Saostussäiliöt ja niiden toimintakunnon arviointi. Erkki Santala, Hajaputsari ry

Transkriptio

1 Saostussäiliöt ja niiden toimintakunnon arviointi Erkki Santala, Hajaputsari ry

2 Saostussäiliö Saostussäiliöllä (saostuskaivolla tai sakokaivolla) tarkoitetaan vesitiivistä säiliö- tai kaivotyyppistä talousjäteveden esikäsittelylaitetta, jonka pääasiallisena tarkoituksena on erottaa ja pidättää siihen johdetusta jätevedestä laskeutuva ja kelluva kiintoaine. Yleisin esikäsittelymenetelmä, edellytetty 1960-luvulta lähtien vesikäymälätalouksissa Tehtävät: jäteveden selkeytystila lietteen varastotila Toimivuuden edellytys: oikovirtaukset estetty Saostussäiliö tulee mitoittaa niin, että veden viipymä on vähintään 2 vrk. Haja-asutuksen jätevesien käsittely, RT , Rakennustietosäätiö 2013 maksullinen julkaisu

3 Saostussäiliön rakenne periaate 1/2 Eri osien tarkoitus on pidättää kelluva ja laskeutuva materiaali siirtymästä seuraavaan käsittelyvaiheeseen.

4 Saostussäiliön rakenne periaate 2/2 Periaatekuva printattavissa: A4BB-1957E17787DE%7D/36928

5 Saostuskaivoja/-säiliöitä

6 3-osainen saostussäiliö, Uponor Sako Matala

7 3-osainen saostussäiliö, Wavin-Labko

8 FANN-saostussäiliö (

9 Saostussäiliön huolto Saostussäiliön liete pitää tyhjentää säännöllisesti, jottei sitä karkaa jatkokäsittelyyn. Kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä voi olla määräyksiä lietteentyhjennystä Lietteen omatoimisesta käsittelystä ja jatkokäytöstä on tiivistelmä:

10 Saostussäiliön ravinteiden poistoteho Saostussäiliön poistaa vain kiintoainetta, ei liukoisia ravinteita (virtsaa). Suurin osa jäteveden typestä on virtsassa. Saostussäiliön mikrobien poistoteho on olematon. BOD P

11 Saostuskaivon riittävyyden, kunnon ja hoitotarpeen arviointi 1/2 Kuinka monta osastoa on? (Huomaa, että joissain uusimmissa malleissa osastointi ei ole samanlainen kuin vanhoissa.) Saostuskaivon kokonaisvesitilavuuden mittaaminen tai arviointi (syvyys vesipinnasta pohjaan, kaivojen halkaisija) Onko osastoja yhdistävissä putkissa T-haarat (jos rakenne niitä edellyttää) ja missä kunnossa ne ovat? Millaista on liete, pohjalla ja pinnalla? Lietepatjan läheisyys T-haaraan tai aukkoon nähden? Näkyykö vuotoja, onko vesipinta lähtöputken alapinnan tasolla? (jos on alempana, vuotaa ulos, jos ylempänä, vuotaa sisään)

12 arviointi 2/2 Ovatko renkaat liikkuneet sivusuunnassa? Onko kaivoissa pohjat vai toimiiko esim. viimeinen osa imeytyskaivona? Kaivon kansien kunto, ovatko paikallaan ja lapsiturvallisia? Miten kaivoja on tyhjennetty, vaikuttaako asukkaan antama tieto paikkansa pitävältä? Haju?

13 Saostuskaivojen standardit ja CE-merkintä Tehdasvalmisteisia saostussäiliöitä koskevat eurooppalaiset standardit EN ja EN Ne ovat ns. tuotestandardeja, jolloin niiden mukaiset tuotteet voidaan varustaa CE-merkillä CE-merkintä tuli pakolliseksi Suomessakin , koskee tämän jälkeen valmistettuja tuotteita CE-merkinnän pakollisuus ei toistaiseksi koske saostussäiliöitä, jotka on tarkoitettu vain harmaiden vesien käsittelyyn

14 Jäteveden pumppaaminen Saostussäiliön jälkeen jätevesi saatetaan joutua pumppaamaan varsinaiseen käsittelyjärjestelmään. Pumppausta käytetään joskus myös ennen saostussäiliötä. Silloin kerrallaan pumpattava jätevesimäärä ei saa olla kovin suuri, ettei aiheuteta saostussäiliön toiminnalle häiriötä. Pumppausta voidaan käyttää myös käsittelyn jälkeen. Uudehkoissa kiinteistökohtaisissa pumppaamoissa on muoviset kannet, joista voi löytyä valmistajan merkintöjä. Vanhoissa pumppaamoissa voi olla betoni/valurautakansisto. Pumppaamolle tulee aina sähkö ja yleensä siihen liittyy vikaa osoittava merkkivalo vieressä tai rakennuksen seinässä, joskus sisällä. Kesämökkien rantasaunojen harmaiden vesien pumppaamot ovat yleisimpiä, voivat olla tee se itse tyyppisiä. Niiden toimintakuntoa voi arvioida tarkkailemalla mahdollisen ylivuodon jälkiä.