LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella"

Helinä Karvonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100 OULU, puh.

1 Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella Työnäytösraportti 5. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, OULU, puh. (08) , fax (08) Kuopion toimisto: PL 1096, Minna Canthinkatu 25, KUOPIO puh. (017) , fax (017)

2 1 (2) LOKAPUTS HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN JITA- MAASUODATTAMON ASENNUKSESTA KONTIOLAHDELLA 1. Taustaa LokaPuts-hanke käynnistyi heinäkuussa 2003 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2005 loppuun saakka. LokaPuts-hankkeen tarkoituksena on auttaa hajaasutuksen kiinteistönomistajia mm. talousjätevesiasetuksen käsittelyvaatimusten selvittämisessä ja tehostamistarpeen määrittämisessä kiinteistökohtaisesti. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Jätevesien käsittelyn kehittämistä hankkeessa tehdään koerakentamiskohteiden toteutuksen ja seurannan avulla. Hankkeen aikana toteutetaan kiinteistöille 4-5 koerakentamiskohdetta (jätevedenpuhdistamoa), joiden rakentamisvaiheessa järjestetään työnäytöksiä kaikille asiasta kiinnostuneille. Koerakentamiskohteet ovat matala maasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla, IN-DRÄNvaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla, 2-3 kiinteistön yhteinen panospuhdistamo ja jo toimivaan maasuodattimeen jälkisuodatin fosforin poiston tehostamiseksi. Koerakentamiskohteiden lisäksi hanke järjestää eri puolilla Pohjois-Karjalaa työnäytöksiä mm. maasuodattamojen rakentamisesta. Yksi tällainen työnäytös järjestettiin lokakuussa Jukka Nevalaisen omistamalla kiinteistöllä Kontiolahden Jakokoskella, missä oli esittelyssä Jita-maasuodattamo yhden perheen jätevesille. 2. Työnäytöksen valmistelu Maasuodattamon työnäytöskohdetta haettiin lehti-ilmoituksella ja -jutuilla sekä paikallisille viranomaisille tehdyllä kyselyllä. Muutamasta ehdokkaasta kiinnostunein oli Jukka Nevalainen Kontiolahdelta. Kyseisellä kiinteistöllä rakennustoimenpiteenä on uusi asuinrakennus v , niinpä jätevesijärjestelmän rakentaminen oli ajankohtainen. Työnäytöksen lehti-ilmoitukset julkaistiin sanomalehti Karjalaisessa sunnuntaina ja paikallislehti Pielisjokiseudussa torstaina Ennen työnäytöstä saostussäiliön, jako- ja kokoomakaivojen, viemäröintien ja maapuhdistamon asennus tehtiin pääosin kahtena päivänä. 3. Työnäytös klo Työnäytöksessä Kari Kohtala Jitalta esitteli maasuodattamon toimintaperiaatteen. Työnäytöksessä käyneet vierailijat saivat tilaisuuden tutustua maapuhdistamon rakenteeseen sekä kysyä asiantuntijoilta asiaan liittyvää ja muuta ajankohtaista jätevesien käsittelystä. Työnäytökseen osallistui noin 45 vierailijaa. Maasuodattamo toteutettiin siten, että puhdistamon rakenne (poikkileikkaus) oli esillä koko työnäytöksen ajan. Täyttötyö ja pinnan muotoilu tehtiin vasta työnäytöksen jälkeen.

