Maatalousluonnon aarreaitat. YMPÄRISTÖKUISKAAJA WWF Suomi, Elina Erkkilä

Transkriptio

1 Maatalousluonnon aarreaitat YMPÄRISTÖKUISKAAJA WWF Suomi, Elina Erkkilä

2 WWF:n maatalouden ympäristönsuojelutyö pähkinänkuoressa Puustoisten perinneympäristöjen edistäminen luonnonlaiduntamisella - Hanke alkaa 2012 Ympäristöystävällisin viljelijä- kilpailu Ympäristökuiskaaja koulutushanke Muut koulutus- ja neuvontatilaisuudet Talkooleirityö Perinnemaisemien ja ympäristöjen ylläpito Poliittinen vaikuttaminen Ympäristötuen kehittämistyöryhmät Kosteikkotyö - Konkreettinen hanke kosteikkojen perustamisen edistämiseksi Läpileikkaavina teemoina myös viestintä ja lapsille suunnattu ympäristökasvatus WWF Suomi, Elina Erkkilä 2

3 Ympäristökuiskaajat Maanviljelyn tärkeys suomalaiselle luonnolle ja meille suomalaisille ihmisille Historia, perinnekulttuuri Maalaismaisemat, lapsuuden muistot Maaseudun ja kylien säilyminen Virkistyskäyttö Suomalainen ruoka Vaikutukset luontoon

4 Tavoitteita -Suomalainen maatalous rakentuu kestävälle pohjalle -WWF auttaa osaltaan siinä, että maanviljelyn positiiviset vaikutukset ympäristölle lisääntyvät ja negatiiviset pienenevät - Maanviljely on motivoivaa ja kuluttajat arvostavat suomalaista ruoantuotantoa -Luomun määrä kasvaa WWF Suomi, Elina Erkkilä

5 Itämeren alueen ympäristöystävällisin viljelijäkilpailu -WWF:n järjestämä kilpailu Itämeren maissa yhdessä Itämeren alueen viljelijöiden ympäristöfoorumin kanssa -Suomessa yhdessä MTK:n kanssa -Järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna Voittajaksi suomalainen Vapolan tila -Kilpailun tarkoituksena on saada positiivista näkyvyyttä sekä löytää hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä maatalouden ympäristönsuojelun edistämiseksi - Palkintona euroa (Swedbank) ja kansallisille voittajille euroa, matka kansainväliseen kilpailuun sekä virkistysloma lomittajineen! Ympäristökuiskaaja- hanke WWF Suomi, Elina Erkkilä

6 Toni ja Mari Haapakoski Suomen kansallinen voittaja: Toimenpiteinä mm. talviaikainen kasvipeitteisyys, pellon kasvukunnosta huolehtiminen, talviaikainen kasvipeitteisyys, lannan levittäminen kasvukaudella, typensitojakasvit, suojakaistat ja kosteikko Yritämme tehdä pieniä tekoja joka päivä, mitkä ei välttämättä ole kalliita tai näy ulospäin, mutta vaikuttavat selvästi ympäristöön Lähde: WWF Baltic Ecoregion Programme WWF baltic Sea Farmer of the year Award Competition

7 Toimenpiteinä mm. suojakaistat, aluskasvit, puiden ja pensaiden istutus tien varsiin ja pelloille, padot ja altaat, luonnon monimuotoisuutta lisäävät toimenpiteet,kuten kiviaidat liskoille ja lepakkopöntöt Marian Rak, Puola Olen aina ollut kiinnostunut ympäristöstä. Kun tajusin että harjoittamani maatalous myös vahingoittaa ympäristöä halusin kantaa korteni kekoon Koko kilpailun voittaja Lähde: WWF Baltic Ecoregion Programme WWF baltic Sea Farmer of the year Award Competition

8 WWF Suomen kenttätyö perinneympäristöjen säilyttämiseksi, talkooleirityö Noin 10 pitkää leiriä joka vuosi ympäri Suomea Leirien tarkoituksena on ylläpitää ja luoda lajistolle tärkeitä ympäristöjä sekä tarjota kansalaisille mahdollisuus osallistua konkreettiseen työhön luonnon hyväksi Osallistujien tärkein motiivi konkreettinen työ luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi Leireillä mm. niitetään, rakennetaan pitkospuita, aitoja, poltetaan, haravoidaan yms. WWF Suomi kustantaa talkoolaisten ruoat ja majoituksen, leireille matkustamisen kustantaa leiriläiset itse

9 WWF Suomen talkooleirit Leirejä 182 Talkoolaisia 2890 Henkilökuntaa 520 Leiripäiviä yhteensä Henkilötyövuosia 94,5 Kohteiden luontoarvot vaihdelleet paljon, mukana myös uhanalaisia lajeja ja alueita

10 Kuvia Liesjärven perheleiriltä Petteri Tolvanen/WWF Petteri Tolvanen/WWF Petteri Tolvanen/WWF Petteri Tolvanen/WWF

11 WWF Suomen kosteikkotyö

12 Miksi kosteikkoja kannattaa perustaa? -Edistävät maatalouden vesiensuojelua keräämällä huuhtoutunutta maa-ainesta ja ravinteita itseensä. Toisin kuin vesistömme kosteikot, saavat olla reheviä! -Lisäävät maatalousluonnon monimuotoisuutta. Jo hyvin pienetkin kosteikot voivat olla merkittäviä paikallisen monimuotoisuuden säilyttäjinä -Palauttavat valuma-alueiden kykyä hillitä tulvia - voivat toimia apuna maanviljelyksessä: eroosion torjunta, kastelualtaat, ravinteikkaan lietteen hyödyntäminen -Ovat ilo silmälle ja luovat virkistyskäyttö mahdollisuuksia WWF Suomi Elina Erkkilä

