oppimateriaali perusopetukseen () Lisätietoja: Taustatietoa ja linkkejä löytyy jokaisen kuvan tästä muistiinpano-osasta. Metsäsanasto. Taustatietoja Suomen metsistä: Linkki: www.forest.fi Suomeksi Sanasto Suomen Metsäyhdistys ry Salomonkatu 17 A 00100 Helsinki Puhelin (09) 6850 880 Faksi (09) 6850 8820 Email koulutiimi@smy.fi Internet www.smy.fi/koulut 1
Miksi metsiä hoidetaan? Metsät ovat meidän merkittävin uusiutuva luonnonvaramme Metsästä saatavia tuotteita viedään 150 maahan Miksi metsiä kasvatetaan ja puita kaadetaan? Lähes 25% vientituloista saadaan myymällä metsäteollisuuden tuotteita Vientituloilla Suomi hankkii ulkomailta sähköä, öljyä, autoja ja vaikka banaaneja 1 / 13 Suomi on kansainvälisesti merkittävä metsäteollisuustuotteiden vientimaa Suomessa on 0.5 % maailman metsävaroista. Suomi on maailman toiseksi suurin paperin ja kartongin viejämaa. Metsäteollisuus ja metsätalous työllistävät Suomessa noin 86 000 ihmistä. Linkki: Metsän taloudellinen ja sosiaalinen merkitys suomalaisille kalvosarja: www.forest.fi/metsanmerkitys 2
Kuka päättää? Päätökset tekee metsänomistaja Kuka päättää mitä metsissä tehdään? Suomessa on 2/3 metsistä yksityisten ihmisten omistuksessa Metsänomistaja voi toivoa metsästään rahaa virkistystä kaunista maisemaa metsäluonnon suojelua tai vaikka näitä kaikkia yhdessä Toiveiden perusteella päätetään, millaisia toimenpiteitä metsässä tehdään 2 / 13 Metsänomistus: 2/3 metsistä on yksityisten perheiden, viidennes valtion ja loput yhtiöiden, seurakuntien ja säätiöiden omistuksessa. Metsänomistaja päättää metsien hoidosta sekä puiden kaadosta ja saa myös rahaa myymistään puista. Tämä esitys kertoo talousmetsän kierron yksityisen metsänomistajan kannalta Etelä- Suomessa. Eri metsänomistajaryhmien välillä ei ole suuria eroja. Mikä ohjaa metsien käsittelyä? Metsien käsittelyä ohjaavat muun muassa metsälaki, luonnonsuojelulaki ja metsien käsittelysuositukset. Nämä kertovat, milloin metsässä on mahdollista tehdä joko kasvatukseen tähtäävä hakkuu tai uudistamiseen tähtäävä hakkuu. Ne antavat ohjeet myös sellaisista luonnonsuojelullisesti arvokkaista alueista, joilla ei tehdä metsänhoitotoimenpiteitä. Metsänomistajalla on yksi ainoa velvollisuus. Jos metsässä tehdään päätehakkuu, niin omistaja vastaa uuden metsän syntymisestä. Puukauppa- ja hintatietoja Linkki: www.mhy.fi/mhy/puumarkkinat/fi_fi/etusivu/ 3
Suunnitelmallisuus Metsänomistajan avuksi laaditaan suunnitelma, jonka tekevät metsäammattilaiset Mutta kuka tietää kaikki ohjeet ja säännöt? Suunnitelma kertoo, paljonko metsässä on puita, minkä ikäisiä ne ovat ja mitä metsässä voi seuraavaksi tehdä Suunnitelma kertoo myös, miten omistajan tulee huolehtia metsäluonnosta 3 / 13 Kartasta näkyy metsänomistuksen pirstaleisuus. Yhdellä yksityisellä metsänomistajalla on keskimäärin 36 hehtaaria metsää. Metsiä käsitellään kohtuullisen pieninä yksiköinä, kuvioina. Kuviot tehdään siten, että metsien hoitoa varten yhdistellään samanlaisia metsäalueita kuvioiksi. Samanlaiseksi metsikön tekee esimerkiksi ikä, puulajit, maaperä jne. Kuviolle annetaan numero. Jokaisella kuviolla suunnitellaan erikseen, miten sitä hoidetaan. Metsänhoitosuositusten mukaan voidaan eri kuvioilla pyrkiä hyvään taloudelliseen tulokseen erilaisilla menetelmillä, jotka päätetään kasvupaikan ja olemassa olevan puuston perusteella. Hyvälaatuisen tukkipuun kasvatus tuottaa yleensä hyvän taloudellisen tuloksen. Kuvion 103 selostus: Nuori männyn istutustaimikko, ikä 15 vuotta, keskipituus 4 metriä, runsaasti lehtipuuta, taimikonhoito seuraavan viiden vuoden aikana Miten talousmetsissä pidetään huolta metsäluonnosta? Luonnonsuojelullisesti arvokkaita elinympäristöjä säästetään. Pyritään kasvattamaan kasvupaikalle sopivia sekametsiä. Metsässä lahoavien puiden määrää lisätään: Jätetään kaatuneita puita lahoamaan, pökkelöitä pystyyn ja suuria puita tulevaisuuden lahopuiksi. Käytetään mahdollisuuksien mukaan kulotusta. Miten talousmetsissä otetaan huomioon ympäristöasiat?: Linkki: Metsien kestävä käyttö Suomessa kalvosarja 4
Päätehakkuu Kun puut ovat riittävän suuria tai vanhoja voidaan tehdä päätehakkuu, jossa kaadetaan lähes kaikki puut Puut kaadetaan ja katkotaan tukeiksi Tukit viedään sahoille, joissa niistä tehdään puutavaraa rakentajille ja puusepille Metsänomistaja vastaa siitä, että paikalle saadaan uusi metsä Metsä voidaan uudistaa luontaisesti, istuttaen tai kylväen 4 / 13 Metsänomistaja myy metsäkuvion hakkuuoikeuden ja puut (= leimikon) puuta ostavalle ja jalostavalle yritykselle. Päätehakkuu voidaan tehdä, kun puut ovat riittävän paksuja tai vanhoja. Kasvupaikasta riippuen esimerkiksi männyt ja kuuset ovat tuolloin läpimitaltaan keskimäärin 25 30 senttimetrisiä tai iältään 70 100 vuotiaita. Vuosittain tehdään Suomessa päätehakkuita noin yhdellä prosentilla metsäpinta-alasta. Päätehakkuussa saadaan metsikön kierron päätulot. Tukkien lisäksi saadaan hakkuussa myös ohuempaa kuitupuuta ja energiapuuta. Jos metsästä halutaan hyvä taloudellinen tulos, kannattaa metsänomistajan pyrkiä toimenpiteillään kaikissa metsän kasvatuksen vaiheissa siihen, että päätehakkuussa saadaan mahdollisimman paljon hyvälaatuista tukkipuuta. Hakkuutyö Hakkuukoneen (Monitoimikoneen, MOTO) kuljettajalle kulkee sähköisesti tieto, minkä kokoisia tukkeja hänen pitää tehdä. Tarve tulee puuta jalostavalta tehtaalta tai sahalta. Kun puita kaadetaan, tiedetään jo tarkalleen, mihin ne menevät ja mitä niistä tehdään. Kaikkia puita ei kaadeta. Hakkuualalle jätetään säästöpuita. Säästöpuiksi jätetään mm. joitain vanhoja puita, erikoisia puuyksilöitä tai puuryhmiä sekä jo lahoavat pökkelöt. Jos päätetään tehdä luontainen uudistaminen, niin paikalle jätetään myös siementävät emopuut. Uudistaminen Päätehakkuuta seuraa metsikön uudistaminen. Päätehakkuuta suunniteltaessa päätetään samalla myös, miten uusi metsä saadaan kasvamaan. Puukauppa- ja hintatietoja Linkki: www.mhy.fi/mhy/puumarkkinat/fi_fi/etusivu/ 5
Luontainen uudistaminen Luontaista uudistamista käytetään silloin, kun se on kasvupaikalla mahdollista Miksi sitä maata pitää möyriä? Maaperä muokataan, jotta saataisiin siemenet juurtumaan maahan Taimet syntyvät päätehakkuussa pystyyn jätettyjen siemenpuiden ja ympärillä olevien metsien puiden siemenistä 5 / 13 Luontainen uudistaminen sopii hyvin männylle sellaisilla kasvupaikoilla, joilla ei ole voimakasta pintakasvillisuuden kilpailua. Sitä ei suositella kuuselle. Kuusi kasvaa tuoreilla kankailla, joilla pintakasvillisuuden kilpailu voi pahasti haitata luontaista uudistumista tai ainakin hidastaa sitä vuosilla. Luontainen uudistaminen vaatii hyvän siemenvuoden, jota voidaan joutua odottamaan jopa vuosikymmen. Pohjois-Suomessa vuosikymmeniä. Lähes 40 % päätehakkuualoista uudistetaan luontaisesti. Kaikkein karuimpia kasvupaikkoja lukuun ottamatta maaperä yleensä muokataan. Tällöin kivennäismaa saadaan esiin, jolloin itäneet siemenet saadaan juurtumaan. Muokkaus auttaa taimia myös kilpailussa pintakasvillisuuden kanssa. 6
Metsä voidaan uudistaa myös viljellen eli keinollisesti Metsänviljely tarkoittaa taimien istutusta tai siementen kylvöä Metsänviljely Lahopuuta säästetään meille ötököille Puulajiksi valitaan suomalaisista luonnonvaraisista puulajeista kasvupaikalle sopivin Yleensä viljellään mäntyä, kuusta ja koivua Päätehakkuussa on metsään jätetty säästöpuita tulevaisuuden lahopuiksi 6 / 13 Metsänviljelyllä voidaan nopeuttaa uuden metsän syntyä, koska siemenvuosia ei tarvitse odotella. Kaikki menetelmät vaativat yleensä jonkinlaisen maaperän muokkauksen. Näin saadaan itäneet siemenet ja istutustaimet juurtumaan maahan. Muokkaus auttaa taimia myös kilpailussa pintakasvillisuuden kanssa. Yli 60 % kaikista uudistusaloista uudistetaan metsänviljelyllä, loput luontaisesti. 1/3 metsänviljelystä on kylvöä. Yleisin metsänviljelymenetelmä on kuusen istutus (40 %). Viljelyalueelle tulee ympäröivistä metsistä myös runsaasti luontaisia koivun ja muiden puulajien taimia. Alueella kasvatettavien puiden valinta tehdään taimikonhoidon yhteydessä. Tällöin tehdään ensimmäinen ohjaus kasvupaikalle parhaiten sopivan sekametsän aikaansaamiseksi. Kylvö Kylvöä voidaan käyttää silloin, kun siemenille ei ole odotettavissa muun pintakasvillisuuden voimakasta kilpailua. Tällaisia metsiä ovat esimerkiksi kuivat mäntykankaat. Kylvö voidaan tehdä käsin tai koneellisesti maanmuokkauksen yhteydessä. Istutus Istutuksella säästetään kylvöön verrattuna siemeniä ja nopeutetaan muutamalla vuodella uuden metsän syntyä. Istutus tehdään yleensä pottiputkella. Hehtaarin (= noin urheilukentän) alueelle istutetaan maaperästä ja puulajista riippuen 1 800 2 500 tainta. Viljeltävän puulajin valinta Maaperä ja muut kasvupaikkaolosuhteet ratkaisevat puulajin valinnan. Yleensä paikalla tukkipuiksi kasvaneet puut osoittavat sopivimmat viljeltävät puulajit. Poikkeuksena voi olla esimerkiksi maannousemasienen lahottama kuusikko, joka uudistetaan sellaisella paikalle sopivalla puulajilla, jota sienitauti ei lahota. 7
Taimikonhoito Taimikonhoidolla edistetään jäljelle jäävien puiden pituus- ja paksuuskasvua Aluksi estetään pienten taimien kuoleminen kilpailevan pintakasvillisuuden alle Naminami herkkuruokaa! Seuraavaksi taimikko perataan Hehtaarilla voi olla kymmeniätuhansia puuntaimia. Näistä valitaan kasvupaikasta riippuen noin 2000 puuta, joita lähdetään kasvattamaan 7 / 13 Silloin kun metsänomistaja haluaa metsästään hyvän taloudellisen tuloksen, hän pyrkii kasvattamaan kasvupaikalle sopivaa, myöhemmin parhaan mahdollisen myyntitulon antavaa puuta. On olemassa tutkimustietoa siitä, montako puuta millekin kasvupaikalle kannattaa jättää kasvamaan ja odottamaan harvennushakkuita. Taimikko hoidetaan yleensä kaksi kertaa. Aluksi huolehditaan siitä, etteivät heinät ja ruohot haittaa viljeltyjen taimien kehitystä. Tämä tehdään esimerkiksi viikatteella, tallomalla syksyllä heinät taimien ympäriltä tai käyttämällä taimisuojaa. Uudistusalueella on runsaasti luontaisesti syntyneitä koivun ja muiden puulajien taimia. Taimikonhoidon toisessa vaiheessa valitaan kasvatettavat noin 2 000 puuta. Muiden puiden poisto tehdään yleensä raivaussahalla. Taimikonhoidolla edistetään jäljelle jäävien puiden pituus- ja paksuuskasvua. Maaperän kasvukyky keskitetään valittuihin puihin. Mäntytaimikot kasvatetaan alkuvaiheessa tiheinä, jotta pidettäisiin oksat pieninä ja saataisiin myöhemmin oksatonta tai pienioksaista laatusahatavaraa. Hirvet ruokailevat mielellään taimikoissa. 8
Harvennushakkuu Harvennuksissa valitaan kasvatettavat ja poistettavat puut Tästähän saisi enemmän puita kun antaisi kaikkien kasvaa isoksi, vai mitä? Jäävät puut kasvavat paremmin, koska ne saavat enemmän valoa, vettä ja ravinteita Harvennushakkuista saadaan kuitupuuta, joka menee paperitehtaaseen Tavoitteena on jättää kasvupaikalle sopiva sekametsä 8 / 13 Taloudellinen tulos Metsänomistaja jättää harvennuksissa kasvamaan sellaisia kasvupaikalle sopivia puita, jotka myöhemmin päätehakkuussa antavat parhaan mahdollisen myyntitulon tukkipuina. Metsässä tehdään ennen päätehakkuuta yleensä 2 3 harvennusta. Poistettavien puiden määrä selvitetään kasvupaikoittain tutkimustietoon perustuvista taulukoista. Poistettavat puut ovat yleensä huonolaatuisia, vioittuneita tai parhaiden puiden kasvua haittaavia puita, joista saadaan kuitenkin tosi hyvää paperia. Lisäksi harvennuksissa saadaan energiapuuta ja viimeisessä harvennuksessa myös tukkeja. Harvennus voidaan tehdä hakkuukoneella tai sen voi tehdä metsuri moottorisahalla. Sekametsä: Metsikköön jätetään jonkin verran kaikkia kasvupaikalle sopivia puulajeja. Tämä parantaa luonnon monimuotoisuutta ja metsikön selviytymistä mahdollisten tuhojen yhteydessä. Esimerkiksi havumetsään jätettävien lehtipuiden määrä riippuu kasvupaikan rehevyydestä. Tavoite vaihtelee kuivien kankaiden viidestä prosentista aina rehevien kasvupaikkojen 20 prosenttiin. Kaikkein karuimmilla kankailla ei sekametsiä synny. Vastaus oravan kysymykseen: Metsässä on kova kilpailu vedestä, ravinteista ja etenkin valosta. Liian tiheässä metsässä puiden kasvukyky heikkenee ja varsinkin puiden paksuuskasvu kärsii. Osa puista häviää luonnon kilpailun ja kuolee. Harventamattomassa metsässä ei saada tukkipuuta metsänomistajalle kohtuullisella odotusajalla. Tuleville tukkipuille on annettava kasvuedellytyksiä harvennushakkuilla. 9
Viidennes Suomen energiankulutuksesta tulee puusta Metsäenergian lähteet: metsäteollisuuden puupohjaiset jäteliemet, joita polttamalla saadaan puolet puuenergiasta metsästä kootaan poltettavaksi oksia, rankoja ja kantoja käytetty puutavara kierrätetään poltettavaksi Metsäenergia Onko se paljon vai vähän? Kasvavat puut sitovat Suomessa enemmän hiiltä kuin metsäenergiaa tuotettaessa vapautuu 9 / 13 Lue lisää metsäenergiasta: Linkki: www.forest.fi Lue lisää energiasta: Linkki: www.motiva.fi Vastaus oravan kysymykseen: Puun osuutta energiantuotannossa halutaan edelleen lisätä. Euroopan unionin tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä kaikkien jäsenmaiden käyttämästä energiasta viidennes tulisi uusiutuvista energianlähteistä. 10
Esimerkkejä tukkipuutuotteista Onks välii mitä puita kasvatetaan? 10 / 13 Talousmetsässä pyritään kasvattamaan sellaisia puita, joita teollisuus tarvitsee. Kasvatuksessa otetaan huomioon puiden biologia ja kasvupaikan kasvutekijät; valo, vesi ja ravinteet. Vaikeutena on tietenkin puiden kasvuaika. On vaikea tietää, mitä sadan vuoden päästä tarvitaan. Tukkipuista saadaan ovien ja ikkunoiden karmeja, huonekaluja, vaneria, puurakenteita, paneeleita ja vaikkapa lattialautoja. Sahauksen yhteydessä syntyy myös purua ja haketta paperiteollisuudelle sekä kuorta energiantuotantoon. Mitään ei mene hukkaan. Esimerkkejä tuotteiden raaka-aineista, muitakin puulajeja ja mahdollisuuksia on: Puulaatikot (Eri puulajeja) Rakennuksen runko (Havusahatavaraa) Soutuvene (Kuvan vene koivuvanerista) Olohuone (Kuusipaneeliseinä, koivuparketti, koivuvaneriset huonekalut) Sähkökitara (Runko kuusta) Tarjoilukärry (Koivuvaneri) Avaimenperä (Eri lehtipuulajeista) Pöytäryhmä (Koivu ja koivuvaneri) Koriste-esine (Eri puulajeista) Eduskunnan lisärakennus (Eri puulajeja) Skeittilauta (Vaneri) Kaksi kysymystä: Mitä tukkipuusta valmistettua luokasta löytyy? Voitteko joistain esineestä sanoa, mikä puulaji on ollut kysymyksessä? Tilastokuvioita metsäteollisuudesta, tuotteista ja viennistä sekä Suomen osuudesta maailman metsäsektorissa ja metsäteollisuuden ympäristövaikutuksista: Linkki: www.metsateollisuus.fi/infokortit/tilda 11
Esimerkkejä kuitupuutuotteista Onks välii mitä puita kasvatetaan? 11 / 13 Talousmetsissä pyritään kasvattamaan sellaisia puita, joita teollisuus tarvitsee. Kasvatuksessa otetaan huomioon puiden biologia ja kasvupaikan kasvutekijät; valo, vesi ja ravinteet. Vaikeutena on tietenkin puiden kasvuaika. On vaikea tietää, mitä vuosikymmenten päästä tarvitaan. Kuitupuista tehdään paperia, pahvia ja kartonkia. Männyistä ja koivuista erotetaan selluloosakuidut keittämällä (sellu eli kemiallinen massa), kuuset hierretään ligniineineen päivineen (mekaaninen massa). Lisäksi paperinvalmistukseen käytetään keräyspaperista (kierrätyspaperista) ja kartonginvalmistukseen keräyskartongista saatavaa uusiomassaa. Eri puulajeista kehitetään koko ajan uusia kemian tuotteita. Jo käytössä olevia tuotteita ovat esimerkiksi mäntysaippua, ksylitoli ja kolesterolia alentava aine levitteissä. Eikä tässä kaikki: Koivu- ja kuusiselluloosasta saadaan CMC:tä (karboksimetyyliselluloosaa), joka muun muassa imee pesupulvereissa lian, estää jäätelössä kiteytymisen, lääketableteissa edistää liukenemista ja jogurteissa säätelee sakeutta ja takaa maun tasaisuuden. Esimerkkejä tuotteiden raaka-aineista, muitakin puulajeja ja mahdollisuuksia on: Sanomalehtipaperi (Mekaaninen massa = kuusi. Paperin ligniini kellastuu ajan mittaan, ei kestä pitkää arkistointia) Aikakauslehtipaperi ja kirjan sivut (Sellusta = mänty, lehtipuu. Paperi ei kellastu ja kestää säilytystä) Nestepakkauskartonki (Esimerkiksi maitotölkki, koivu- ja mäntysellusta) Aaltopahvi, pakkauskartonki (Esimerkiksi ruskeat aaltopahvilaatikot, mäntysellusta) Kaksi kysymystä: Mitä kuitupuusta valmistettua luokasta löytyy? Voitteko joistain näistä sanoa, mikä puulaji on ollut kysymyksessä? Tilastokuvioita metsäteollisuudesta, tuotteista ja viennistä sekä Suomen osuudesta maailman metsäsektorissa ja metsäteollisuuden ympäristövaikutuksista: Linkki: www.metsateollisuus.fi/infokortit/tilda 12
Testaa tietosi 12 / 13 Yläasteen Metsävisan 2006 kysymys 6 Linkit: www.metsavisa.fi www.skogsnoten.fi 13
Oikeat vastaukset ja pisteytys 13 / 13 Yläasteen Metsävisan 2006 kysymys 6, oikeat vastaukset ja pisteytys Linkit: www.metsavisa.fi www.skogsnoten.fi 14
Piirros kuvaa erään talousmetsän kiertoa. Tunnista ja nimeä metsän kasvatuksen eri vaiheissa tehtäviä toimenpiteitä ja niissä käytettäviä työvälineitä sekä metsästä saatavia tuotteita. Puuston ikä 0-5 v. 10-15 v. 20-40 v. 45-55 v. 80-120 v. 0-5 v. 10-15 v. Nimeä kuvan toimenpide Nimeä kuvan toimenpide Nimeä työväline Luettele metsänuudistustavat 1) 2) Nimeä työväline 20-40 v. Metsässä tehdään -hakkuu. Mitä puutavara on nimeltään? 11 cm Mitä teollisuus siitä valmistaa? 45-55 v. Metsässä tehdään -hakkuu. 80-120 v. Metsässä tehdään -hakkuu. 23 cm Nimeä työkone Mitä puutavara on nimeltään? Mihin hakkuutähteitä hyödynnetään?
6. Piirros kuvaa erään talousmetsän kiertoa. Tunnista ja nimeä metsän kasvatuksen eri vaiheissa tehtäviä toimenpiteitä ja niissä käytettäviä työvälineitä sekä metsästä saatavia tuotteita. MAKS. 14 p 14 p Puuston ikä 0-5 v. 10-15 v. 20-40 v. 45-55 v. 80-120 v. 0-5 v. 10-15 v. Nimeä kuvan toimenpide Maanmuokkaus / maanpinnan käsittely (tai: äestys / laikutus / vaotus) 1 p Nimeä kuvan toimenpide Perkaus / taimikonhoito / taimikon harvennus / raivaus 1 p Nimeä työväline Raivaussaha 1 p Luettele metsänuudistustavat 1) Luontainen uudistaminen 1 p 2) Viljely / keinollinen uudistaminen (tai: istutus ja kylvö) 1 p Nimeä työväline Pottiputki 1 p 20-40 v. Metsässä tehdään -hakkuu. ensiharvennus / harvennus / kasvatus 1 p Mitä puutavara on nimeltään? 11 cm Kuitupuu 1 p Mitä teollisuus siitä valmistaa? Sellua / massaa / paperia / kartonkia 1 p 45-55 v. Metsässä tehdään -hakkuu. harvennus / kasvatus 1 p 80-120 v. Metsässä tehdään -hakkuu. pääte / uudistus 1 p 23 cm Nimeä työkone Monitoimikone / moto / hakkuukone / _ Mihin hakkuutähteitä hyödynnetään? harvesteri 1 p Mitä puutavara on nimeltään? Tukkipuu 1 p Energian tuottamiseen 1 p
Kiitämme: Aili ja Yrjö Rasin säätiötä, joka on mahdollistanut opetusmateriaalin toteuttamisen. Puuntuotannon asiantuntija Arto Koistista Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n Metsävisaryhmää, jotka ovat antaneet hyviä vinkkejä toteutukseen. Käsikirjoitus: Jussi Akkanen, Suomen Metsäyhdistys Tekninen toteutus: Harri Hypén, Suomen Metsäyhdistys Piirrokset: Jaana Rautio Anna Salmi Anne Turunen Valokuvat: Aarikka Oy Artek Oy Juhta Oy Krista Kimmo Sirpa Kärkkäinen Lottonen Guitars Oy Metla / Erkki Oksanen Metsäteollisuus ry Motiva Oy / Juha Rautanen Ponsse Oyj Päättäjien Metsäakatemia Suomen Metsäsäätiö Käyttöoikeudet: Opetusaineisto on vapaasti käytettävissä opetuksessa. Aineiston tekstit ovat vapaasti lainattavissa, kunhan lähde mainitaan. Kuvien julkaisuoikeudet on hankittu vain tähän esitykseen, joten ne eivät ole vapaasti käytettävissä. 15