risk manager PÄÄKIRJOITUS SISÄLTÖ Maaliskuu 2012 VALUUTTAMARKKINAT Valuuttamarkkinakatsaukset suosituksineen 2



Samankaltaiset tiedostot
Korot ja suhdanteet. Pasi Kuoppamäki

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Talouden näkymät. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti. Elpymisen edellytykset voimistuneet

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Nousukausi yllätti. Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki

UPM Kymmene, Metsä-Board, Stena Luottokorilaina. Lokakuu 2014

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Inflaatio ratkaisee. Viikkokatsaus. Suvi Kosonen

UPM Kymmene CLN

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa

Ruplan sielunelämästä Mikä ruplaa liikuttaa?

risk manager PÄÄKIRJOITUS SISÄLTÖ Lokakuu 2012 VALUUTTAMARKKINAT Valuuttamarkkinakatsaukset suosituksineen 2

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Fed alkaa haukkailla. Pasi Sorjonen 15. joulukuuta 2014

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Keskuspankkeja ja luottamusta. Pasi Sorjonen 1. joulukuuta 2014

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Timo Hirvonen Ekonomisti

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen Markets

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2018

Globaaleja kasvukipuja

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

risk manager toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Markkinakatsaus. Joulukuu 2015

Maailmantalous ja Amerikka

Valuuttakurssiennuste Japanin keskuspankki ottaa ohjat: Lisää elvytystä jo lokakuun kokouksessa

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Nordea Markets. Raaka-ainemarkkinakatsaus. Rami Palin

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Tähtiluokka Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

rahoitusmarkkinoiden häntä heiluttaa 1 Leena Mörttinen

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Mukava tavata! Jonas Löv OP Yrityspankki Oyj

Öljyn hinnan romahdus

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Kansantalouden kuvioharjoitus

Suomalainen Yritys ja Venäjän markkinat: Laskutusvaluutan valinta Venäjän kaupassa. Jussi Myllymäki

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Globaalit näkymät vuonna 2008

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys

Osakemarkkinoille indeksien kautta Lassi Järvinen, Nordea Markets

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti Vesa Ollikainen

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY

Taloudellinen katsaus

Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa. Sanna Kurronen Lokakuu 2014

Talouden näkymät vuosina

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Pitääkö korkojen nousua pelätä?

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Talouden näkymät

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Transkriptio:

Maaliskuu 2012

risk manager Maaliskuu 2012 PÄÄKIRJOITUS Vuoden 2012 alun varovainen optimismi on säilynyt myönteisten talouslukujen tukemana. Euroopan keskuspankin (EKP) kolmen vuoden rahoitusohjelman tarjoama likviditeetti on saanut kiitosta markkinoilta ja esimerkiksi vastapuoliriski pankkien välisillä rahamarkkinoilla on alkanut merkittävästi pienentyä. Kreikan velkaongelma on ollut velkakriisin syvin huoli tähän saakka, mutta nyt hyväksytty maan toinen pelastuspaketti lieventää kipua tällä alueella, kuitenkin vielä parantamatta tautia. Pääomamarkkinoiden rauhoittuminen yhdessä kohtalaisten talouslukujen kanssa antaa syyn uskoa, että taantuma euroalueella on vältetty. SISÄLTÖ VALUUTTAMARKKINAT Valuuttamarkkinakatsaukset suosituksineen 2 KORKOMARKKINAT Korkomarkkinakatsaus 6 Korkomarkkinasuositus 7 HYÖDYKEMARKKINAT Hyödykemarkkinakatsaus 8 Vladimir Miklashevsky Danske Markets Research puh. 010 546 7522 vladimir.miklashevsky@danskebank.com Danske Markets Finland Hiililaiturinkuja 2, Helsinki PL 1541 00075 Sampo Pankki P. 010-513 8820

