Tietojärjestelmien hyödyntäminen on laadun ja tehokkuuden edellytys -myös yliopistoissa KT-Tori, Oulu, 7.10.2004 Pekka Kess, Osastonjohtaja, professori, Oulun yliopisto Dosentti, Vaasan yliopisto Toimitusjohtaja, GTM engineering Oy
Valtakirjan tarkastaminen: Koulutusta: TKT (automaatio), FM (tietojenkäsittelyoppi) Työkokemusta: 1977-1978: automaatio (myös mobiilia) projektitoimituksia, Wismer & Becker, USA 1978-1979: prosessien mallinnusta, Suomen Akatemia 1979-1985: liiketoimintaprosessien uudistamista ATK:ta hyödyntäen, Kemira Oy, Oulu, Siilinjärvi, Helsinki, Englanti 1986-1989: automaatiota, logistiikan uusia liiktoimintamahdollisuuksia TVT:n avulla, Rautaruuukki Oy 1989-1991: uuden tietotekniikan kehittämistä, myyntiä, soveltamista, IDESCO 1992-1994: asiakkaiden tietojärjestelmäratkaisuja, CCC yhtiöt. 1992- asiakkaiden liiketoimintaprosessien kehittämistä, GTM 1982 TVT:n käyttö yliopisto-opetuksessa, Oulun yliopisto, Suomen virtuaaliyliopisto. Tutkimusta: Muuta: Strategisesta johtamisesta Osaamisen johtamisesta Laadukkaasta toiminnasta Organisaatioiden kyvykkyydestä Yliopistojen arviointia, Korkeakoulujen arviointineuvosto EU-projektien arviointia mm ESPRIT-ohjelmassa FADE /EADTU -hallitustyöskentelyä
Mistä puhun Kohdejärjestelmän kuvaus Näkemyksiä Faktoja Avainkysymyksiä?
Yliopistojen tietojärjestelmiä Tutkimus Opetus Yhteiskunnalliset palvelut Hallinnon palvelut Substanssisidonnaiset tietojärjestelmät Pedagogiikka Didaktiikka Projektitoiminta Johtaminen
OECD - Challenges Growth potential. Outside the dynamic export-oriented ICT sector the performance of many parts of the economy, particularly those sheltered from international trade, has been poor. Those sectors with the highest growth potential, such as the knowledge-intensive services, are relatively small despite the high level of skills and educational attainment of the labour force.
Himanen challenges 1. Kansainvälisen verokilpailun koveneminen 2. Globaali uusi työnjako 3. Väestön ikääntyminen 4. Hyvinvointivaltion paineiden kasvu 5. Tietoyhteiskunnan kakkosvaihe 6. Kulttuurialojen nousu 7. Bioalan nousu 8. Alueellinen keskittyminen 9. Globaalin kuilun syveneminen 10. Hätätilan kulttuuri
TVT:n merkityksestä
Kasvu ja tuottavuuden kehitys Tuottavuuden vuosimuutos % Metalli- ja kemian teoll. Rahoitusta palveleva toiminta ICT - laitteet Kaupan ala Kiinteistöpalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Koulutus Vuosikasvu %
Yliopistojen määrärahat 1993-2003 milj. * 1400000 1200000 budjettirahoitus 1000000 800000 600000 ulkopuolinen 400000 200000 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
RGANISAATION KYVYKKYYDEN YPSYYSTASOT Metalli- ja kemian teoll. OPTIMOITU Rahoitusta palveleva toiminta Kyvykkyyden parantaminen Innovatiivinen uudistaminen ICT - laitteet Toimintojen yhteensopivuus ja kokonaistehokkuus Muutoskykyisyys ja ketteryys ENNAKOITU Kyvykkyyden johtaminen Kyvykkyyden - mittaristo Itseohjautuvat yksiköt ja tiimit Ydinkompetenssienintegrointi Parhaimmat käytännöt MÄÄRITELTY Ydinkompetenssien analyysi Työryhmien kehittäminen Ydinkompetenssien kehittäminen JOHDETTU Resursointi Henkilöstöidea Kommunikaatio ja koordinaatio Suorituksen johtaminen Henkilöstö suunnitelma Perustiedot, taidot ja prosessikyvyt Hyvän suorituksen mahdollistaminen Ad hoc toiminta Osallistava johtamiskulttuuri Ammatillinen pätevöityminen Suoritukseen perustuva kannustava palkitseminen Koulutus
Organisaation kyvykkyyden vaikutus työn tuottavuuteen, työilmapiiriin & TVT:n käyttöön Työn tuottavuuden lisäys (%) 30 20 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 TVT # organisaation laadun ja tehokkuuden lisääjänä 10 0 Taso 1 LÄHTÖTILANNE 20 40 60 80 100 Kypsyystasot TVT # yksilön toiminnan laadun ja tehokkuuden lisääjänä ja organisaation sotkijana
Return of Investment CMM Level transition COST for SPI in hrs Cost Savings on rework Return on Investment Level 2 to 3 2544 6806 167 % Level 3 to 4 1310 1744 109 % Level 4 to 5 884 1009 14 %
TVT-investoinnit ovat erikoisia Tärkeimmät hyödyt eivät ole mitattavissa (Powell, 1992) Hyödyt ilmenevät hitaasti (Saarinen and Wijnhoven, 1995) Eri ihmiset pitävät eri asioita erilailla hyödyllisinä/haitallisina (Farbey et al., 1992) Investoinnit elävät ajan myötä ja alkavat kietoutua toisiinsa; mm tavoitteet saattavat olla lopulta päällekkäisiä (Dos Santos, 1991) Tietojärjestelmäinvestoinnit ovat ulkoisten ja sisäisten liiketoimintaympäristötekijöiden armoilla (Clemons, Thatcher and Row, 1995) Vaihtoehtoisten toteutustapojen määrä on valtava ja kasvaa koko ajan (Gurbaxani and Whang, 1991).
- kysymyksiä?
Mitä tekee yliopisto, kun Suomessa tuottavuus on korkea elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, viestintäpalveluissa, pankki- ja vakuutusalalla sekä metsäteollisuudessa. Muilla palvelu- ja teollisuustoimialoilla, ennen kaikkea rakennus- ja kuljetusaloilla, liike-elämän palveluissa, kiinteistöalalla ja julkisella sektorilla tuottavuuden kasvu on ollut hidasta, ajoittain jopa negatiivista. Suomen kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää tuottavuuden kasvun voimistamista sekä sen kasvun perustan laajentamista koskemaan kaikkia toimialoja. Ennen kaikkea sekä yksityisen että julkisen palvelusektorin tuottavuuden nostaminen on koko kansantalouden ydinhaasteita. Suomi tavoittelee entistä keskeisempää asemaa tietointensiivisten palveluiden tuottajana.
Nyt menee jo ihan mahdottomaksi Semanttinen web Näkyvyys Molekyylitransistori Mikropolttokenno Palveluarkkitehtuurit Älypuhelin IP-puhelin Paikannuspalvelut Web-services Puheentunnistus tietokoneissa Tekniikka olemassa Korkeat odotukset Takaiskut Kypsyys Orastava käyttö Markkinat hyväksyvät uutuuden