Venäjän kasvu vaatii muutakin kuin energiaa BOFIT Venäjä-tietoisku 13.5.213
Ohjelma Tilaisuuden avaus Seppo Honkapohja, pankinjohtaja Venäjän kasvu hidastuu Iikka Korhonen, tutkimuspäällikkö Venäjä hakee talouspoliittista linjaansa Seija Lainela, ekonomisti Kahvitauko noin klo 1.15 1.45 (Sali 2) Globaalien energiamarkkinoiden murros ja Venäjä Laura Solanko, neuvonantaja Energia ja valtiontalous niukkuutta näkyvissä Vesa Korhonen, ekonomisti
Venäjän kasvu hidastuu Iikka Korhonen
14 12 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 -12-14 -16 % Talouden kasvu nojaa kotimaiseen kulutukseen BKT:n kysyntäerien vaikutus kasvuun Kulutus Vienti Tuonti Kiinteät investoinnit Varastokysyntä+tilastovirhe BKT:n kasvu 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Mutta öljytulot määräävät kotimaisen kulutuksen? Lähde: RTS ja Bloomberg
BKT:n kasvu 213, % USD/tynnyri 4.5 4 Ennusteita tälle vuodelle vedetään alas Konsensusennuste Toiseksi ylin ennuste Toiseksi alin ennuste Öljynhinta ($/bl), viivästetty kahdella kuukaudella 13 125 12 115 3.5 11 15 3 1 95 2.5 9 Lähde: Consensus Economics ja Bloomberg
USD/tynnyri Öljyfutuurit ennakoivat hintojen laskua 16 14 12 1 8 6 4 2
Investoinnit eivät juurikaan kasva Vähittäiskaupan myynti Vienti Investoinnit Teollisuustuotanto 16 kausitasoitettuja volyymeja (26=1) 15 14 13 12 11 1 9 8 28 29 21 211 212 213 Lähteet: Rosstat, Venäjän tulli, BOFIT
Päätuotantoalojen vuosimuutos kuukausittain, % (3 kk:n liukuva keskiarvo)
35 3 25 12 kuukauden virta, mrd. ruplaa Yritykset (pl. pankit) Luotonotto vähenee Luotot pankeilta * Nettoluotonotto pankeilta Kotitaloudet Varat pankeissa 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25 29 21 211 212 213 29 21 211 212 213 * luotot sekä pankeilla olevat kotimaisten yritysten velkakirjat ja osakkeet ilman arvonmuutoksia Lähde: Venäjän keskuspankki
Venäjä hakee talouspoliittista linjaansa Seija Lainela
Talouspoliittisen keskustelun taustaa 2-luvun nopean talouskasvun aika Valtiontalouden vakauttaminen, kireä budjettipolitiikka, vararahastojen kartuttaminen Rahoitusmarkkinoiden likviditeettitilanne kevyt 28 29 kansainvälinen rahoituskriisi Budjettipolitiikan kevennys, vararahastot käyttöön Keskuspankin tavoitteeksi asteittain inflaation hillintä Ratkaisut: innovaatiot, modernisaatio Kasvun hidastuminen 212 Elvytys vai vakaus?
Talouspolitiikan päämäärä Presidentti Putinin viestit keväällä 213 Talouskasvun oltava 5 6 %/v Investoinnit kasvun perustana Kiinteät investoinnit, %/BKT 25 BKT:n vuosimuutos, % 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 2 22 24 26 28 21 212 2 15 1 5 2 22 24 26 28 21 212
Elvytys Talousministeriö, sosiaalisektorin ministeriöt, yritykset Kasvun hidastuminen johtuu liian kireästä raha- ja budjettipolitiikasta ja liian vahvasta ruplasta Keskuspankin alennettava korkoja Rahapolitiikan tavoitteeksi talouskasvu Julkisia investointeja lisättävä Infrastruktuuriprojektit Yritystoimintaa tuettava
Vakaus Finanssiministeriö ja keskuspankki Pitkän tähtäimen kasvua edistettävä rakenteellisin muutoksin Budjettimenojen käytön tehostaminen Valtion menoja rajoitetaan Vararahastoja kerrytetään Keskuspankin päätehtävänä inflaation hillintä
Vararahastot ja budjettimenot Vararahastot, %/BKT, 28-213 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % % 2/8 8/8 2/9 8/9 2/1 8/1 2/11 8/11 2/12 8/12 2/13 Konsolidoidun budjetin menot, %/BKT, 2-212 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 22 24 26 28 21 212
Talouden tila Työttömyys ennätyksellisen alhaalla Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste korkea Keskuspankin korot eivät korkeita inflaatioon nähden Työttömyysprosentti, 2-213 14 12 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 12 1 8 6 4 2 Inflaatio ja keskuspankin maksuvalmiusluoton korko, %/v, 21-213 1/1 5/1 9/1 1/11 5/11 9/11 1/12 5/12 9/12 1/13 Inflaatio Korko
TÄSSÄ TILANTEESSA Elvytys Kiihdyttäisi inflaatiota ja pääomien vientiä Lyhytaikainen kasvusysäys mahdollinen, mutta ei pitkän aikavälin positiivista vaikutusta Varojen käytön tehokkuus?