Valuuttamarkkinat Euroalueen jyrkkenevä taantuma on vältetty. Lasku on hidastunut ja katse on valoisaa tulevaisuutta kohti. Pankkijärjestelmä on nyt upotettu runsaaseen likviditeettiin, ja tämä vaikuttaa tepsivän. Reaalitalous kuitenkin kaipaa uutta rahaa ja uusia investointeja. Näkemyksemme mukaan Eurooppa nauttii ensimmäisistä kasvuvesoista H2 12. USD Euroalue on jumiutumassa nollakasvuun laskun hidastuessa. Yhdysvaltojen talouskasvu kiihtyi Q4 12 aikana. Euroopan keskuspankki on laajentanut tasettaan, mikä on ollut myönteistä eurolle valtiolainojen spreadien supistuessa. USA:n rahapolitiikka on ollut dollari-negatiivistä. Euroalueen vaihtotase on hivenen positiivinen ja USA:n kestämättömän alijäämäinen. Globaalien makrolukujen stabilisointi ja laskeneet likviditeettiriskit Euroopassa ovat vähentäneet heikkenemistunnelmaa EUR/USD-kurssin suhteen. Valtiovelanriskeistä huolimatta odotamme lyhyiden EUR/USD-positioiden vähenevän, mikä tukee eurooppalaista valuuttaa. Odotamme EUR/USD:n pysyvän useimmiten 1,30-alueella. Näemme euron käyneen alhaisimmalla tasollaan kuluvan neljänneksen aikana 13. tammikuuta, jolloin eurosta tarjottiin 1,26 dollaria. Olemme nostaneet 3 kk:n ennusteemme 1,32-tasolle ja ennustamme sitä koko vuoden 2012 ajaksi. Eurokriisiin liittyvät riskit säilyvät, joten suosittelemme vahvaa eurosuojaa. EUR/USD Lyhyen, ja keskipitkän maturiteetin (1 9 kk) dollarisaatavat dollarisaatavat kannattaa suojata odottamamme dollarin vahvistuminen huomioiden. Suoja voi olla rajallinen, sillä ainakaan lyhyellä aikavälillä dollari ei heikkene euroa vastaan massiivisesti. Tehostettu lisähyötyrakenne sopii nyt hyvin. Sillä saadaan rajallisen suojan lisäksi mahdollisuus hyötyä, mikäli dollari odotuksiemme mukaisesti vahvistuu. Hyötyä tällöin saadaan lukitsemattomalle 50 %:n osuudelle saatavista määrästä. Pidempiin (12 kk) suojiin voi käyttää bonusrakennetta. Sillä saadaan täysi suoja dollarin heikentymistä vastaan, samalla ylläpidetään mahdollisuutta hyötyä dollarin vahvistumisesta. Hyötyminen on täysimääräistä edellyttäen, ettei vahvistuminen yllä etukäteen määritellylle kynnystasolle asti. Dollariostoja suojattaessa kannattaa valita tehokas suoja dollarin vahvistumista vastaan. Lyhyen maturiteetin ostot voi suojata termiinikaupoilla ja pitkät Bonusrakenteella. Bonusrakenteella saadaan tehokas suoja dollarin vahvistumisen varalta. Samalla on mahdollisuus hyötyä odottamastamme lievästä dollarin heikentymisestä. Danske Markets 2

Valuuttamarkkinat GBP Iso-Britannian talous on kasvanut heikosti, ja maan talouden näkymät eivät innosta, mutta tilanne on parempi kuin euroalueella. Odotamme Iso-Britannian keskuspankin painavan lisää seteleitä, mikä teoriassa laimentaa punnan arvoa. Riskinä on alijäämäinen talous. Pitkällä aikavälillä puntaa on alihinnoiteltu. Sijoittajat näkevät maan valuutan turvasatamana euro-ongelmien suhteen. Iso-Britannian markkinat ovat likvidejä ja tarjonneet hyvää suojaa, mutta tilanne voi kääntyä hetkessä. Uskomme punnan pysyvän heikkona ja nykyhinnan olevan hyvänä viitearvona lyhyellä aikavälillä. Suosittelemme suhteellisen vahvaa suojaastetta. EUR/GBP Lyhyet saatavat (1 3 kk) kannattaa suojata bonusrakenteella. Bonusrakenne antaa tehokkaan suojan sekä samalla mahdollisuuden hyötyä mikäli punta vastoin odotuksiamme vahvistuu. Bonusrakenne velvoittaa vaihtamaan suojatut punnat vain siinä tapauksessa, että punta vahvistuu etukäteen sovitulle kynnystasolle asti. Pitkien (6 12 kk) puntasaatavien suojaaminen voidaan toteuttaa samankaltaisella rakenteella, mutta suojan voi toteuttaa rajallisena, jolloin suojakurssi paranee tai bonusrakenteen kynnystaso saadaan kauemmas. Puntaostot kannattaa suojata lisähyötyrakenteella. Tällä rakenteella suojattaessa puolet puntaostojen kursseista on lukittu ja lopuille on suoja, joka ei velvoita vaihtamiseen mikäli kurssi on eräpäivänä parempi kuin suojakurssi, kuten odotamme. JPY Japanin BKT-luvut olivat odotettua heikommat Q4 11. Mutta talouskasvun näkymät parannevat Q1 12, sillä viennin lasku on pysähtymässä. Japanin keskuspankki yllätti osto-ohjelmallaan (10 000 mrd. JPY) 14. helmikuuta 2012. Ulkoisten taseiden supistuminen on nähty riskeinä Japanin taloudelle, mikä tuo esille maan yli 200 % velan BKT:stä. Mutta velka on kotimaisten sijoittajien pitämä eikä tämä ole iso huoli lähitulevaisuudessa. Matalat korot maailmalla pitävät alhaalla USD/JPY-kurssia. Yhdysvaltojen keskuspankin politiikka tukee tilanteen muuttumattomuutta vastaisuudessa. EUR/JPY Jenisaatavat kannattaa suojata bonusrakenteella. Bonusrakenne antaa tehokkaan suojan samalla antaen mahdollisuuden hyötyä odottamastamme jenin lähiajan vahvistumisesta. Jeniostot kannattaa suojata termiinillä koska vahvistuminen lyhyellä tähtäimellä näyttää varsin todennäköistä. Danske Markets 3

