811120P Diskreetit rakenteet

Samankaltaiset tiedostot
Diskreetit rakenteet. 3. Logiikka. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1

Loogiset konnektiivit

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

LOGIIKKA johdantoa

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:

Vastaoletuksen muodostaminen

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

Lauselogiikka Tautologia

3. Predikaattilogiikka

Pikapaketti logiikkaan

Johdatus matematiikkaan

Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.

Johdatus matemaattiseen päättelyyn


Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8

Johdatus matemaattiseen päättelyyn (5 op)

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

Predikaattilogiikkaa

Luonnollisen päättelyn luotettavuus

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5.

Toinen muotoilu. {A 1,A 2,...,A n,b } 0, Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun 1 / 13

Kirjoita käyttäen propositiosymboleita, konnektiiveja ja sulkeita propositiologiikan lauseiksi:

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. maaliskuuta 2011

Ratkaisu. Ensimmäinen kuten P Q, toinen kuten P Q. Kolmas kuten P (Q R):

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

Ensimmäinen induktioperiaate

Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E.

Ensimmäinen induktioperiaate

Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.

Ratkaisu: Yksi tapa nähdä, että kaavat A (B C) ja (A B) (A C) ovat loogisesti ekvivalentit, on tehdä totuustaulu lauseelle

Johdatus matematiikkaan

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

Logiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.

Insinöörimatematiikka A

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset

811120P Diskreetit rakenteet

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Yhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite).

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

Matematiikan perusteista logiikkaa ja joukko-oppia LaMa 1U syksyllä 2010

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset

Logiikka I. Kaarlo Reipas 17. huhtikuuta 2012 Ψ. Tämä materiaali on vielä keskeneräinen. 1 Johdanto Mitä logiikka on?... 3

815338A Ohjelmointikielten periaatteet

Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

Modus Ponens. JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi 1 / 15. Modus Ponens. Ketjusääntö. Päättelyketju.

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Roosa Niemi. Riippuvuuslogiikkaa

Matematiikan peruskäsitteitä

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!

Johdatus yliopistomatematiikkaan

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

Todistusteoriaa. Kun kielen syntaksi on tarkasti määritelty, voidaan myös määritellä täsmällisesti, mitä pätevällä päättelyllä tarkoitetaan.

JOHDATUS MATEMATIIKKAAN

Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa.

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Totuusjakaumat. Totuusjakauma eli valuaatio v on kuvaus v : {p 0, p 1, p 2,...} {0, 1}. Käytämme jatkossa joukolle {0, 1} merkintää B.

Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }?

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...

JOHDATUS MATEMATIIKKAAN. Petri Juutinen

Insinöörimatematiikka IA

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 12 (opetusmoniste, kappaleet )

Logiikka. Kurt Gödel ( )

Induktio kaavan pituuden suhteen

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (lauselogiikka )

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.

Johdatus logiikkaan I Harjoitus 4 Vihjeet

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuhahmotelmia viikko 1. ( ) Jeremias Berg

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Heidi Luukkonen. Sahlqvistin kaavat

JOHDATUS MATEMATIIKKAAN. Petri Juutinen

T Kevät 2006 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

Konnektiivit. On myös huomattava, että vain joillakin luonnollisen kielen konnektiiveilla on vastineensa lauselogiikassa.

Opintomoniste logiikan ja joukko-opin perusteista

2017 = = = = = = 26 1

Juuri 11 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

1 Johdanto, Tavoitteet 2. 2 Lähteitä 2. 3 Propositiologiikkaa 2. 4 Karnaugh'n kartat Predikaattilogiikkaa Relaatiot 42.

Insidenssifunktioiden teoriaa

Transkriptio:

811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 3. Logiikka

3.1 Logiikka tietojenkäsittelyssä Pyritään formalisoimaan terveeseen järkeen perustuva päättely Sovelletaan monella alueella tietojenkäsittelyssä, esim. Kontrollirakenteiden ehtoina ohjelmoinnissa Tietokantakyselyissä Digitaalipiirien suunnittelussa Tietoturvassa, esim. pääsynvalvonnan mallit Asiantuntijajärjestelmissä: esim. tietämyspohjaiset ohjelmistot Formaalissa spesifioinnissa ja verifioinnissa 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 2

3.2 Propositiot Propositio on väittämä, jolla on totuusarvo tosi (1 tai T) tai epätosi (0 tai F) Esimerkkejä propositioista: 'Maa kiertää aurinkoa.' 'Isaac Newton syntyi vuonna 1642.' 'Tukholma on Australian pääkaupunki.' '5 on suurempi kuin 7.' 'Jokainen kakkosta suurempi parillinen kokonaisluku voidaan ilmaista kahden alkuluvun summana' 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 3

3.2 Propositiot (2) Tehtävä: Mitkä seuraavista ilmaisuista ovat propositioita? I. Jää kelluu vedessä. II. III. IV. Hyvää päivää! Kiina on Euroopassa Tee kotitehtäväsi! V. 2 + 2 = 4 VI. 2 + 2 = 5 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 4

3.2 Propositiot (2) Propositiologiikassa ei olla kiinnostuneita yksittäisten propositioiden totuudesta reaalimaailmassa vaan siitä, onko jokin propositio rakenteensa takia tosi tai epätosi Esim. propositio 'Jos Anna ja Pekko eivät molemmat ole onnellisia, niin joko Anna ei ole onnellinen tai Pekko ei ole onnellinen.' Rakenteensa takia aina tosi riippumatta Annan tai Pekon onnellisuudesta Mikä tahansa ilmaisu, jolla sama looginen rakenne aina tosi 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 5

3.2.1 Propositioiden rakenne Propositiolaskenta tutkii siis propositioiden rakennetta Edellisen kalvon propositio ( Jos Anna ja Pekko eivät... ) on yhdistetty propositio; se muodostuu atomisista propositioista Anna on onnellinen ja Pekko on onnellinen loogisia operaatioita eli konnektiiveja soveltamalla Konnektiivit vastaavat algebran laskutoimituksia (Atomisia) propositioita kuvataan propositiomuuttujilla Propositiomuuttujia merkitään pienillä kirjaimilla (tyypillisesti p,q ja r), joskus alaindeksillä varustettuna 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 6

3.2.2 Loogiset operaatiot x P(x) x P(x) konnektiivi symboli ja (konjunktio) tai (disjunktio) ei (negaatio) jos niin (implikaatio) jos ja vain jos (ekvivalenssi) 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 7

3.2.2 Loogiset operaatiot Negaatio-operaatio on yksipaikkainen, muut konnektiivit kaksipaikkaisia Loogisten operaatioiden toiminta määritellään totuustaulujen avulla antamalla konnektiivissa esiintyville propositiomuuttujille kaikki mahdolliset arvot Negaation totuustaulussa 2 riviä Muiden konnektiivien totuustaulussa 4 riviä 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 8

3.2.2 Loogiset operaatiot. Konjunktio (ja) x P(x) x P(x) p q p q T T T T F F F T F F F F 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 9

3.2.2 Loogiset operaatiot. Disjunktio (tai) x P(x) x P(x) p q p q T T T T F T F T T F F F 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 10

3.2.2 Loogiset operaatiot. Negaatio (ei) x P(x) x P(x) p p T F F T 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 11

3.2.2 Loogiset operaatiot. Implikaatio (jos-niin) p q p q T T T T F F F T T F F T 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 12

3.2.2 Loogiset operaatiot. Ekvivalenssi (jos-ja-vain-jos) x P(x) x P(x) p q p q T T T T F F F T F F F T 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 13

3.2.2 Loogiset operaatiot. Tehtäviä Tarkastele seuraavien ilmaisujen totuusarvoa I. Jää kelluu vedessä ja 2 + 2 =4. II. Jää kelluu vedessä ja 2 + 2 =5. III. Kiina on Euroopassa ja 2 + 2 =4. IV. Kiina on Euroopassa ja 2 + 2 =5. Tarkastele seuraavien ilmaisujen totuusarvoa I. Jää kelluu vedessä tai 2 + 2 =4. II. Jää kelluu vedessä tai 2 + 2 =5. III. Kiina on Euroopassa tai 2 + 2 =4. IV. Kiina on Euroopassa tai 2 + 2 =5. 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 14

3.2.2 Loogiset operaatiot. Tehtäviä (2) Tarkastele seuraavien ilmaisujen totuusarvoa I. Jos jää kelluu vedessä niin 2 + 2 =4. II. Jos jää kelluu vedessä niin 2 + 2 =5. III. Jos Kiina on Euroopassa niin 2 + 2 =4. IV. Jos Kiina on Euroopassa niin 2 + 2 =5. Tarkastele seuraavien ilmaisujen totuusarvoa I. Jää kelluu vedessä jos ja vain jos 2 + 2 =4. II. Jää kelluu vedessä jos ja vain jos 2 + 2 =5. III. Kiina on Euroopassa jos ja vain jos 2 + 2 =4. IV. Kiina on Euroopassa jos ja vain jos 2 + 2 =5. x P(x) x P(x) 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 15

3.2.2 Loogiset operaatiot. Konnektiivien vaikutusalueet Kasvavassa järjestyksessä, sekä,, Esimerkki. Ilmaisu p q r s p r tarkoittaa ilmaisua {[( p) q ] r } [(s p) ( r)] eli suoritusjärjestys: 1. p, r ; 2. ( p) q, s p ; 3. [( p) q ] r, (s p) ( r) ; 4. {[( p) q ] r } [(s p) ( r )] 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 16

3.2.3 Yhdistetyn proposition muodostaminen Esim.1 'Joko tietokoneohjelmani toimii ja siinä ei ole virheitä tai tietokoneohjelmani sisältää virheitä' Merkitään: p : 'tietokoneohjelmani toimii' q : 'tietokoneohjelmani sisältää virheitä' Propositio symbolisessa muodossa loogisena ilmaisuna (p q) q Esim.2 'Jos Anna ja Pekko eivät molemmat ole onnellisia, niin joko Anna ei ole onnellinen tai Pekko ei ole onnellinen' Merkitään: p : 'Anna on onnellinen' q : 'Pekko on onnellinen' Propositio symbolisessa muodossa { (p q) } { p q} 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 17

3.2.3 Yhdistetyn proposition muodostaminen (2) Tehtävä. Olkoot p,q ja r seuraavat propositiot: p = Sataa ; q= Aurinko paistaa ; r = On pilvistä. Kirjoita seuraavat yhdistetyt propositiot symbolisessa muodossa: a) Sataa ja aurinko paistaa. b) Jos sataa, niin on pilvistä. c) Jos sataa, niin aurinko ei paista ja on pilvistä. d) Aurinko paistaa, jos ja vain jos ei sada. 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 18

Ilmaisun (p q) q totuustaulu x P(x) x P(x) p q q p q (p q) q T T F F T T F T T T F T F F T F F T F F 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 19

Ilmaisun (p q) p q totuustaulu x P(x) x P(x) p q p q (p q) p q p q (p q) p q T T T F F F F T T F F T F T T T F T F T T F T T F F F T T T T T 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 20

3.2.4 Tautologia ja ristiriita Lauselogiikan ilmaisu, joka on tosi kaikilla propositiomuuttujien arvoilla on tautologia Merkitään mielivaltaista tautologiaa symbolilla T 0 Esim. p p on tautologia Lauselogiikan ilmaisu, joka on epätosi kaikilla propositiomuuttujien arvoilla on ristiriita Merkitään mielivaltaista ristiriitaa symbolilla F 0 Esim. p p on ristiriita 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 21

3.2.5 Looginen ekvivalenssi Kaksi samoista muuttujista koostuvaa lauselogiikan ilmaisua u ja v ovat loogisesti ekvivalentit jos ne saavat samat totuusarvot kaikilla propositiomuuttujien totuusarvojen valinnoilla Tällöin merkitään u v Siis u ja v ovat loogisesti ekvivalentit täsmälleen silloin, kun u v on tautologia Täsmälleen silloin, kun ilmaisuilla u ja v on sama totuustaulu 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 22

3.2.6 Looginen seuraus Olkoot u ja v kaksi samoista muuttujista koostuvaa lauselogiikan ilmaisua. Tällöin v seuraa loogisesti ilmaisusta u jos kaikilla propositiomuuttujien totuusarvojen valinnoilla siitä, että u on tosi seuraa että v on tosi Tällöin merkitään u v Siis v seuraa loogisesti ilmaisusta u täsmälleen silloin, kun u v on tautologia Täsmälleen silloin, kun siitä, että u:n totuustaulussa on jollakin rivillä arvo T, aina seuraa, että samalla rivillä on myös v:n totuustaulussa arvo T 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 23

Tehtävä: Totuudenpuhujat ja valehtelijat x P(x) x P(x) Kaukaisella saarella asuu kahdentyyppisiä alkuasukkaita sellaisia, jotka aina puhuvat totta; ja sellaisia, jotka aina valehtelevat. On mahdollista, että saarelle on haudattu aarre; jokainen saaren asukas tietää onko näin vai ei. Tulet saarelle ja vastaasi kävelee alkuasukas. Sinun täytyy yhdellä kysymyksellä (johon vastaus on 'kyllä' tai 'ei') selvittää onko saarelle haudattu aarre. Miten asetat kysymyksen? 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 24

3.2.7 Logiikan lait Usein halutaan looginen ilmaisu muuttaa toiseen, ekvivalenttiin muotoon Erityisesti implikaation poistaminen on monesti tarpeen Apuna logiikan lait (seuraava kalvo) Voidaan todistaa totuustaulujen avulla Tehtävä: Osoita logiikan lakien avulla, että [(p q) q ] p on tautologia 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 25

3.2.7 Logiikan lait (2) x P(x) x P(x) 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 26

3.2.8 Looginen päättely Päättely koostuu oletuksista ja johtopäätöksestä Esim. A: 'Tiedosto on binaaritiedosto tai tekstitiedosto. Jos se on binaaritiedosto, ohjelmani ei hyväksy sitä. Ohjelmani hyväksyy tiedoston. Siispä se on tekstitiedosto. Oletukset: 1. Tiedosto on binaaritiedosto tai tekstitiedosto. 2. Jos tiedosto on binaaritiedosto, ohjelmani ei hyväksy sitä. 3. Ohjelmani hyväksyy tiedoston Johtopäätös: Tiedosto on tekstitiedosto Tässä siis tyyppiä P 1 P 2 P 3 Q oleva lauseke, jossa P 1, P 2 ja P 3 ovat oletuksia ja Q johtopäätös 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 27

3.2.8 Looginen päättely (2) Yleistetään: Päättely on rakenne (1) p 1, p 2,..., p n, Ⱶ q missä loogiset ilmaisut p 1, p 2,..., p n ovat oletuksia ja looginen ilmaisu q on johtopäätös. Päättely (1) (loogisesti) oikea (johdonmukainen, validi), jos looginen ilmaisu p 1 p 2 p n q on tautologia, jolloin q on looginen seuraus ilmaisusta p 1 p 2 p n 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 28

3.2.8 Looginen päättely (3) Päättelyn oikeaksi todistaminen = sen osoittaminen tautologiaksi Määritellään esimerkissä A propositiot p : 'tiedosto on binaaritiedosto' q : 'tiedosto on tekstitiedosto' r : 'ohjelmani hyväksyy tiedoston' Tällöin em. päättelyssä loogiset ekvivalenssit P 1 p q, P 2 p r, P 3 r ja Q q Nyt [(p q) (p r) r] q on tautologia (osoita!) joten päättely on oikea 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 29

3.2.8 Looginen päättely. Tehtäviä Tehtävä 1. Arvioi seuraavan päättelyn oikeellisuutta: Jos tietokoneohjelmani toimii, niin siinä ei ole virheitä. Tietokoneohjelmassani ei ole virheitä. Siispä tietokoneohjelmani toimii. Tehtävä 2. Intuitiivisen logiikan perusteella seuraava järkeily on tosi: 'Jos p:stä seuraa q ja q:sta seuraa r, niin p:stä seuraa r Osoita päättely loogisesti oikeaksi. 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 30

3.3 Predikaattilogiikka Tarkastellaan väitteitä Kaikki ihmiset ovat nisäkkäitä. Usain Bolt on ihminen. Siispä Usain Bolt on nisäkäs. Ei ole totta, että kaikki linnut osaavat lentää. Siispä on olemassa ainakin yksi lintu, joka ei osaa lentää. Em. ei voi osoittaa oikeaksi propositiologiikan keinoin: tarvitaan ilmaisuja, jotka voivat sisältää muuttujia -> predikaattilogiikka 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 31

