HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 Palkeet_D/5/01.00.01.03/2016

1 (15) Sisällys 1 Katsaus... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 2.2 2.3 2.4 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet... 2 Osa-aikaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet... 4 Sukupuolirakenne... 4 Ikärakenne ja koulutustaso... 5 3 Henkilöstön vaihtuminen ja poistuma... 6 4 Työvoimakustannukset... 7 5 Henkilöstön työhyvinvointi... 8 5.1 5.2 5.3 Työtyytyväisyys... 9 Sairauspoissaolot... 10 Naisten ja miesten samapalkkaisuus... 11 6 Henkilöstön kehittäminen... 13 6.1 6.2 Henkilöstöinvestoinnit... 13 Henkilöstökoulutus ja osaamisen kehittäminen... 13 Kooste henkilöstötilinpäätöksestä 2015 15

2 (15) 1 Katsaus Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) kuudennen toimintavuoden henkilöstötilinpäätös 2015 sisältää keskeisiä tietoja henkilöstöhallinnon osa-alueilta. Tarkasteluvuosi on 2015, mutta joidenkin tunnuslukujen osalta tietoja on useammaltakin vuodelta. Numerotiedot perustuvat enimmäkseen Tahti-järjestelmästä saatuun informaatioon. Henkilöstötilinpäätös antaa tietoa henkilöstörakenteesta ja henkilöstön uusiutumisesta, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön työhyvinvoinnista ja kehittämisestä. Prosessien kehittämisen ja ohjaamisen sekä tuotannon johtamisen tehostamiseen tähtäävä uusi organisaatio käynnistyi vuoden 2015 alussa. Talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstö keskitettiin paikkakunnittain samaan palveluyksikköön, ja erillinen osaamiskeskus aloitti toimintansa. Palveluryhmämuutoksia tehtiin myös myöhemmin vuoden aikana. Kuopion ja Turun toimipisteet lakkautettiin kesäkuun lopussa. Järjestelmäomistajuuksien vaihdosta ja valtion kirjanpidon uudistamisesta aiheutuviin organisaatiomuutoksiin alettiin valmistautua. Työ jatkuu vuonna 2016. Useiden muutosten aiheuttamasta kuormituksesta huolimatta henkilöstön työtyytyväisyys kehittyi edelleen myönteiseen suuntaan. Sen sijaan sairauspoissaolot hiukan lisääntyivät. Muutosten myötä myös henkilöstömäärässä tapahtui laskua, ja ulkoiset rekrytoinnit vähenivät huomattavasti. 2 Henkilöstörakenne 2.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Palkeiden työssä oleva henkilöstö oli vuoden 2015 lopussa 719 henkilöä, selvästi edellisvuoden lukua vähemmän. Myös henkilötyövuosia tehtiin vähemmän. Luvut ovat laskeneet Palkeiden tuotannon volyymien laskun, ja toisaalta toiminnan tehostumisen, myötä. Taulukko 1. Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet (Lähde: Tahti) 2013 2014 2015 muutos henkilöstön määrä 755 755 719-4,7 % henkilötyövuodet 750,0 742,7 737,6-0,7 % Palkeiden toiminta keskittyi vuoden 2015 aikana neljälle paikkakunnalle. Toiminta jakautui vuoden lopussa paikkakunnittain seuraavan kaavion mukaisesti. Joensuun henkilöstömäärä oli 15 henkilöä suurempi kuin edellisvuoden lopussa, Porin kaksi henkeä suurempi. Mikkelin henkilöstömäärä pysyi ennallaan, sen sijaan Hämeenlinnan koko väheni kahdeksalla henkilöllä.

3 (15) Kaavio 1. Henkilöstö paikkakunnittain 31.12.2015 (Lähde: Tahti) Pori; 65 Mikkeli; 82 Joensuu; 248 Hämeenlinna; 324 Henkilöstöryhmittäin Palkeiden vuoden 2015 lopun henkilöstö jakautui kaavion 2 mukaisesti. Edellisvuoteen verrattuna esimiesten määrä väheni 13 henkilöllä, mikä johtuu palveluryhmien yhdistämisistä. Sen sijaan asiantuntijoiden määrä on kasvanut kymmenellä henkilöllä Palkeiden panostaessa asiakkuuksien hoitoon ja prosessien kehittämiseen. Vuoden 2015 alussa voimaan astuneen organisaatiomuutoksen myötä myös johtajien lukumäärä kasvoi. Toimihenkilöitä oli vuoden 2015 lopussa 35 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaavio 2. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin 31.12.2015 (Lähde: Tahti) 1 8 600 58 52 johto esimies asiantuntija toimihenkilö harjoittelija Pitkällä virkavapaalla oli vuoden 2015 lopussa 58 henkilöä. Näistä 19 oli toisen valtion viraston palveluksessa. Vuorotteluvapaalla oli kymmenen (vuoden 2014 lopussa viisi) ja opintovapaalla 11 henkilöä (vuoden 2014 lopussa 4). Koko vuoden 2015 aikana vuorotteluvapaalla oli 21 henkilöä, samoin palkattomalla opintovapaalla 21 henkilöä. Opintovapaan suosio kasvoi edellisvuoteen (16) verrattuna. Vuorotteluvapaalain tulevat muutokset selittänevät vuoden lopun suurta vuorotteluvapaalaisten määrää. Kuntoutustuella oli yksi henkilö. Äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olijoiden osuus oli vuoden viimeisenä päivänä 17 henkilöä. Koko vuonna perhevapailla oli yhteensä 56 henkilöä, näistä kymmenen isyysvapaalla.

4 (15) 2.2 Osa-aikaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet Osa-aikaisena työskenteli vuoden 2015 lopussa 42 henkilöä. Suurin osa näistä oli osittaisella hoitovapaalla tehden lyhennettyä työpäivää tai -viikkoa. Osa-aikaeläkkeellä oli kymmenen (vuonna 2014 seitsemän) ja osakuntoutustuella tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä kahdeksan (vuonna 2014 seitsemän) henkilöä. Kolme henkilöä toimi tuntityöntekijöinä. Osa-aikaisuudet, kuten mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen tai osa-aikaeläkkeeseen, antavat paremman mahdollisuuden sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämän, mikä edistää työssä jaksamista. Toisaalta pysyvästi tai määräaikaisesti osa-aikaisesti voivat työskennellä myös ne henkilöt, jotka eivät terveytensä puolesta kykene kokoaikaiseen työhön. Henkilöstöstä vakinaisessa virassa oli 81,6 prosenttia, 587 henkilöä. Määräaikaisia virkamiehiä oli 132. Määräaikaisista suurin osa, 67 henkeä, oli sijaisia, joskin lähes yhtä paljon oli myös työn luonteesta johtuen määräaikaiseksi nimitettyjä henkilöitä. Määräaikaisten osuus (18,1 %) oli suurempi kuin valtiolla keskimäärin (10,0 %). Määräaikaisten suureen tarpeeseen vaikuttivat edellisvuoden tapaan eri virastojen Kieku-käyttöönotot sekä palveluverkon kehittämishanke. Lisäksi naisvaltaisessa työyhteisössä tarvitaan paljon perhevapaiden sijaisia. Palkallisessa harjoittelussa vuodenvaihteessa oli yksi henkilö. Koko vuoden aikana harjoittelijoita oli tavoite saavuttaen yhteensä 10,4 henkilötyövuoden verran. Oppilaitosyhteistyö on osoittautunut toimivaksi. Työllistettyjä vuonna 2015 ei Palkeissa ollut. Taulukko 2. Osa-aikaiset ja määräaikaiset (Lähde: Tahti) 2013 2014 2015 muutos osa-aikaisten määrä vuoden lopussa 33 35 42 20,0 % määräaikaisten määrä vuoden lopussa 125 130 132 1,5 % 2.3 Sukupuolirakenne Miesten suhteellinen osuus kasvoi jälleen edellisvuoteen verrattuna. Miesten osuus oli nyt 12,1 prosenttia, vuonna 2014 11,4. Palkeiden edustama toimiala on naisvoittoinen. Valtion koko henkilöstömäärästä miesten osuus (51,2 %) on hieman suurempi kuin naisten. Osa-aikaisia miehistä oli kolme henkilöä (3,5 prosenttia miehistä, naisista 6,2 prosenttia). Määräaikaisissa palvelussuhteissa naisista oli 16,1 ja miehistä 34,5 prosenttia. Sukupuolten väliset erot ikä- ja koulutusrakenteissa on kuvattu kappaleessa 2.4.

5 (15) Kaavio 3. Naisten ja miesten määriä vuoden 2015 lopussa (Lähde: Tahti) osa-aikaiset 39 3 määräaikaiset 102 30 naiset miehet henkilömäärä 632 87 0 % 50 % 100 % 2.4 Ikärakenne ja koulutustaso Palkeiden henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2015 lopussa 45,3 vuotta. Tämä oli yli vuoden verran alhaisempi kuin valtiolla keskimäärin (46,4). Palkeiden selkeästi suurin ikäluokka oli edelleen 45-54 -vuotiaat. Vähintään 45-vuotiaita henkilöstöstä oli 54,7 prosenttia. Miesten ja naisten keski-iän ero on pysynyt kymmenessä vuodessa, ja miesten kohdalla suurin ikäluokka olikin 25-34-vuotiaat. 65 vuotta täyttäneistä töissä oli vielä viisi naista. Kaavio 4. Henkilöstön ikäjakauma sukupuolittain (Lähde: Tahti) 250 200 150 100 50 0 11 7 21 41 204 145 166 96 7 16 05-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65 miehet naiset

6 (15) Palkeiden henkilöstön keskimääräinen koulutustaso 4,6 (miehillä 4,3 ja naisilla 4,7) oli alempi kuin valtiolla keskimäärin (5,1). Koulutustaso on laskenut edellisvuodesta (4,8). Palkeisiin on nimitetty määräaikaisiin palvelussuhteisiin useita vielä opiskeluvaiheessa olevia henkilöitä. Vähintään alempi korkeakoulututkinto oli kuitenkin 31 prosentilla henkilöstöstä (valtiolla keskimäärin 44,0 prosentilla). Erot muihin virastoihin selittyvät tehtävien luonteen vuoksi. Tutkijakoulutusasteen saavuttaneita Palkeissa oli kaksi henkilöä. 3 Henkilöstön vaihtuminen ja poistuma Uusi rekrytointijärjestelmä valtiolle.fi otettiin käyttöön keväällä 2015. Palkeiden ulkoisessa haussa olleiden tehtävien määrä väheni huomattavasti edellisvuosiin verrattuna. Ulkoisia rekrytointeja tehtiin vuonna 2015 vain 20 (vuonna 2014 103). Hakemuksia näihin saapui vuoden aikana 701 kappaletta. Tehtäviä on täytetty ensisijaisesti sisäisen liikkuvuuden kautta, lisäksi lyhytaikaisiin määräaikaisuuksiin on rekrytoitu henkilöitä myös avointen hakemusten pohjalta. Jatkossa Palkeissa on vapautumassa henkilöstöä nykyisistä tehtävistään, joten ulkoisten rekrytointien määrä tullee pysymään melko alhaisena. Vakinaisia palvelussuhteita päättyi 43. Suuri määrä johtuu kahden toimipaikan lakkauttamisesta. Kuopion ja Turun toimipisteet lakkautettiin kesäkuun lopussa. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus nousi edellisvuoden 5,6 prosentista 6,9 prosenttiin. Vanhuuseläkkeelle jäi seitsemän ja työkyvyttömyyseläkkeelle kaksi henkilöä. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 63,9 vuotta. Nuorin eläköitynyt oli 54- ja vanhin 68-vuotias. Työpaikkaa vaihtaneista yhdeksän henkilöä siirtyi toisen valtion viraston palvelukseen. Määräaikaisista palvelussuhteista päättyi ennen virkamääräyksen loppua 18 virkasuhdetta. Ennusteen mukaan Palkeiden nykyisestä henkilöstöstä on vuoden 2020 loppuun mennessä eläköitynyt 11,3 prosenttia ja vuoden 2025 loppuun mennessä 28,8 prosenttia. Koko valtiosektorilla eläköitymistä tapahtunee enemmän (2025 34,4 %). Arvio perustuu tällä hetkellä palveluksessa olevan henkilöstön henkilökohtaiseen eläkeikään (kaavio 5). Eläkejärjestelmään on vuoden 2017 alussa tulossa suurehkoja muutoksia, jotka vaikuttavat tuleviin eläköitymisiin.

7 (15) Kaavio 5. Henkilöstön poistuma vanhuuseläkkeelle vv. 2016 2026 (Lähde: Tahti) 35 30 25 20 15 10 5 0 22,3 17,8 15 11,3 8,6 6,4 4 1,8 28,8 25,2 LKM Kum. % 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 4 Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset pysyivät lähellä vuoden 2014 tasoa (laskua 0,1 %). Palkkasumma nousi hieman, mutta sen sijaan välilliset työvoimakustannukset, sosiaaliturvamenot mukaan lukien, vähenivät. (taulukko 3). Muiden muassa työterveyshoidon ja koulutuksen kustannukset laskivat edellisvuodesta. Sosiaaliturvamenot alittivat valtion keskimääräisen tason (17,6 %), sen sijaan muut välilliset kustannukset ylittivät sen (2,2 %). Palkkasumman osuus Palkeissa oli hieman valtion keskiarvoa (80,2) korkeampi. Ylitöitä Palkeissa tehtiin vuonna 2015 noin seitsemän ja puoli tuhatta tuntia. Ylityökorvausten osuus (1,3 %) palkkasummasta oli korkeampi kuin valtiolla keskimäärin (1,0 %) Palkeiden työvoimakustannusten prosenttiosuudet on esitetty kaaviossa 6. Taulukko 3. Työvoimakustannusten jakautuminen 2014 ja 2015 (Lähde: Tahti) 2014 2015 Muutos 1 000 1 000 1000 % palkkasumma (sis. tehdyn työajan ja välilliset palkat) 27 402 27 583 181 0,7 sosiaaliturvamenot 5 120 5 055-66 -1,3 muut välilliset työvoimakustannukset 1 382 1 227-155 -11,2 YHTEENSÄ 33 904 33 865-40 -0,1

8 (15) Kaavio 6. Työvoimakustannusten osuudet (%) 2014 (Lähde: Tahti) 3,6 14,9 palkkasumma sosiaaliturvamenot 81,5 muut välill. Työvoimakust. Henkilötyövuoden hinta kertoo kokonaistyövoimakustannusten osuuden henkilötyövuotta kohden. Vuodesta 2014 (45 649 euroa) vuoteen 2015 (45 914 euroa) henkilötyövuoden hinta nousi 0,6 prosenttia (edellisvuonna 3,3). Palkeiden aloitusvuodesta 2010 lähtien muutos on ollut 10,1 prosenttia (käyvin hinnoin). Kaavio 7. Henkilötyövuoden hinta; 2010 = 100. (Lähde: Tahti) 112,0 110,0 108,0 109,5 110,1 106,0 104,0 104,7 106,2 102,0 102,2 100,0 100,0 98,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 5 Henkilöstön työhyvinvointi Työhyvinvointitoimintaa organisoitiin uudelleen vuoden 2015 aikana. Uudet paikkakunnittaiset ryhmät aloittivat työnsä vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Työhyvinvointiin liittyviä asioita on käsitelty lisäksi mm. yhteistoimintaryhmässä työsuojelutoimikunnassa. Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuoden 2015 aikana yhdeksän ja työsuojelutoimikunta neljä kertaa.

9 (15) Virkistystilaisuudet järjestettiin keväällä ja syksyllä. Samoin perinteiseen tapaan pidettiin pikkujoulut paikkakunnittain. Koko Palkeiden suuri yhteinen tapahtuma oli merkkivuoden tilaisuus Vierumäellä. Kulttuuri- ja liikuntasetelit ovat olleet jaossa kaksi kertaa vuodessa. Varhaisen tuen mallin toimivuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Tavoitteena on edistää entistä paremmin mallin jalkautumista osaksi normaalia työskentelyä. Etätyömallin uudistamista pilotoitiin osaamiskeskuksessa, minkä pohjalta etätyöpäivien enimmäismäärää lisättiin vuoden 2016 alusta. Myös muita joustoja, kuten osa-aikaisuuksia, palkattomia virkavapaita ja lomarahojen vapaaksi vaihtamisia, on käytetty mahdollisuuksien mukaan. Päivittäisen jouston mahdollistavat laajat liukumamahdollisuudet töihin tullessa, lounasaikaan ja töistä lähtiessä. Työterveyshuollon toteuttamat työyhteisökohtaiset terveystarkastukset jatkuivat. Työyhteisökohtaisilla tarkastuksilla pyritään edistämään työkykyongelmien ennaltaehkäisemistä. Tarkastukset tehtiin 13 palveluryhmälle. Tulokset käytiin läpi ryhmittäin työterveyshuollon sekä esimiesten ja johtajien välillä. Terveystarkastuksia, mukaan lukien työhöntulotarkastukset, tehtiin yhteensä 232 henkilölle. Työkykyneuvotteluja on pidetty tarpeen mukaan. Myös kuntoutukseen ohjaamisessa työterveyshuollolla on merkittävä rooli. Kelan kuntoutuksessa vuonna 2015 oli 21 henkilöä. 5.1 Työtyytyväisyys VMBaro-kysely toteutettiin keväällä 2015. Edellinen kysely toteutettiin vuonna 2013. Kokonaistyytyväisyys oli noussut 3,24:stä 3,37:än, joka lähentelee asetettua tulostavoitetta. Samoin osaamisen johtamisindeksi (3,33) ja johtajuusindeksi (3,36) nousivat. Esimiestyöhön tyytyväisten osuus ylitti tulostavoitteen 49 prosenttia reilusti ollen 54 prosenttia. Kaavio 8. Työtyytyväisyyskyselyn osa-alueet (Lähde: VMBaro) Työnantajakuva Tiedon kulku Työolot 3,36 3,13 3,13 2,96 3,5 3,4 Työilmapiiri ja yhteistyö Kehittymisen tuki Palkkaus 3,1 2,97 2,9 2,79 3,8 3,7 2015 2013 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,5 3,36 Johtaminen 3,44 3,31 0 1 2 3 4

10 (15) Kyselyn 29 kysymyksestä 28 kysymyksen arvot olivat nousseet (parannukset välillä 0,05 0,23). Miehet olivat hieman tyytyväisempiä kuin naiset; samoin määräaikaiset viranhaltijat vakinaisia tyytyväisempiä. Paikkakunnittain tarkasteltuna tyytyväisimmät virkamiehet työskentelivät Joensuussa. IPO-tunnusluvut on mitattu vuosittain. ZEF-pikapuntarissa vuonna 2014 mukana olleet arvot olivat nousseet vuoden 2015 VMBarossa viidellä osa-alueella kuudesta; laskua tapahtui tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuudessa osaamisen kehittämisessä. Tähän osa-alueeseen panostettiinkin jo vuoden aikana. Vuonna 2016 kehityskeskustelut käydään uudella mallilla. Taulukko 4. IPO mittarit (Lähde: VMBaro) IPO-MITTARIT Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä Töiden yleinen organisointi työyhteisössä Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä Esimiesten ja johdon antamat mahdollisuudet uudistua työssä Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo 2013 2014 2015 Muutos 2015-2014 2,92 3,06 3,07 0,3 % 3,15 3,21 3,25 1,3 % 2,80 3,02 2,94-2,7 % 3,05 3,15 3,20 1,6 % 2,86 3,05 3,06 0,3 % 3,22 3,39 3,41 0,6 % 5.2 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot nousivat edellisvuodesta ollen 11,2 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Valtiolla vastaava luku oli 8,6. Pisimmillään yksittäinen sairauspoissaolo kesti koko vuoden. Palkeiden terveysprosentti 28,7 oli huomattavasti pienempi kuin valtiolla keskimäärin (40,3). Myös työtapaturmien osalta Palkeiden tilanne oli hieman valtion keskitasoa huonompi. Tähän vaikutti yksi koko vuoden jatkunut työtapaturmasta johtuva poissaolo. Kaikkiaan työtapaturmista johtuvia poissaoloja oli puolen henkilötyövuoden verran. Taulukko 5. Sairaustapausten määrä ja terveysprosentti (Lähde: Tahti) Muutos 2015-2014 2013 2014 2015 1-3 sairauspäivän tapausten osuus 74,8 75,5 74,8-0,9 % tapauksia / edunsaaja 3,2 3,4 3,4 0,0 % tapauksia / HTV 2,7 2,8 2,9 3,5 % terveysprosentti 33,2 31,5 28,7-8,9 %

11 (15) Sairauskäyntejä työterveyshuollossa oli yhteensä 674 henkilöllä. Palkeissa tehtävän staattisen istumatyön luonteesta johtuen sairauskäynneissä ja sairauspoissaoloissa ovat painottuneet tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät vaivat. Näistä johtuvat sairauskäynnit työterveyshuollossa kuitenkin vähenivät 4,9 prosentilla edellisvuodesta, vaikka poissaolopäivät kasvoivatkin. Työergonomiaan on pyritty panostamaan säännöllisillä ergonomiatarkastuskäynneillä sekä noudattamalla työterveyshuollon suosituksia kalustehankinnoissa. Kaavio 9. Sairauspoissaolotietoja työpäivinä. (Lähde: Tahti) 16 14 12 10 8 6 4 11,2 11,2 10,5 4,2 3,7 3,9 13,5 13,5 12,8 2013 2014 2015 2 0 sairauspoissaolot työpäivää / htv työpäivää / tapaus työpäivää / edunsaaja Erilaiset infektiot aiheuttivat sekä sairauskäyntejä että sairauspoissaoloja toiseksi eniten. Molemmissa oli myös kasvua edellisvuoteen verrattuna. Myös mielenterveydenhäiriöistä johtuvat sairauskäynnit työterveyshuollossa lisääntyivät hiukan. Tästä huolimatta näistä syistä johtuneet sairauspoissaolot vähenivät edellisvuodesta. 5.3 Naisten ja miesten samapalkkaisuus Palkkausjärjestelmän seuranta- ja arviointiryhmä kokoontui viisi kertaa vuoden aikana. Arvioitavia ja päivitettäviä tehtäväkuvia sekä vaativuustason muutosesityksiä käsiteltiin yhteensä kymmenen. Muita palkkaukseen liittyviä neuvotteluja, kuten arviointikeskustelujen erimielisyyksien käsittelyä, käytiin tarpeen vaatiessa. Erillisen palkitsemisjärjestelmän kehittäminen alkoi. Esimiehillä on ollut käytössään esimiesraha, jota on voinut käyttää palkitsemistarkoituksessa. Vaativuusryhmien mukaan tarkasteltuna Palkeiden palveluksessa olevien naisten prosentuaalinen osuus painottui selkeämmin alempiin vaativuusryhmiin kuin miesten (kaavio 10). Vertailussa ovat mukana kaikki joulukuussa 2015 täyttä palkkaa saaneet henkilöt (628 henkilöä). Naisista 86,4 (vuonna 2014 86,5) prosenttia sijoittui vaativuusryhmien 4 ja 7 välille, kun taas miehistä 69,2 (vuonna 2014 66,3) prosenttia.

12 (15) Kaavio 10. Naisten ja miesten sijoittuminen vaativuusryhmittäin (Lähde: Tahti) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % 54 279 7 21 111 17 31 37 9 8 21 8 5 6 3 3 6 * 550 78 Naiset Miehet Säännöllisen työajan kuukausiansion samapalkkaisuusindeksi (kaavio 11) osoittaa palkkatasa-arvon naisten ja miesten välillä. Suurimmassa osassa vaativuusryhmiä naisten keskimääräinen palkka oli miesten palkkoja korkeampi, mutta erot olivat vähäiset. Myös miesten lukumäärä on vähäinen, ja yhden henkilön merkitys suurempi kuin naisten joukossa. Palkkausjärjestelmän vaativuustasojen 3 ja 13 tehtävissä ei ollut yhtään henkilöä, vaativuustasolla 12 ei ollut yhtään miestä. Kaavio 11. Samapalkkaisuusindeksi = naisten ansiot miesten ansioista 2015, miehet = 100 (Lähde: Tahti) 120 100 103,4 105,9 102,1 103,0 102,4 103,8 95,8 98,8 80 60 40 20 0 VT 3 VT 4 VT 5 VT 6 VT 7 VT 8 VT 9 VT10 VT11 VT12 VT13 Vaativuustaso

13 (15) 6 Henkilöstön kehittäminen 6.1 Henkilöstöinvestoinnit Henkilötyövuotta kohden lasketut investoinnit koulutukseen ja työterveyshuoltoon vähenivät edellisvuodesta; koulutuksen osalta reilusti. Koulutuksen järjestämisessä on hyödynnetty oman henkilöstön osaamista sekä siirrytty entistä enemmän omalta työpisteeltä tapahtuvaan virtuaalikoulutukseen. Sen sijaan panostukset työkuntoon ja työtyytyväisyyteen - työpaikkaruokailuun ja virkistystoimintaan - nousivat, kuten tapahtui edellisenäkin vuonna. Virkistystoiminnan osuuden suureen nousuun vaikutti merkkivuoden henkilöstötapahtuma. Taulukko 6. Investoinnit ( /HTV) koulutukseen, työterveyshuoltoon sekä työkuntoon ja työtyytyväisyyteen 2013 2015. Luvut eivät sisällä käytettyä työaikaa. (Lähde: Kirjanpito) 2013 2014 2015 muutos 2015-2014 koulutus 385,5 512,1 283,3-44,7 % työterveyshuolto 714,5 850,1 771,5-9,3 % työpaikkaruokailu 112,2 128,1 138,4 8,0 % virkistystoiminta 227,4 260,3 341,5 31,2 % 6.2 Henkilöstökoulutus ja osaamisen kehittäminen Henkilöstökoulutuksesta on tiedotettu koulutuskalenterissa. Henkilötyövuotta kohden henkilöstökoulutukseen käytettiin edellisvuoden tapaan 3,6 työpäivää. Osaamiskartoitukset tehtiin 89 henkilölle. Koulutustaitojen kehittämiseksi perustettiin kouluttajapooli, johon voivat ilmoittautua henkilöt, joiden työnkuvaan kuuluu kouluttamista. Kehityskeskustelukäytäntöä kehitettiin. Esimiesten JETkoulutusohjelmat jatkuivat. Esimiesbarometri toteutettiin syksyllä 2015 esimiestyön edelleen kehittämiseksi. Talous- ja henkilöstöhallinnon substanssi- ja järjestelmäkoulutustarve on jatkuvaa. Myös koko henkilöstölle tarkoitettuja, yleisiä koulutustilaisuuksia on järjestetty eri aiheista. Koulutusvälineenä on hyödynnetty Lync-mahdollisuutta. Myös koulutustilaisuuksien jakamisella lyhempiin osiin on pyritty helpottamaan koulutuksiin osallistumista. Uusille henkilöille on pidetty omat informaatiotilaisuutensa edellisvuosien tapaan. Samoin muita tilaisuuksia, kuten esimiesfoorumeita ja koko henkilöstön infotilaisuuksia, on järjestetty säännöllisesti. Sisäinen uutiskirje Paraati ilmestyi kuukausittain. Palkeissa järjestetyn koulutuksen lisäksi henkilöstö on osallistunut myös avoimiin ulkopuolisiin koulutuksiin. Seuraavaan taulukkoon on koottu Palkeiden vuonna 2015 järjestämää koulutusta. Näiden lisäksi on järjestetty Kiekun käyttöönottoon liittyvää koulutusta.

14 (15) Taulukko 7. Palkeiden järjestämää koulutusta 2015 Koulutus Kaikille yhteiset koulutukset Osallistujamäärä Koulutusten määrä Excel perusteet 26 1 Excel pivot 21 1 Kouluttajasparraus 14 1 Kouluttaja koulutus 36 1 Power Point- tehokäyttö 11 1 Webropol 14 1 Me palvelemme-kaikki toteutukset 67 6 Työyhteisötaidot 55 1 Asiakirjahallinta ja arkistointi 7 1 Ryhmäytymisvalmennukset 76 3 Asiakastyön toimintamallia ja palvelusopimus 56 4 YTR ja Palkeet palveluiden sisällöt sekä erityispiirteet 65 1 Power Point pikakurssi 36 1 Säheltämättä selvä vinkkejä viestittelyyn asiakkaan kanssa 47 1 Jokaisen Palkeetlaisen tietosuoja- ja tietoturvakoulutus 627 1 Kouluttajapooli 42 4 Esimieskoulutukset Ryhmäkehityskeskustelukoulutus 8 1 Heli 2 esimiehet 37 1 Tassu koulutus 64 1 JET 25 Kieku raportointia esimiehille 13 1 Kieku raportointia esimiehille 8 1 Kielikoulutus Ruotsi 13 2 Talous- ja henkilöstöhallinnon substanssikoulutukset Palkka ja työkorvaus ennakkoperinnässä ja kustannusten korvaukset 24 1 Palkka ja työkorvaus ennakkoperinnässä 37 1 Rondo-asiatarkastuskoulutus 8 1 Kirjanpidon perusteet 29 1 Valtion taloushallinto-koulutus 29 1 Valtion kirjanpidon perusteet 1-2 31 1 Virkamies ja palvelussuhteen ehdot - - Nimikirja 25 1 Kirjanpidon Kieku kertaus 33 1 Luotonvalvonta ja perintä 63 1 BI-raportointi ja jakopalkat kirjanpitäjille 22 1 Kirjauksesta tilinpäätökseen prosessikoulutus 73 1 Kieku käyttöomaisuuskoulutus (KOM)-koulutus 44 1 Osasairauspäiväraha 134 1 Excel-perusteita Kiekun kanssa työskenteleville 51 1 SAP HCM kertauskoulutus 30 2 Kirjauksesta tilinpäätökseen prosessikoulutus 16 1 Tapaturmiin liittyvien ansiotietojen ilmoittaminen 160 1 Kirjauksesta tilinpäätökseen prosessikoulutus 14 1 Jaksotyö valtiolla 13 1 Talousarvioasetusmuutokset 155 1

15 (15) Kooste henkilöstötilinpäätöksestä 2015 HTV 737,6, muutos -5,1 HTV, -0,7 % Osa-aikaisia 42, muutos +7 henkilöä, +20,0 % Määräaikaisia 132, muutos +2 henkilöä, +1,5 % Lähtövaihtuvuus 6,9 % (43 vak. palvelussuhdetta päättyi, joista vanhuuseläkkeelle jäi 7) Ulkoisia hakuja 20 (2014 103), 701 hakemusta (2014 3400) HTV:n hinta 45914 e, muutos +0,6 % Sairauspoissaolot 11,2 työpäivää/htv, muutos +7,1 % Työterveyshuolto 771,5 e/htv, muutos -9,2 % Henkilöstökoulutus 3,6 pv/htv, muutos 0 %