Valuuttamarkkinat SEK Odotamme vuoden 2012 makrolukujen tuovan pettymystä, mikä tavallisissa olosuhteissa painaisi Ruotsin kruunua alas. Maan vahva talousperusta ja vakaa AAA-luokitus kuitenkin nostavat kruunun arvoa muiden talouksien ollessa pulassa. Ruotsin keskuspankki leikannee repo-korkoaan 0,50 %:n tasolle Q3 12 mennessä, mikä tulee jarruttamaan kruunun vahvistumista. Turvasatamien metsästäminen tukee kruunua. Ulkomaissijoittajat ovat tankanneet Ruotsin valtiovelkaa: heidän omistuksensa kasvoivat peräti 56 % joulukuussa 2011. Lyhyellä aikavälillä näemme EUR/SEK-kurssin vahvistuvan, mutta jo 3 kk:n päästä lähtevän kohti etelää eli kruunun vahvistumista. Olemme laskeneet 3 kk:n ennusteitamme, mutta 6 12 kk:n suhteen pidämme niitä muuttumattomina. EUR/SEK Lyhyet ja pitkät saatavat (1 12 kk) tulee suojata kruunun vahvistumisodotukset huomioiden. Suoja voi olla rajallinen sillä emme usko suuren heikentymisen olevan kovinkaan todennäköistä. Tehostettu lisähyötyrakenne lyhyissä maturiteeteissa ja tehostettu bonusrakenne pitkissä maturiteeteissa ovat oikeat valinnat. Lisähyötyrakenne antaa suojan lisäksi mahdollisuuden hyötyä 50 %:sti ja bonusrakenne 100 %:sti kruunun vahvistumisesta. Jälkimmäisessä hyöty on rajoitettu kynnysehdolla. Kruunuostot kannattaa suojata lyhyissä maturiteeteissa lisähyötyrakenteella ja pitkissä bonusrakenteella. Molemmat suojarakenteet antavat suojan vahvistumista vastaan ja samalla mahdollisuuden hyötyä kruunun heikentyessä. NOK Norjan BKT kasvoi 2,6 % viime vuonna, ja odotamme kasvun jatkuvan Q1 12. Tänä vuonna öljyinvestoinnit tulevat olemaan korkeita, lähes 200 mrd. Norjan kruunua. Joulukuussa 2011 Norjan keskuspankki alensi ohjauskorkonsa 50 bp:llä 1,75 %:iin. Uskomme sen olevan viimeinen ennen vuotta 2013. Norjan valtiovelalla on ollut hyvä kysyntä. Norjan kruunu on tällä hetkellä arvoltaan kallis. Odotamme sen heikkenevän lähelle 7,45-tasoa tämän vuoden aikana. Kansainvälinen huomio keskittyy Norjan vahvaan talousperustaan tukien valuutan arvoa. Odotamme maan keskuspankin puuttuvan verbaalisti vahvaan kruunuun ja yrittävän kumota sen asemaa turvasatamana. EUR/NOK Koska Norjan kruunun kurssiliikkuvuus tulee olemaan jatkossakin suurta, kannattaa kruunuriski pitää mahdollisimman pienenä. Lyhyen ja pitkän aikavälin saatavat kannattaa suojata kurssin vahvistumispotentiaali säilyttäen. Hyvä vaihtoehto on lisähyötyrakenne. Sillä saadaan suoja yllättävältä heikentymisen varalta ja samalla kuitenkin ylläpidetään hyötymismahdollisuutta kruunun vahvistumisesta. Pitkien maturiteettien suojatasoja voi parantaa rajoittamalla suojan tehokkuutta. Tämä on järkevää sillä heikentymispotentiaali on alhainen. Lyhyen aikavälin kruunuostot kannattaa suojata heikentymispotentiaali säilyttäen, esim. bonusrakennetta käyttäen, sillä tilapäinen heikentyminenkin on mahdollista. Pitkän aikavälin ostot kannattaa toteuttaa termiinein. Danske Markets 4

Valuuttamarkkinat RUB Ruplan liikkeet Venäjän rupla on vahvistunut merkittävästi vuoden 2012 alusta. Kuuden kuukauden heikoimmalta tasoltaan, joka nähtiin syys-lokakuussa 2011, ruplan kurssi on kohonnut 7 % USD:tä ja lähes 10 % euroa vastaan. Vahvistumisen takana on muutama tekijä. Ensinnä rupla vahvistuu perinteisesti joka tammikuu, joka on vahvimman vaihtotaseen aikaa. Toiseksi, Venäjän talouden hyvät makroluvut (ks. Talouden näkymät), eurokriisi ja ostoksille lähteneet globaalisijoittajat ovat tukeneet ruplan kurssia. Öljyn hinta on jatkuvasti noussut auttaen vaihtotaseen ylijäämää. Viime vuonna ruplakauppaa käytiin hyvin vilkkaasti Venäjän keskuspankin vähenevistä interventioista huolimatta. Päivittäinen USD/RUB interbank-kauppa kasvoi keskimäärin 32 % ja EUR/RUB 34 % viime vuonna. Ruplan volatiliteetti pysyy kuitenkin korkeana. Viime syksynä nähtiin jopa 6 %:n ruplan heikkenemistä alle kuukaudessa. Uskomme korkean volatiliteetin ajan saapuneen jäädäkseen, koska Venäjän keskuspankki on siirtynyt yhä enemmän inflaatiotavoitepolitiikkaan sallien ruplan yhä väljempää kelluntaa. Odotamme ruplan vahvistuvan hivenen H1 12 aikana ja mahdollisesti heikkenevän juuri ennen H2 12 säilyttäen korkeaa volatiliteettiaan, sillä poliittinen turbulenssi voi yhä vaikuttaa kurssikehitykseen. Odotamme poliittisen tilanteen rauhoittuvan kevään 2012 aikana ja uuden hallituksen muodostamisen myötä. Odotamme myös korkean öljyn hinnan tukevan ruplaa H2 12. EUR/RUB Keskuspankki Venäjän uuden historian alhaisin vuosi-inflaatio (6,1 %) nähtiin vuonna 2011. Tammikuussa 2012 vuosi-inflaatio laski jopa 4,2 %:iin. Odotamme sen pysyvän yhä alhaisella tasolla H1 12 aikana viime vuoden pohjaefektin ja heinäkuuhun siirrettyjen tariffinousujen ansiosta. Odotamme inflaatiopaineiden voimistuvan H2 12 aikana. Heikon sadon sattuessa vauhti kiihtyisi entisestään. Odotamme Venäjän keskuspankilta ohjauskoron 25bp:n laskua H1 12 aikana. Odotamme myös 25bp:n laskua repo-korkoon, jota pidetään varsinaisena ohjauskorkona tiukan likviditeetin vallitessa. Talouden näkymät Alustavien tietojen mukaan Venäjän BKT kasvoi 4,3 % vuonna 2011. Vuonna 2012 odotamme kasvun hidastuvan 4,1 %:iin maailman talouden epävarmuuksien heilauttaessa öljyn hintaa. Tammikuussa 2012 vuosikasvu oli jo 3,9 %. Kokonaistarjonnan puolella viime vuoden talouskasvu johtui pääosin jalostustuotannon (+6,5 %) ja rakentamisen (+5,1 %) noususta sekä maataloustuotannon räjähdysmäisestä kasvusta (+22,1 %), joka tuli vuoden 2010 matalasta pohjasta sekä viime vuoden erinomaisesta sadosta. Kokonaiskysynnän puolella kasvua tuli yksityiskysynnän kautta (vähittäiskauppa kasvoi 7,2 % vuonna 2011 vs. 6,3 % vuonna 2010), varastojen sekä kiinteiden investointien kasvusta (6,2 % vs. 6.0 % vuonna 2010). Tästä huolimatta, kohonnut tuonti (+30 %) rajoitti talouskasvua. Pääomavirrat yksityiseltä sektorilta ulkomaille olivat peräti 84,2 mrd. dollaria viime vuonna. Pääoma jatkoi ulos virtaamistaan vuoden 2012 alussakin. Venäjän keskuspankki estimoi 11 mrd. dollarin virranneen pois maasta tammikuussa 2012. Talouskehitysministeriön luku on 17 mrd. dollaria. Ilmiön pääsyyksi arvioidaan ei-rahoitussektorin kasvattavan ulkomaisia varojaan. Myös pankkisektori teki samaa. Poliittiset riskit ovat ruokkineet pääoman pakoa, sillä joulukuussa 2011 järjestettiin duuman vaalit ja 4. maaliskuuta 2012 pidetään presidenttivaalit. Ruplan kurssin jatkuvasti kasvaneen heilahtelun takia tulee suojausasteet pitää mahdollisimman korkealla. Koska ruplan johdannaismarkkina on osin vielä kehittymätön ei kaikki suojarakenteet ole käytettävissä. Suojarakenteet koostuvat ns. plain vanilla komponenteista (yksikertaisia optioita), eikä kynnysrakenteet ole mahdollisia. Tästä syystä niitä ei ole myöskään meidän suojaussuosituksissamme. Lyhyet saatavat (1 3 kk) on parasta suojata vahvistumispotentiaali säilyttäen. Hyvä vaihtoehto on lisähyötyrakenne jolla saadaan suojan lisäksi mahdollisuus hyötyä odottamastamme vahvistumisliikkeestä. Pitkät saatavat (6 12 kk) kannattaa korkeiden optiohintojen vuoksi suojata kolmijalkarakenteella. Sillä saadaan riittävä suoja heikentymistä vastaan ja samalla mahdollisuus hyötyä odottamastamme ruplan vahvistumisesta. Ruplaostot kannattaa suojata termiinein, sillä korkoero mahdollistaa paremman vaihtokurssin termiinin kautta. Investoinnit Venäjällä kannattaa suojata koron- ja valuutanvaihtosopimuksella. Tyypillinen tilanne suomalaiselle yritykselle: emoyhtiön laina on euromääräinen, mutta venäläisen tyttären tulot ovat ruplissa. Tästä seuraa valuuttariski: ruplatuloilla maksetaan eurolainaa. Koron- ja valuutanvaihtosopimuksella EUR-laina muutetaan ruplalainaksi. Ruplakorot ovat nyt poikkeuksellisen alhaiset, joten suosittelemme 1 3 vuoden koron- ja valuutanvaihtosopimusta Venäjä-investointien suojaamiseksi. KORON- JA VALUUTANVAIHTOSOPIMUS -laina PANKKI euribor 3 kk YRITYS -laina Rub kiinteä euribor 3 kk RUB-laina DANSKE MARKETS Danske Markets 5

