EVÄSOJAN TONTIT TERVAKOSKI



Samankaltaiset tiedostot
EVÄSOJAN TONTIT TERVAKOSKI

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

PIRTTIMÄKI 3 TURENKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELIT 341 JA 342

TAMMIRANNAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI

KORKEAVUORENRANNAN VILLAT

KORKEAVUORENRANNAN VILLAT

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

TAMMIRANNAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI

R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T

KYTERI I TURENKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-tontit kortteleissa 150, 151, AP-tontit korttelissa 162 AR-tontit korttelissa 162

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: Tekniset palvelut Rakentaminen

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

Keljonkankaan keskusta

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN:

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

Keljonkankaan keskusta

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

RAKENTAMISTAPAOHJE (luonnos)

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

HANGAKSEN PIENTALOALUEEN ETELÄSOSA

ENNEN SUUNNITTELUN ALOITTAMISTA OTTAKAA YHTEYS RAKENNUSTARKASTAJAAN

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet (päivämääriä lisätty )

ULVILA HORMISTO ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P

RAKENTAMISTAPAOHJEET KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE. Nro Kaavatunnus 306 Ak3111

LAAJENNUSALUE

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

Transkriptio:

1 EVÄSOJAN TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T Korttelit 653 ja 658 sekä osa kortteleista 654, 655 ja 657 Janakkalan kunta Kunnanvirasto Puh. (03) 68011 tai (019) 75801 Juttilantie 1 Fax (03) 6801209 tai (019) 7580209 14200 Turenki janakkalan.kunta@janakkala.fi

Yleistä Eväsojan tontit sijaitsevat Tervakoskella, taajaman itäpuolella, 130-tien ja 3-moottoritien välissä. Etäisyys Tervakosken liikekeskustaan ja yhteiskoulu-lukioon on n. 1,5km ja etäisyys Tervakosken kouluun ja päiväkoteihin on alle 3km. Alueelta on Tervakoskentien varrella valmis kevyen liikenteen yhteys keskustaan. Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä sekä ovat ohjeena rakentajille, suunnittelijoille ja rakennusvalvonnalle. Tavoite on yhtenäinen lähiympäristö. Ohjeet määrittelevät yksittäistä rakennusta koskevia ominaisuuksia ja antavat rakentajalle mielikuvan alueesta, jonka osa hänen oma rakennuksensa tulee olemaan. Ohje sisältää yleisohjeet korttelikohtaiset ohjeet väreistä ja julkisivumateriaaleista havainnekuvan, joka osoittaa rakennusten sijoittamisen tontille rajamittapiirroksen asemakaavan ja asemakaavamääräykset 2 YLEISOHJEET ANNA NÄMÄ OHJEET SUUNNITTELIJALLE Rakennuslupapiirustusten on oltava pätevän suunnittelijan laatimat ja allekirjoittamat. Suunnittelijaa on käytettävä myös valmistaloa omalle tontille sovitettaessa. Jos haluat käyttää tyyppitaloa, on huomioitava koko tontin järjestelyt ja niiden suhde ympäröiviin tontteihin. Keskustele aina ennen hankintapäätöstä ratkaisun sopivuudesta tontille rakennustarkastajan kanssa. Rakennusoikeus ja asuntojen määrä Rakennusoikeus kortteleissa 653 ja 654 on 250 k-m². Tonteille saa rakentaa yksikerroksisen omakotitalon. Rakennuksiin ei saa tehdä kellaria. Rakennusoikeus kortteleissa 655 ja 657 on 300 k-m². Tonteille saa rakentaa I u 2/3- tai II-kerroksisen omakotitalon. Rakennuksiin ei saa tehdä kellaria. Rakennusoikeus korttelissa 658 on 300 k-m². Tonteille 1-5 saa rakentaa I- tai ½ k I- kerroksisen ja tonteille 6-9 II-kerroksisen omakotitalon. Nämä tontit eivät sovellu paritalon rakentamiseen. Sijoitus tontille Havainnekuva osoittaa tontin jäsentelyn ja rakennuksen suunnan. Rakennusten päämassan sijoitus ja harjan suunta osoitetaan kaavakartassa ja se on sitova. Maanpinnan tasot on esitettävä asema- ja julkisivupiirustuksissa. Myös maanpinnan alkuperäisen korkeustason on ilmettävä piirustuksista. Muista, että maasto määrää rakennuksen korkeusporrastuksen. Mikäli rakennusalalle mahtuu, saa tontille sijoittaa erillisen talousrakennuksen esim. pihasaunaa varten. Varaa tila polttopuiden säilytystä varten ja mieti varaston sijainti niin, että puiden tuonti ja haku on helppoa.

