Metsälaidunten sieni- ja sammallajisto Kaisa Tervonen
Työryhmä Projektin johtaja Panu Halme Lajiasiantuntijat Kaisa Tervonen ja Anna Oldén Biotooppiasiantuntija Kaisa Raatikainen Maaperäasiantuntija Minna-Maarit Kytöviita
Resurssit Olvisäätiön pieni rahoitus vuonna 2010 PUTTErahoitus vuosille 2012-2014 Osana Koneen säätiön hanketta vuosina 2013-2016
Miksi tämä aihe? Metsälaidunten määrä on 1900-luvun aikana vähentynyt rajusti koko Euroopassa Suomessa kaikki metsälaiduntyypit CR tai EN Minkälaiset metsälaitumet ovat suojeluarvoltaan erityisen korkeita?
Miksi tämä aihe? Vähäinen määrä uhkaa monien niistä riippuvaisten lajien säilymistä Sammalet ja putkilokasvit sopeutuneet sietämään laidunnusta ja poljentaa Sienissä lämpöä vaativia, puoliavoimeen ympäristöön sopeutuneita lajeja
Tavoitteet Tietoa metsälaitumilla elävistä lajeista ja niiden uhanalaisuudesta Laidunnettujen ja laiduntamattomien kohteiden lajiston eroavaisuus Laidunnushistorian ja nykyisen laidunnusintensiteetin vaikutus lajistoon Metsälaiduntyyppien väliset erot lajistossa
Tutkimusalueet Keski-Suomen maakunnassa Sekapuustoisia, koivu-, kuusija mäntyvaltaisia metsälaitumia 12 kohdetta per metsälaiduntyyppi 48 kohdetta 24 laidunnettua ja 24 laiduntamatonta Laidunnushistoria vaihtelee
Koealat Kolme koealaa per kohde 10 m x 10 m Sienet Koealojen nurkissa kasvillisuusruudut 2 m x 2 m Sammalet
Sammalaineiston keruu 2012 koivu-, kuusi- ja sekapuukohteet 2013 mäntykohteet Ruuduilta (2m x 2m) tutkittiin kaikki lajit Kasvualustat (maa, kivi, puu, lahopuu) Peittävyys (%) Näytteet tarvittaessa
Sammalaineisto Kerätty noin 11-12 000 sammalhavaintoa (laji/ruutu/kasvualusta) 8 000 peittävyysarviota (laji/ruutu) 2 300 näytettä Näytteiden määritys kesken
Sieni-inventoinnit 2010 koivukohteet 2012 kaksi käyntiä ja 2013 yksi käynti sekaja kuusikohteilla Helttasienet, tatit, kupusienet, haarakkaat, jalalliset käävät
Sieni-inventoinnit Koealoilta itiöemämäärät lajeittain Aikarajoitteisessa inventoinnissa 1-3 esiintymää per sienilaji 1h pari, 1,5h yksin Metsälaiduntyypin läpikäynti Tunnistamattomat näytteeksi kuivumaan, osasta kuvat N. 3100 näytettä
Taustamuuttujat koealoilla Puusto Laidunpaine, maaperän kuluma ja kasvillisuuden korkeus Kasvupaikkatyypit Maaperänäytteet 16 kairallista per koeala ph, orgaanisen aineksen määrä, ravinteet, sieni- ja bakteeriryhmät
Taustamuuttujat ruuduilla (2m x 2m) Putkilokasvit peittävyydet lajeittain Kasvualustojen määrät ja laadut Maanpinta, kivipinnat, puut, lahopuut
Sienihavainnot 66 476 itiöemää koealoilla (27 672 Marasmiellus perforans (kuusenneulasnahikas)) N. 500 lajia havaittu 2012 VU Lycoperdon caudatum (hakamaatuhkelo) NE Marasmius setosus, löydetty monelta kohteelta
Mycorrhaphium, a new genus to northern Europe Mycorrhaphium pusillum silkkiorakas Luhangasta 2012 ja 2013 Löytöpaikka rehevä lehto Pietarilainen Viacheslav Spirin määritti Löytöjä Puolasta, Saksasta, Ranskasta ja Portugalista
Putkilokasvien lajimäärien erot Laidunnus Kaikki p<0,001 Koivu p=0,034 Kuusi p=0,323 Mänty p=0,005 Seka p=0,058 Metsälaiduntyypit ei eroa toisistaan
Sienten lajimäärien erot Laidunnus Kaikki p=0,917 Kuusi p=0,445 Seka p=0,336 Kuusivaltaiset ja sekapuutoiset metsälaitumet eroaa toisistaan p=0,033
Tuloksia lehtimetsälaitumilla Sienilajien määrä kasvoi laidunnushistorian kasvaessa
Sieninäytteet Missä mennään 2012 kerätyistä suurin osa määritetty 2013 kerättyjen määritys hyvässä vauhdissa Sammalaineiston määritys etenee Maaperänäytteet kerätty kesällä 2013 Rasvahapot eroteltu, analyysit tammikuussa Orgaanisen aineksen määrän ja ph:n analysointi käynnissä Tullaan tekemään typpianalyysit, mahdollisesti myös muita ravinteita Maanomistajille lähetetty putkilokasvilajilistat
2014 Näytteiden loppuun määritys Aineiston analysointi Julkaisujen kirjoittamista Tiedotus hankkeen tuloksista Maanomistajille pidetään tilaisuus
Mitä seuraavaksi? Laidunnushistorian ja -paineen sekä laiduntyypin vaikutus sieniyhteisöihin Laidunnushistorian ja -paineen sekä laiduntyypin vaikutus kasviyhteisöihin Laidunnuksen vaikutus eri kasvualustoilla elävien sammalten yhteisörakenteeseen ja runsauteen Laidunnuksen vaikutus maaperän koostumukseen ja maaperämikrobien toimintaan Voiko metsälaitumen suojeluarvoa ennustaa putkilokasvilajiston, laiduntyypin tai perinnebiotooppien arvoluokituksen perusteella? Jo mainittu orakasartikkeli
Yhteistyö WWF Suomen Puustoisten perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella - hanke Asiantuntija-apua Korppoossa inventoimassa sammalia, sieniä ja putkilokasveja kolmella eri laitumella
Kiitos! Kiitos! Maija Mussaari