3.3.1 Predikaatit Ilmaisu on predikaatti, jos se sisältää yhden tai useampia muuttujia se ei ole propositio, mutta siitä tulee propositio, kun siinä esiintyvien muuttujien arvot sopivasti sidotaan Jos predikaatissa esiintyy n eri muuttujaa, se on n- paikkainen predikaatti. Jokainen muuttuja saa arvoja omassa määrittelyjoukossaan Esim. x < 12 on yksipaikkainen predikaatti, jonka muuttuja x saa arvoja reaalilukujen joukossa Jos edellä x korvataan arvolla 9.5 saadaan tosi propositio ja jos x korvataan arvolla 13.2 saadaan epätosi propositio 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 32

3.3.1 Predikaatit (2) x P(x) x P(x) Predikaatin muuttujia voidaan sitoa myös kvanttoreilla: Universaalikvanttorilla (luetaan 'kaikilla') Eksistenssikvanttorilla (luetaan 'on olemassa') Esim. tarkastellaan predikaattia 'x < 7 x > 5' x [x < 7 x > 5] tulkitaan: 'kaikilla x:n reaalilukuarvoilla on x < 7 tai x >5 x [x < 7 x > 5] tulkitaan: 'on olemassa sellainen reaaliluku x, että x < 7 tai x >5' Predikaatteja merkitään isoilla kirjaimilla, predikaattia P, joka sisältää n muuttujaa x 1, x 2,..., x n merkitään P(x 1, x 2,..., x n ) 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 33

3.3.1 Predikaatit (3) Kvanttorien sijoittaminen predikaattiin tapahtuu kirjoitusjärjestyksessä: x yp(x,y) tarkoittaa x( yp(x,y)), ts. Jokaista x:n arvoa x 0 kohti on olemassa sellainen arvo y 0, että P(x 0,y 0 ) on tosi. Esim. x( y y 3 =x)): Jokaista (reaalilukua) x 0 kohti on olemassa sellainen (reaaliluku) y 0, että y 03 = x 0. 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 34

3.3.2 Universaali- ja eksistenssikvanttoreiden välinen yhteys Tarkastellaan propositiota (1) 'Kaikki joutsenet ovat mustia' Olkoon P(x) predikaatti: 'joutsen x on musta -> (1) tulee muotoon: x P(x) Sovelletaan negaatiota ja saadaan: (2) 'Kaikki joutsenet eivät ole mustia' formaalisti: [ x P(x)] (2) voidaan yhtäpitävästi esittää muodossa (3) 'On olemassa ainakin yksi joutsen, joka ei ole musta' formaalisti: x [ P(x)] 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 35

3.3.2 Universaali- ja eksistenssikvanttoreiden välinen yhteys (2) Edellisen kalvon ominaisuus pätee yleisesti -> sääntö: [ x P(x)] x [ P(x)] 'muotoa x P(x) olevan proposition negaatio saadaan vaihtamalla universaalikvanttori eksistenssikvanttoriksi ja ottamalla predikaatin negaatio' Vastaavasti saadaan [ x P(x)] x [ P(x)] 'muotoa x P(x) olevan proposition negaatio saadaan vaihtamalla eksistenssikvanttori universaalikvanttoriksi ja ottamalla predikaatin negaatio' 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 36

3.3.3 Kvanttorien järjestys Helposti huomataan, että kvanttorien ja kirjoitusjärjestys on olennainen Esim P(x,y) on predikaatti y=x+1 x yp(x,y): Jokaista lukua x kohti on olemassa sellainen luku y, että y=x+1 y xp(x,y): On olemassa sellainen luku y, että kaikilla luvuilla x, y=x+1 Ensimmäinen selvästi tosi ja jälkimmäinen epätosi 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 37

3.3 Tehtäviä Tehtävä 1. Tarkastellaan teatterin lipunvarausjärjestelmää. Olkoon B(h,p) predikaatti 'henkilö h on varannut paikan p'. Kirjoita seuraavat propositiot symbolisessa muodossa: a) 'paikka p 0 on varattu' b) 'henkilö h 0 on varannut (ainakin yhden) paikan c) 'kaikki paikat on varattu Tehtävä 2. Olkoon A = {1, 3, 5, 6, 7, 8} ja P(x) predikaatti x on parillinen. Määritä seuraavien lausekkeiden totuusarvo a) y A:P(y) b) x A:P(x+1) c) x A: x+3 < 15 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 38

3.3 Tehtäviä (2) Tehtävä 3. Kirjoita seuraavat propositiot symbolisessa muodossa. a) On olemassa reaaliluku x, jolle x 4-2x+1<0 b) Jokaista reaalilukua y kohti on olemassa reaaliluku x, jolle y= x 3. Muodosta tämän jälkeen propositioiden negaatiot ja esitä ne suomen kielellä Tehtävä 4.Kirjoita lausekkeet a) { x y [p(x,y) q(x,y)]} b) { x y [p(x,y) q(x,y)]} muodossa, jossa negaatio ei esiinny lausekkeen edessä. 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 39

3.4 Matemaattisesta todistamisesta x P(x) x P(x) Todistamisella keskeinen rooli matematiikassa Matematiikan teoria perustuu aksiomeihin eli postulaatteihin, joita pidetään absoluuttisesti totta olevina väittäminä Esim. teorioista: Eukleideen geometria, lukuteoria Teoreema on totta oleva väittämä, joka voidaan johtaa aksiomeista loogisesti päättelemällä Väittämistä voidaan johtaa uusia väittämiä loogisesti päättelemällä Teoreeman todistus: perustelu, joka osoittaa, että teoreema on tosi = äärellinen jono väittämiä, joista jokainen on joko aksiomi, aikaisempi teoreema tai looginen seuraus todistuksen aikaisemmista askelista 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 40

3.4 Matemaattisesta todistamisesta (2) x P(x) x P(x) Todistukset esitetään matematiikassa yleensä puhekielen lauseiden ja matemaattisten merkintöjen sekoituksena Tulee tarvittaessa voida palauttaa loogisesti täysin tarkaksi esitykseksi Pätevän todistuksen konstruointi vaatii harjaannusta ja erilaisten tekniikoiden hallintaa Yleispätevää tekniikkaa ei ole olemassa, vaan uusissa tilanteissa joudutaan kokeilemaan useita vaihtoehtoja ja kehittämään uusia menetelmiä 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 41

3.4.1 Todistustekniikoita Muotoa P Q olevan teoreeman todistaminen Jos voidaan osoittaa, että P on epätosi, on P Q tosi Jos voidaan osoittaa, että Q on aina tosi, on P Q myös tosi (triviaali todistus) Suora todistus: osoitetaan, että jos P on tosi, niin siitä väistämättä seuraa, että Q on tosi Epäsuora todistus: osoitetaan, että (P Q):n kontrapositio Q P on tosi; oletetaan, että Q on tosi ja että tästä väistämättä seuraa, että P on tosi Perustuu ekvivalenssiin (P Q) ( Q P) Todistus ristiriidan avulla: oletetaan, että P ja Q ovat molemmat tosia ja johdetaan ristiriita 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 42

3.4.1 Todistustekniikoita (2) Kun halutaan todistaa, että jokin kaikkia alkioita koskeva yleinen väite ei ole tosi, tämä voidaan usein tehdä vastaesimerkin avulla etsimällä yksi sellainen alkio, jolle väite ei päde Muodollisesti: halutaan osoittaa, että x P(x) koska x P(x) x P(x), riittää löytää sellainen x 0, että P(x 0 ) 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 43

3.4.1 Todistustekniikoita. Tehtäviä Osoita vääräksi väite: Aina, kun n on luonnollinen luku, on n 4 +1 2 n. Todista väite: Kahden rationaaliluvun summa on rationaaliluku Todista epäsuoraa todistusta käyttäen väite: Olkoon x kokonaisluku. Jos x 2 on parillinen, niin x on parillinen. Todista vastaoletuksen avulla, että luvun 2 neliöjuuri on irrationaaliluku. 811120P Diskreetit rakenteet, Logiikka 44