3 Asemakaavan mukaan joillakin tonteilla saa sijoittaa talousrakennuksen 2-4 metrin etäisyydelle tontin rajoista. Jos rakennukset sijoitetaan lähemmäksi kuin 8 m toisistaan, tulee rakenteissa huomioida palomääräykset. Myös jos rakennukset omalla tontilla sijoitetaan lähemmäksi kuin 8 m toisistaan, tulee rakenteissa huomioida palomääräykset. Suuntaa pihan oleskelutila etelän ja lännen välille ja suojaa se istutuksin tai rakentein. Jos rakennukseesi tulee ilmalämpöpumppu älä sijoita sitä oleskelutilan yhteyteen hurinan takia. Huomioi myös naapurin oleskelupiha. Kortteli 657 sijoittuu paineellisen pohjaveden alueen tuntumaan. Jos harkitset maalämpöä tontille, selvitä erikseen sijoittamisen edellytykset. Rakennuksen hahmo Rakennusten hahmossa kannattaa pyrkiä selkeyteen ja moderniin muotokieleen. Yksinkertainen muoto on energiatehokas. Rakennuksella tulee olla selkeä päämassa, jota terassit, parvekkeet, kattolyhdyt ja kuistit voivat jäsentää. Rakennuksissa tulee olla yksi hallitseva materiaali ja väri. Sama verhousmateriaali tulee viedä päädyissä yhtenäisenä ylös. Vältä perustelemattomia laudoituksen suunnan muutoksia. Jos rakennustyyppi on rinnetalo, vie varsinainen julkisivumateriaali alakerrassa alas asti. Tee asuinrakennukselle kunnollinen sokkeli, suositus on 40-50 cm, jotta rakennukset nousevat selvästi maanpinnasta. Yksikerroksisilla rakennuksilla huonekorkeuden nostaminen lisää tätä vaikutelmaa. Jos rakennuksen runkosyvyys on yli 9 m, tulee esim. päätyihin suunnitella kapeampi osa. Jos rakennuksen pituus ylittää 15 m, tulee runkoa ja rakennuksen harjalinjaa porrastaa joko pysty- tai poikittaissuunnassa. Runkoa voi lisäksi murtaa esim. poikkipäädyin. Tällä alueella autotalli tai katos rakennetaan aina erilleen päärakennuksesta. Autotallin tulee suunnitella mittasuhteiltaan päärakennusta pienemmäksi, kapeammaksi ja matalammaksi. Autotallin ja talousrakennuksen runkosyvyyden ei tulisi ylittää 6,6 metriä. Vesikaton ja julkisivun leikkauspinnan korkeudeksi maanpinnasta suositellaan enintään 3,0 m. Tee mieluummin pitkä ja kapearunkoinen rakennus kuin lyhyt ja syvärunkoinen. Kerrosluku Roomalainen numero ilmaisee kerrosluvun. Kaavan kerroslukua tarkennetaan näissä ohjeissa annetuilla kattomuotoa ja -kaltevuutta koskevilla määräyksillä. Kortteliin 658 tonteille 1-5 saa rakentaa I ½ k I-kerroksisen talon, jossa kattokaltevuus on 1:3. Maaston kaltevuus vaihtelee tonttikohtaisesti. Tonteille voidaan toteuttaa rinnetalo maaston salliessa. Kattomuoto Kattomuoto on kortteleissa 655 ja 657 harjakatto ja kortteleissa 653, 654 ja 658 harja- tai pulpettikatto, kattokaltevuus: yksikerroksisilla 1:2 l u 2/3-kerroksisilla 1:1,5 II-kerroksisilla ja rinnetaloilla korttelissa 658 1:3 Autotallin tai piharakennuksen kattokaltevuus voi kaikilla tonteilla olla 1:3. Kerrosluku I u 2/3 tarkoittaa, että toisen kerroksen kerrosala on 2/3 ensimmäisen kerroksen kerrosalasta.

4 Pihat Koska pääosa tonteista on vailla kasvillisuutta, tulisi pihojen istutusten suunnittelu aloittaa hyvissä ajoin, samanaikaisesti rakennussuunnittelun kanssa. Pihasuunnittelussa on hyvä käyttää asiantuntijaa. Pihasuunnitelma on rakennusluvan asemapiirrosta tarkempi asiakirja, jota ei tarvitse hyväksyttää kunnassa. Jotta alue rakentuisi nopeasti viihtyisäksi asuntoalueeksi, suositellaan: Tontille istutetaan 1 puu / 100 tontti-m². Puut voivat luonnollisesti olla ryhmissä. Suositellaan kestäviä kotimaisia puulajeja. Istutettavien puiden tulisi olla riittävän isoja, rungon ympärysmitaksi suositellaan vähintään 10 12 cm. Aitaus Tontti suositellaan rajattavaksi selkeästi kadusta pensasaidalla tai korkeintaan 1 metrin korkuisella puuaidalla. Aidan etäisyys tontin ja kadun rajasta on aina 80 cm. Puistoon rajoittuvan aidan saa sijoittaa rajalle. Tonttien väliaitojen rakentamisesta ja sijainnista tulee sopia naapureiden kesken. Katuliittymä Normaalisti ajoaukko tontille saa olla korkeintaan 4 metrin levyinen. Tontin omistajan vastuulla on rakentaa 250 mm halkaisijaltaan oleva rumpu ajoliittymään. Korttelin 655 katuliittymät Korttelissa 655 autotalli/katos sijoitetaan niin, että talliin ajetaan suoraan kadulta. Asemakaavassa autokatoksen/tallin saa sijoittaa 5 m etäisyydelle rajasta. Suositellaan kuitenkin, että autotalli/katos sijoitetaan 6 m etäisyydelle rajasta, jotta auton mahtuu reilusti pysäköimään myös autotallin/katoksen eteen. Jos tontille sijoitetaan ylimääräinen paikka esim. vieraille, tulee siihen ajo olla saman liittymän kautta. Tässä tapauksessa ajoaukon leveys saa olla 6 m. Korttelissa 655 tulee rajaus katuun muilta osin tehdä selkeäksi esim. aitauksella tai pensasaidalla.

Vesi- ja viemäriliittymä Rakennukset on liitettävä Janakkalan Veden vesi- ja viemäriverkostoon. Suunnittelussa tarvittavat perustiedot saat Janakkalan Vedeltä. Perustaminen Kunta on teettänyt perustamistapasuositukset tonteille. Rakennustarkastaja tai perustussuunnittelija määrittelee, onko yksityiskohtaisempi tonttikohtainen pohjatutkimus tarpeen. Perustiedot suunnittelua ja rakennuslupaa varten Tontin lopullisen varauspäätöksen yhteydessä kunta luovuttaa tontinostajalle aineiston, joka on tarpeen rakennuksen suunnittelussa. Pidä hyvässä tallessa nämä asiakirjat. Jos toimitamme uudet aineistot, niistä peritään maksu. 1:500 rajamittapiirros mittoineen, nurkkapisteiden koordinaatteineen ja korkeustietoineen. Saatavissa myös numeerisena. Virallinen asemakaavaote Perustamistapasuositus 5 YHTEYSTIEDOT Janakkalan kunnan keskus (03) 68011 Tonttien varaus Suunnitteluavustaja Kaisu Sivonen Puh. (03) 6801 342 Tonttien myynti Maankäyttöinsinööri Eija Paturi Puh. (03) 6801 343 Rakennuslupa-asiat Rakennustarkastaja Harri Turunen puh. (03) 680 1336 II Rakennustarkastaja Pertti Kähönen puh. (03) 680 1337 Numeerinen rajamittapiirros Paikkatietolaskija Riitta Syrjälä puh. (03) 6801 335 Katukorkeudet Kunnallistekninen suunnittelija Pekka Heinonen puh. (03) 6801 317 Vesi- ja viemäriliittymä Janakkalan Vesi, vesihuoltoinsinööri Mikko Honkala Puh. (03) 6801 830 Käyttömestari Markku Koivula puh. (03) 6801 349 Piha- ja istutusasiat, tonttiliittymä Kunnanpuutarhuri Eero Simola ja ylijäämämaiden sijoitus puh. (03) 680 1346 Sähköliittymä Vattenfall Verkko Oy puh. 020 586 4201 Kaapeliliittymä Elisa Oyj puh. 0102 6000 TOIVOMME HYVÄÄ YHTEISTYÖTÄ RAKENTAMISEN ERI VAIHEISSA!

6 TERVAKOSKI EVÄSOJAN TONTIT KORTTELIKOHTAISET OHJEET VÄREISTÄ, JULKISIVUMATERIAALEIS- TA JA KATOISTA AO-KORTTELI 653, OSA KORTTELEISTA 654, 655, 657 JA 658 Tekninen lautakunta hyväksynyt 24.1.2012 12 Tekninen lautakunta hyväksynyt 21.2.2012 25 Tekninen lautakunta hyväksynyt 7.5.2013 53 MATERIAALIT Rakennuksissa tulee olla yksi hallitseva materiaali ja väri. Sama verhousmateriaali tulee viedä päädyissä yhtenäisenä ylös. Vältä perustelemattomia laudoituksen suunnan muutoksia. Kun julkisivumateriaali on puu, voi se olla myös hirsi. Hirsirakenteen tulee olla lyhytnurkkainen hirsi, ns. cityhirsi. Kivi: Sileäksi rapattu kivipinta tai tiili, jossa sauma on tiilen kanssa samanvärinen. Tehosteena voi olla puuosia. Autotalli ja talousrakennus voivat aina olla puusta. VÄRIT VÄRIRYHMÄT Värit on pyritty valitsemaan tummuudeltaan toisiaan vastaavista väreistä. Esimerkit ovat Tikkurilan Kaunis Talo Värilastuista Väriryhmä 1, vaalea keltainen 513 ruskea 514, 539 harmaa 555, 617, 618 vihreä 577, 579 valkoisen sävyt 515, 571, 579, 603, 611, 619 Väriryhmä 2, keskisävyt keltainen, ruskea 512, 519, 531, 553, 554, 560, 575, 576, 590 vihreä, sininen, harmaa 578, 587, 591, 602, 569 Väriryhmä 3, keskisävyt lämmin harmaa 568 viileä harmaa 616 siniharmaa 598, 601 vihertävä 576, 591 Väriryhmä 4, tummat sävyt terra 516, 529 punainen 535 sininen 600, 607 vihreä 574, 586, 588 ruskea 556 harmaa 566, 567

7 Kortteli 653 / 1 ja 2 Kortteli 654 / 1-5 Kerrosluku I Julkisivumateriaali puu Väriryhmä 4. Tummat sävyt Harjakatto, jonka kattokaltevuus on 1:2. Vaihtoehtoisesti pulpettikatto, jossa kadun puoleisen sivun lappeen kaltevuus on 1:2 ja pihan puoleisen sivun lappeen kaltevuus voi vaihdella 1:2 1:3. Katon väri tumman- tai vaaleanharmaa. Kortteli 655 / 1-5 ja 8-11 Kerrosluku kaavassa II, tässä I u 2/3 Julkisivumateriaali puu Väriryhmä 3, keskisävyt Harjakatto. Kattokaltevuus 1:1,5. Katon väri tumman- tai vaaleanharmaa. Kortteli 657 / 1-3 Kerrosluku II Julkisivumateriaali puu Väriryhmä 2, keskisävyt Harjakatto. Kattokaltevuus 1:3. Katon väri tumman- tai vaaleanharmaa. Kortteli 658 / 1-5 Kerrosluku I - ½ k I riippuen tontin maanpinnan kaltevuudesta. Julkisivumateriaali sileäksi rapattu kivipinta tai tiili, jossa sauma on tiilen kanssa samanvärinen. Julkisivumateriaali voi olla myös puu. Väriryhmä 1, vaaleat sävyt Harjakatto tai pulpettikatto. Kattokaltevuus 1:3. Katon väri tumman- tai vaaleanharmaa. Kortteli 658 / 6-9 Kerrosluku II. Tontilla 6 maaston kaltevuus mahdollistaa rakennuksen porrastamisen maaston mukaan. Julkisivumateriaali sileäksi rapattu kivipinta tai tiili, jossa sauma on tiilen kanssa saman värinen. Julkisivumateriaali voi olla myös puu. Väriryhmä 1, vaaleat sävyt Harjakatto tai pulpettikatto. Kattokaltevuus 1:3. Katon väri tumman- tai vaaleanharmaa.