Korkomarkkinat 03/2012: Kreikan toinen pelastuspaketti julkistettu, markkinatilanne rauhoittunut EKP:n LTRO-ohjelman toinen erä saapunut, Kreikan velkajärjestely rauhoittanut markkinoita Helmikuu 2012 on ollut edelleen rauhoittumisen aikaa pääomamarkkinoilla. Rauhallisuus on näkynyt esimerkiksi Etelä- Euroopan maiden valtiovelkakirjojen tuottotasojen pienentymisenä suhteessa Saksan vastaaviin lainoihin sekä kiinteiden swap-korkojen muutosvauhdin (volatiliteetin) lievänä hidastumisena. Tällä hetkellä pääomamarkkinat näkevätkin Etelä-Euroopan riskien pienenevän ja maiden selviävän vastuistaan. Euroopan keskuspankki onkin vuonna 2012 pienentänyt merkittävästi tukeaan euroalueen ongelmamaille pienentämällä valtiolainojen ostojaan markkinoilta. Viime vuonna huolta aiheuttaneen Italian valtiolainojen kehitys on ollut erityisen positiivista sen jälkeen, kun maan uusi pääministeri Mario Monti aloitti pääministerinä ja otti velkaongelman hoitaakseen. Etenkin Italian ja Espanjan valtiolainamarkkinan rauhoittuminen koko velkakriisin kannalta on erittäin tärkeää, sillä nämä maat ovat liian suuria, jotta niitä voitaisiin pelastaa Kreikan tapaan. Kreikan toinen pelastuspaketti julkistettiin 21. helmikuuta ja reaktio markkinoilla oli pääosin positiivinen. Kreikan suhteen näemme kuitenkin edelleen riskinä sen, että maan hallitus ei kestä paketin edellyttämää vuosia kestävää säästökuuria. Vuonna 2012 myös pankkien välinen rahamarkkina on rauhoittunut etenkin sen vuoksi, että EKP:n LTRO-ohjelma (Long Term Refinancing Operation, 489 mrd. euroa) on laskenut riskejä pankkien välisellä anto- ja ottolainausmarkkinalla. Helmikuun 2012 viimeisenä päivänä julkaistu toinen LTRO-erä (530 mrd. euroa) tuo markkinoille lisää positiivisuutta: pankit saavat lisää suojaa likviditeettishokeilta ja paineet pienentää lainanantoa laskenevat. Tämän riskien lieventymisen vuoksi myös euribor-korot ovat alkaneet laskea vuoden 2012 aikana ja näemme laskun jatkuvan H2 12. Syy optimismille talouden suunnasta on tällä hetkellä kuitenkin olemassa: pääomamarkkinoiden tilanne on parantunut kohtalaisen talousdatan siivittämänä. Korot: Pitkät swap-korot historiallisissa pohjissa, euribor-korkojen lasku jatkunut Pitkät swap-korot ovat laskeneet uusille ennätysalhaisille tasoille. Etenkin lyhyet swap-korot (3 5 vuotta) ovat laskeneet erityisen alas. Odotamme korkokäyrän kuitenkin jyrkentyvän, sillä lyhyiden korkojen matala taso vahvistaa talousnäkymiä pidemmällä aikavälillä. Helmikuussa 2012 EKP jätti ohjauskorkonsa muuttumattomaksi 1 %:n tasolle. Odotamme EKP:n pitävän ohjauskoron muuttumattomana vuoden 2013 ajan. Danske Marketsin korkoennuste Ohjauskorko 3 kk Euribor EUR 2 v* 5 v* 10 v* Spot 1,00 1,05 1,17 1,59 2,32 +3 kk 1,00 0,75 1.05 1,80 2,50 +6 kk 1,00 0,70 1,00 1,85 2,65 +12 kk 1,00 0,65 1,00 2,00 2,80 * koronvaihtosopimuskorko PITKÄT SWAP-KOROT EURIBOR-KOROT + EKP:N OHJAUSKORKO KORKOJEN MUUTOSVAUHTI (VOLATILITEETTI Korkojen muutosvauhti on tasaantunut Korkojen muutosvauhti (volatiliteetti) on pysynyt tasaisesti korkealla tasolla viimeisen kuukauden aikana. Danske Markets 6