Energiamarkkinoiden murros ja Venäjä Laura Solanko
Energiankysyntä kasvaa Aasiassa
Tuotantotekniikan kehitys muuttaa tarjontaa
Kaasumarkkinoiden uusi aikakausi?
Kaasumarkkinoiden uusi todellisuus ja EU Nesteytetyn maakaasun tarjonnan kasvu lisää kilpailua ja muuttaa perinteisiä kaupankäyntimalleja EU:n kolmas energiapaketti tuo muutoksia mm. regulaatioon, siirtokapasiteetin käyttöön ja investointiedellytyksiin EU:ssa lähivuosina Mikä on kaasun tulevaisuus Euroopassa talouden taantuma, päästöoikeuksien ja kivihiilen hinnat EU:n oman kaasuntuotannon tulevaisuus?
Venäjän energiasektorin haasteita Öljynviennin kasvua rajoittavat sekä tuotantoettä kuljetuskapasiteetin kehitys Kaasunviennin kasvua rajoittavat kysynnän kehitys ja kiristyvä kilpailu Kaasusektorin uudistuspaineet kasvavat 25 2 15 1 5 Venäjän maakaasun vienti 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 koko vienti, mrd.m3 vienti EU-27+TR, mrd.m3 Lähde: Venäjän keskuspankki
Entä vaikutukset Suomeen? Tuonti Venäjältä kasvanut nopeasti Raakaöljyn tuonti Venäjältä Suomeen (milj. tonnia) ja Venäjän osuus Suomen koko öljyntuonnista (%) Kivihiilen tuonti Venäjältä Suomeen (milj. tonnia) ja Venäjän osuus Suomen koko hiilentuonnista (%) 12,5 Milj. tonnia % 1 8 Milj. tonnia % 8 7 7 1 8 6 6 7,5 6 5 5 4 4 5 4 3 3 2 2 2,5 2 1 1 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 1991991 1992 1993 19941995 1996 1997 19981999 2 21 22 2324 25 26 2728 29 21 211 Tuonnin määrä Venäjän osuus koko tuonnista Tuonnin määrä (v.a.) Venäjän osuus koko tuonnista (o.a.) Lähde: Eurostat
Kysymyksiä Muutokset globaalissa kysynnässä ja tarjonnassa & muutokset kotimaisessa pelikentässä lisäävät epävarmuutta Joutuuko Gazprom paineen alle ja uudistumaan? Kannattavatko panostukset Arktisilla alueilla? Onnistuuko viennin kääntäminen Aasian markkinoille?
Energia ja valtiontalous niukkuutta näkyvissä Vesa Korhonen
Öljyn ja kaasun erityisverotus Suoraan tuotannosta ja viennistä suht varmaa ja yksinkertaista. Nykyisin noin 85 9 % öljy- ja kaasusektorin maksamista veroista. Öljyn ja kaasun tuotantoverot; öljyn, öljytuotteiden ja kaasun vientitullit. Käyttöön 22 3. Etenkin öljyveroissa: verokerroin tai vastaava x määrä x vientihinta (USD) x valuuttakurssi 1 Osin progressiivisia vientihinnan suhteen (öljyn vientitullin ja tuotantoveron marginaaliaste yht. 8 85%, josta öljyn vientitulli noin 6%); tiukennuksia ja kevennyksiä ajan mittaan 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Raakaöljyn vientitulli ruplaa per tynnyri, neljännesvuositietoja Vientitulli Vientihinnan ja vientitullin erotus 23 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13
22 2 Öljy- ja kaasuverotulojen perusta: sekä määrien että etenkin vientihintojen nousu, mutta ei enää liiemmin, 2 3+4 Tuotanto- ja vientimäärät indeksejä, 2=1 (neljän neljänneksen summista) Öljytuotteiden vienti 22 5 2 45 Vientihinnat indeksejä, 2=1 (ruplamääräisistä neljän neljänneksen keskiarvoista) 5 45 18 Öljyn vienti 18 4 4 16 16 35 35 14 12 1 Öljytuotteiden tuotanto Maakaasun tuotanto 14 3 12 25 1 3 Öljy (Urals) 213-16, $: 15, 11, 1, 1 25 8 Maakaasun vienti 8 2 Öljytuotteet Raakaöljy 2 6 4 Punaiset ovat veronalaisia määriä. 6 4 15 1 Maakaasu Raakaöljy, ennuste 15 1 Maakaasu, ennuste 2 2 5 5 Lähteet: Rosstat, keskuspankki, ennuste 213-16 talmin (huhtikuu 213) 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Lähteet: keskuspankki, ennuste 213-16 talmin (huhtikuu 213) 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16
11 1 9 8 7 6, joten öljy- ja kaasuvientitulojen ja -verotulojen buumi jäänyt taakse. 4 12 115 11 15 1 95 9 85 8 Vientitulot indeksejä, 2=1 (ruplamääräisistä neljän neljänneksen summista) Lähteet: keskuspankki, ennuste 213-16 talmin (huhtikuu 213) Öljytuotteet Raakaöljy RÖ+ÖT+K 11 1 9 8 7 6 16 14 12 1 Ruplan kurssi dollariin nähden indeksi, 2=1 (rupla heikkenee, kun viiva laskee) 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Valtiontalouden tulot mrd. ruplaa (neljän neljänneksen summia) 12 115 11 15 1 95 9 85 8 Muut kuin allaolevat (7 7,5 -kert.) 16 14 12 1 5 5 8 8 4 Kaasu 3 2 1 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Lähteet: keskuspankki, 213-16 talminin ennusteen (4/13) pohjalta BOFIT 4 3 2 1 6 4 2 (parikymmenkert.) Öljyn, öljytuotteiden ja kaasun vientitullit, öljyn ja kaasun tuotantoverot 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Lähteet: finmin, IMF, 213-15 finminin (syksy 212) ja talminin (4/13) ennusteiden pohjalta BOFIT 6 4 2
Öljy- ja kaasuverotulojen ennakoidaan supistuvan suhteessa talouden kokoon. 44 42 4 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Lähteet: finmin, 213-15 finminin (syksy 212) ja talminin (4/13) ennusteiden pohjalta BOFIT 24 Valtiontalouden tulot % BKT:stä (12 kuukauden summista) Konsolidoitu budjetti eli federaatio, alueet ja kunnat sekä valtion sosiaalirahastot Konsolidoitu budjetti pl. ÖK Federaation budjetti Federaation budjetti pl. ÖK Ö = (1) + (2) (1) Tulot raakaöljyn ja öljytuotteiden vientitulleista (2) Tulot raakaöljyn tuotantoverosta Valtiontalouden tuloista 212, %: Öljyt+kaasu 28 Öljyt 25 Vientitullit 18 - öljy 11 - öljytuotteet 5 - kaasu 2 Tuotantoverot 1 - öljy 9 - kaasu 1 ÖK = Ö + tulot kaasun tuotantoverosta ja vientitullista 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 44 42 4 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2
Miten valtiontalouden kokonaistulojen käy? Velkaantumismahdollisuutta on, federaatiolla. Federaation menoja rajaa uusi budjettisääntö, joka pohjautuu osin öljyn hintaan. 44 4 36 32 28 24 2 16 12 8 4-4 -8 Valtiontalouden tulot ja menot % BKT:stä Tulot Menot Ylijäämä finmin 26 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Lähteet: finmin (syksy 212), IMF (maaliskuu 213) IMF IMF IMF 44 4 36 32 28 24 2 16 12 8 4-4 -8
Miten valtiontalouden menojen ostovoima kehittyy? Valtiontalouden menot ja hintojen nousu (neljän neljänneksen keskiarvoista) 35 indeksejä, 25=1 35 45 %-muutos vuoden takaisesta 45 3 3 4 4 25 25 35 35 3 3 2 2 25 25 15 15 2 2 1 5 Valtiontalouden menot Julkisen kulutuksen hinnat BKT-deflaattori Investointien hinnat Yksityisen kulutuksen hinnat 26 7 8 9 1 11 12 1 5 15 1 finmin IMF 5 26 7 8 9 1 11 12 13 14 15 15 1 5 Lähteet: Rosstat ja finmin 26-12, 213-15 finmin (syksy 212), talmin (4/13), IMF (3/13)
Verot avuksi? Verolinjaukset 214 16 prosessissa, hallitukselle 3.4. toimitettu luonnos: ei mitään suurta veromuutosta valtiontalouden tulojen kannalta, valmisteverojen korotukset jatkuvat (alkoholi, tupakka, polttoaineet), kiinteistöveroja lisää. Öljyverotuksen kevennykset/kiristykset keskustelussa. Kaasun tuotannon ja viennin verottaminen kiristymässä jonkin verran, mutta keskustelua.?? Valtiontalouden kannalta muut isot verot: ALV (+1 %-yks. olisi mekaanisesti,3 % BKT:stä), yritysten voittovero (2 %), työtulovero (tasavero 13 %); sosiaaliverojen linjattu olevan ennallaan 215 loppuun saakka (ovat 3 %). Verojen keruu? - - harmaa talous
Venäjä-tietoiskun esitelmiin perustuva julkaisu ilmestyy BOFIT Online -sarjassa kesäkuussa.