentamista ja kyseisestä tekniikasta on SYKE:n puhdistamosivustolla talousjätevesiasetuksen käsittelyvaatimukset täyttäviä puhdistustuloksia. Bio-PP saneerauspuhdistamo on biologinen suodatin, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu biologis-kemiallisesti. Jätevedet johdetaan ensin puhdistamon esiselkeytysosaan. Esiselkeytyksen jälkeen jätevedet johdetaan puhdistamon suodatusyksikön alla olevaan säiliöön, jonka pumppu nostaa jäteveden suodattimen pinnalle. Jätevettä kierrätetään suodattimen läpi. Fosforin saostuskemikaalia annostellaan suodatettuun jäteveteen, joka virtaa sekoituskennoston läpi ja edelleen puhdistamon jälkiselkeytysosaan. Käsitelty jätevesi johdetaan sopivaan purkupaikkaan. Ylijäämälietettä poistetaan ajoittain esi- ja jälkiselkeytysosista. Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta BIO-PP:ssä vähennetään biologisesti hajottamalla (biosuodatinyksikössä). Fosforia poistetaan kemiallisella saostuksella. Typpeä poistetaan nitrifikaatio/denitrifikaatio-prosessilla ja sitomalla sitä lietteeseen. 5. Työnäytöskohteen yhteistyökumppanit Hajajätevesihuolto -hankkeen työnäytöskohde toteutettiin yhteistyössä mm. P-K:n ympäristökeskuksen, Euroopan aluekehitysrahaston, Merja ja Keijo Metson, Teoplastin ja Lieksan kaupungin kanssa. Kohteen maanrakennusurakoitsijana toimi Matti Saarelainen ja työmaan valvojana Petri Kurki. Suomen Salaojakeskus/Hajajätevesihuolto-hanke hanke kiittää kaikkia yhteistyötahoja osallistumisesta puhdistamon rakentamiseen ja työnäytöksen järjestämiseen. Liitteet: 1. valokuvia biosuodattimen rakentamisesta

4 Vanhat saostuskaivot (3 kpl, V=3m3) tarkistettiin ja kunnostettiin (saumat bituminauhoilla tiivistetyt). Saumat pestiin, kuivattiin ja niihin asennettiin bituminauhat. Toisen kaivon kohdalta poistettiin kaksi 1000 x 500 betonirengasta muovista laitesuojaa varten. Betonirenkaiden sauma tiivistettiin bituminauhalla.

5 Muovinen laitesuoja ja biosuodatinyksikkö toisen kaivon kannella. Kuvassa biosuodattimen kierrätyspumppu maan pinnan tasolle nostettuna. Pumppu sijaitsee toisessa betonikaivossa.

Biosuodattimen bioyksikössä on täytekappaleita, jotka ovat hyviä kasvualustoja biologisessa puhdistuksessa hyödyllisille mikrobeille.

6 Biosuodattimen bioyksikössä on täytekappaleita, jotka ovat hyviä kasvualustoja biologisessa puhdistuksessa hyödyllisille mikrobeille. Täytekappaleiden yläpuolella on jäteveden jakolaitteisto (harmaa putkisto) ja taustalla on musta kemikaalisäiliö. Näkymä kolmannen kaivon eli jälkiselkeytyskaivon sisältä. Oikealla ylhäällä tulee kemikaaliletku sekoituskammioon. Vasemmalla näkyy suodatin lähtöputken Thaarassa, joka estää kiintoaineen pääsyn purkupaikkaan.

7 Kuvassa kemikaalin syöttöletku sekoituskammioon. Kuvassa jälkiselkeytyskaivon lähtöputkessa oleva suodatin.

8 Kuvassa biosuodattimen ohjauskeskus ja kemikaalin annostelupumppu. Biosuodattimen purkuputki asennettiin imeytyskaivoon, joka toimii myös näytteenottokaivona.

Työnäytökseen osallistui noin 30-40 asiasta kiinnostunutta

9 Työnäytökseen osallistui noin asiasta kiinnostunutta kiinteistönomistajaa. Puhdistamotoimitukseen kuului myös käyttöopastus puhdistamon omistajalle.

Samankaltaiset tiedostot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen järjestämä saostuskaivolietteen kalkkistabilointityönäytös Juuassa

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen järjestämä saostuskaivolietteen kalkkistabilointityönäytös Juuassa Työnäytösraportti 1 HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI SAOSTUSKAIVOLIET-