Koronvaihtosopimus Euroalueella on havaittavissa alustavia merkkejä taloustilanteen parantumisesta, vaikka epävarmuus on edelleen suurta. Viitteitä taloustilanteen kohentumisesta ovat antaneet viimeisimmät makroluvut: Saksan talousnäkymiä ja luottamusta kuvaavat Ifo-luvut ja parantuneet Yhdysvaltojen työttömyyskorvaushakemusmäärät. Euroopan keskuspankin tarjoama rahoitus on vakauttanut pankkien rahoitusta ja tulee lisäämään likviditeettiä. Tämän seurauksena euribor-korot ovat yhä laskeneet ja odotamme niiden edelleen laskevan kuluvan vuoden aikana. Pitkät korot ovat myös laskeneet ennätysalhaisille tasoille, tätä tilannetta kannattaa hyödyntää nyt! Siksi korkosuojaukseksi kannattaa valita suojausvaihtoehto, joka antaa mahdollisuuden nauttia alhaisista euribor-koroista alkuvuosina, eli suojautua nyt koronvaihtosopimuksella, joka alkaa vuoden tai kahden päästä. Korkosuojausratkaisu nykytilanteen haasteeseen EKP laski ohjauskoron 1 %:iin joulukuun 2011 kokouksessaan. EKP:n joulukuussa pankeille tarjoama kolmen vuoden rahoitus (LTRO) on vakauttanut pankkien rahoituksen saatavuutta ja lieventänyt jännitteitä pankkien välisellä markkinalla. Helmikuun 2012 viimeisenä päivänä tullut LTRO:n toinen erä tulee lisäämään likviditeettiä entisestään. Euribor-korot ovat alkuvuonna olleet loivassa laskussa. Odotamme tämän liikkeen jatkuvan ja euribor-korkojen jatkavan laskua vielä vuoden 2012 ensimmäisen puolikkaan aikana. Koska pitkät korot ovat nyt laskeneet kaikkien aikojen alhaisimmille tasoilleen, markkinat suojautumiselle korkojen nousua vastaan ovat tällä hetkellä erittäin hyvät. Koska odotamme euribor-korkojen pysyvän alhaisina vielä 2012 2013 aikana, tarjoaa yhden tai kahden vuoden päästä alkava koronvaihtosopimus hyvän mahdollisuuden hyötyä alkupäässä matalista euriboreista ja hyödyntää matalien pitkien korkojen nykytasoa koron kiinnittämiseen loppuvuosille. Koronvaihtosopimus Koronvaihtosopimuksen avulla asiakas vakauttaa lainan korkokustannuksen kiinnittämällä koron halutuksi ajanjaksoksi. Asiakkaan nettorahoituskustannus koronvaihtosopimuksella on kiinteä korko + lainan marginaali. EURIBOR 3KK & KORONVAIHTOSOPIMUS TURVAVYÖHYKE-KORONVAIHTOSOPIMUKSEN ESIMERKKIKASSAVIRRAT Euribor 3 kk ASIAKAS OY Kiinteä korko* Euribor 3 kk PANKKI- LAINA Miksi koronvaihtosopimus? Koronvaihtosopimus mahdollistaa suojautumisen halutuksi ajanjaksoksi nollakustanteisesti, ilman etukäteen maksettavaa preemiota. Koronvaihtosopimus tarjoaa täyden suojan nousevia korkoja vastaan. Koron kiinnittäminen lisää ennakoitavuutta. Koronvaihtosopimus on myös mahdollista purkaa kesken sopimuskautta markkinahintaan. DANSKE MARKETS * Asiakkaan nettorahoituskustannus: kiinteä korko + lainan marginaali Esimerkki Asiakkaan lainan viitekorko on 3 kk-euribor. Asiakas suojaa lainan 3/2013 alkavalla koronvaihtosopimuksella neljäksi vuodeksi, alkaen 1v. päästä: 3/2013 3/2017 tasolle1,60 %. Mikäli asiakkaan lainan maturiteetti on 10 vuotta tai pidempi, asiakas suojautuu koronvaihtosopimuksella kahdeksaksi vuodeksi, alkaen 2v. päästä: 3/2014 3/2022, tasolle 2,30 %. Danske Markets 7

Hyödykemarkkinakatsaus YLEISTÄ: Arvioimme maailmantalouden jatkavan toipumista 2012, mikä heijastunee myös raaka-aineiden hinnoissa. Uskomme eritoten Kiinan talousmoottorin kiihdyttävän vauhtiaan jälleen, mikä tukee hyödykkeiden hintakehitystä. Vuonna 2011 hyödykkeiden hintoihin oli ladattu hyvin paljon negatiivisia odotuksia, ja osa näistä on jo alkanut hälvenemään hintojen käännyttyä nousuun. Arvioimme myös euroalueen taantuman jäävän lyhyeksi. Lyhyttä aikaväliä kuitenkin kuvannee kasvava volatiliteetti ja vaihtelevat näkemykset globaalin talouskasvun näkymistä. RAAKAÖLJY ENERGIA: Euroopan velkakriisi ja vuoden 2011 aikana synkentyneet talousnäkymät eivät ole juuri näkyneet öljymarkkinoilla. Öljyn hinta on pysytellyt korkeahkolla tasolla, kun kysyntä on ollut vahvaa ja tarjonnan kasvu vaatimatonta. Arvioimme saman kehityksen jatkuvan ja öljymarkkinan näkevän kolmantena vuonna peräkkäin alijäämän, mikä tarkoittaa vapaiden varastojen vähentymistä ja markkinan tiukentumista. Myös vuonna 2010 alkunsa saaneet geopoliittiset jännitteet näyttävät tulleen jäädäkseen joksikin aikaa. Juuri kun Libyan kriisistä ollaan pääsemässä eroon, ja Libyan toimitukset pääsemässä vauhtiin, on vuoden alun jälkeen Iranin kiristyvä tilanne nostanut raakaöljyä ja öljyjalosteita sen perässä entistä korkeammalle. Helmikuun 2012 loppupuolella Brent-raakaöljy kävikin jo kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla euroissa mitattuna. Vaikka raakaöljyllä onkin maltillista nousupotentiaalia, selvästi korkeamman pysyvän tason saavuttaminen lyhyellä aikavä - lillä ei ole todennäköistä, vaan se alkaisi näkyä talouskasvua heikentävänä ja sitä kautta myös öljyn kysyntä laskisi. Iranin kriisin kärjistyminen voi aiheuttaa äkillisiä, mutta arviomme mukaan kuitenkin paikallisia, hintapiikkejä. KUPARI ALUMIINI METALLIT: Alakuloisen syksyn jälkeen perusmetallit kautta linjat ovat löytäneet tukea vuoden vaihteen ympärillä. Tammikuun 2012 aikana hinnat ottivat suurehkon hypähdyksen ylöspäin, esim. kupari nousi yli 10 %. Vaikka Euroopan velkakriisi on pitkittynyt ja dollari pysytellyt suhteellisen vahvana, markkinabalanssi kuparin osalta on tiukentunut jo kolme vuosineljännestä peräkkäin. Eräs keskeinen tekijä on ollut Kiinan tuonnin lisääntyminen, mikä viittaa kiinalaisten halukkuuteen hyödyntää alhaista hintatasoa kasvattaen varastojaan. Samaan aikaan tuotanto on jatkanut vaikeuksissa. Alumiini on niin ikään noussut melko paljon vuoden alun jälkeen, vaikka markkinoilla on edelleen paljon tarjontaa. Hintatasolle luo tuen kohonnut energian hinta on hyvä muistaa, että alumiinin valmistus on erittäin energiaintensiivistä. Näemme arvoa perusmetalleissa keskipitkällä aikavälillä. Hintaa tukevia tekijöitä on Kiinan edelleen hyvällä tasolla kasvava talous, dollarin rakenteellinen vastatuuli sekä pahimpien taantumaskenaarioiden ohimeno. Lyhyellä aikavälillä kuitenkin hintaliikkeet voivat olla suurehkoja myös korjausliikkeet. TERÄS Danske Markets 8

Hyödykemarkkinakatsaus NORDPOOL SÄHKÖ: Lämpimän ja sateisen alkutalven jälkeen spot-hinnat kuiten - kin nousivat merkittävästi tammi-helmikuun 2012 vaihteessa pariksi viikoksi. Vaikka vesivoimatilanne oli hyvä, kylmä jakso yhdistettynä saatavuushaasteisiin mm. Ruotsin ydinvoiman ja Venäjältä tuonnin osalta jopa yli tuplasi hintatason paikoin. Sittemmin spot-hintataso on palannut noin 40 EUR/MWh tuntumaan, ja trendi näyttäisi edelleen hieman alaspäin kevään lähestyessä. Sähkönhinta alkaakin olla lähihistoriaan verraten erittäin alhaisella tasolla. Tämä heijastaa mm. sitä, että kysyntä ei ole saavuttanut tasoja, joilla oltiin ennen vuotta 2008. Teollisuus käy edelleen vajaakäynnillä, mikä puolestaan on heijastunut viennin heikentymisenä. Vesivarannot ovat pysytelleet pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolella. Viikon 7 täyttöaste oli 56,4 % vs. keskiarvo 51,7 %. Vesivoiman osalta kevät 2012 näyttääkin varsin keskimääräiseltä, balanssissa olevalta. Mielenkiintoista tulee olemaan, miten vesitilanne kehittyy huhti-toukokuun 2012 aikana. Normaalisti altaat alkavat täyttyä nopeasti huhtikuun lopulla, mutta esim. 2010 tilanne lähti lievän nousun jälkeen vain huononemaan, aiheuttaen vesipulan talveksi. Termiinikäyrällä liikkeet ovat keskittyneet lyhyeen päähän kun kevään kuukausien hinnat ovat laskeneet reilusti. Pidemmässä päässä syksyllä alkanut hintojen lasku on sen sijaan tasaantunut. Odotamme hintojen nousevan maltillisesti keskipitkällä aikavälillä kun pahimmat talousskenaariot väistyvät. PÄÄSTÖOIKEUDET: Päästöoikeusmarkkina on lähtenyt toipumaan synkän syksyn jälkeen. Dec12 EUA on noussut vuoden alusta noin 14 %. Syitä on useita. Ensinnäkin vuoden loppuun ajoittunut myyntiaalto päättyi ja sitä kautta kysyntä/tarjonta tasapainoitui hieman. Myös pahimmat talousskenaariot ovat jääneet enemmän takaalalle. Suurin efekti oli kuitenkin EU-parlamentin ympäristökomitean indikointi päästöoikeuksien väliaikaisesta sivuun laittamisesta. Tällä on vielä pitkä matka edessä ennen kuin se tulee lainvoimaiseksi, mutta yleinen mielipide alkaa vankistua ajatuksen takana. Lisäksi alhainen hintataso alkaa pikkuhiljaa houkutella ostajia, sillä on kuitenkin paljon toimijoita, joilla on tarve ostaa suuria määriä kolmannelle päästöoikeuskaudelle. Alkuvuoden hintaliike on näkynyt selvästi enemmän EUA- kuin CERhintatasossa. Tämä heijastaa CERin suurta tarjontaa ja eritoten sitä, että kaikki toisen kauden CERit kelpavat kolmannelle kaudelle. Nykyinen hintataso tarjoaakin hyviä tilaisuuksia vaihtaa EUA:t CEReiksi. SÄHKÖ (NORDPOOL) PÄÄSTÖOIKEUDET Tätä katsausta tai sen sisältämiä tietoja ei ole tarkoitettu tarjoukseksi eikä sijoitusneuvoksi mihinkään rahoitusvälineeseen liittyvään liiketoimeen. Katsausta tai sen tietoja ei ole myöskään annettu kehotuksena antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Vaikka pyrkimyksenä on antaa mahdollisimman tarkkoja ja oikeita tietoja, pankki tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö eivät voi taata esitettyjen tietojen, arvioiden tai mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä, eivätkä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen sisältämien tietojen käyttö voi aiheuttaa. Katsauksen sisältö edustaa pankin näkemystä ja arvioita katsauksen julkaisu hetkellä. Annettuja tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Katsauksessa olevat tiedot on annettu tiivistetyssä muodossa. Ne eivät anna täydellistä kuvausta rahoitus välineistä ja niihin liittyvistä riskeistä. Ennen rahoitusvälinettä koskevan päätöksen tekemistä sijoittajan tulee tutustua kaikkiin rahoitusvälineeseen liittyviin tietoihin ja rahoitusvälineen ehtoihin sekä hankkia tarvittaessa soveltuvia asiantuntijaneuvoja. Markkinoiden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Markkinahinta voi nousta tai laskea. Annetut tiedot eivät liity kenenkään yksittäisen vastaanottajan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Danske Markets 9