3 2 4. Maasuodattamon rakenne ja toimintaperiaate Maasuodattamossa jäteveden esikäsittely tapahtuu 3-osastoisessa saostussäiliöissä, jossa kelluva ja laskeutuva aines erotellaan jätevedestä. Jitan saostussäiliö on malliltaan kolmiapila, joka on 3-osastoinen ja tilavuudeltaan 3 m 3 ja sen erottelumatka on noin 4 m. Saostussäiliö asennettiin hiekka-alustalle ja ympärystäyttö tehtiin hiekalla. Saostussäiliöltä jätevedet johdettiin 110 mm viemäriputkella jakokaivolle, jonka tehtävänä on jakaa jätevesi tasaisesti maasuodatusjärjestelmään. Myös jakokaivo asennettiin hiekka-alustalle. Maasuodattamon kaivanto tehtiin vaakasuoraan, sillä ko. puhdistamolla halutaan imeyttää jätevettä myös paikalliseen maaperään. Sen jälkeen pohjalle rakennettiin 25 cm paksuinen kokoomakerros 8-16 mm sepelistä, johon 110 mm kokoomaputkisto (vihreä putkisto) asennettiin 0,5 % kaltevuuteen. Kokoomaputkisto liitettiin kokoomakaivoon, joka toimii tarvittaessa näytteenottokaivona. Kokoomakerroksen päälle levitettiin 5 cm tasaus/siirtymäkerros salaojasorasta. Sen jälkeen asennettiin 80 cm suodatinhiekkakerros noin cm kerroksina välillä kevyesti täryttimellä tiivistäen. Suodatinhiekan päälle tuli vielä 30 cm jakokerros mm singelistä, johon asennettiin 110 mm imeytysputkisto (sininen putkisto) 0,5 % kaltevuuteen. Putkistojen kaltevuus tarkistettiin vaaituskoneen avulla. Jakokerrossepelin päälle levitettiin suodatinkangas ja sen päälle 60 cm paksuinen täytemaakerros. Kokoomakaivolta purkuputki johdettiin kivipesään. Maasuodattamon toimintaperiaatteena on, että jätevesi puhdistuu suodatinhiekan läpi painuessaan (biologisesti ja fysikaalis-kemiallisesti). Maasuodattimen tärkein puhdistusprosessi tapahtuu suodatinhiekan yläpintaan muodostuvassa biokerroksessa (paksuus noin 1-10 mm), jossa orgaaninen aine (BOD) hajoaa ja tietty osa ravinteista sitoutuu. Lisäksi kiintoainetta ja ravinteita sitoutuu mekaanisesti suodattumalla hiekkaan. Pääasiallinen fosforin pidätys maasuodattimessa tapahtuu kemiallisella adsorptiolla. 5. Työnäytöskohteen yhteistyökumppanit LokaPuts -hankkeen työnäytös toteutettiin yhteistyössä P-K:n ympäristökeskuksen, Euroopan aluekehitysrahaston, Jukka Nevalaisen, Jitan ja Kontiolahden kunnan kanssa. Suomen Salaojakeskus/LokaPuts hanke kiittää kaikkia yhteistyötahoja osallistumisesta maapuhdistamon asennukseen ja työnäytöksen järjestämiseen. Liitteet: 1. lehti-ilmoitukset Karjalainen ja Pielisjokiseutu lehtileikkeet: Pielisjokiseutu valokuvia maasuodattamon asennuksesta ja työnäytöksestä

hiekka-alustalle ja ympärystäyttö tehtiin

4 Muovinen saostussäiliö mallia Jita kolmiapila 3 m 3 asennettiin hiekka-alustalle ja ympärystäyttö tehtiin hiekalla. Saostussäiliöltä jätevedet johdettiin V110-putkella taustalla näkyvälle jakokaivolle. Jitan saostussäiliö on 3-osastoinen ja sen erottelumatka on noin 4 m. Kolmiapilan lähtöputkessa on T-haara kiintoaineen ja rasvan karkaamisen estämiseksi.

5 Kuvassa jakokaivo sisältä. Jakokaivossa on virtaussäätimet, joilla säädetään tasainen virtaus jokaiseen imeytysputkeen. Kaivannon pohja kaivettiin ensin vaakasuoraan. Sen jälkeen kokoomakerros (h= 25 cm) tehtiin 8-16 mm sepelistä. Kokoomaputkisto d=110 mm asennettiin 0,5 % kaltevuuteen. Putkiston kaltevuus tarkistettiin vaaituskoneella.

Vihreät reiälliset kokoomaputket liitettiin

kokoomakaivoon, josta voi ottaa näytteitä.

siirtymäkerros salaojasorasta, jonka jälkeen

6 Vihreät reiälliset kokoomaputket liitettiin loppupäässä reiättömillä putkilla kokoomakaivoon, josta voi ottaa näytteitä. Ko. kaivosta purkuputki johdettiin kivipesään. Kokoomakerroksen päälle asennettiin 5 cm siirtymäkerros salaojasorasta, jonka jälkeen suodatinhiekkakerros (h= 80 cm) asennettiin cm kerroksina välillä kevyesti täryttimellä tiivistäen.

7 Jakokerros (h=30 cm) rakennettiin mm singelistä. Sininen imeytysputkisto (d=110 mm) asennettiin 0,5 % kaltevuuteen vaaituskoneen avulla. Kuvassa esimerkki Jitan imeytysputkiston rei`ityksestä. Putken pohjalla klo 6 kohdalla on d=8 mm reiät 60 cm välein ja klo 5 ja 7 on d=14 mm reiät 30 cm välein.

Maasuodattamon poikkileikkaus ylhäältä alaspäin:

cm, suodatinhiekkakerros 80 cm, siirtymäkerros 5

Etualalla kokoomakaivo, taustalla jakokaivo ja

Työnäytöksessä Kari Kohtala Jitalta esitteli

8 Maasuodattamon poikkileikkaus ylhäältä alaspäin: täytemaa 60 cm, suodatinkangas, jakokerros 30 cm, suodatinhiekkakerros 80 cm, siirtymäkerros 5 cm ja kokoomakerros 25 cm. Etualalla kokoomakaivo, taustalla jakokaivo ja tuuletusputket. Työnäytöksessä Kari Kohtala Jitalta esitteli maapuhdistamon toimintaperiaatteen. Työnäytökseen osallistui noin 45 jätevesiasioista kiinnostunutta vierailijaa.

Samankaltaiset tiedostot

LokaPuts hankkeen työnäytös Ilomantsissa

Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Ilomantsissa Työnäytösraportti 7. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh.