Yksinäisyyden kokemisen ja sosiaalisten ongelmien yhteydet nuorten miesten hyvinvointiin Tutkimusidea, Nuoret pohjoisessa - hanke 29.9.2016 Rönkä, Anna Reetta, MA, Tohtorikoulutettava, Oulun yliopisto
Ystävyyssuhteiden merkitys - Ihmisillä on tarve muodostaa vastavuoroisia, merkityksellisiä, positiivisia sosiaalisia suhteita (Rubin et al. 2009; Weiss 1973) kaveriporukat, ystävyyssuhde, parisuhde - Ystävyyssuhteet yksi merkittävimmistä hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavista tekijöistä ihmisen elämänkulussa (THL, 2016) vähentävät stressiä, auttavat selviytymään vaikeuksista, kehittävät sosiaalisia taitoja, vahvistavat itsetuntoa - Kokemusten ja tunteiden jakamisen merkitys, kohtaamisen tärkeys 2
Yksinäisyyden kokeminen -Moniulotteinen, negatiivinen ja ei-valittu, subjektiivinen kokemus (Kangasniemi 2008, Weiss 1973). -Yksinäisyys alkaa muodostua, kun ihminen kokee, että hänellä ei ole riittävästi (määrä) ja/tai tietyntyyppisiä (laatu) sosiaalisia suhteita (Baumeister & Leary 1995, Weiss 1973, Hymel et al. 1999). Yksinäinen isossa seurassa emotionaalinen yksinäisyys Yksinäinen vaikka olisikin kumppani/paras ystävä sosiaalinen yksinäisyys 3 Kuva: morguefile.com -Eri asia kuin yksinoleminen (Heinrich & Gullone 2003) - vaihtoehdottomuus, toivottomuus -Sosiaalinen vertailu, tyytymättömyys olemassaoleviin suhteisiin, tietyssa ajassa ja paikassa olevien sosiaalisten normien vaikutus (De Jong Gierveld 1998; 2013) -Pojilla erityisesti emotionaalisen yksinäisyyden kokemista (Junttila 2015), joka 10. pojalla ei yhtään läheistä ystävää (THL, Kouluterveyskysely)
4 Yksinäisyyden kokeminen on yhdistetty aikaisemmin 5.10.2016 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti Emotionaalisiin/psyykkisiin ja sosiaalisiin ongelmiin kuten masentuneisuuteen (Uusitalo 2007), ahdistukseen (Kangasniemi 2008), alhaiseen itsetuntoon (McWhirter et al 2002) ja kouluväkivaltaan (Rönkä et al. 2014). Terveysongelmiin, kuten huonoon itse koettuun terveyteen, (Page & Suwanteerangkul 2009), syömishäiriöihin (Pritchard and Yalch 2009) ja unettomuuteen (Cacioppo et al. 2002). Itsetuhoiseen käyttäytymiseen (Lasgaard et al. 2011, Rönkä et al. 2013), erityisesti miehet (Lahti et al. 2014 Eurostat 2013) Huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen (Saari 2015) Tilanne- konteksti- ja kulttuuristen tekijöiden merkitys Yksilöllinen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen ongelma
Yksinäisyyden kokeminen Pohjois-Suomen syntymäkohorttiaineistossa 1986 (Rönkä et al., 2014) -Ei yhtään läheisiä ystäviä OR 8.5 - Kokee, että muut eivät pidä OR 4.6 -Kiusattu OR 1.8 -Onneton, surullinen, masentunut OR 4.2 -Huono itse koettu terveys OR 1.4 -Seuran välttely OR 1.6 -Ei seurustele OR 1.2 -Asuu maaseudulla (OR 1.4), harva-asutus OR 1.8 -Ei yhtään läheisiä ystäviä OR 2.1 - Kokee, että muut eivät pidä OR 4.6 -Kiusattu OR 1.9 -Onneton, surullinen, masentunut OR 5.0 -Huono itse koettu terveys OR 1.5 -Seuran välttely OR 1.5 -Ei seurustele OR 1.6 -Ei yhtään läheisiä ystäviä OR 15.1 - Kokee, että muut eivät pidä OR 6.5 -Kiusattu OR 4.2 -Onneton, surullinen, masentunut OR 6.5 -Elämääntyytymättömyys OR 3.0 -Huono itse koettu terveys OR 2.5 -Seuran välttely OR 2.7 -Ei yhtään läheisiä ystäviä OR 4.4 - Kokee, että muut eivät pidä OR 6.3 -Kiusattu OR 3.6 -Onneton, surullinen, masentunut OR 5.3 -Elämääntyytymättömyys OR 2.2 -Seuran välttely OR 3.4 TYTTÖ, n=1267, 34.8% POIKA, n=586, 17.4% TYTTÖ, n=149, 4.1% POIKA, n=73, 2.2% 5 JOKSEENKIN YKSINÄINEN n=7,104 ERITTÄIN YKSINÄINEN
TARVETTA NUORTEN MIESTEN PARISSA TEHTÄVÄLLE TUTKIMUKSELLE Niobe Way (2011): läheisten ystävyyssuhteiden merkitys pojille/nuorille miehille keskeinen silti varhaisnuoruudessa emotionaalisesti läheinen ystävyys vähemmän sallitumpaa kuin nuoremmilla pojilla tai tytöillä Maskuliinisuuden ja poikana / miehenä olemisen kapeat raamit, normit, odotukset (Ringrose & Renold 2010; Butler 1990; 2004; Connell 2009, Huuki 2010) Sosioemotionaalisten ongelmat ja varusmiespalvelukokemukseen > varusmiespalveluksen kytkeytyminen kansalliseen tarinaan ja miehiseen koulutukseen, suomalaisen sotamiehen eetos porukassa pysyminen, marginaalit (ks. Orajärvi 2012, Hoikkala et al. 2009) o Tärkeä tutkia millainen sosioemotionaalisilla ongelmilla (ei ystäviä, yksinäisyys, perhesuhteet) voi olla nuorten miesten hyvinvointiin riskitekijät, syyt, seuraukset Pohjoisen kontekstissa Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen, sosiaalisen maailman merkityksen roolin ymmärtäminen ja sosiaalisissa ongelmissa tukeminen 6
Nuoret Pohjoisessaaineisto ja hanke - Mahdollisuus tavoittaa koko ikäluokan miehet (1996 syntyneet), sama maantieteellinen konteksti - Mahdollisuus vertailla kaupunkeja ja harvaasutusalueita, kuntakohtainen tarkastelu - Mahdollisuus tutkia ja vertailla palveluskelpoisuusluokittain; A, B, E tai C ja siviilipalvelus - Useita mielenkiintoisia sosiaalisiin suhteisiin ja terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä muuttujia saavutettavuus - Tarkasteltu lapsuusaikaa, nuoruusaikaa ja nykyaikaa mahdollisuus pitkittäiselle tarkastelulle - Monitieteinen tutkimusryhmä 7
Nuoret Pohjoisessa-aineisto, muuttujia Lapsuus ja nuoruus Perhe ja läheiset, perheen tilanne, perheenjäsenten välit lapsuudessa Sosiaalisten suhteiden laatu Kouluaika kiusaaminen (itse, muut, opettaja) Kaverisuhteet Nykyaika Siviilisääty, asuintilanne Suhde omiin vanhempiin Läheisten ystävien määrä ja laatu Yksinäisyyden kokeminen 8 Hyvinvointi ja terveysnykyaika Kontekstitekijät: Varusmiespalvelus, Alueellisuus Nykyinen elämäntilanne Elämääntyytyväisyys ja mieliala Itse-koettu terveys Pitkäaikaissairaus Mielenterveysongelmat ja sen hoito, masentuneisuus, toivottomuus Itsensä tahallinen vahingoittaminen Palvelusluokka palveluskelpoisuus Keskeyttäminen Kaupunki, maaseutu, kuntakohtainen tarkastelu
Tutkimusideoita 1. Tutkia, kuinka yleistä yksinäisyyden kokeminen, läheisten ystävien puute, ongelmat sosiaalisissa suhteissa, mielenterveysongelmat ja itsetuhoisuus ovat Nuoret- Pohjoisessa aineistossa 2. Tutkia, miten sosiaaliset ongelmat lapsuudessa (perhe, ystävät) ovat yhteydessä sosioemotionaalisiin ongelmiin (yksinäisyys) kutsuntaikäisillä nuorilla miehillä - pitkittäisyys 3. Tutkia, millainen yhteys em. sosioemotionaalisilla ongelmilla on kutsuntaikäisten nuorten miesten itse arvioituun mielenterveyteen (masennus ja sen hoito, itsensä tahallinen vahingoittaminen) 4. Tutkia, millainen yhteys palvelusluokalla (AB referenssiluokka; E, C), on yksinäisyyden ja muiden sosioemotionaalisten ongelmien kokemiseen? 5. Millainen yhteys maantieteellisellä kontekstilla on em. tekijöihin? 9
KIITOS! Yhteystiedot: Anna Reetta Rönkä anna.r.ronka (at) oulu.fi puh: 029 44 83813
Lähteet Baumeister RF & Leary MR (1995) The need to belong: desire for interpersonal attachments as a fundamental human motivation. Psychol Bull 117(3): 497-529. Butler J (2004) Undoing gender. New York and London, Routledge. Butler J (1990) Gender trouble : feminism and the subversion of identity. New York, Routledge. Cacioppo JT, Hawkley LC, Crawford LE, Ernst JM, Burleson MH, Kowalewski RB, Malarkey WB, Van Cauter E & Berntson GG (2002) Loneliness and health: potential mechanisms. Psychosom Med 64(3): 407-17. Connell R (2009) Gender. Cambridge, Malden, Polity. De Jong Gierveld J (1998) A review of lonelines: concpet, definitions, determinants and consequences. Reviews in Clinical Gerontology 8: 73-80. De Jong Gierveld, J., & Merz, E. M. (2013). Parents partnership decision making after divorce or widowhood: The role of (step)children. Journal of Marriage and Family, 75(5), 1098 1113. doi:10.1111/jomf.12061 Eurostat 2013 Heinrich L, M. & Gullone E (2006) The clinical significance of loneliness: a literature review. Clin Psychol Rev 26(6): 695-718. Hoikkala, T; Salasuo, M, Ojajärvi, A (2009) Tunnetut sotilaat : varusmiehen kokemus ja terveystaju. Nuorisotutkimusverkosto ; Nuorisotutkimusseura Huuki T (2010) Koulupoikien statustyö väkivallan ja välittämisen valokiilassa. Oulu, Oulun yliopisto. Hymel S, Tarulli D, Hayden Thomson L & Terrel-Deutsch B (1999) Loneliness through the eyes of children. In: Rotenberg K & Hymel S (eds), New York: Cambridge University Press: 80-108. Junttila N (2015) Kavereita nolla : lasten ja nuorten yksinäisyys[zero Friends: loneliness of children and adolescents]. Helsinki, Tammi. Kangasniemi J (2008) Yksinäisyyden kokemisen avainkomponentit Yleisradion tekstitelevision Nuorten palstan kirjoituksissa. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto. Lahti, A., Keränen, S., Hakko, H., Riala, K., & Räsänen, P. (2014). Northern excess in adolescent male firearm suicides: A register-based regional study from Finland, 1972-2009. European Child and Adolescent Psychiatry, 23(1), 45 52. doi:10.1007/s00787-013-0422-x Lasgaard M, Goossens L, Bramsen RH, Trillingsgaard T & Elklit A (2011a) Different sources of loneliness are associated with different forms of psychopathology in adolescence. Journal of Research in Personality 45(2): 233-237. Mcwhirter, B. T., Besett-alesch, T. M., Horibata, J., & Gat, I. (2002). Loneliness in High Risk Adolescents : The Role of Coping, Self-Esteem, and Empathy. Journal of Youth Studies, 5(1), 69 84. doi:10.1080/1367626012011177 Orajärvi, A 2012, Varusmiespalvelus kasvatuslaitoksena varusmiesten taso ja piilo-opetussuunnitelma http://pro.tsv.fi/sotatiedeseura/ojajarvi.pdf Page RM, Dennis M, Lindsay GB & Merrill RM (2010) Psychosocial Distress and Substance Use Among Adolescents in Four Countries: Philippines, China, Chile, and Namibia. Youth & Society 43(3): 900-930. Pritchard ME & Yalch KL (2009) Relationships among loneliness, interpersonal dependency, and disordered eating in young adults. Personality and Individual Differences 46(3): 341-346. Ringrose, J., & Renold, E. (2010). Normative cruelties and gender deviants: The performative effects of bully discourses for girls and boys in school. British Educational Research Journal, 36(4), 573 596. doi:10.1080/01411920903018117 Rubin, K. H., Bukowski, W. M., & Laursen, B. (2009). Handbook of peer interactions, relationships, and groups. New York: Guilford Press. Rönkä, A.R, Rautio, A, Koiranen, M, Sunnari, V & Taanila, A (2014) Experience of loneliness among adolescent girls and boys: Northern Finland Birth Cohort 1986 study, Journal of Youth Studies, 17:2. 183-203. Rönkä A.R, Taanila, A, Koiranen, M, Sunnari, V, and Rautio, A (2013) Associations of Deliberate Self-Harm with Loneliness, Self-rated Health and Life Satisfaction in Adolescence. Northern Finland Birth Cohort Study 1986. International Journal of Circumpolar Health, 72: 21085. http://dx.doi.org/10.3402/ijch.v72i0.21085. Saari J (2015) Huono-osaiset : elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. [Helsinki], Gaudeamus. THL, 2016 https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely Uusitalo, T. (2007). Loneliness in Adolesence. (Nuoruusajan yksinäisyys). In M. Kaarina (Ed.), Helposti särkyvää. Nuoren kasvun turvaaminen. (Easily broken. Enabling the safe growth in youth). (pp. 23 37). Way N (2011) Deep secrets : boys, friendships, and the crisis of connection. Cambridge, Mass, Harvard University Press. Weiss R (1973) Loneliness: The Experience of Emotional and Social Isolation. Cambridge, MA, MIT Press.