13 -Hankkeet -Leader Lahdelta Latvoille- kosteikot Kiskonjoella ja Perniönjoella, neuvontahanke - Interreg Active wetlands, tutkimushanke - Loviisanjoen kosteikkojen yleissuunnitelma -Poliittinen vaikuttaminen -Kosteikkotuen kehittäminen -Viestintä -Esitteet, tiedotteet, retket, tilaisuudet -Kenttätyö WWF Suomi, Elina Erkkilä 13

14 Kenttätyö - Uusien herkullisten kosteikkokohteiden etsiminen (löytäminen) - Neuvonta - Suunnittelu - Rakentaminen, rakentamisen ohjaus - Kohteiden rahoittaminen, rahoitussuunnittelu - Selvitykset, vaihtoehtojen arvioiminen

15 Mitä WWF:n kosteikkotyössä on jo tehty? - n. 25 rakennettua esimerkkikohdetta - 10 suunniteltua tai alustavasti suunniteltua kohdetta - 60 uutta kartoitettua kosteikkokohdetta - muu neuvonta - tukipolitiikan muutokset - tutkimukset - kosteikkoretket - esitykset - hyvä yhteistyö - asian esillä pitäminen WWF Suomi, Elina Erkkilä

16 Ja mitä tullaan tekemään tavoitteita vuoteen Vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden edistäminen -Mukana 100 laadukkaan kosteikkokohteen syntymisen edistämisessä, seurantatyö - Tietoisuuden ja myönteisyyden lisäys -Kosteikkotyön lisäksi laajemmin sisävesityön edistäminen -Valuma-aluekohtainen työ - Vesiensuojelun lisäksi myös luonnon monimuotoisuus, niin maatalous kuin metsätalousalueilla! WWF Suomi, Elina Erkkilä

17 Erilaisia kosteikkoratkaisuja esimerkkikuvia: pohjapadot Kun pohjapadot tehdään loiviksi, parannetaan myös kalaston ja rapujen olosuhteita WWF Suomi, Elina Erkkilä

18 Erilaisia kosteikkoratkaisuja esimerkkikuvia: pohjapatojen avulla luodut mini-kosteikot WWF Suomi, Elina Erkkilä

19 Erilaisia kosteikkoratkaisuja esimerkkikuvia: patoamalla luodut kosteikot WWF Suomi, Elina Erkkilä

20 Erilaisia kosteikkoratkaisuja esimerkkikuvia: kaivamalla tehdyt kosteikot WWF Suomi, Elina Erkkilä

21 WWF Suomi, Elina Erkkilä

22 WWF Suomi, Elina Erkkilä

23 WWF Suomi, Elina Erkkilä

24 (Puustoisten) perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella WWF Suomi

25 Puustoiset perinneympäristöt Metsälaitumet Metsälaitumia n ha Metsälaitumien turvaaminen vaatisi nykyisten lisäksi noin kaksinkertaisen määrän kunnostettavia Hakamaat Hakamaita n ha Hakamaiden turvaaminen luontotyyppinä vaatisi nykyisten alojen lisäksi noin kolminkertaisen pinta-alan kunnostamista Vesaniityt Lehdesniityt Lehdesniittyjä alle 100 ha Lehdesniittyjen turvaamiseksi tarvittaisiin tämän hetkisiin alueisiin nähden 10x määrä kunnostettavia Laidunnetut kaskimetsät WWF Suomi

26 perinneympäristöjen lajistoarvo Uhanalaisista lajeista 23 % elää kulttuuriympäristöissä Hävinneistä lajeista 37 % on elänyt kulttuuriympäristöissä Punaisen listan lajeista 1007 elää ensisijaisesti kulttuuriympäristöissä Selvästi tärkein uhanalaisuuden syy on avoimien alueiden sulkeutuminen Muut arvot WWF Suomi

27 Muodostaa hankealueelle toimintaverkosto Hankkeen tavoitteet Edistää metsänomistajien ja laiduneläinomistajien välistä yhteistyötä Esitellä mallikkaasti toimivien metsälaidunten ja niiden yrittäjien toimintaa Tehdä tunnetuksi puustoisten perinneympäristöjen tilaa ja arvoa Lisätä tietoisuutta hoidosta ja kunnostuksesta Laatia luonnonlaidunlihalle ekologisesti kestävä kriteeristö Suomessa Lisätä laidunnuksen taloudellista kannattavuutta pidemmällä aikavälillä

28 Hankkeen toimenpiteet Tiedottaminen Laiduntreffit Apua maatalouden ympäristötukien hakuun Mallilaidun Talkooleirit Muu neuvonta WWF Suomi

29 Hankkeen hyödyt Lajistollinen monimuotoisuus ja uhanalaiset lajit Metsänomistajat Laiduneläinomistajat Luonnonlaidun lihan ekologiset kriteerit Kulttuuri- ja maisema-arvot Maaseutumatkailu WWF Suomi Yhteistyö ja tiedonvaihto

30 Yhteistyön tärkeys

31 UUSI OHJELMAKAUSI Ehdotuksia: - Mikä on tärkeää? - Mikä on hyvää? - Mitä halutaan muuttaa? - Muuta?

32 Kiitos! Lisätietoa: Elina Erkkilä, puh: